Sosiaalisen median palvelut mahdollistavat monia erilaisia yhteisöllisen kirjoittamisen muotoja. Kirjoittaminen voi tapahtua reaaliaikaisesti tai eriaikaisesti. Syntynyt tuotos voi esimerkiksi olla yksi yhtenäinen dokumentti, kuten tieteellinen mikroartikkeli tai kollektiiviset seminaarimuistiinpanot. Kirjoittaminen voi tapahtua täysin avoimesti tai salasanan takana. Tuotoksia voidaan julkaista ja ladata omalle koneelle. Tekstin lisäksi monissa ympäristöissä voidaan liittää mukaan kuvia, videoita, ääntä ja muita verkkosisältöjä.
Tässä kalvopaketissa on materiaalia tieteellisen kirjoittamisen kurssin opettajalle. Paketti on tarkoitettu toisaalta kertomaan siitä, mitä kurssi voisi sisältää, toisaalta antamaan esimerkkejä ja havainnollistuksia ongelmallisiksi havaituista tieteellisen kirjoittamisen kysymyksistä.
Hajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.
Crash course to social media based on presentations by Mari Koistinen ja Pirkka Aunola
http://www.slideshare.net/marikoo/wb-20-ja-verkkoyhteist-viestinnn-uusina-haasteina-presentation/
http://www.slideshare.net/Pirkka/digitaalisten-kanavien-hydyntminen-markkinointiviestinnss/
Tässä kalvopaketissa on materiaalia tieteellisen kirjoittamisen kurssin opettajalle. Paketti on tarkoitettu toisaalta kertomaan siitä, mitä kurssi voisi sisältää, toisaalta antamaan esimerkkejä ja havainnollistuksia ongelmallisiksi havaituista tieteellisen kirjoittamisen kysymyksistä.
Hajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.
Crash course to social media based on presentations by Mari Koistinen ja Pirkka Aunola
http://www.slideshare.net/marikoo/wb-20-ja-verkkoyhteist-viestinnn-uusina-haasteina-presentation/
http://www.slideshare.net/Pirkka/digitaalisten-kanavien-hydyntminen-markkinointiviestinnss/
Esityksessä mainitut videot:
Mikael Jungner: http://www.youtube.com/watch?v=CmJo6l7--vI
Bring the love back: http://www.youtube.com/watch?v=D3qltEtl7H8
Verkottunut maailma, sosiaalinen media ja tulevaisuuden vuorovaikutteisuusJarno M. Koponen
Näkökulmia verkottuneeseen maailmaan ja vuorovaikutteiseen olemassaoloon ja viestintään:
Miten sosiaalinen todellisuutemme ja viestintäkulttuurimme on muuttumassa?
Millaisia uusia mahdollisuuksia tämä kehitys avaa nyt ja tulevaisuudessa?
Yleiskatsaus yhteisömanagerin tehtäviin. Mitä tekee yhteisömanageri, entä sisältömanageri? Yhteisön määritelmä. Tarpeet. Motivaatio. Tavoitteellisuus. Mittarit. Yhteisöjen johtaminen. Millainen on hyvä yhteisömanageri. Yhteisömanageroinnin tulevaisuus.
Työpajassa 11.4.2018 Maria Dean Tapiolan koulusta ja Anne Rongas Tampereen yliopistolta kertoivat, kuinka käyttää koulun lähiympäristöä oppimisympäristönä. Erasmus+ tutkimushankkeessa ATS2020, jota Suomen osalta toteutti Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus hyödynnettiin e-portfolioita ja tavoiteltiin laaja-alaisten osaamisten harjoittelua. Suomessa 20:n tutkimuskoulun toteutukset yhdistettiin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Lisätietoja koko tutkimushankkeesta http://ats2020.eu/
ITK'18 foorumiesitys Johanna Mattila, Najat Ouakrim-Soivio ja Anne Rongas. https://ohjelma.itk.fi/event/interaktiivinen-tekniikka-koulutuksessa-konferenssi-2018-2018-04-11-2018-04-13-1/track/sahkoistyvan-arvioinnin-isot-kirjaimet-208
Vinkkejä oppimistehtävien muotoiluun niin, ettei opiskelija voi kopioida vastauksia mistään. Anne Rongas #jaajotain 2018, aineisto vuodelta 2011 ja lähteenä vuodelta 2005 saman tekijän Facta-verkkopalvelun pedagoginen opas.
Portfoliotyöskentelyyn tai muuhun prosessimaiseen opiskeluun sopivia työkaluja opiskelijalle: kerää, luokittele ja jäsentele itse hankkimaasi aineistoa.
Snellman kesäyliopiston luentokurssi Digiopus. Toinen luento: Vuorovaikutteisuus ja interaktiiviset elementit oppimateriaalissa. Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
Snellman kesäyliopiston luentokurssi Digiopus. Ensimmäinen luento: Mitä tietoja tarvitsen digitaalisen oppimateriaalin tekemisen alkuvaiheessa. Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
Ilmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
Muistitikku i padille – opeblogin vinkitAnne Rongas
iPad on mainio kuvien ja videoitten kanssa, mutta jos laite ei ole oma, pulmana tuotosten siirtäminen muille laitteille. Pilvipalvelut ja kaapelilla synkronointi toki, vaan nopein apu iPadillä toimivasta tikusta. Tässä Opeblogin http://opeblogi.blogspot.fi/ vinkki.
Podcast – kuinka seurata, kuinka tuottaaAnne Rongas
Podcastit ovat oivallinen keino opiskella ja opettaa asioita. Tämä diasarja on koottu erityisesti oppimisen näkökulmasta. Podcastit ovat vanha, mutta vähän tunnettu sosiaalisen median sisällön jakamisen muoto. Ota podcast mukaan lenkille ja opi leikiten.
2. Päivän askelmerkit
1. Mitä yhteisöllinen kirjoittaminen on?
2. Yhteisöllisen kirjoittamisen SWOT.
3. Yhteisöllisen kirjoittamisen ympäristöjä ja niiden keskeisiä
piirteitä.
4. Yhteisten kirjoitusteemojen muotoilu ja pienryhmien
muodostaminen.
5. Ohjeistus toista jaksoa edeltävään välitehtävään.
Blogissa päivän ohjelma!
3. Kirjoittamisen kulta-
aikaa
Kaikkihan kirjoittavat! Jos eivät nyt perinteisiä novelleja tai
koukeroisia kirjeitä niin sähäköitä sähköposteja, tekstareita,
blogeja, keskusteluviestejä. Kirjoittamisen taito ei ole kuollut.
Se elää ajan sykkeessä uusin muodoin. Tarve kommunikoida
kirjoittaen ei ole kadonnut minnekään, vaikka kälkätämme
kännykkään. Elämme kirjoittamisen kulta-aikaa.
Kirjoittajakouluttaja Timo Montonen, HY/Palmenia
5. Yhteisöllinen kirjoittaminen
Nyt puhutaan siis yhteisten tekstien tuottamisesta.
Verkkokeskustelu ja chat voivat tukea yhteisöllistä
kirjoittamista, mutta tässä keskitytään uudempiin,
kollektiivisen työskentelyn välineisiin, joissa tekstit
muodostavat kokonaisuuden.
Verkkokeskustelu oli verkko-opiskelun ensimmäisten
ympäristöjen ainut kollektiivinen työväline.
6. Yhteisöllinen kirjoittaminen
Tietojen sulattaminen yhteen: jaetun asiantuntijuuden
muoto
Taitojen yhdistämistä: joku parempi kielenhuollossa, toinen
sisällön tuottamisessa
Tehokas tapa työstää sisältöjä: toinen näkee, mitä toinen ei
Asian jäsentämistä ja järjestämistä
Tehokas tapa oppia: vertaisoppiminen, uudet näkökulmat
Säästää aikaa: vertaa asian työstämiseen sähköpostin
liitetiedostojen ja useiden palavereitten avulla
7. Yhteisöllinen kirjoittaminen
Yhteisartikkelit ja opinnäytteet esimerkkeinä yhteisöllisestä
kirjoittamisesta
Tekijyys kaikkien nimiin
Wikit esimerkkinä yhteisöllisen kirjoittamisen tuloksista
Tekijyys häviää wikityöskentelyssä taustalle
Milloin tekijyys on tärkeää? Tekijänoikeuden osoittaminen ja
säilyttäminen esimerkiksi ansiomielessä.
9. Yhteisöllinen kirjoittaminen
Kollektiiviset muistiinpanot (rapoilu)
#mobiiliyhteiskunta (Jaiku) (blogitarina) (ppt-esitys)
#Seminaarikannu (Qaiku) (esim. Eduskunnasta 25.11.2009)
#vvop (Twitter)
kommentteja myös jälkeenpäin, erilaiset osaamiset, eri ihmiset
poimivat eri asioita, aktivoi ajatuksia, matala
osallistumiskynnys, myös tilaisuuden ulkopuolelta pääsee
perille ja voi osallistua, nettitiedon yhdistäminen kuultuun
12. SWOT: analysoi sisältä ja
ulkoa
analyysi: mitä heikkouksille pitäisi tehdä
analyysi: miten uhat vältetään
analyysi: miten vahvuudet hyödynnetään
analyysi: miten mahdollisuudet saadan toteutumaan
Oman työyhteisön toimintakulttuurin muuttamiseen?
Verkostotoimintaan?
Opetusmenetelmiin?
Ideoita jatkokehittelyyn?
15. G-Docs voi korvata kokouksen
Toimisto-ohjelmat
Lomakkeiden tekeminen
Yhtäaikainen työskentely
Jaetut tiedostot ja jaetut kansiot
Julkaisu www-sivuina
Upottaminen toiselle verkkosivulle
Tallentaminen omalle koneelle eri muodoissa
Omien dokumenttien tuonti Google-dokumentteihin
18. Wiki oppimiskäytössä
1. Helppo kasvattaa vähän kerrallaan
2. Uusien sivujen luominen on hyvin helppoa
3. Aineiston organisointi on havainnollista (navigointi, sisäiset
linkit, ulkoiset linkit)
4. Wikin tuottaminen voi olla osa kurssitehtäviä
5. Monta opettajaa voi rakentaa yhteistä wikiä oppimateriaaliksi
6. Wikiin voi upottaa helposti muita verkkovälineitä, esim.
uutisotsikot, kirjanmerkit
7. Wikiä on helppo kuvittaa
8. Kaikkea voi muokata ja virheitä voi korjata, vanhan version
voi palauttaa, jos jotenkin pilaa sivun
9. Wiki rakentuu kuin ihmisen ajatus, ensin on itu, sitten siihen
liittyy seuraava, seuraava ja seuraava ja vähitellen kehkeytyy
hahmo, joka on alati avoin uusille liitoksille
28. Pienryhmien muodostaminen
4 ryhmää, Etherpad apuvälineenä.
Jokainen määrittelee oman kokeilun teeman, tyylin,
toteutustavan ja työnjaon.
Kevyt kokeilu, 3.12. reflektointia.