Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANFiBAN
Finnish Business Angels Network (FiBAN) ja Finnvera ovat keränneet vuoden 2013 tilastoja yksityissijoittajien tekemistä sijoituksista alkuvaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin Suomessa. Saatu tilasto on suurin tähän mennessä Pohjoismaissa kerätty.
Julkistus- ja keskustelutilaisuudessa 27.11.2017 esitetyt tutkimustulokset. Tuloksiaan esittelivät:
Sakari Heikkinen ja Juhana Aunesluoma (HY): Suomen ulkomaankaupan pitkä linja
Pertti Haaparanta (Aalto): Euron ja globaalin talouskriisin vaikutukset Suomen ulkomaankauppaan
Saara Tamminen (VATT) ja Katariina Nilsson Hakkala (Etla): Miten mitata vientiä: bruttovientiluvut vai kotimainen arvonlisäys? 2000-luvun trendit
Tutkimusraportin "100 vuotta pientä avotaloutta" löydät täältä:
http://vatt.fi/100-vuotta-pienta-avotaloutta
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.
Yhteenveto "100 vuotta pientä avotaloutta - Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät" -tutkimushankkeen tärkeimmistä huomioista.
Tutkimuksen tekijät: Pertti Haaparanta ja Jussi Kiviluoto (Aalto-yliopisto), Sakari Heikkinen, Juhana Aunesluoma ja Kasperi Lavikainen (HY), Saara Tamminen (VATT) ja Katariina Nilsson Hakkala (Etla).
Tutkimus julkaistiin 27.11.2017. Tutustu tutkimukseen täällä:
Tiedote: IT-palveluiden vienti on jo Suomen "uusi Nokia"
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/it-palveluiden-vienti-on-jo-suomen-uusi-nokia-
Tutkimusraportti: 100 vuotta pientä avotaloutta (Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73/2017):
http://vatt.fi/documents/2956369/3875431/100+vuotta+pient%C3%A4+avotaloutta.pdf/2b86f28b-c227-42e9-8618-dd75ef944498
Julkistustilaisuudessa (27.11) kuullut esitykset:
http://www.slideshare.net/vatt_tutkimus/100-vuotta-pient-avotaloutta-tutkimushankkeen-tulokset
Esitys sisältää 15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, merkityksestä ja näkymistä. Esitys on laadittu osana "100 vuotta pientä avotaloutta" -tutkimushanketta. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimusuunnitelman toimeenpanoa.
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANFiBAN
Finnish Business Angels Network (FiBAN) ja Finnvera ovat keränneet vuoden 2013 tilastoja yksityissijoittajien tekemistä sijoituksista alkuvaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin Suomessa. Saatu tilasto on suurin tähän mennessä Pohjoismaissa kerätty.
Julkistus- ja keskustelutilaisuudessa 27.11.2017 esitetyt tutkimustulokset. Tuloksiaan esittelivät:
Sakari Heikkinen ja Juhana Aunesluoma (HY): Suomen ulkomaankaupan pitkä linja
Pertti Haaparanta (Aalto): Euron ja globaalin talouskriisin vaikutukset Suomen ulkomaankauppaan
Saara Tamminen (VATT) ja Katariina Nilsson Hakkala (Etla): Miten mitata vientiä: bruttovientiluvut vai kotimainen arvonlisäys? 2000-luvun trendit
Tutkimusraportin "100 vuotta pientä avotaloutta" löydät täältä:
http://vatt.fi/100-vuotta-pienta-avotaloutta
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.
Yhteenveto "100 vuotta pientä avotaloutta - Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät" -tutkimushankkeen tärkeimmistä huomioista.
Tutkimuksen tekijät: Pertti Haaparanta ja Jussi Kiviluoto (Aalto-yliopisto), Sakari Heikkinen, Juhana Aunesluoma ja Kasperi Lavikainen (HY), Saara Tamminen (VATT) ja Katariina Nilsson Hakkala (Etla).
Tutkimus julkaistiin 27.11.2017. Tutustu tutkimukseen täällä:
Tiedote: IT-palveluiden vienti on jo Suomen "uusi Nokia"
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/it-palveluiden-vienti-on-jo-suomen-uusi-nokia-
Tutkimusraportti: 100 vuotta pientä avotaloutta (Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73/2017):
http://vatt.fi/documents/2956369/3875431/100+vuotta+pient%C3%A4+avotaloutta.pdf/2b86f28b-c227-42e9-8618-dd75ef944498
Julkistustilaisuudessa (27.11) kuullut esitykset:
http://www.slideshare.net/vatt_tutkimus/100-vuotta-pient-avotaloutta-tutkimushankkeen-tulokset
Esitys sisältää 15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, merkityksestä ja näkymistä. Esitys on laadittu osana "100 vuotta pientä avotaloutta" -tutkimushanketta. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimusuunnitelman toimeenpanoa.
Matkailualalle voi eri selvitysten mukaan syntyä kahdeksan seuraavan vuoden aikana jopa 40 000 uutta työpaikkaa. SAK:n selvitys esittelee matkailun mahdollisuudet numeroina sekä keinot niiden hyödyntämiseksi.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen.
Matkailu- ja ravintola-alan hallitusohjelmatavoitteet 2019wwwMaRafi
Kilpailukyky kuntoon: Valtion kannattaa panostaa matkailu- ja ravintola-alaan. Ala on työvoimavaltainen, kotimainen ja verointensiivinen kasvuala. Matkailu- ja ravintola-alan työpaikat pysyvät Suomessa. Esityksessä on tiivistetysti alan hallitusohjelmatavoitteet.
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa kahden viikon välein tilannetietopaketin, joka sisältää seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Syksyn barometri julkaistiin 11.9.2019.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Matkailualalle voi eri selvitysten mukaan syntyä kahdeksan seuraavan vuoden aikana jopa 40 000 uutta työpaikkaa. SAK:n selvitys esittelee matkailun mahdollisuudet numeroina sekä keinot niiden hyödyntämiseksi.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen.
Matkailu- ja ravintola-alan hallitusohjelmatavoitteet 2019wwwMaRafi
Kilpailukyky kuntoon: Valtion kannattaa panostaa matkailu- ja ravintola-alaan. Ala on työvoimavaltainen, kotimainen ja verointensiivinen kasvuala. Matkailu- ja ravintola-alan työpaikat pysyvät Suomessa. Esityksessä on tiivistetysti alan hallitusohjelmatavoitteet.
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa kahden viikon välein tilannetietopaketin, joka sisältää seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Syksyn barometri julkaistiin 11.9.2019.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Raija Kerättären ja Tuija Oivon esitys ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018
Selvitys on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Selvityshenkilö, johtaja Katarina Murron ja selvityshenkilö, oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen esitys yhteistoimintalain uudistamista koskevan selvityksen tiedotustilaisuudessa 5.11.2018.
Tiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitys
Matkailun tunnusluvut
1. Matkailutulo 2011*
€ 13,802,000,000
• Suurempi kuin maa-ja metsätalous
• Suurempi kuin pankkisektori
• Suurempi kuin elintarviketeollisuus
• 66 kertaa suurempi kuin peliala
• Kasvua 26 % vuosina 2007 - 2011
• Valtion veroista ja veroluonteisista maksuista
5,4 prosenttia on peräisin matkailualalta
• Matkailu on ainoa vientiala joka maksaa
Suomeen myös arvonlisäveron, siksi tavara-
vientiin verrattuna matkailun valtion tuloja
kasvattava vaikutus on sen vuoksi paljon
suurempi.
• Alalle odotetaan 50 000 uutta työpaik-
kaa vuoteen 2020 mennessä
• Matkailu työllistää erityisesti nuoria
• Majoitus- ja ravitsemisalan työvoiman
määrä kasvoi 37 % vuosina
1995 - 2010
• Yli 90 % yrityksistä työllistää alle 10
henkilöä
• Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjel-
mapalveluihin
• Matkailuelinkeinon paikallinen
merkitys talouteen ja työllisyy-
teen korostuu erityisesti syrjäisillä
alueilla sijaitsevissa
matkailukeskittymissä
• Matkailualat työllistävät
myös muiden alojen osaajia
• Suomi on maailman
21. suosituin kongressimaa
• Yhden kongressivieraan
tulovaikutus on 1175 €
Matkailualat työllistivät 2010
130 000 henkilöä
15 000
12 000
9 000
6 000
3 000
0
2006 2007 2011*
Verot ja veroluonteiset maksut 2009
€ 5,200,000,000
BKT:sta2,8*%
7,300,000
ulkomaista matkailijaa Suomessa 2011 1. Venäjä 45 %
2. Viro 10 %
3. Ruotsi 9 %
4. Saksa 6 %
5. Iso-Britannia 4 %
6. Muut 24 %
1. Työmatka 21 %
2. Tuttavat,
sukulaiset 12 %
3. Muu vapaa-aika 53 %
4. Muu matka 10 %
5. Useita syitä 4 %
Vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta 2011*
€ 3,836,000,000
Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö
Suomessa yhteensä 2011
€ 2,200,000,000
1. Venäjä 39 %
2. Saksa 7 %
3. Ruotsi 6 %
4. Viro 6 %
5. Iso-Britannia 5 %
6. Muut 37 %
Rahankäyttöä vierailua
kohden v.2011
1. Japani 407 €
2. Saksa 405 €
3. Venäjä 263 €
4. Norja 238 €
5. Ruotsi 204 €
Kansainväliset kongressit jättivät
Suomeen 2011
€ 70,000,000
Lähteet: FCB, MaRa ry, MEK, Rajahaastattelututkimus 2011, TEM, Tilastokeskus ja Suomen Pankki
Lue lisää: www.mek.fi > Tutkimukset ja tilastot*) MEKin arvio
Kokonaiskulutuksen jakautuminen v. 2011
Suomessa käynnin pääsyyt v. 2011
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
6
1
2345
6
25 000 yritystä
Kuvat:VisitFinland
Suomeen suuntautuva kansainvälinen matkailu on vahva vientituote.
Ulkomaiset matkailijat tuovat noin kolmanneksen matkailutulostaSuomen talous kasvaa matkailun kautta