OAJ nosti syksyllä 2021 kampanjallaan esiin kiitollisuutta opettajien tekemää työtä kohtaan. Tavoitteena oli hoksauttaa alan ulkopuolisiakin siitä, miten suuri rooli opettajilla on ollut meidän jokaisen elämässä. Kampanjan päätteeksi tutkittiin, miten sisällöt vaikuttivat.
Tutustu kampanjaan osoitteessa www.tehdaantulevaisuuksia.fi
Lue tuloksista OAJ:n verkkosivujen uutisesta: https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/kiitos-opettaja-kampanja-tavoitti-ja-vaikutti-tehdaan-tulevaisuuksia/
Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän peruskoulun käyneet ovatkin töissä vain puolet työiästään. Heille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta.
Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2015 -tutkimuksen on tehnyt SAK:lle tilastotutkija Pekka Myrskylä. Tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
OAJ nosti syksyllä 2021 kampanjallaan esiin kiitollisuutta opettajien tekemää työtä kohtaan. Tavoitteena oli hoksauttaa alan ulkopuolisiakin siitä, miten suuri rooli opettajilla on ollut meidän jokaisen elämässä. Kampanjan päätteeksi tutkittiin, miten sisällöt vaikuttivat.
Tutustu kampanjaan osoitteessa www.tehdaantulevaisuuksia.fi
Lue tuloksista OAJ:n verkkosivujen uutisesta: https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/kiitos-opettaja-kampanja-tavoitti-ja-vaikutti-tehdaan-tulevaisuuksia/
Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän peruskoulun käyneet ovatkin töissä vain puolet työiästään. Heille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta.
Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2015 -tutkimuksen on tehnyt SAK:lle tilastotutkija Pekka Myrskylä. Tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.
Lue lisää OAJ:n verkkosivuilta: www.oaj.fi/ajankohtaista (28.9.2021)
SAK:n koulutusasioiden päällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 1.6.2017. Uusi aikuiskoulutus oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2017.
Korona-aikana opettajien jo ennestään korkealla ollut arvostus on entisestään vahvistunut suomalaisten keskuudessa.
Liki kaikki Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneet ovat sitä mieltä, että opettajien työ on arvokasta koko yhteiskunnalle (97 %), vastuullista (96 %) ja vaativaa (91 %).
OAJ:n Fiilismittari kuitenkin kertoo, että arvostus ei välity riittävästi opettajille asti. Korvaamattomasta työstä tarvitaan kunnon korvaus - ja työolojen pitää olla sellaiset, että opettajilla on mahdollisuus keskittyä opettamiseen.
Seuren toimitusjohtaja Anne Sivulan esitys Työ huomenna -seminaarissa 9.6.2016. Seuressa työskentelee vuosittain noin 10 000 ihmistä. Mikä motivoi ihmisiä keikkailemaan kunta-alalla?
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.
Lue lisää OAJ:n verkkosivuilta: www.oaj.fi/ajankohtaista (28.9.2021)
SAK:n koulutusasioiden päällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 1.6.2017. Uusi aikuiskoulutus oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2017.
Korona-aikana opettajien jo ennestään korkealla ollut arvostus on entisestään vahvistunut suomalaisten keskuudessa.
Liki kaikki Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneet ovat sitä mieltä, että opettajien työ on arvokasta koko yhteiskunnalle (97 %), vastuullista (96 %) ja vaativaa (91 %).
OAJ:n Fiilismittari kuitenkin kertoo, että arvostus ei välity riittävästi opettajille asti. Korvaamattomasta työstä tarvitaan kunnon korvaus - ja työolojen pitää olla sellaiset, että opettajilla on mahdollisuus keskittyä opettamiseen.
Seuren toimitusjohtaja Anne Sivulan esitys Työ huomenna -seminaarissa 9.6.2016. Seuressa työskentelee vuosittain noin 10 000 ihmistä. Mikä motivoi ihmisiä keikkailemaan kunta-alalla?
Tilastot ja kokemus: kohti jälkiteollisia työaikoja? Jouko Nätti, Tampereen yliopisto
1. Tilastot ja kokemus: kohti
jälkiteollisia työaikoja?
Jouko Nätti
Tampereen yliopisto
2. Kokemus
• ”Työn tekeminen on murroksessa. Vakituinen palkkatyö näyttää
vähenevän ja antavan sijaa keikkataloudelle: työmarkkinalle, jonka
perustana ovat lyhyet sopimukset ja freelance-työt. Epävarmuus
kasvaa, ehkä työttömyyskin, ja palkat saattavat laskea. Kaikki tämä on
globalisaation, digitalisaation ja automaation yhteisvaikutuksen
tulosta.” ─ Helsingin Sanomat 30.4.2017
• ”Epätyypillisistä työsuhteista on tullut työelämän valtavirtaa” - HS
Vieraskynä 30.1.2016
3. Jäsentelyä
• Työajan pysyvyys: Määräaikaiset työsuhteet
• Työajan pituus: Osa-aikainen työ
• Työn ajoitus: Ei-tyypillisiä työaikoja tekevät
• Data
• EU-LFS, Pohjoismaat 1995-2016
4. 1. Määräaikaisten työsuhteiden osuus palkansaajista
Pohjoismaissa 1995-2015, erikseen miehet ja naiset
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
Naiset
DK FI NO SE
5. Määräaikaisten työsuhteiden osuus palkansaajista Pohjoismaissa 1995-
2015, nuoret 15-29 vuotiaat, erikseen miehet ja naiset
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
40,0%
45,0%
50,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
40,0%
45,0%
50,0%
Naiset
DK FI NO SE
6. 2. Osa-aikatyön (1-34 t) osuus työllisistä Pohjoismaissa
1995-2016, erikseen miehet ja naiset
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
40,0%
45,0%
50,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
40,0%
45,0%
50,0%
Naiset
DK FI NO SE
7. Osa-aikatyön (1-34 t) osuus työllisistä Pohjoismaissa 1995-
2016, nuoret 15-29 vuotiaat, erikseen miehet ja naiset
0,0%
10,0%
20,0%
30,0%
40,0%
50,0%
60,0%
70,0%
80,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
10,0%
20,0%
30,0%
40,0%
50,0%
60,0%
70,0%
80,0%
Naiset
DK FI NO SE
9. Vuorotyön osuus työllisistä Pohjoismaissa 1995-2016
(vuorotyötä tekevät), miehet ja naiset erikseen
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
Naiset
DK FI NO SE
10. Iltatyön osuus työllisistä Pohjoismaissa 1995-2016
(säännöllisesti iltatyötä tekevät), miehet ja naiset erikseen
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
Naiset
DK FI NO SE
11. Yötyön osuus työllisistä Pohjoismaissa 1995-2016
(säännöllisesti yötyötä tekevät), miehet ja naiset erikseen
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
Naiset
DK FI NO SE
12. Lauantaityön osuus työllisistä Pohjoismaissa 1995-2016
(säännöllisesti lauantaityötä tekevät), miehet ja naiset erikseen
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
Naiset
DK FI NO SE
13. Sunnuntaityön osuus työllisistä Pohjoismaissa 1995-2016
(säännöllisesti sunnuntaityötä tekevät), miehet ja naiset
erikseen
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
Naiset
DK FI NO SE
14. Yhdistelmä
• Tekee säännöllisesti töitä epätyypillisinä työaikoina
• Tekee vuorotyötä (kyllä/ei) sekä tekee säännöllisesti ilta-, yö-, lauantai- tai
sunnuntaityötä vähintään puolet työajasta (neljän viikon referenssiperiodi)
15. Ei-tyypillisinä (atypical) työaikoina säännöllisesti tekevien osuus
työllisistä Pohjoismaissa 1995-2016, miehet ja naiset erikseen
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
40,0%
45,0%
50,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
5,0%
10,0%
15,0%
20,0%
25,0%
30,0%
35,0%
40,0%
45,0%
50,0%
Naiset
DK FI NO SE
16. Ei-tyypillisinä (atypical) työaikoina säännöllisesti tekevien osuus
työllisistä Pohjoismaissa 1995-2016 (teollisuus), miehet ja naiset
erikseen
0,0%
10,0%
20,0%
30,0%
40,0%
50,0%
60,0%
70,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
10,0%
20,0%
30,0%
40,0%
50,0%
60,0%
70,0%
Naiset
DK FI NO SE
17. Ei-tyypillisinä (atypical) työaikoina säännöllisesti tekevien osuus
työllisistä Pohjoismaissa 1995-2016 (kauppa, hotellit), miehet ja naiset
erikseen
0,0%
10,0%
20,0%
30,0%
40,0%
50,0%
60,0%
70,0%
Miehet
DK FI NO SE
0,0%
10,0%
20,0%
30,0%
40,0%
50,0%
60,0%
70,0%
Naiset
DK FI NO SE
18. Yhteenvetoa: Vakituinen palkkatyö näyttää
yllättävän sitkeältä
• Työsuhteiden pysyvyys
• Määräaikaisuus ei ole yleistynyt Suomessa, laskua naisilla (nousua Ruotsissa)
• Työajan pituus
• Osa-aikaiset (1-34 t) työt ovat yleistyneet hitaasti Suomessa (selvä nousu Tanskassa)
• Työajan ajoitus
• Naiset tekevät enemmän vuorotyötä
• Iltatyö, yötyö (vähäisintä), lauantaityö ja sunnuntaityö: ei juuri sukupuolen mukaisia eroja
• Suomessa työskennellään muita useammin epätyypillisinä työaikoina
• Kun lasketaan yhteen kaikki epätyypillisinä työaikoina työskentelevät, osuus vaihtelee 30-40
prosentin tuntumassa
• Toimialoittain tarkasteltuna teollisuudessa miehet tekevät hieman naisia enemmän
epätyypillisiä työaikoja; kaupassa ja ravintoloissa tilanne päinvastoin
• Epätyypillisistä työsuhteista ei ole tullut työelämän valtavirtaa
19. Pohdintaa
• Miksi kokemus ja tilastot antavat erilaisia havaintoja?
• Media nostaa esiin uusia ilmiöitä, esim. kauppojen ja ravintoloiden
aukioloaikojen vapautus
• Tilastot (aikasarjat) korostavat jatkuvuutta
• Kaupan ja ravintoloiden osuus noin 15% työllisistä, sielläkin muutokset eriytyneet (esim.
opiskelijoiden työssäkäynti)