Suomi on eurooppatasollakin erittäin haastavassa tilanteessa, EU komission ennuste seuraavalle kolmelle vuodelle on euromaiden huonoin. Miksi näin? Mitä on tapahtunut ahkeralle ja tunnolliselle kansalle? Mitä on edessä, jos ei tehdä mitään?
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Lahti 14.11.2014 - Olemmeko jäämässä digijunastaTuomo Luoma
Vuosituhannen alussa Suomi oli vielä maailman kärjessä ICT:ssä, mutta nyt muut menevät ohi vasemmalta ja oikealta. Miksi olemme tässä? Mitä on tapahtunut? Mitä pitäisi tehdä?
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Lahti 14.11.2014 - Olemmeko jäämässä digijunastaTuomo Luoma
Vuosituhannen alussa Suomi oli vielä maailman kärjessä ICT:ssä, mutta nyt muut menevät ohi vasemmalta ja oikealta. Miksi olemme tässä? Mitä on tapahtunut? Mitä pitäisi tehdä?
SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteita ja ehdotuksia, miten pystyttäisiin paremmin mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi sekä turvaamaan pitempi työura.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
Jukka Noponen ja Juho Saari kokosivat Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014 pitämäänsä esitykseen Kestävän kehityksen toimikunnalle.
Työ- ja elinkeinoministeriö laatii lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen kaksi kertaa vuodessa. Ennuste muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemyksen lähiajan kehityksestä ja toimii siten politiikkavalmistelun taustana.
Kohtaamossa uusi kestävän kehityksen toimikunta suunnitteli tulevaa työtään ja hahmottelivat päivityksiä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Työpajan tuloksena syntyneet impulssit sitoumuksen päivittämiseksi löytyvät oheisilta kalvoilta.
■Suomalaisen työn tulevaisuus - sisulla, sydämellä, osaamisellaSDP
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Sitran trendilista esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista – megatrendeistä. Trendilistan tavoite on luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna.
Lue lisää: http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit
SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteita ja ehdotuksia, miten pystyttäisiin paremmin mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi sekä turvaamaan pitempi työura.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
Jukka Noponen ja Juho Saari kokosivat Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014 pitämäänsä esitykseen Kestävän kehityksen toimikunnalle.
Työ- ja elinkeinoministeriö laatii lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen kaksi kertaa vuodessa. Ennuste muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemyksen lähiajan kehityksestä ja toimii siten politiikkavalmistelun taustana.
Kohtaamossa uusi kestävän kehityksen toimikunta suunnitteli tulevaa työtään ja hahmottelivat päivityksiä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Työpajan tuloksena syntyneet impulssit sitoumuksen päivittämiseksi löytyvät oheisilta kalvoilta.
■Suomalaisen työn tulevaisuus - sisulla, sydämellä, osaamisellaSDP
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Sitran trendilista esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista – megatrendeistä. Trendilistan tavoite on luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna.
Lue lisää: http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit
Ajat ovat peruuttamattomasti muuttuneet siitä, kun ihmiset viettivät koko työuransa saman työnantajan palveluksissa, samoissa työtehtävissä. Nykyään ihmisillä on keskimäärin neljä ammattia työuran aikana. Nykyisistä ammateista 30% poistuu seuraavan 20 vuoden aikana, ja vastaavasti uusia syntyy. Siksi täydennyskoulutus ei ole koskaan ollut yhtä ajankohtaista.
Talous & Yhteiskunta -lehden numero 4/2019 sisältää artikkeleita ja haastattelun, jotka kertovat alueellista keskittymistä käsitelleistä tutkimuksista. Suomen seitsemän suurimman kaupunkiseudun väestö kasvaa nopeimmin, kun taas pienempien kaupunkien ja maaseudun väestöosuus supistuu. Muutos on kuitenkin verrattain hidasta, ja sille on myös vastavoimia.
Muutoshalu menestystekijänä - Viisi tapaa tehdä organisaatiostasi rohkeampiAku Varamäki
Como Helsingin Kirsi Juva ja Enthusiastain Aku Varamäki kertovat siitä, miten muutos- tai parannushalu on menestyksen ytimessä. Mutta parannushalu kysyy rohkeutta! Kirsi ja Aku antavat esityksessään viisi vinkkiä, joilla jokainen voi tehdä itsestään rohkeamman.
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Cursor Oy
Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Seudun visio vuodelle 2025 kiteytyy kahteen sanaan - uudistunut ja vetovoimainen. Strategian arvopohja – rohkeus, avoimuus ja aitous edellyttävät meiltä päätöksentekokykyä, kansainvälisyyttä ja omaleimaista tekemistä. Tarvitsemme kaikki mukaan uudistamaan ja rakentamaan entistä vetovoimaisempaa Kotkan-Haminan seutua.
Eurooppalainen ihminen 2000-luvulla (Keynote: Euroopan henkinen tulevaisuus)Demos Helsinki
Voiko eurooppalainen henkinen traditio vastata rakentavasti 2000
-luvun haasteisiin: ilmastonmuutokseen, monikulttuurisuuteen ja kansojen
ominaispiirteiden ohentumiseen, vai päättyykö Euroopan yhdentyminen
tasapaksun euro-kansan esiinmarssiin? Näitä kysymyksiä lähestymme sekä
puheenvuorojen että Mental Finland teatteriesityksen analyysin kautta.
MONET SEMINAARI 2019: Hyvinvoiva kotoutuja – työkaluja, tutkimusta ja näkökulmiaTHL
Kevään 2019 MONET-seminaarissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita kotoutumiseen liittyen. Seminaarissa esiteltiin työkaluja sekä tutkimus- ja kehittämistyötä kotoutumisen tueksi. Lisäksi esiteltiin ajankohtaisia asioita paperittomista ja turvapaikanhakijoista ja kuultiin näkökulmia toiseuttamisesta ja syrjimättömyydestä.
Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärven esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Missä mättää, kun kansan eläketietämyksen taso ei nouse. Mitä ihmisen tulisi ylipäätään työeläkkeestä tietää ja erityisesti – miten kansalle tulisi puhua?
Similar to Suomen talous mistä tulemme ja minne menemme (20)
Olemmeko jäämässä digi- ja vähän muustakin junasta?Tuomo Luoma
Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes totesi lokakuussa 2013: ”Digitaalisia palveluja hyödyntävät pienyritykset kasvavat kaksi kertaa muita nopeammin, ne vievät kaksi kertaa muita enemmän ja ne luovat kaksinkertaisen määrän työpaikkoja”.
Tämä on hyvä viesti suomalaisille, 2/2014 julkaistun Suomen Digibarometri 2014 mukaan meillä on erinomaiset edellytykset pärjätä tässä kilpailussa. Mutta edellytyksiinsä nähden suomalaiset yritykset alisuoriutuvat rankasti, putoamme kärjestä sijalle 17, vähän Venäjän jälkeen.
Miksi? Mistä kiikastaa - asenteesta vai osaamisesta? Mitä pitäisi tehdä?
Teollisuudesta on kadonnut yli 100.000 työpaikka 10 vuoden aikana. Hyvinvoinnin taso säilyy vain, jos 2020 mennessä syntyy 200.000 uutta työpaikkaa. Kasvu pitää löytää pk-sektorilta ja uusilta toimialueilta.
Tämä haastava suhdanne ja globaali kilpailuympäristö edellyttävät aivan uudenlaista johtajuutta.
12. - Keskushallinnollista demokratiaa
johdettiin ”luottamus hyvä – kontrolli
paras” -periaatteella (loi pohjan
nykyiselle ylisäätelylle)
- Kilpailukykyä korjattiin devalvaatioilla –
hidasti markkinaehtoista uudistumista
- Neuvostoliiton kauppa nousi
lukujaan suurempaan rooliin
13. • Kauppapolitiikka: ”Jäänmurtajia kommunisteille,
loistoristeilijöitä kapitalisteille”!
• Neuvostoliiton kauppa!
– Bilateraalista eli vaihtokauppaa!
– Tuontitavarana halpaa öljyä, huonoja koneita
(LADA, Belarus)!
!
• Neuvostoliitto romahti -> useimpia tuotetta ei voinut
edes viedä länteen!
– Suomalaiset brändit olivat neuvostoliitto standardia!
18. ”Suomesta ei kannata viedä
mitään hevosta pienempää
konetta”
- vuorineuvos Tauno Matomäki -
Syntyi korkeasti
jalostettujen
kuluttajabrändien ja
kaupallisen kulttuurin
kehitysmaa: SUOMI.
22. Nokia parhaimmillaan 4%
BKT:sta!
Mentiin Nokian mukana,
muut kuluttajabrändit eivät
kehittyneet
Ympärillä tapahtuva
rakennemuutos ja
globalisaatio eivät
näkyneet vahvan Nokian
takaa
23. ONKO IHME?
• Jos meillä on paljon sääntelyä!
• Rajallisesti kaupallista osaamista!
• Vähän kansainvälisiä kuluttajabrändejä!
• Vähän vientivetoisia pk-yrityksiä!
• Vaikeuksia sopeutua globalisaatioon!
• Jne…!
31. Vuonna 1975 yksityisen sektorin työlliset olivat 41 % koko
väestöstä, kun ne vuonna 2013 olivat enää 34 %
Ja työtunnit ovat siirtyneet julkiselle puollelle
33. Samaan aikaan Suomen huoltosuhde
romahtaa pysyvästi
Täällä oli
paljon
työvoimaa
Joka maksoi
pienen
eläkeläismäärän
pienet eläkkeet
Täällä
työvoimaa on
paljon
vähemmän
Joka maksaa 2x
eläkeläismäärään
itselleen
rakentamat
ennätyseläkkeet
41. Tunnustetaan tosiasiat
• Viimeistään viime vuonna kävi selväksi
Suomen talouden vaivojen kotikutoisuus.!
• Vika ei ole vain Venäjällä, ei eurossa eikä
edes kauppataseen ylijäämän
maailmanennätykseen pyrkivässä Saksassa. !
• Vika on meissä ja kyvyttömyydessämme
sopeutua, muuttaa kurssia ja tehdä
päätöksiä.!
44. RAKENTEIDEN PITÄÄ
MUUTTUA
• Hyvinvoinnin taso säilyy vain, jos 2020 mennessä
syntyy 200.000 uutta yksityisen sektorin
vientivetoista työpaikkaa!!
• Kaikki uudet työpaikat syntyvät pieniin ja nuoriin
yrityksiin…!
• …ja uusille toimialoille!
• RISTIRIITA: NYKYINEN POLITIIKKA ON RÄÄTÄLÖITY
TEOLLISUUDELLE JA KORPORAATIOILLE!
45. JULKISEN SEKTORIN PITÄÄ TOIMIA
TEHOKKAAMMIN
• Leikattavaa on, mutta suurin haaste on tehokkuus!
• Kaikki ongelmat johtamisongelmia!
– Vastuu päätöksistä!
– Sanktiot ja palkitseminen!
46. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA
KOULUTUS KESKIÖÖN
• Suomen kilpailukyky voi
perustua vain osaamiseen
eli lisäarvon tuottamiseen ja
innovaatioihin !
47. JOHTAMISEN PITÄÄ MUUTTUA
• Asioiden, prosessien ja järjestelmien
johtamisesta ihmisten johtamiseen ja lisäarvon
tuotantoon.!
• Enää menestymisen keskiössä ei ole kyky
kontrolloida liiketoimintaprosesseja, vaan kyky
sopeutua muutoksiin nopeasti.!
48. AY-LIIKKEEN PITÄÄ SOPEUTUA
AIKAAN
• Ay-liikkeeltä on mennyt globalisaatio vaikutukset
kokonaan ohi!
• Roikutaan menneessä ja varjellaan saavutettuja
etuja sulkien silmät tämän päivän työelämän
haasteilta, kuten pätkätyö!
• Oma esimerkki työelämälle huono:
pysähtyneisyyden kulttuuri, pienen piirin
etuoikeudet, kähmintä, huono johtaminen (Räty)!
53. ”Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) on merkittävin Suomen
talouskasvuun 15 viime vuoden aikana vaikuttanut
yksittäinen tekijä.
Se on vastannut kahdesta kolmasosasta siitä teknologian
kehityksestä, johon talouskasvu perustuu.
Se on luonut puolet työn tuottavuuden ja 40%
kokonaistuotannon kasvusta.”
Aalto Yliopisto / professori Matti Pohjola 9/2014
Suomi uuteen nousuun –raportti
!
!
!
54. !
!
!
Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes
17.6.2014 Global E-commerce Summitissa:
!
”Digitaalisia palveluja hyödyntävät pienyritykset
kasvavat kaksi kertaa muita nopeammin, ne vievät
kaksi kertaa muita enemmän ja ne luovat
kaksinkertaisen määrän työpaikkoja.”!
DIGITALISOITUMINEN ON
UUSI MAHDOLLISUUS!
55. Julkistaminen 6.2. klo 13–
Musiikkitalolla Helsingissä
Aivot
Tuomo
Luoma
Verkkoteoll.
Jaakko
Talvitie
Digile
Reijo
Paajanen
Digile
Jukka
Viitasaari
Teknologiateoll.
Jalat
Mika
Pajarinen
Etlatieto
Petri
Rouvinen
Etlatieto
Janne
Rajala
Rajala Cons.
Kirsi
Juva
Como Helsinki