Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Luonto terveyden ja hyvinvoinninlähteenäLiisa Tyrväinen, professoriMETLALuonnosta hyvinvointia ja uutta palveluliiketoimin...
Taustaa• Stressiin ja vähäiseen liikuntaan liittyvät sairaudet kuten masennus,uupuminen, ylipaino ja diabetes ovat kehitty...
Terveyshyödyt monen tekijän summa• Luontoalueet houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikäedistää fyysistä (ja psyykkistä) te...
Vaikutukset psyykkiset hyvinvointiin• elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta:fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen j...
Luonnonkäytön merkitys kaupunkilaisille• Luonnossa oleskelu vaikuttaamyönteisesti kokonaismielialaanlisäämällä positiivisi...
Virkistyskäytön fysiologiset vaikutukset• Kenttäkokeita tehty erityisestiJapanissa: metsäisenulkoilualueen käytön vaikutus...
Vastustuskyvyn paraneminen• Pidemmillä luontoretkillä ihmisenvastustuskykyä parantavaavaikutusta.• Ns. tappajasolujen (kil...
Epidemiologiset tutkimukset• Hollannissa asuinpaikan viheralueiden määrä yhteydessä koettuunterveyteen (Maas ym. 2006). Mi...
Millaiset luontoalueet edistävätterveyttä?• Hyvinvointia voidaan ylläpitää säännöllisellä lähiluontoalueidenkäytöllä tai l...
Millaisista luontoympäristöistä pidetään?• Maisema-arvostustutkimuksissaarvostetuimpia luontotyyppejä vesistöt jaluonnonmu...
Synteesikartta eniten positiivisia arvoja saaneista viheralueistaLänsi-Vantaalla (Pelkonen &Tyrväinen 2005)Numeroiden seli...
Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä(GreenHealth) (SA 2012-2015)Metla & THL & TaY yhteish...
Greenhealth-tutkimusryhmä (SA 2012-2015)
Kenttäkoe Helsingissä• Koehenkilöt oleskelivat ja kävelivät erilaisissa ympäristöissä• Stressitilan fysiologisina mittoina...
Tutkimusympäristö Keskuspuisto16
Alppipuisto17
Ydinkeskustan tutkimusympäristö18
Tuloksia:Restorative Outcome Scale and Subjective Vitality Scale
13.6.2013 20Terveyshyötyjen taloudellinen arvottaminen osana virkistyskäytön hyötyjä(Fredriksson 2013)
13.6.2013 21Esimerkki lähimetsän terveysvaikutusten arvottamisesta lisääntyneen liikunnan kautta(Fredrikson 2013).HEAT (He...
Yhteenveto• Luonnon tarjoamat terveyshyödyt vastaavat osaltaan ikääntyvän ja kaupungistuvan väestön terveydenja hyvinvoinn...
Kiitokset!http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/index.htm
Liisa Tyrväinen 13.6.2013: Luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Liisa Tyrväinen 13.6.2013: Luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä

1,915 views

Published on

Liisa Tyrväisen esitys Luonnosta hyvinvointia ja uutta palveluliiketoimintaa -tilaisuudessa 13.6.2013

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Liisa Tyrväinen 13.6.2013: Luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä

  1. 1. Luonto terveyden ja hyvinvoinninlähteenäLiisa Tyrväinen, professoriMETLALuonnosta hyvinvointia ja uutta palveluliiketoimintaa -seminaari,13.6.2013 Luontokeskus Haltia, Nuuksio
  2. 2. Taustaa• Stressiin ja vähäiseen liikuntaan liittyvät sairaudet kuten masennus,uupuminen, ylipaino ja diabetes ovat kehittyneissä maissamerkittävä yhteiskunnallinen ongelma.• Luontoympäristössä oleskelulla ja liikkumisella voidaan lisätä jaylläpitää omaa hyvinvointia.• Luontoalueet toimivat asuin- ja työympäristöissä yhtenäterveydenhuollon resurssina.• Millaiset luontoalueet edistävät hyvinvointia?• Kuinka paljon alueita tulisi käyttää terveyden ylläpitämiseksi?
  3. 3. Terveyshyödyt monen tekijän summa• Luontoalueet houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikäedistää fyysistä (ja psyykkistä) terveyttä.• Luonnon tarjoamat esteettiset elämykset ja vihreänympäristön rentouttava vaikutus parantavat mielialaa japalauttavat stressistä.• Laajat metsäalueet vaimentavat melua ja parantavatilmanlaatua poistamalla pölyä ja muita epäpuhtauksia sekäsitomalla otsoni- ja monoksidikaasuja.• Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen tai yksinoloon
  4. 4. Vaikutukset psyykkiset hyvinvointiin• elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta:fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen jatoiminnallinen palautuminen (Ulrich ym.1991)• tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminenuupumuksesta, jonka pitkäaikainenkeskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan1989)• Etenkin luonnossa sijaitsevat mielipaikattoimivat kielteisten tuntemusten jastressaantuneisuuden säätelykeinoina.(esim. Korpela ym. 2001, 2010).
  5. 5. Luonnonkäytön merkitys kaupunkilaisille• Luonnossa oleskelu vaikuttaamyönteisesti kokonaismielialaanlisäämällä positiivisia ja vähentämällänegatiivisia tuntemuksia.• Mieliala paranee niin vapaa-aikaankuin opiskeluun sekä työhön liittyvänluonnonkäytön kasvaessa.• Selvä vaikutus saadaan kunlähiviheralueita käytetäänvuositasolla yli 5 h/kk tai kunkaupungin ulkopuolisillaluontokohteilla vieraillaankeskimäärin 2-3 krt/kk (Tyrväinen ym.2007).5
  6. 6. Virkistyskäytön fysiologiset vaikutukset• Kenttäkokeita tehty erityisestiJapanissa: metsäisenulkoilualueen käytön vaikutustaverrattu rakennettuunympäristöön (esim. Lee ym, 2012,Tsunetsugu 2013).• syljestä mitatun stressihormonin(kortisoli) määrä pienempimetsässä kuin kaupungissaoleskelleilla• Verenpaineen ja pulssin lasku,lihasjännityksen väheneminen,parasympaattisen hermostontoiminnan lisääntyminen.
  7. 7. Vastustuskyvyn paraneminen• Pidemmillä luontoretkillä ihmisenvastustuskykyä parantavaavaikutusta.• Ns. tappajasolujen (killer cells)aktiivisuuden ja syöpääehkäisevien proteiinien määräveressä suurempi metsäkävelyjenkuin kaupunkikävelyjen jälkeen (Li,2010).• Luontokontakti ja luontoalueidenläheisyys asuinympäristössävähentävät sairastumistaallergioihin (Hanski ym. 2012)7
  8. 8. Epidemiologiset tutkimukset• Hollannissa asuinpaikan viheralueiden määrä yhteydessä koettuunterveyteen (Maas ym. 2006). Mitä enemmän viheralueitaasuinympäristössä (3 km:n säteellä kotoa) oli, sitä terveemmäksi ihmisetkokivat itsensä.• Englannissa työikäisen väestön kokonaiskuolleisuus ja verenkierto-elimistön sairauksiin liittyvä kuolleisuus oli pienempi väljillä ja vihreilläasuntoalueilla (ikä,sukupuoli, koulutustaso, tulotaso ym. vakioitu (Mitchell& Popham 2009).• Japanissa iäkkäät yli 73-vuotiaat henkilöt, joilla asunnon lähellä kävelyynsopivia puistoja ja puistokatuja, olivat muita todennäköisemmin elossaviiden vuoden seurantajakson lopussa (taustamuuttujat vakioitu) (Takanoym. 2002).
  9. 9. Millaiset luontoalueet edistävätterveyttä?• Hyvinvointia voidaan ylläpitää säännöllisellä lähiluontoalueidenkäytöllä tai luontomatkoilla maaseudulle.• Mieluisilla, usein metsässä kulkevilla liikuntareiteillä, ranta-alueillaja laajemmilla ulkoliikunta-alueilla koetaan vahvempaa elpymistäkuin mielipaikaksi mainituissa puistoissa ja rakennetussaympäristössä (Korpela ym. 2010).• Mahdollisuudet virkistyskokemuksiin voivat muuttua olennaisestiluontoalueiden pirstoutuessa rakentamisen myötä ja pienentyessätai esimerkiksi metsien hakkuiden myötä (esim. Tyrväinen ym.2007).
  10. 10. Millaisista luontoympäristöistä pidetään?• Maisema-arvostustutkimuksissaarvostetuimpia luontotyyppejä vesistöt jaluonnonmukaiselta näyttävät metsäalueet(Tyrväinen ym. 2001, Silvennoinen ym. 2002,Karjalainen 2006).• Uudistushakkuiden maisemamuutoksetkoetaan kielteiseksi.• Metsien käsittelyn jälkiä ei toivota näkyvän• Varttuneet, täysikasvuiset, järeät metsät• Näkyvyys ja kulkukelpoisuus tärkeitä• Maiseman vaihtelevuus arvostettua• Turvallisuuden kokemus
  11. 11. Synteesikartta eniten positiivisia arvoja saaneista viheralueistaLänsi-Vantaalla (Pelkonen &Tyrväinen 2005)Numeroiden selitykset: 1 = kaunis maisema, 2 = rauha jahiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet, 4 = historia ja kulttuuri, 5 = hieno luontokohde, 6 =metsäntuntu, 7 = hieno puisto, 8 = tilan- ja vapaudentuntu, 9 = kohtaamispaikka#############0 1 2 KilometersNEWSPositiiviset huippualueet123467VANTAAESPOOHELSINKI1, 2, 3, 5, 6, 82, 3, 63, 7, 8, 994, 84, 54452, 3, 5, 7, 8, 92, 6644438
  12. 12. Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä(GreenHealth) (SA 2012-2015)Metla & THL & TaY yhteishanke tuottaa tietoa:1) viheralueiden tarjonnan vaikutuksesta asukkaiden terveyteen (GIS data,kyselytutkimus Helsinki2) viheralueiden määrän, laadun ja käytön vaikutuksista asukkaiden terveyteen jahyvinvointiin (LVVI2-aineisto)3) lyhytaikaisten viheralueilla käyntien fysiologisia ja psykologisia vaikutuksista4) tulosten soveltamismahdollisuudesta yhdessä kaupunkisuunnittelijoiden javiheralueiden hoidon ammattilaisten kanssa.
  13. 13. Greenhealth-tutkimusryhmä (SA 2012-2015)
  14. 14. Kenttäkoe Helsingissä• Koehenkilöt oleskelivat ja kävelivät erilaisissa ympäristöissä• Stressitilan fysiologisina mittoina verenpaine, syke jasykevaihtelu, syljen kortisoli• Psykologisina mittareina mm. ympäristön elvyttävyys(Restoration Outcome Scale, ROS) , elinvoimaisuuden tunne(Subjective Vitality Scale, SVS), ja mieliala (positive andnegative affect scale PANAS)• Mitattiin myös melu ja ilmansaasteetTutkimusympäristöt, Helsinki: Kaupunkipuisto (Alppipuisto) Kaupunkimetsä (Keskuspuisto) Kaupungin keskusta (Arkadiankatu)13.6.2013 15
  15. 15. Tutkimusympäristö Keskuspuisto16
  16. 16. Alppipuisto17
  17. 17. Ydinkeskustan tutkimusympäristö18
  18. 18. Tuloksia:Restorative Outcome Scale and Subjective Vitality Scale
  19. 19. 13.6.2013 20Terveyshyötyjen taloudellinen arvottaminen osana virkistyskäytön hyötyjä(Fredriksson 2013)
  20. 20. 13.6.2013 21Esimerkki lähimetsän terveysvaikutusten arvottamisesta lisääntyneen liikunnan kautta(Fredrikson 2013).HEAT (Health economic assessment tool)
  21. 21. Yhteenveto• Luonnon tarjoamat terveyshyödyt vastaavat osaltaan ikääntyvän ja kaupungistuvan väestön terveydenja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen haasteisiin.• Kaupunkiluontoalueet tukevat kansalaisten voimaantumista ja arjen hyvinvointia.• Kaupunkirakenteen tiivistyessä ja viheralueiden vähentyessä on luontoalueiden kokonaistarjontaa jalaatua pohdittava aiempaa perusteellisemmin.• Tieteellistä tietopohjaa luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksista vahvistettava.• Monialaisen yhteistyön vahvistaminen (ympäristötieteet, ympäristöpsykologia ja -terveystiede,lääketiede ym.)Tulosten hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa, terveyden edistämistyössä jaluontomatkailussa laaja-alaisen yhteistyön kautta!
  22. 22. Kiitokset!http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/index.htm

×