The SYNERGY Induction to Pedagogy programme was created by project partners, with the aim of helping micro-enterprise owners using the SYNERGY Exchange platform, to engage in peer-to-peer learning opportunities. This training programme comprises six modules and is delivered over 5 hours through a series of video lectures and PowerPoints which have been written, developed and recorded by project partners. These modules provide micro-enterprise owners with a sound understanding of the basics in relation to e-didactics, quality criteria of peer-learning, evaluation of online learning resources and online learning environments, producing quality learning resources for peers and other knowledge that has helped them to become competent and confident online peer-educators. This module is entitled ‘Designing Learning Resources’ and provides content which relates to learning design models – ADDIE, Kolb and Kemp’s models – and an introduction to the basics of material design and techniques. These slides are available in English, Finnish, German, Greek, Italian and Romanian.

1. Johdatus pedagogiikkaan
Oppimisresurssien suunnittelu
Osa I: Johdanto
SYNERGY Exchange (http://synergyexchange.eu/)
Laadittu “SYNERGY” ERASMUS+ projektille

2. • Osa I – Moduulin sisältö
• Osa II – Oppimisen suunnittelumallit
• Osa III – Materiaalin suunnittelu & Tekniikat
• Osa IV – SYNERGY-työkalusarja
• Osa V – Moduulin tavoitteet
Yleiskatsaus

3. • Johdanto oppimisen suunnittelumalleihin
• Tarvittavat taidot ja välineet oppimisresurssien
suunnittelemiseksi
• Miten hyödyntää hankittua tietoa SYNERGY
alustalla
• Hyödynnä SYNERGY-alustan tarjoamia
työkaluja ja luo uusia oppimisresursseja
suunnittelumallien avulla
Moduulin sisältö

4. Johdatus pedagogiikkaan
Oppimisresurssien suunnittelu
Osa II: Oppimisen suunnittelumallit
SYNERGY Exchange (http://synergyexchange.eu/)
Laadittu “SYNERGY” ERASMUS+ projektille

5. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on esitellä
perusmallit oppimisen sisäisistä prosesseista, ennen
varsinaista oppiresurssien suunnittelua. Se sisältää:
• ADDIE systemaattinen koulutusmalli
• Kolbin kokemuksellinen oppimismalli
• Kempin opetuksen suunnittelumalli
Laajuus

6. “ADDIE -malli on kehys, joka listaa koulutussuunnittelijoiden ja –
kehittäjien käyttämiä yleisiä prosesseja. Malli ohjeistaa viiden
vaiheen avulla tehokkaan koulutuksen ja toiminnan
apuvälineiden rakentamisessa.” (lähde: Wikipedia)
• Analyysi (Analysis)
• Suunnittelu (Design)
• Kehitys (Development)
• Toteutus (Implementation)
• Arviointi (Evaluation)
ADDIE -malli

7. ADDIE –malli
ADDIE Systemaattinen harjoitusohjelma
Analyysi Kysy kysymyksiä. Tunnista kuinka asiat ovat. Tunnista miten
asioiden pitäisi olla. Etsi puutteita toiminnassa
Suunnittelu Mikä olisi sopiva esitystapa? Suunnittele oppimisrakenne.
Käytä moduuleja uudelleenkäytettävyyttä ja –järjestelyä
varten. Tunnista tavoitteet.
Kehitys Rakenna koulutus. Käytä oppimisen apuvälineitä. Käsittele
kaikkia tavoitteita.
Toteutus Tuota kehitetyt oppimisresurssit. Seuraa
toimintasuunnitelmaa. Mukauta palautteen perusteella.
Arviointi Arvioi oppijat. Saavuttivatko he kaikki oppimistavoitteet?
Pyydä palautetta. Palaa uudelleen kehitettyihin resursseihin

8. “Oppiminen on prosessi, jossa tietoa luodaan kokemuksen
muutoksen kautta.” (Kolb, 1984, s. 38). Kolbin kokemuksellinen
oppimismalli esitetään tyypillisesti neliportaisena oppimissyklinä.
• Konkreettinen kokemus
• Reflektiivinen havainnointi
• Abstrakti käsitteellistäminen
• Aktiivinen kokeilu
Kolbin kokemuksellinen oppimisen malli

9. Kolbin kokemuksellinen oppimisen malli
Uusi kokemus tai
uudelleentulkinta
kokemuksesta
Kaikki
ristiriitaisuudet
kokemuksen ja
ymmärryksen
välillä ovat
tärkeitä
Reflektio
synnyttää uuden
idean tai
muunnoksen
olemassa olevalle
abstraktille
käsitteelle
Oppija sijoittaa ne
ympäröivään
maailmaan
nähdäkseen
tulokset
Aktiivinen
kokeilu
Konkreettinen
kokeilu
Abstrakti
käsitteellistäminen
Reflektiivinen
havainnointi

10. • Tämän syklin kaikki vaiheet on täytettävä, ennen kuin
todellista oppimista voi tapahtua. Kolbin teorian yksi
päätelmistä on, että oppiminen on jatkuva, kokemukseen
perustuva prosessi. Kaikki oppiminen on tavallaan uudelleen
oppimista, sillä muokkaamme jatkuvasti ymmärrystämme ja
odotuksiamme.
• Oppimiseen liittyy halu oppia, uuden materiaalin
harjoitteleminen, opitun ymmärtäminen ja tehokkaan
palautteen avulla oppiminen. Oppimisen yhdistäminen
kokemuksiin edesauttaa upotettua oppimista ja siirtämään
vasta opittuja taitoja.
Kolbin kokemuksellinen oppimisen malli

11. Jerold Kempin opetuksen suunnittelumetodi ja –malli
määrittelee opetuksen suunnittelun yhdeksän erilaista osaa ja
samalla adoptoi jatkuvan toteuttamis-/arviointimallin:
1. Tunnista opetuksen ongelmat ja määrittele opetusohjelman
suunnittelun tavoitteet.
2. Tarkastele oppijan ominaisuuksia, joihin tulisi kiinnittää
huomiota suunnitteluvaiheessa.
3. Tunnista aihesisältö ja analysoi asetettuihin tavoitteisiin ja
tarkoituksiin liittyvät tehtävän osat
Kempin opetuksen suunnittelumalli

12. 4. Esitä opetukselliset tavoitteet oppijalle.
5. Jaksota jokaisen opetuksellisen yksikön sisällöt loogista
oppimista varten
6. Suunnittele opetusstrategiat niin, että jokainen oppilas voi
hallita tavoitteita.
7. Suunnittele opetuksen viesti ja esitystapa.
8. Kehitä arviointivälineitä tavoitteiden arvioimiseksi.
9. Valitse resursseja opetus- ja oppimistoiminnan tukemiseen.
Kempin opetuksen suunnittelumalli

13. • ADDIE –malli on kuvaileva ohjeistus tehokkaan koulutuksen ja
toiminnan apuvälineiden rakentamiseen.
• Kolbin oppimisen syklinen malli tuo esiin kokemuksellisuuden
merkityksen oppimisessa, joka olisi hyvä ottaa huomioon
oppimisresurssien suunnittelussa
• Kempin opetuksen suunnitteluohjelma perustuu jatkuvaan
toteutus-/arviointiprosessiin, palautteeseen, joka auttaa
kouluttajaa sopeutumaan ja parantamaan resurssejaan
koulutuksen aikana
Yhteenveto

14. Johdatus pedagogiikkaan
Oppimisresurssien suunnittelu
Osat III: Materiaalin suunnittelu &
tekniikat
SYNERGY Exchange (http://synergyexchange.eu/)
Laadittu “SYNERGY” ERASMUS+ projektille

15. Tämä osa esittelee kaksi perustekniikkaa
oppimateriaalin suunnittelemiseksi:
Miellekartan (Mind Map) sekä DACUMin (Design a
Curriculum), joka on systemaattinen prosessi
miellekartta-vaiheessa tuotettujen ideoiden
organisoimiseksi
• Miellekartta (Mind Map)
• DACUM (Design A Curriculum)
Sisältö

16. “Miellekartta on kaavio, jota käytetään tiedon visuaaliseen
järjestelyyn. Miellekartta luoda n usein yhden käsitteen
ympärille. Käsite piirretään kuvana keskelle tyhjää paperia ja sen
ympärille lisätään siihen liittyviä ideoita kuten kuvia tai sanoja.
Pääajatukset liitetään suoraan keskeiseen käsitteeseen ja muut
ideat haarautuvat näistä ajatuksista.” (lähde Wikipedia)
Miellekartat

17. Yksinkertainen miellekartta tämän pienen moduulin luomisesta
voisi olla tämän kaltainen:
Esimerkki miellekartasta
Oppimis-
Resurssien
suunnittelu
Esittele aihe
Oppimisen
Suunnittelumallit
Miksi
Mitä
Tavoitteet
Tekniikat
SYNERGY
henkilöstö
ADDIE, KOLB,
KEMP
(perustiedot)
Miellekartta,
DACUM, pyydä
valitsemaan aihe &
tee esimerkki
Käy läpi työkalut,
pyydä tuottamaan
moduuli
Tee yhteenveto
tavoitteista

18. Sen lisäksi, että miellekarttoja voi luoda käsin tai PowerPointilla,
tähän tarkoitukseen on olemassa monia sovelluksia ja web-
pohjaisia ohjelmistotyökaluja. Tässä muutama esimerkki:
Bubbl.us
Coggle
iMindMap
Popplet
MindMap
SimpleMind
Miellekartan työkalut

19. Valitse aihe, jonka tunnet ja luo oma miellekarttasi.
Aihe voi olla yksi taidoistasi kuten “hallinto”, “neuvottelu” tai
“myynti”. Käytä sanaa pääaiheena ja luo miellekartta sen
ympärille, aivan kuin olisit opettamassa asiaa jollekin toiselle.
Palaa uudelleen oppimisen suunnittelumalleihin ja täytä
miellekarttasi olennaisella informaatiolla. Pyri pitämään kartta
lyhyenä ja ytimekkäänä, tarvitset sitä seuraavissa vaiheissa.
Muista, että ei ole oikeaa tai väärää tapaa tehdä, joten onnea!
Miellekarttaharjoitus

20. DACUM (Design A CurriculUM/ Suunnittele opetusohjelma) on
systemaattinen prosessi miellekarttavaiheessa tuotettujen
ideoiden organisoimiseksi
• Tunnista omat aiheet ja alueet.
• Kirjoita muistiin kunkin aiheen halutut
• Tarkenna jokaista aihetta
• Otsikoi aiheet
• Järjestä kurssijaksoihin, yksiköihin ja moduuleihin.
DACUM (Design a Curriculum)

21. Miellekarttamme DACUM prosessin jälkeen voisi näyttää
seuraavanlaiselta:
Opetusohjelman suunnittelukaavio
Oppimisresurssien
suunnittelu
Johdanto
Yleiskatsaus
jaksoista
Tarkenna modulin
sisältöä
Vaihe I –
Oppimisen
suunnittelumallit
ADDIE
ADDIEn
määritelmä
Selitä
alkukirjaimet
Kolb
Kemp
Vaihe II - … …

22. Muistatko miellekartan, jonka teit aiemmin? Käytä nyt
systemaattista lähestymistapaa suunnitellaksesi oman DACUM-
kaaviosi.
Palaa jälleen kerran aiemmin esiteltyihin oppimisen
suunnittelumalleihin ja täytä DACUM kaaviosi olennaisella
informaatiolla. Pyri pitämään se lyhyenä ja ytimekkäänä, tulet
tarvitsemaan sitä seuraavissa vaiheissa.
Tämä prosessi perustuu yritykseen ja erehdykseen, joten jatka
niin pitkään kunnes luot kaavion, joka parhaiten täyttää
moduuliesi tavoitteet!
Opetusohjelman suunnitteluharjoitus

23. • Miellekartta-tekniikka auttaa ajatusten tallentamisessa
myöhempää käsittelyä varten.
• DACUMin systemaattinen prosessi auttaa organisoimaan ja
kartoittamaan ajatuksia moduulisisältöjen järjestämiseksi ja
oppimisresurssien jaksottamiseksi.
• Harjoitusten tarkoituksena on auttaa sinua luomaan
ensimmäinen oma tiivis oppimissältömoduulisi (mini-learning
format module) SYNERGY-projektin puitteissa.
Yhteenveto

24. Johdatus pedagogiikkaan
Oppiresurssien suunnittelu
Osa IV: SYNERGY työkalut
SYNERGY Exchange (http://synergyexchange.eu/)
Laadittu “SYNERGY” ERASMUS+ projektille

25. Kiitos mielenkiinnosta!
www.projectsynergy.eu
facebook.com/pages/Synergy-for-the-SME-Business-
Community
www.linkedin.com/company/erasmus-synergy-project