Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1– 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin maalis–huhtikuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 514. Kyselyn vastusprosentti oli n. 16 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.

1. Minna Toivanen & Hanna Uusitalo
22.5.2017
| Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi
Työsuojelupaneeli VIII
Työsuojelun yhteistoiminta
23.5.2017 1

2. Työsuojelupaneeli VIII
• Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu,
ajankohtaisia työelämäasioita käsittelevä kysely.
• Paneelin tarkoituksena on tuottaa tietoa työpaikoilla näkyvistä
ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä, ja yhteiskunnallisten
ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen.
• Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle paneeliryhmälle
lähetetään 1-2 kertaa vuodessa lyhyt sähköisen kysely
kulloinkin ajankohtaisista työpaikkojen toimintaan ja
työhyvinvointiin liittyvistä asioista.
• Työsuojelupaneeli on toteutettu Työturvallisuuskeskuksen ja
Työterveyslaitoksen yhteistyönä.
• Kahdeksas paneeli on toteutettu maalis-huhtikuussa 2017.
| Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 2

3. Johdon arvioidaan toteuttavan varsin hyvin
työnantajan huolehtimisvelvoitetta
| Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 3

4. Työsuojeluvaltuutetut kriittisempiä johdon
toimintaan kuin työsuojelupäälliköt
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 4
Yli neljännes työsuojeluvaltuutetuista
ei osaa sanoa, käsitelläänkö
työsuojeluasioita johtoryhmän
kokouksissa.

5. Miten johto on toteuttanut työnantajan
huolehtimisvelvoitetta? (252 avovastausta)
Asioihin puuttuminen,
työolosuhteiden
parantaminen
(70 mainintaa)
Tehdyistä havainnoista huolehditaan, että niihin tehdyt toimenpiteet tulevat tehdyksi.
Sähköpöydät, rollermouset, satulatuolit tms. jokaiselle oman toiveen mukaisesti.
Sopimattomasta kiinteistöstä muutettiin pois.
Työpaikalla on tehty muutoksia kun pahoinvointia on ilmennyt, esim. mukautettu henkilön
työtehtäviä tai vaihdettu tiimiä tms.
Työsuojelutoimikunta ja
ts-toimijoiden resursointi
(47 mainintaa)
Meillä on aktiivinen työsuojelutoimikunta, johon kuuluu edustaja jokaisesta yksiköstä. Johto on
toimikunnassa edustettuna. Kokouksiin kutsutaan mukaan myös varavaltuutetut ja asiamiehet.
Työympäristömme sisäilmaongelmia varten on perustettu erillinen työryhmä.
Asioiden esillä pito,
tiedotus
(32 mainintaa)
Toimitusjohtaja pitää kvartaaleittain tiedotustilaisuuden, jossa kerrotaan nykytilanteesta, tulevasta
ja myös työturvallisuusasioista.
Toimitusjohtaja kirjoittaa blogia, jossa nostaa turvallisuusasioista esille.
Työsuojelu on aina johtoryhmän kokousagendalla, samoin yksikönkokouksissa.
Valvonta, seuranta
(30 maininta)
Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmän jäsenet tekevät kuukausittain työpaikolla johdon
turvakierroksia, joilla he havainnoivat toimintaa, keskustelevat työntekijöiden ja esimiesten kanssa
turvallisuudesta sekä tekemistään havainnoista.
Työsuojelukierroksilla esiin tulleet asiat hoidetaan nopeasti pois.
Työsuojelukoulutus
(29 mainintaa)
Kaikki työsuojeluvaltuutetut saavat peruskoulutuksen.
Työsuojeluasioita koulutetaan säännöllisesti, esim. työturvallisuus- ja työhyvinvointikortti.
Joka koulutuspäivässä on varattu tunti tai kaksi työsuojeluaiheisiin.
Henkilökunnasta on lain edellyttämä määrä ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä.
Riskinarvointi
(28 maininta)
Riskinarviointi tehdään säännöllisesti ja kaikissa työpisteissä.
Riskinarviointi on jatkuvaa ja reaaliaikaista.
Toimintaa ja toiminnallisuutta uudistettaessa riskit arvioidaan.
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 5

6. Miten johto on toteuttanut työnantajan
huolehtimisvelvoitetta? (252 avovastausta)
Lisäksi mainintoja teemoista:
Työterveyshuolto (23 mainintaa, esim. laajennettu työterveyshuolto,
säännölliset terveystarkastukset)
Henkilönsuojaimet (21 mainintaa, esim. käytössä tarvittavat suojavarusteet
Ohjeistus, perehdytys (17 mainintaa, esim. ohjeistukset ovat kunnossa ja uusi
työntekijä perehdytetään)
Tavoitteet, turvallisuusjohtamisen periaatteet (16 mainintaa, esim. tavoitteet
ennakoivalle turvallisuustoiminnalle)
Vähäisiä määriä mainintoja teemoista:
Mittaaminen ja raportointi, henkilöstökyselyt, vaaratilainteiden ja/tai
havaintojen ilmoitusjärjestelmä, kehityskeskustelut, virkistystoiminta, työkyvyn
tuki ja korvaava työ, työsuojelu johtoryhmän agendalla
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 6

7. Esimiesten toiminnassa ja osaamisessa
nähdään kehittämistarpeita
| Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 7

8. Erityisesti työsuojeluvaltuutetut näkevät
esimiesten osaamisessa puutteita
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 8
43 % työsuojeluvaltuutetuista arvioi,
että esimiehet eivät käsittele
työsuojeluun liittyviä asioita
alaistensa kanssa.

9. Miten esimies on ollut aktiivinen
työsuojelussa? (229 avovastausta)
Asioiden käsittely
yhdessä, palavereissa
(56 mainintaa)
Palavereissa käydään läpi esim. turvallisuushavaintoja, jotta kaikki voivat oppia niistä ja
niihin saadaan hyviä korjaavia toimenpiteitä.
Esimiehet pitävät vähintään 12 turvavarttia vuodessa alaisilleen.
Kuukausipalavereissa käsitellään ihmisten jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita.
Asioihin, epäkohtiin
puuttuminen
(54 mainintaa)
Jos jostain asiasta ilmoittaa, niin otetaan kyllä heti asia hoitaakseen.
Eräs esimies hoiti heti kuntoon korjausta vaatineet telineet.
Esimies on puuttunut epäasialliseen käyttäytymiseen.
Esimies on huomauttanut puuttuvista / rikkinäisistä turvavarusteista ja näiden
vaihtotarpeesta työntekijöille.
Työympäristön tarkkailu
(45 mainintaa)
Esimies tekee työsuojeluparinsa kanssa työturvallisuuskierrokset säännöllisesti.
Työnjohtajat tekevät turvallisuushavaintoja.
Nostovälineiden tarkastuksia seurataan.
Suojainten käytön valvonta.
Yhteistyö työsuojelun
kanssa
(31 mainintaa)
On työsuojelutoimikunnan jäsen ja aktiivisesti mukana toiminnan suunnittelussa.
Valtuutettua on pyydetty vierailulle eri tiimeihin esimiesten toimesta.
Esimies ottaa usein yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, miten asia tulisi hoitaa.
Esimies on tuonut työsuojelutoimikunnan tietoon puutteita työolosuhteissa.
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 9

10. Miten esimies on ollut aktiivinen
työsuojelussa? (229 avovastausta)
Lisäksi mainintoja teemoista:
Henkilönsuojaimet (16 mainintaa, esim. käytössä tarvittavat suojavarusteet ja niiden
käyttöä valvotaan)
Ohjeistus, perehdytys (15 mainintaa, esim. jokainen työntekijä perehdytetään
tehtäväänsä, on lomakkeistoa, esim. kuinka teen häirintäilmoituksen, kerrataan
turvallisuusasioita palavereissa)
Koulutus (15 mainintaa, esim. esimies kouluttautuu itse, järjestää koulutusta ja antaa
luvan mennä koulutukseen)
Riskinarviointi (14 mainintaa, esim. valvotaan, että riskikartoitukset on tehty; esimiehet
ovat päivittäneet osastojensa vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin, keikkatyössä
talon ulkopuolella selvitetään kunkin kohteen olosuhteet etukäteen)
Vähäisiä määriä mainintoja teemoista:
jatkuva vuorovaikutus, sopivasta työkuormituksesta huolehtiminen, ensiapuvalmius,
yhteistyö työterveyshuollon kanssa, yhteistyö johdon kanssa, turvallisuussuunnitelmat
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 10

11. Henkilöstöllä arvioidaan olevan hyvät
mahdollisuudet vaikuttaa työsuojeluasioihin
| Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 11

12. Työsuojeluvaltuutettujen ja –päälliköiden arviot
poikkeavat toisistaan jonkin verran
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 12
Työsuojeluvaltuutetuista 15 % arvioi,
ettei työsuojelu ole sisällytetty uuden
työntekijän perehdyttämiseen, 5 %
valtuutetuista ei osaa sanoa.

13. Miten henkilöstö on vaikuttanut
työsuojeluasioihin? (224 avovastausta)
Vaaroista ja puutteista
ilmoittaminen
(103 mainintaa)
Läheltä piti -havaintojen määrä on noussut huimasti.
Epäkohtia havainnoidaan ja ilmoitetaan heti työnantajalle.
Rikkoutuneista tai epäsopivista välineistä ilmoitetaan.
Parannusehdotusten
tekeminen
(73 mainintaa)
Henkilöstöltä saadaan hyviä ideoita kysyttäessä
Keskustelemalla, puhelinsoitoilla ja sähköposteilla tuodaan ideoita.
Ehdotus kulmapeilien lisäämisestä parkkitaloon turvallisuuden lisäämiseksi.
Hitsaajat halusivat kunnolliset kohdepoistoimurit, koko halliin uusittiin kohdepoistot hitsaajien
toiveiden mukaisesti.
Henkilöstön aloitteesta mm. korkeussäädettäviä työpöytiä on hankittu.
Yhteinen kehittäminen ja
suunnittelu
(27 mainintaa)
Yhdessä mietitty ratkaisuja tehtyihin turvallisuushavaintoihin.
Ohjeita ja perehdytyskansiota ollaan tehty yhdessä koko työyhteisön voimin.
Kun muutettiin loppuvuonna maisemakonttoriin niin henkilöstö on saanut aktiivisesti kehittää
työskentelyolosuhteita.
Työtapojen ja -menetelmien kehitys.
Virkistyspäivän suunnittelu.
Riskinarviointi
(21 mainintaa)
Kaikki osallistuvat jollakin tavalla riskien kartoitukseen ja arviointiin.
Riskianalyysissä käytiin henkilöstön kanssa läpi mahdollisia puutteita ja tarpeita työsuojelun
saralta.
Yhteistyö työsuojelun
kanssa
(17 mainintaa)
Ennen työsuojelutoimikunnan kokousta työntekijöiltä kartoitetaan, onko heillä asioita, joita
toivoisivat toimikunnan käsittelyyn.
Ilmoittamalla työsuojeluvaltuutetulle ongelmista ja pyytänyt viemään tietoja eteenpäin.
Jonkin verran yhteydenottoja työntekijöiltä tulee työsuojeluvaltuutetulle.
Henkilöstön työsuojeluun tuomat asiat käsitellään esimiehen kanssa (jos työntekijä antaa luvan).
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 13

14. Miten henkilöstö on vaikuttanut
työsuojeluasioihin? (224 avovastausta)
Lisäksi mainintoja teemoista:
Henkilönsuojaimet (12 mainintaa, esim. turva- ja huomiovarusteiden käyttö työmailla,
viiltosuojahansikkaiden käyttöön otto)
Vähäisiä määriä mainintoja teemoista:
Asioiden kuntoon hoitaminen, jos mahdollista; ohjeiden mukaan toimiminen;
koulutukseen osallistuminen; siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen; aloitteellisuus
apuvälinehankinnoissa; osallistuminen turvallisuuskierroksiin
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 14

15. Työterveyshuolto nähdään keskeisenä
kumppanina työsuojelutyössä
| Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 15

16. Työsuojelupäälliköistä lähes 90 % arvioi, että
yhteistoiminta on organisoitu tarkoituksenmukaisesti
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 16
Työsuojeluvaltuutetuista sen sijaan
noin kolmannes katsoo, että
yhteistoiminnan organisoinnissa ja
yhteistyössä on vielä kehitettävää.

17. Ajan puute haasteena työsuojelutyössä
| Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 17

18. Työsuojelupäällikön rooli näyttäytyy selkeämpänä
ja aktiivisempana kuin työsuojeluvaltuutetun
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 18

19. Työsuojelutoiminta usein ongelmiin reagoivaa
| Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 19

20. Työsuojeluvaltuutetuista lähes puolet
katsoo toiminnan olevan reagoivaa
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 20
45 % valtuutetuista arvioi, että eri
osapuolten välillä ei ole riittävästi
keskustelua ja 42 % pitää tiedon
kulkua eri toimijoiden välillä
riittämättömänä.

21. Mikä työsuojelun yhteistoiminnassa
toimii? (avovastaukset)
Rakenteet kunnossa,
säännöllisyys
(71 mainintaa)
Säännölliset kokoukset.
Työsuojelu on tavoitteellista ja hyvin organisoitua.
Toiminta on järjestelmällistä ja johdonmukaista. Rutiinit selvillä.
Yhteistyö eri tahojen
välillä
(56 mainintaa)
Hyvä yhteistyö työsuojeluväen ja yrityksen turvallisuushenkilöstön välillä.
Toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä.
Asioita kehitetään ja toteutetaan yhdessä koko henkilöstön kanssa.
Yhdessä mietitään ratkaisuja ongelmiin.
Keskustelu ja
yhteydenpito
(52 mainintaa)
Keskusteluyhteys toimii ja esitetyt asiat otetaan tosissaan.
Puhutaan asiat kuntoon.
Pystymme keskustelemaan kaikista asioista rakentavasti.
Toimikunnan toiminta
(49 mainintaa)
Hyvä porukka yhteistyötoimikunnassa.
Yhteistyötoimikunta toimii hyvin.
Työsuojelutoimikunta on aktiivinen ja kokoontuu säännöllisesti.
Asioihin puututaan,
aktiivisuus
(41 mainintaa)
Ongelmien tullessa ne otetaan heti käsittelyyn.
Epäkohdista viestitään ja niihin pyritään reagoimaan niin nopeasti, kuin mahdollista.
Aktiivinen turvallisuus asioiden ylläpito turvakävelyin ja palaverein.
Yhteishenki ja avoimuus
(29 mainintaa)
Keskustelu on avointa ja kaikkia kuunnellaan asioissa.
Meillä on hyvä henki kehittää asioita yhdessä.
Pystytään avoimesti tuomaan asioita esille.
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 21

22. Mikä työsuojelun yhteistoiminnassa
ei toimi? (avovastaukset)
Tiedonkulku
(44 mainintaa)
Lisää avoimuutta ja parempaa tiedonkulkua henkilöstön ja esimiestason välille.
Työsuojelutoimikunnan kokouksissa esille nousseet asiat eivät siirry muiden
työntekijöiden tietoon.
Läheltä piti tapauksista tiedottaminen monesti unohdetaan.
Johdon
toiminta/sitoutuminen
(44 mainintaa)
Ylemmän johdon mielestä työsuojelu ei ole kauhean tärkeää.
Johto ei ymmärrä työsuojelun kokonaisuutta.
Ylin johto ei ole sitoutunut tai tiedosta työsuojelun merkitystä.
Suunnitelmallisuus puut-
tuu, toiminta reagoivaa
(35 mainintaa)
Kiinnitetään huomio sitten vasta ongelmiin, kun niitä tapahtuu.
Suunnitelmallisuutta saisi olla enemmän. Nyt lähinnä toimitaan kun joku 'hälyttää'.
Ennakoivaa yhteistyötä esimiesten kanssa, eikä vasta kun ongelma on päällä.
Epäselvä/toimimaton
rakenne/työnjako
(34 mainintaa)
Ei voi vaikuttaa kun ne päätetään konsernitasolla esim. työterveyteen liittyvät asiat.
Työsuojelupäälliköillä on liian isot alueet, jolloin he eivät pysty osallistumaan kaikkeen
mihin heidän olisi hyvä osallistua.
Valtuutetuille yritetään saada sellaisia tehtäviä, jotka kuuluu työnantajalle.
Resurssointi, ajan puute
(33 mainintaa)
Suunnitelmalliseen toimintaan on liian vähän resursseja.
..aikaa työsuojeluasoihin tutustumiseen ei oikein ole ollut.
Tuntuu, että tähän pitäisi olla enemmän aikaa..
Lisäksi tuotiin esiin mm. ongelmia asioiden toteutuksessa ja yhteistyössä, ymmärryksen puutetta toiminnan
tarkoituksesta, kiinnostuksen puutetta ja kielteistä asennetta sekä esimiesten ja henkilöstön heikkoa
osallistumista.
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 22

23. Kehittämisideoita, hyviksi todettuja
toimintatapoja (avovastaukset)
Säännölliset tapaamiset
(32 mainintaa)
Heti syksyllä lyödään lukkoon koko vuoden kokousajat.
Viikottaiset turvallisuustuokiot (15 min, koko henkilökunta) ovat hyvä keino viestiä
turvallisuusasioista sekä ylläpitää turvallisuusaiheista keskustelua.
Tietyin välein yhteisiä työsuojelupäiviä koko henkilöstön kanssa jossa yksittäinen
työntekijä voi tuoda äänensä kuuluviin.
Aito yhteistyö, kaikki mukaan
(29 mainintaa)
Aitoa yhteistyötä eikä pelkkää sanelupolitiikkaa ylhäältä päin.
Työntekijöitä otettaisiin enemmän mukaan kehittämään omaa työtään.
Kohtaamisia ja keskustelua
(28 mainintaa)
Enemmän keskustelua ja vuoropuhelua henkilöstön kanssa, muutenkin kuin
'virallisissa' kokouksissa.
Työsuojelu työn arkeen
(27 mainintaa)
Työsuojeluvartti mahdollisuus jalkauttaa työsuojeluasiat kahvitauon yhteydessä.
Työt tapahtuvat arjen kentällä ns. ruohonjuuritasolla minne suosittelen
laskeutumaan aidosti ja kuunnellen.
Vastuun jakaminen enemmän, jolloin työsuojelusta tulisi osa arkea kaikille.
Työsuojelu näkyväksi
(19 mainintaa)
Kerätään ns. niksejä kentältä ja laitetaan ne henkilöstön sivuille videoina tai
kuvina.
On tehty kaikille työntekijöille kansiot joihin on laitettu kirjallisia työsuojeluohjeita.
Tietoiskuja työsuojeluasioihin liittyen.
Johto mukaan
(16 mainintaa)
Päättävät ja vastuussa olevat johtajat mukana työsuojelukokouksissa ja
katselmuksissa.
Työ tulee lähteä ylimmästä johdosta, muuten ei onnistuta.
Työsuojeluvaltuutettujen pitäisi voida osallistua johtoryhmän kokouksiin.
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 23

24. Kuinka toimivana työsuojelun
yhteistoiminta tällä hetkellä nähdään?
23.5.2017 | Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 24
KOULU-
ARVOSANA
%
9-10 24 %
8 41 %
7 22 %
6 10 %
4-5 3 %
Työsuojelun yhteistoiminnan
arvosana, kaikki (ka)
7,7
Työsuojelun yhteistoiminnan
arvosana, työsuojelupäälliköt
(ka)
Työsuojelun yhteistoiminnan
arvosana, työsuojeluvaltuutetut
(ka)
8,0 7,6

25. Vastaajat
• Kysely lähetettiin noin 3100:lle Työsuojeluhenkilörekisteristä
poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn
vastasi 514 (vastausprosentti n. 16).
• Vastaajista 69 % toimi työsuojeluvaltuutettuna ja 31 %
työsuojelupäällikkönä.
• Vastaajista 56 % oli miehiä ja 44 % naisia.
• 43 % vastaajista kuului 30-50 –vuotiaiden ikäryhmään ja yli 50-
vuotiaita oli 56 & ja 1 % oli alle 30-vuotiaita.
• Vastaajista 42 % toimi miesvaltaisella työpaikalla, 40 %
naisvaltaisella ja 18 % työpaikalla, jossa oli tasainen
sukupuolijakauma.
• Valtaosa vastaajista (96 %) toimi työpaikalla, joka oli ollut
toiminnassa 5 vuotta tai kauemmin.
| Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 25

26. Lisätietoja
• Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716
5915 / kerttuli.harjanne@ttk.fi
• Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, p. 043 824 0034/
hanna.uusitalo@ttl.fi
• Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 043 824 4506 /
minna.toivanen@ttl.fi
• www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli
| Minna Toivanen & Hanna Uusitalo | www.ttl.fi 26