1. Voiko työllistyvyyslupaukseen luottaa?
Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija
anu.jarvensivu@ttl.fi

2. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työelämän muutoksissa pärjääminen –
näkökulmana sukupolvi ja sukupuoli
• Rahoittaja: Työsuojelurahasto, Tampereen yliopisto
• Tutkijat: Anu Järvensivu, Risto Nikkanen, Sannu Syrjä, Katja Uosukainen
• Aineisto:
• Kirjoituspyyntöaineisto 48 kirjoitusta (2011-2012)
• Kysely kesällä 2012
• 2000 henkilön otos Väestörekisterikeskuksen aineistosta, 18-68v
• 582 vastaajaa (palautusprosentti 29); ei olennaisesti vino
• Julkaisut:
• Järvensivu, A.; Syrjä, S. & Uosukainen, K. (2013) Haastaako työelämän
muutos suomalaisen työelämän kehittämisparadigman? Työelämän
tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 4, 2013. Työelämän tutkimuskeskus,
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto, 57-75.
Tampere: Tampereen yliopisto.
• Järvensivu, A. (2013) Voiko työllistyvyyslupaukseen luottaa? Seuraava
Työpoliittinen Aikakauskirja
• Loppuraporttina julkaistaan kirja syksyllä 2013

3. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Psykologinen sopimus ja
työllistyvyyslupaus
• Työnantajan ja työntekijän välillä vaihtosuhde
• kaikki vaihdettava ei ole kirjattu juridisiin sopimuksiin
• Työntekijän vaihtosuhteeseen kohdistamat
uskomukset/odotukset = psykologinen sopimus
• suhteen toimivuuden edellytyksenä työntekijän kokema vaihdon tasapaino
• "Vanha" psykologinen sopimus luiskahtanut
epätasapainoon
• vastavuoroinen lojaalisuus, sitoutuminen ja myötämielisyys ("omistettu
työpaikka") ei päde enää muuttuneessa työelämässä; kohtalonyhteyden
murtuminen
• Työllistyvyyslupaus kompensaationa, tasapainottajana
• Työnantaja luo työntekijälle mahdollisuuden kehittyä ja oppia työssä, jolloin
tämän on helpompi työllistyä, kun työnantaja ei enää tarvitse häntä

4. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Miksi tasapainottaminen
työllistyvyyslupauksella ei onnistu?
1. Psykologisessa sopimuksessa useita eri ulottuvuuksia,
joilla vaihtoa tapahtuu
• oppimismahdollisuuksia ei voi yksiselitteisesti vaihtaa sitoutumiseen,
koska ne ovat laadullisesti erilaisia asioita
1. Kehittyminen ja työssä oppiminen on oma
monimutkainen vaihdon osa-alueensa
• neuvotellaan siitä, millainen oppiminen on työnantajalle tärkeää ja ihmisen
kehittymiselle ja työllistyvyyskyvylle hyväksi

5. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työllistyvyyslupaukseen ei voi luottaa
• Psykologisen sopimuksen ulottuvuudet
1. taloudellinen (työntekijän työajan/-panoksen hinta)
2. sosiaalis-emotionaalinen (vastavuoroinen luottamus-/arvostussuhde)
3. kehittymiseen liittyvä (oppimispanos vs. oppimismahdollisuus)
• Vaihtoa tapahtuu kaikilla ulottuvuuksilla
• Vanha sopimus ajautunut epätasapainoon lähinnä
sosiaalis-emotionaalisella ulottuvuudella
• työntekijän kokeman "tunnevaihdon osa-alue"
• työnantaja ei sitoudu
• työntekijälle syntyy turvattomuuden, nöyryytyksen,
epäoikeudenmukaisuuden, epäarvostuksen, voimattomuuden ja pelon
tunteita
• mahdollisesti seurauksena myös sairastumisia ja sosiaalisen
kiinnittymisen liiallista heikentymistä
• ei synny millä tahansa paikattavissa oleva "kokemuksellinen tyhjiö"
• melko mahdotonta tasapainottaa vinoutunutta tunnevaihtoa lisäämällä
kehittymismahdollisuuksia
• työllistyvyyslupaus: kuin antaisi oppikirjan käteen ihmiselle, jolla on
paha olla sen sijaan, että halaisi

6. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Oppimisdimensiolla oma tasapainoilunsa
• Kehittyminen ja oppiminen on oma tärkeä vaihdon
ulottuvuutensa
• työssä oppiminen on sekä työntekijän panos vaihtosuhteessa että
mahdollisuus, jonka työntekijä saa mielekkäässä ja pätevöittävässä työssä
• toisinaan oppimismahdollisuuksia on liian vähän, nykytyössä yhä
useammin liian paljon
• kuulunut myös vanhaan sopimukseen – ei tuo uutta
• oppimispuheen epämääräisyys
• työssä oppimisella moninainen ja ristiriitainen luonne
• keskeistä neuvotella siitä, mitä opitaan ja miten paljon
• oppiminen yhdessä työssä ei takaa työllistymistä jatkossa
• työpaikkaspesifi osaaminen vs. yleisempi tai ammattiosaaminen
• opitun yhä nopeampi vanheneminen jatkuvassa muutoksessa
• automatisoituminen, digitalisoituminen ja robotisaatio korvaavat ihmistä
yhä enemmän myös korkean osaamisen tehtävissä
• ihmisen alueeksi jäämässä erityisesti sosiaalis-emotionaalinen
osaaminen

7. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mitä sitten, jos työllistyvyyslupaukseen
ei voi luottaa?
• Kulutetaan juuri sitä resurssia, jota pitäisi vahvistaa
• työnantajan ja työntekijän välisen suhteen ohella työnteon yhteisöt muutoksessa
• työtä tekevä kuuluu moneen muuntuvaan työyhteisöön; liian löyhästi?
• mm. mobiilityö, digivälitteinen yhteistyö, työtilayhteisöt
• ihmisten sosiaalinen kiinnittyminen yhteisöihin ja yhteiskuntaan ehkäisee
yksilötasolla ahdistuneisuutta ja kollektiivisella tasolla ylilyöntejä
• sosiaalis-emotionaalinen osaaminen yhteiskunnassa ensiarvoisen tärkeää hyville
ratkaisuille globaalisti ja paikallisesti
• Syntymässä uusia työn kehyksiä; työelämän uusyhteisöllisyys?
• uudenlaiset työnteon sosiaalis-emotionaalista kehystä painottavat
"merkitysyhteisöt" (kimppafirmat, osuuskunnat jne.) keskeisiä omistautuneelle ja
sitoutuneelle työnteolle
• keskeisempää yhteinen tavoite ja arvomaailma kuin vaihto (psykologisen
sopimuksen käsitteen sijaan moraalisen sopimuksen käsite)
• eri tavoin painottuvia juridisia ja psykologisia sopimuksia, yhdelläkin ihmisellä
• psykologisen sopimuksen käsitteellä yhä sovellusarvoa työnvälityksessä
tehtäessä näkyväksi työntekijöiden odotuksia vaihdon eri ulottuvuuksilla
• yhden ihmelääkkeen ja yhdentyyppisten työsuhteiden aika on ohi

8. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kiitos!
17.06.13 8