Hankintalain kokonaisuudistusta pohtineen työryhmän mietinnön esittely 13.5.2015. Hallitusneuvos Elise Pekkala.

1. Julkisia hankintoja koskevan
lainsäädännön
kokonaisuudistuksen
valmisteluryhmän mietintö
Elise Pekkala
Luovutustilaisuus 13.5.2015
1

2. Hankintalain uudistustarve - taustaa
Suomen hankintalainsäädäntö edellyttää, että viranomaiset ja muut
hankintayksiköt kilpailuttavat hankintansa avoimesti ja
syrjimättömästi.
Suomen lainsäädäntö perustuu hyvin vahvasti EU:n julkisia
hankintoja koskeviin direktiiveihin.
Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet samoja
kuin vuoden 1992 laissa.
EU:n julkisia hankintoja koskevat uudistetut direktiivit hyväksyttiin
huhtikuussa 2014. Jäsenvaltioiden tulee saattaa uusien direktiivien
säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään huhtikuussa
2016 mennessä.

3. Ohjausryhmä ja valmisteluryhmä
Työ- ja elinkeinoministeriö perusti marraskuussa 2013 kaksi
työryhmää valmistelemaan hankintalainsäädännön
kokonaisuudistusta uusien hankintadirektiivien pohjalta
Valmisteluryhmä (pj TEM:stä):
• Valtiovarainministeriö
• Sosiaali- ja terveysministeriö
• Suomen Kuntaliitto
• Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy
• SAK
• STTK
• EK
• Suomen Yrittäjät
• SOSTE
3

4. Ohjausryhmä
Laaja ohjausryhmä (lähes 30 edustajaa), pj. Pekka Timonen
TEM:stä, mukana valmisteluryhmä-edustajien lisäksi
• Kaikki muut ministeriöt
• Tuomioistuinlaitos
• Akava
• Keskuskauppakamari
• Neljä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajaa
• MTK
• Asianajajaliitto
• Puheenjohtajana Pekka Timonen
Työryhmien toimikaudet päättyivät 30.4.2015
4

5. Ehdotus uudeksi hankintalainsäädännöksi
Mietinnössä ehdotetaan, kuinka uusien EU:n hankintadirektiivien
säännöt otettaisiin huomioon kansallisessa hankintalaissa:
- hankintadirektiivi,
- erityisalojen hankintadirektiivi ja
- julkisten käyttöoikeussopimusten (konsessio) direktiivi
Ehdotus sisältää kaksi lakia
- laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
- erityisalojen hankintalaki
Käyttöoikeussopimuksia koskevan direktiivin säännöt sisältyvät
näihin kahteen lakiin.
Suomen lakien päätavoitteet ja keskeinen sisältö samoja kuin mitä
EU:n hankintadirektiiveissä.
5

6. Lakiehdotusten keskeiset tavoitteet
Uudistetaan hankintalainsäädäntö yksinkertaisemmaksi ja
joustavammaksi:
- Lisää ohjausta muun muassa hankintamenettelyjen etenemisestä,
hankintalainsäädännön soveltamisalasta eri tilanteissa,
yhteishankinnoista. Ohjausta aiempaa enemmän erityisesti
aiempaa laajemmissa perusteluissa.
- Erityisesti EU-kynnysarvot alittavissa ns. kansallisissa
hankinnoissa nykyistä paljon kevyemmät ja väljemmät
menettelysäännöt
- Lisää joustoa mahdollisuudella neuvotella nykyistä laajemmin
hankintayksikön ja tarjoajien välillä tarjouskilpailun aikana
6

7. Esimerkkejä joustavoittamisesta
Selkeytetään sääntelyä markkinoiden ennakkokartoituksesta – on mahdollista ja
suositeltavaa kartoittaa etukäteen tarjontaa ja myös esim. palveluissa
käyttäjien tarpeita/toiveita.
Neuvottelumenettelyn käyttö hyvin laajasti mahdollista – mutta kerrottava
tarkemmin etukäteen mitä aiotaan hankkia ja millä vähimmäisehdoilla.
Innovaatiokumppanuus: mahdollista valita tuotekehityskumppani, jolta aikanaan
ostetaan kehitelty palvelu tai tuote suoraan.
Sähköisten hankintatyökalujen käyttöä yksinkertaistettu.
Tarjousten pienten virheiden korjaamismahdollisuus: Hankintayksikkö voi pyytää
tarjoajia tarkentamaan annettujen tarjousten epäselvyyksiä tietyissä rajoissa.
Hankintapäätöksen perusteluvelvollisuutta hieman kevennetty: vertailun
sanallinen perustelu yksityiskohtien osalta mahdollista tehdä yleisemmin
ilmauksia.
7

8. Sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat
Uudistetaan lainsäädäntöä siten, että ympäristö- ja sosiaalisten
näkökohtien huomioiminen on entistä sallitumpaa ja helpompaa:
- Nykyisinkin sallittua oikeuskäytännössä ja asiasta on
ohjeistustakin (Suomessa annettu VN periaatepäätöksiä kestävistä
ja yhteiskuntavastuullisista julkisista hankinnoista sekä TEM
julkaissut oppaan), muttei suoraan laissa.
Hankintalakiin uutta ja yksilöidympää säätelyä em. näkökohtien
huomioon ottamisesta:
- Yritys, jonka vastuuasemassa RL työrikoksista vankeusrangaistukseen tuomittu henkilö
on pakko sulkea tarjouskilpailusta
- Hankintayksiköiden selvitettävä nykyistä laajemmin myös alihankkijoiden taustat
- Elinkaarikustannusten huomioimisesta (ympäristönäkökohdat) kokonaan oma
pykälänsä – voidaan huomioida muutakin kuin vain hankintahinta (esimerkiksi
energiankulutus ja jopa päästöt ympäristöön)
8

9. Pk-yritysten asema julkisissa
hankinnoissa
TEM:n tilaama selvitys Suomen Yrittäjiltä: PK-yrityksillä ollut
vaikeuksia osallistua tarjouskilpailuihin.
• Hankintojen kokoluokka on ollut liian suuri pk-yritysten
resursseille, hankintoja ei kilpailutettu pienempinä
erinä/osatarjouksina
• Tarjouskilpailuun osallistumisesta on syntynyt kohtuuttomasti
hallinnollista taakkaa pk-yrityksille (on pitänyt toimittaa laajasti
erilaisia selvityksiä tarjouksen liitteenä)
Ehdotetaankin, että
• Laissa asetettaisiin hankkijalle velvoite perustella päätös olla
jakamatta hankinta pienempiin ja pk-yrityksille sopivampiin osiin
• Vain voittaneelta tarjoajalta vaaditaan kaikki kirjalliset selvitykset,
tarjouskilpailuun osallistuvilta riittää vakuutus vaatimusten
täyttymisestä (hankkija voi kuitenkin epäillessään vakuutuksen
todenperäisyyttä missä tahansa vaiheessa vaatia varsinaisia
selvityksiä)
9

10. Ehdotus kynnysarvoiksi ja ulosmyynti
Hankintasääntelyn yksinkertaistamiseksi ja hallinnollisen taakan
vähentämiseksi ehdotetaan kansallisten kynnysarvojen nostamista:
Kynnysarvojen korotuksia:
- Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 e => 60 000 e
- SoTe-palveluhankinnat 100 000 e => 300 000 e
- Käyttöoikeussopimukset (palvelut) 30 000 e => 500 000 e
- Käyttöoikeusurakat 150 000 e => 500 000 e
Ei korotuksia:
Rakennusurakat 150 000 e
Eräät työvoima-koulutuspalvelut 100 000 e
Sidosyksikön ulosmyynti: enintään 10 % liikevaihdosta
10

11. Muutosten vaikutuksia ilmoitusmääriin
Hankintojen arvosta - 90 milj. euroa menettelyn ulkopuolelle.
Hankintojen kpl-määrästä - 2600 kappaletta hankintoja ulkopuolelle
(kokonaismäärä 15 000, eli vähennys 17 %).
Vähennykset HILMA-ilmoitusmäärissä:
Tavarat ja palvelut, korotus 30 000 => 60 000 euroon
- Tavarahankinnat - 150 kpl (vähennys 20 %)
- Palvelut - 100 kpl (vähennys 14 %)
Sote ym palvelut, korotus 100 000 => 300 000 euroon
- Sote-hankinnat - 160 kpl (vähennys 29 %)
Käyttöoikeussopimukset, korotus 30 000 => 500 000 euroon
- Palvelut - 15 kpl (vähennys 88 %)
Käyttöoikeussurakat, korotus 150 000 => 500 000 euroon
- Urakat - 4 kpl (vähennys 50 %)
11

12. Kansallinen liikkumavara - keskustelua
valmisteluryhmässä
Kansalliset kynnysarvot, haarukkaa:
- Tavara- ja palveluhankinnat: 50 000 – 100 000 (erityisehdoin)
- SOTE-palvelut: 200 000 – 750 000 (= EU-raja)
- Käyttöoikeussopimukset: 200 000 – 1 000 000
Sidosyksikkösäännöt (in house), myynti markkinoille, haarukkaa:
- Kilpailuneutraliteettia korostava kanta: ulosmyynnin tulisi olla vain
poikkeuksellisesti ja hyvin vähäisissä määrin mahdollista. Ulos-
myynti ei saisi vaarantaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan
tasapuolisuutta.
- Direktiivin mahdollistama myynti: Ulosmyynnin osuus saisi olla
enintään 20 % sidosyksikön liikevaihdosta.
12

13. Hankintojen laatu
Valmistelussa saatu palaute: julkisten hankintojen lopputulosten
laadussa on parantamisen varaa.
- Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa laatu voi jäädä
asiakkaiden tarpeisiin nähden liian alhaiseksi.
- Vaikka hankintalainsäädäntö on menettelytapalaki eikä siinä
säädellä hankinnan sisällöstä, voidaan laatutekijöihin kiinnittää
huomiota myös hankintalainsäädännössä.
- Mietinnössä esitetään, että hankkijan tulee perustella
päätöksensä käyttää palveluissa ja urakoissa pelkkää halvinta
hintaa; tarkoituksena ohjata laatutekijöiden tehokkaampaan
huomioimiseen.
- Esitetään myös, että hankkijan on kiinnitettävä vahvemmin
huomiota esteettömyyteen ja kaikkien käyttäjien tarpeet täyttävään
suunnitteluun hankinnan kohdetta määriteltäessä.
13

14. Laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa
Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa on pyritty
korostamaan asiakkaiden asemaa ja hankintojen laatua
- Muistutetaan laissa, että hankkijan on otettava huomioon kyseistä
sosiaali- ja terveyspalvelua koskeva muu velvoittava lainsäädäntö
(esim. sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki);
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa palvelun käyttäjien
yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoito- tai
sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava
huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen, siten kuin asiasta
muualla lainsäädännössä säädetään;
- Ehdotetaan, että hankintayksikön olisi pyrittävä ottamaan huomioon
palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen,
kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri
käyttäjäryhmien erityistarpeisiin liittyvät, käyttäjien
osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä
innovointiin liittyvät tekijät.
14

15. Laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa
- Ehdotetaan myös, että pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita
koskevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa hankintayksikön olisi
pyrittävä määrittämään sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että
sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai
epätarkoituksenmukaisia seurauksia asiakkaille..
- Hankintayksiköitä muistutettaisiin kiinnittämään huomiota
hankinnan sopimuskauden pituuteen sekä muihin keskeisiin
ehtoihin siten, ettei hankinnan lopputulos johtaisi asiakkaan
kannalta kohtuuttomuuteen tai epätarkoituksenmukaisuuteen.
Muistutetaan mahdollisuudesta käyttää toistaiseksi voimassaolevia
sopimuksia. Tällaisia palveluita voisivat olla esimerkiksi
muistisairaiden vanhusten, mielenterveyskuntoutujien tai
vammaisten henkilöiden palvelut taikka lastensuojeluun liittyvät
palvelut
15

16. Sähköinen tietojenvaihto
tarjouskilpailuissa
Uusien hankintadirektiivien mukaisesti mietinnössä ehdotetaan,
että viimeistään vuonna 2018 kaikki Suomen hankintayksiköt
siirtyvät täysin sähköiseen tietojenvaihtoon/viestintään
tarjouskilpailuissa. ”Paperiversiot” poistuvat.
Tämä tarkoittaa mm. sitä, että
• Hankintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan vain verkossa
• Tarjouspyyntöasiakirjat julkaistaan vain verkossa
• Tarjoukset jätetään ja vastaanotetaan vain sähköisesti verkon
kautta
Ehdotetaan myös direktiivien mukaisesti tarkempaa säätelyä
tietoturvallisuudesta ja sähköisten viestintätapojen
poikkeustilanteista (esimerkiksi rakennusurakassa jätetään
perinteinen pienoismalli)
16

17. Muita esille tulleita ehdotuksia
Halvin hinta: pelkän halvimman hinnan käyttömahdollisuus
vertailuperusteena palveluissa ja urakoissa tulisi poistaa kokonaan,
hankintayksikön miksi-perustelu ei riittävää.
Hankintasopimuksen ehdot: työehtojen noudattamista koskevan
erityisehdon asettamista koskeva velvoite tulisi laajentaa kaikkiin
hankintayksiköihin ja kaikkiin hankintoihin (ei vain ILO 94- sopimuksen
mukaisesti, valtion urakoihin).
Alihankinta: pääsopimuskumppanin velvoitetta ilmoittaa etukäteen
alihankkijat pitäisi laajentaa myös muihin kuin hankkijan valvonnassa
oleviin urakoihin ja palveluhankintoihin sekä myös pidemmälle
alihankintaketjuun.
Palvelua käyttävälle asiakkaalle laajempi valitusoikeus laadusta.
Hankintojen valvonta: kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja mahdollisesti muille
viranomaisille tehtäväksi julkisten hankintojen lainsäädännön valvonta.
Samalla tulisi huolehtia viranomaisen tarpeellisista resursseista.
17