Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esitys Uusi koulutus -foorumilla 21.1.2015

1,377 views

Published on

Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esitys Uusi koulutus -foorumilla 21.1.2015

Published in: Education
  • Be the first to comment

Jyrki Kasvi, TIEKE: "Miten pysymme teknologiaosaamisen allonharjalla?", Esitys Uusi koulutus -foorumilla 21.1.2015

  1. 1. Miten pysymme teknologiaosaamisen aallonharjalla? Jyrki J.J. Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE Sitran Uusi koulutus -foorumi 21.1.2015
  2. 2. Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic. - Arthur C. Clarke
  3. 3. Olemme matkalla kohti Tylypahka-yhteiskuntaa Teknologian ymmärtäminen on digitaalisen yhteiskunnan yleissivistystä
  4. 4. Eikä kyse ole vain lasten digitaalisesta yleissivistyksestä
  5. 5. Ensi syksynä koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla. Lapset elävät tulevaisuudessa – myös koulutuksen on oltava siellä.
  6. 6. Yhtä kaukana historiassa tietotekniikka näytti tältä. US Army Photo
  7. 7. Talouskriisit tulevat ja menevät Todelliset megatrendit muuttavat maailmaa 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7 Digitalisaatio räjäyttää tuottavuuden - Mooren laki alkaa purra - Useita disruptiivisia teknologioita yhtä aikaa - Robotit automatisoivat käsityön ja maatalouden - Tekoälyt automatisoivat henkisen työn - Esineiden Internet yhdistää kaiken kokonaisuudeksi - Maailmantalouden kortit jaetaan uudelleen - Yhteiskuntien rakenteet uusiksi Ikärakenne kääntää maailman - Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA) - Kehittyvien maiden suuret ikäluokat nuoria aikuisia Globalisaatio verkostoi maailman - Nousevat taloudet suurvalloiksi - Kiina palaa maailman keskukseksi - Työtä teetetään kehittyvissä maissa Ympäristö alkaa käydä kalliiksi - Luonnonvarojen hinta nousee - Päästöjen vähentäminen maksaa - Ilmastonmuutokseen sopeutumien Haasteet Mahdollisuus
  8. 8. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8 Image: Cyberdyne Tukiranka korvaa rollaattorin ja lisää liikkuvuutta Megatrendit nivoutuvat toisiinsa
  9. 9. Muutostrendien osaamistarpeita 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9 Teknologia- ja tuotanto- talousosaaminen - Tekoäly- ja robottiosaaminen - Algoritminen ajattelu - Medialuku- ja -kirjoitustaito - Digitaalinen sosiaalinen pääoma - Tiedon hallinta ja analyysi - Tietoturvaosaaminen - Eri osaamisalueiden yhdistely ja kokonaisuuksien hallinta (esim. älykäs talotekniikka) - Toiminnansuunnittelu ja muutosjohtaminen - Luovuus ja ennakkoluulottomuus Hoivaosaaminen, gerontologia - Hoivarobotiikka ja -tekniikka - Käytettävyys ja esteettömyys - Geriatria, vanhuspsykiatria Verkostoituminen, kansainvälisyys - Kielitaito, kulttuurilukutaito - Kuluttajalähtöinen palvelumuotoilu - Logistiikka Ympäristöosaaminen - Raaka-aine- ja energiatehokkuus - Bio- ja geenitekniikka - Yhdyskuntasuunnittelu, liikennetekniikka Haasteet Mahdollisuus
  10. 10. Mitä tämä tarkoittaa kouluille? Uskonnon tuntien määrän hienosäätö ei riitä!
  11. 11. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11 LegoEducation UK
  12. 12. Olemmeko ”teknologiaosaamisen aallonharjalla”?
  13. 13. Suomi: digitalisaation alisuorittaja  22 vertailumaasta Suomen yrityksillä parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan  Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.  Sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides  Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa ovat toiseksi parhaat  Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas  Esimerkiksi: Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus  … mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa 22.1.2015 Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi CC BY SA 3.0 Shritwod
  14. 14. … kyllä, vähiten Euroopassa 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14 Survey of Schools: ICT in Education
  15. 15. Koulu pyristelee murroksessa  Olemme tuoneet IC-teknologiaa koululuokkiin, mutta koulutuksen rakenteet ja toimintatavat ovat pysyneet ennallaan  Kirjat on korvattu tableteilta luettavilla ja tehtävillä digitaalisilla materiaaleilla  Liitutaulut on korvattu videotykeillä ja smart boardeilla  Reissuvihkot on korvattu Wilmalla  Valmiita toimintatapoja olisi, mutta ne rikkoisivat tutut kuviot  Pelillinen, mobiili-, yhteisöllinen, jaettu, etä-, virtuaali-, ym. jne. etc. oppiminen.  Avointen oppimateriaalien luominen ja jakaminen yhdessä  Uusia oppimisteknologioita syntyy jatkuvasti, mutta uusi oppimisen paradigma puuttuu  Opettajankoulutus haasteen edessä:  Millaiseen kouluun me opettajia koulutamme?  Millaiseen maailmaan me haluamme opettajien oppilaitaan kouluttavan. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15
  16. 16. Meidän on noustava takaisin ”aallonharjalle”!
  17. 17. ”Diginatiivit” lapset ja nuoret  Suomalaisten koululaisten luottamus omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut vuosisadan alusta alkaen  Suuri osa nuorista ei osaa käyttää tietokonetta työvälineenä  Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.  Suomalaisten nuorten osaaminen Euroopan keskitasoa  30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä  Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia  Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu?  Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä hyvin resursoidut koodikoulut? 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17 CC2.0SharealikeAttributionDeryckHodge
  18. 18. Mihin motivaatio katosi?  9-luokkalaisten osaamistaso romahtanut vuosikymmenessä  Syitä etsitään koulun ulkopuolelta, maailman muutoksesta  Entä jos koulu ja ympäröivä todellisuus irtautumassa toisistaan  Koulu on jäänyt online-maailman irralliseksi offline-saarekkeeksi  Entä jos koulu ja oppilaiden tulevaisuus jo kaukana toisistaan  Oppilaat eivät koe opittavien sisältöjen ja oppimismenetelmien olevan relevantteja omalle tulevaisuudelleen  Uusi koulu, uudet kympin oppilaat  Yhden tietolähteen asemesta monta vuorovaikutteista kanavaa samanaikaisesti  Hiljaiset puurtajat eivät välttämättä enää menesty koulussa tai työelämässä yhtä hyvin kuin kyseenalaistavat moniajajat. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
  19. 19. 2030-luvun osaamisen paradigma  Muurit oppimisen ja työn väliltä murtuvat  Työviikossa yksi päivä kouluttajana ja toinen päivä opiskelijana  Muurit oppilaitosten ja ympäristön väliltä murtuvat  Seinät eivät enää rajoita oppimista tiettyyn aikaan ja paikkaan  Oppilaitos on ennemmin mielentila kuin fyysinen tila  Muurit opetuksen ja oppimisen väliltä murtuvat  Oppiminen on yhteisöllistä ilman hierarkiaa  IC-tekniikan merkitys oppimisessa arkipäiväistyy  Tekniikkaa ei enää nosteta erikseen esiin sen enempää kuin ovia tai ikkunoita  Keskitytään tekniikan asemesta sen mahdollistamaan pedagogiikkaan ja uusiin toimintatapoihin 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19
  20. 20. Osaamisen pitkiä kaaria  Vuonna 1982 julkaistulla Commodore 64 -kotimikrolla lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.  Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.  Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)  Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!  Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä 2030-luvulla?  Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä  Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen lasten ja nuorten omien harrastusten varaan? 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20 CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
  21. 21. Edes opiskelijat eivät pysy entisellään  Ritalin ja muut aivodopingaineet tulossa myös Suomeen  Saksassa jo joka viides opiskelija parantaa suorituskykyään kemiallisesti (kofeiini, ritalin, amfetamiini) - Urheiluun liittyvillä aloilla joka neljäs  Opiskelijat verkkoon kytkettyjä kyborgeja  Pian emme enää vilkuile älypuhelinta, vaan elämme täydennetyssä todellisuudessa  Anturit, implantit, älypiilolinssit ym. ovat vasta alkua  Laitteiden, esim. muisti-implantin sammuttaminen vastaa amputaatiota  Opiskelijat ovat yhä useammin myös töissä, työttömiä, yrittäjiä ja/tai eläkkeellä  Nopeasti muuttuvassa maailmassa opiskelua ei voi koskaan lopettaa  Työuralla useita ammatteja, siis myös useita tutkintoja 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21 Dietz P., Striegel H., Franke A., Lieb K., Simon P. & Ulrich R. (2013) Randomized Response Estimates for the 12-Month Prevalence of Cognitive- Enhancing Drug Use in University Students. Pharmacotherapy: The Journal of Human Pharmacology and Drug Therapy. Vol 33,/1, p 44-50.
  22. 22. Digitalisaatio mullistaa kaiken Mediateollisuus kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa... …yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa
  23. 23. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23 Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa. Image: Lely
  24. 24. Image: Energid Technologies 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24 Pelto on robotille paljon helpompi ympäristö kuin esim. maantie. Image: Energid Technologies Pian syöt robotin tuottamaa ruokaa.
  25. 25. Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu. We ain’t seen nothing, yet.
  26. 26. Digitalisaatio on vasta alkamassa  1600-luvun lopulla keksitty höyrykone mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet 1800-luvun alussa  Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …  Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan  1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet  Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …  Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?  Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla, loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.  Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla!  Ja aktiivinen yhteiskunnan jäsen vielä 2090-luvulla 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26
  27. 27. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 27 Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on? Image: Cimcorp
  28. 28. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28 Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä. Image: Kuehne + Nagel International AG
  29. 29. CC 3.0 SA BY Heikki Valve 1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.
  30. 30. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30 Image: Lockheed Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!
  31. 31. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31 Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset? Image: IBM
  32. 32. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 32 Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa? CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr
  33. 33. Suomi ei pelastu romuttamalla pankkiautomaatit ja lypsyrobotit … … ja jakamalla ihmisille pankkikirjat ja lypsyjakkarat 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 33
  34. 34. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 34  Kolmannes nykyammateista katoaa, vanhat muuttuvat ja uusia syntyy  Rekkamanageri  Lennokkiohjaaja  Bioinformaatikko  Geenikorjaaja  Energiasuunnittelija  Putkimies  Koulutus vanhenee nopeasti  Jatkuva oppiminen  Kyky toimia tehtävissä, joita ei osaa  Työn, yrittämisen, opiskelun, vapaan, eläkkeen ym. yhdisteleminen Ammatinvalinta mahdotonta
  35. 35. Image: Zenrobotics 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35 Uutta työtä: Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.
  36. 36. yhteensä. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 36 Uusia haastajia V. 2012 Afrikan mobiiliraha- markkinat olivat 61,5 mrd euroa, suuremmat kuin Euroopan ja Pohjois- Amerikan yhteensä. Keniassa avataan rahti- lennokkireitti vuonna 2016.
  37. 37. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot  Tietotekniikan peruskäyttötaidot  Osaamisvaje kaikissa(!) ikäluokissa  Medialuku- ja kirjoitustaidot  Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt  Tietoturvataidot  Vastuu tietoturvasta on viime kädessä äyttäjillä itsellään  Automaation yleistyessä tietoturvan tarve korostuu  Digitaalinen sosiaalinen pääoma  Sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median kehityksen tahdista  Tiedonhallintataidot  Infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski  Missä ja miten nämä opitaan? Ei ainakaan koulussa!  Lapset eriarvoisessa asemassa kunnan, koulun ja opettajan mukaan. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 37 CCSAAttributionSugree
  38. 38. Muutosten tahti vain kiihtyy ”Tulevaisuus on toisenlainen!” – Mika Mannermaa
  39. 39. Hupi on vasta alkamassa  Digitalisaatio kiihtyy  Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät  Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy  Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi  Ajatusten välittäminen aivoista toiseen  3d-tulostimet kodinkoneiksi  Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa  Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa  Esineiden (teollinen, kaiken) internet  Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)  Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa  Älykäs sähköverkko  Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 39 Google
  40. 40. 22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 40 73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
  41. 41. 30.9.2010 www.kasvi.org 41 Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua U.S. Army Photo
  42. 42. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry  TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.  TIEKEn toiminnan painopisteet ovat 1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen 2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen 3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut  TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.  TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota  Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €  TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa  TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä 2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 42

×