Puutuoteala uudistuu – biotalousavauksia tutkimuksesta elinkeinoelämän ja yhteiskunnan hyödyksi -seminaari 13.10.2016. Seminaarin abstraktit yhdessä esityksessä.

1. Puutuoteala uudistuu: biotalousavauksia tutkimuksesta elinkeinoelämän ja yhteiskunnan hyödyksi
Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa -tutkimusohjelman loppuseminaari
13.10.2016, Helsingin pääposti
1/22
MAT-ohjelman sisältö ja tarkoitus: biotalous puutuotealalla
Erkki Verkasalo
Abstrakti
Metsä- ja puutuotealaovatavainasemassa suomalaisen biotaloudenkehittämisessä.Puutuotealan uudet
toimintamallit,tuotteet,palvelutjaniihinyhdistettyelinkaari- jakestävyysajattelulisäävätalankilpailukykyä.Ne
tehostavatmateriaalivirtojenkäyttöäjahallintaajavastaavatkasvavaan kysyntään rakentamisen,asumisenja
logistiikkateollisuuden ratkaisujensekäbiojalostamotoiminnan piirissä.Avainasiapuutuotealallaontieto- ja
osaamispääomaanperustuvauudistuminen,jokajohtaaasiakasajattelunjakannattavuudenparantumiseenläpi
arvoketjujenjayhteistyössämuidentoimialojenkanssa. Samallakunkehitetäänuuttaliiketoimintaajalisäarvoa
tuottavaatuote- japalvelupalettiaonhuolehdittavaolemassaolevanteollisuudenmenestymisestä, sekä
perusteollisuudestaettäjatkojalostuksesta–samoinkuinlaatuhakuisenpuuntuotannonkehittämisestä.
Metsäntutkimuslaitoksessakäynnistettiinvuoden2014 alussa tutkimus-,kehittämis-jainnovaatio-ohjelma
Puumateriaalitja-tuotteetbiotaloudenrakentamisessa (MAT-ohjelma). Ohjelmaajatkettiin
Luonnonvarakeskuksessavuosi2015 ja kuluvanavuonnasen tehtävätovatolleetosanaPohjoinenvihreä
biotalous -temaattistatutkimusohjelmaa.
Ohjelmantutkimus- jakehittämistyössäyhdistyvätSuomenbiotalousstrategianjanykyisen hallitusohjelman
mukaisetpyrkimyksetbiotaloudenkehittämiseksijalaajentamiseksi,digitalisaationjapuhtaidenteknologioiden
omaksumiseksi japuurakentamisenedistämiseksi. Ohjelmanmissio onluodaosaamisenperustaasuomalaisen
biotaloudenkehittämiselle puutuotealallajaanalysoidatoimialan uusiamahdollisuuksiamenestyä
biotalousyhteiskunnassa. Tärkeävaikuttavuustavoiteonparantaametsä- japuutuoteklusterinkilpailukykyä
tuottamallatietoatulevaisuudenpuuraaka-aineistaja-materiaaleistasekätuotteidenkysynnästäja
asiakastarpeistauusientuotteidenjapalveluidenjaprosessienjaliiketoimintamallienkehittämiseksi
puutuotealalle.
Ohjelmanaihepiirissätutkitaanjakehitetäänpuutuotealanarvoketjujaliiketoimintamalleistaraaka-aineeseen
viidelläteema-alueella:
 Puutuotealabiotaloudessa
 Puunkäyttö
 Puuraaka-aineetjamateriaalit
 Puunmittaus
 Puunperimäjalaatu
Puutuotealabiotaloudessa-teemamuodostaakokoohjelmaaläpileikkaavanosankootenaineksiamuistaneljästä
teemasta.Se tuottaaennakoivaajasyntetisoivaatietoa toimintaympäristöstäpuutuotealannäkökulmasta,
analysoi hyviäkäytäntöjämuiltatoimialoiltajamäärittääkeinojabiotalousajattelunkehittämiseksi ja
hyödyntämiseksitoimialanliiketoiminnassa.
Ohjelmassatehdäänsekäsoveltavaatutkimustajakehittämistyötäyhdessäasiakkaidenkanssaettä perusteiden
tutkimustastrategistentiedollistenläpimurtojenaikaansaamiseksi jauudentutkimusosaamisenluomiseksi. Näin
ohjelmapartneriverkostoineenmuodostaaasiakkailleeneurooppalaisittainainutlaatuisenosaamis- ja
palvelutarjoaman.Ohjelmaosallistuumyösbiotalousyhteiskunnankehittämistätukevienpolitiikkatoimenpiteiden
valmisteluunjatoteutukseenSuomessajaEuroopassa.
Ohjelmaonkoonnutyhteen puutieteenja-teknologian,genetiikanjakasvinjalostuksen,puumarkkinatieteen,
metsäpolitiikanjaennakoinninsekäverkosto- jaelinkaaritutkimuksenosaajia.Tutkijatovatosallistuneet
aktiivisesti kotimaisiinjaeurooppalaisiinyhteistyöverkostoihin,joistaonmyöshankittu täydentävääosaamista.

2. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
2/22
Tärkeä yhteistyömuotoonollutosallistuminenerilaisiinkehittäjäyhteisöihin,jotkamuodostavatlinkin
tutkimusmaailman,elinkeinoelämäntoimialajärjestöjenjayritystensekäjulkispäättäjienja -kehittäjienvälillä.
Ohjelmanpiirissäonollutkäynnissävuosina2014−2016 kaikkiaan 14 tutkimushankettaja23 ulkopuolista
rahoitustasaanuttayhteishanketta. Tieteellisesti vertaisarvioitujajulkaisujaonvalmistunut37 kpl (ja14
käsikirjoitusta),väitöskirjoja3kpl (janeljävalmisteilla)jamuitatutkimusjulkaisuja62kpl.Tieto- jaaikakauskirja-
artikkeleitaonjulkaistu15 kpl,lehtiartikkeleita19 kpl,tiedotteitajaverkkokirjoituksia69 kpl sekä
asiantuntijalausuntojajakoulutuspapereita62kpl.
Tutkimusviestintäjatulostensaattaminenmonipuolisesti käytännöntoimijoiden jatutkimusyhteisönkäyttöön on
ollutmuutenkin tärkeässäasemassaohjelmatoiminnassa. Tämäon käsittänytkotimaassa82esitelmää,66
mediahaastatteluaja37 erilaistaasiakasneuvontatehtävää,runsaastijäsenyyksiäkehittämishankkeiden
ohjausryhmissäsekäopetustehtäviä. Uutiskirjeisiinonmyöspanostettujane ovatsaaneethyvääpalautetta.
Kansainvälisellätutkimusfoorumillaontoimintaankuulunutmm.74 konferenssiesitelmäätai -posteriasekä19
tutkimusseminaarinjärjestämiseen,11 tutkimusverkostojen ohjaus- tai suunnitteluryhmään ja7
tutkimusohjelmienrahoitushakemustenevaluointiinosallistumista. Tällätavallaonvoituverkottuaentistä
tehokkaammineurooppalaisentutkimus-jakehittämismaailmankanssa,pysyäajantasallakansainvälisestä
tutkimusaiheidenkirjostajahankkiauuttatutkimusmenetelmienosaamista.
MAT-ohjelmanverkkosivut:http://www.metla.fi/ohjelma/mat/ (toiminnassa31.12.2016 saakka).
Puun laatu, käyttö ja puutuotealaverkkosivut: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/puun-laatu-
kaytto-ja-puutuoteala/
Lisätietoja:
Erkki Verkasalo, professori, puutiede, puh. 029 532 3020, erkki.verkasalo@luke.fi

3. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
3/22
WoodBiz-symposiumista potkua puutuotealan uudistamiseen
Riitta Hänninen
Abstrakti
Rakentamisenglobaali kasvutuohaasteitabiotaloudenedellyttämälle materiaali- jaenergiatehokkuudelle.
Puustavoidaantulevaisuudessatehdäkaikkea,mitäfossiilisistamateriaaleistatehdääntänään,muttaosaamista
ja tietoaloppukäytöstäpuuttuu.Painotuspuunkäytönedistämisessäonkerrostalorakentamisessa.Puunetujen
hyödyntäminenrakennusmateriaalienkilpailussaedellyttäärakennusjärjestelmientutkimusta.Puunterveys-ja
hyvinvointihyödytjamyönteisetpsykologisetvaikutuksetvoivatmyösollasuuremmatkuinnykyisintiedetään.
Tuote- japrosessi-innovaatioitaontoimialallatehtypaljon.Informaatioteknologiaaonsovellettueri prosesseissa,
mutta digitalisoitumiseneteneminentuoalallemuutostarpeita.Samallaavautuuvaltaviamahdollisuuksia
uudistaaliiketoimintaaja-suhteitakokoarvoverkossaraaka-aineenhankinnastatuotantoon,myyntiin,jakeluun,
markkinointiinjakierrätykseen.
EU-politiikassauseatstrategiatedistävätvihreäärakentamista,muttaEU-jäsenmaillaonerilaisiarakentamisen
säännöksiä.MyösEU-tavoitteissaonsekavuuttaesimerkiksipuunkaskadikäyttöönliittyen.Tarvitaantoimialan
yhtenäistäviestintääjayhdessätekemistä.Puurakentaminenpitäisi sisällyttääkansallisiinbiotalousstrategioihin,
alannäkyvyyttäpitäisi vahvistaamyöstutkimusrahoituksessa.Keinojaedistääpuunkäyttöävoisivatollamyös
hiilivero,ympäristöhyötyjennäkyminenrakennusmateriaalienhinnoittelussajasertifikaatit.Haaste
puutuotteidenarvoketjulle ontuotannonkannattavuuskaikille arvoverkontoimijoille. Puunhankintakestävästi
hoidetuistametsistäjaresurssitehokasraaka-aineenkäyttöovatpuutuoteteollisuudenmenestyksenkulmakiviä.
Symposiumintuloksenamuotoiltiinpäättäjille suunnattuyhteinenjulkilausumakeinoistaedistääjauudistaa
puutuotealaasekäkotimaassaettäEurooppa-tasolla.Symposiumi suunnitellaantoistettavaksimäärävuosina
eurooppalaisenayhteistyönä,veturinaesimerkiksipuutuotealantutkimus- jakehittämisorganisaatioidenja
toimialajärjestöjenverkostoInnovawood.Symposiumijärjestetäänseuraavankerranmahdollisesti vuonna2018.
Luke järjesti WoodBiz-symposiumin (SymposiumonWoodProductsIndustriesinFuture Bio-economyBusiness)
LahdenSibelius-talossa7.–8.4 2016 yhdessäMAT-ohjelmanjasuomalaistensidosryhmienkanssa.
http://www.metla.fi/tapahtumat/2016/rdisymposium/programme.htm.Tavoitteenaoli tuodaesiinpuutuotealan
keskeistämerkitystäEuroopanbiotaloudenkasvulle jaedistääalanverkottumistajauudistumista.Osallistujiaoli
53 yhteensä11 maasta. Mukana oli toimijoitametsä- japuutuoteteollisuudesta,alankansainvälisistäja
kotimaisistaedistämisorganisaatioista,Euroopanparlamentistasekämetsätalouden,politiikan,tutkimuksenja
tutkimusrahoituksenalueilta.Kutsutuissaesityksissäjapaneelikeskusteluissajohtavatkansainvälisetjakotimaiset
biotaloudenasiantuntijatesittivätnäkemyksiätoimialantulevaisuudenhaasteistajamahdollisuuksista.Luken
Vihreän kasvun projektinjärjestämässäBusinessfoorumissa suomalaisyrityksetesittelivätuusiapuutuotteita,ja
sielläesiteltiinensi kertaaprojektinkehittämäuusi kestävyyskäsite,henkilökohtainenkestävyys.Sillätarkoitetaan
elinympäristönkulutusvalinnoillaitselletai läheisille aiheutettujaterveys- tai hyvinvointivaikutuksia.
Lisätietoja:
Riitta Hänninen, erikoistutkija, metsäsektorin markkina-analyysit, ennakointi, biotalous/politiikat,
markkinat ja ennakointi, puh. 029 532 2232, riitta.hanninen@luke.fi

4. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
4/22

5. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
5/22
Digitaalinen liiketoiminta puutuotealan pk-yrityksissä
Tarmo Räty, Thomas Rimmler, Minna Komulainen
Abstrakti
Digitaalinenliiketoiminta(e-commerce,digital commerce) on nykyääntärkeäapuvälinemyynninlisäksi
markkinoinnissa,tuotannossajataloushallinnossa.WWW-palvelutjaverkkokauppaovatvainosaliiketoiminnan
digitalisaatiota.
Nopeakehitysdigitaalisissapalveluissaonlisännytsekäasiakkaanettäyrityksenkäytettävissäolevantiedon
saatavuutta. 90-luvunlopultalähtienyleistynytsähköposti onjoarkipäivää,mutta verkonvapaakäyttö,
roskaposti jahaittaohjelmatrajoittavatsenhyötykäyttöä.Sentilalle ovatnousseetsosiaalisenmediansovellukset,
joissavastaanottajakontrolloi itse kontakteja.Staattinenharvakseltaanpäivitettäväwww-kotisivutai
verkkokauppaei pärjäätässäkilpailussa,missäverkkovierailuonvain”liidi”,myynninjohtolanka, kaupantekoon.
Yrityksenpitääluodaasiakkaaseensuorasekävaihtaakontaktikanavaatarpeenjatilanteenmukaan.
Nopeasti muuttuvadigitaalinenympäristöherättääkysymyksen,mitenmikro- japienyritysvaltainen
puutuoteteollisuusonpysynytkehityksenmukanajamitätarpeitayrityksilläonkehittäädigitaalista
liiketoimintaa.LuonnonvarakeskusonyhdessäItä-Suomenyliopistonkanssatutkinutasiaa vuonna2015.
Tavoitteenaoli ymmärtäämitendigitalisaatioonmuuttanutliiketoimintaympäristöä,mitämahdollisuuksiatai
uhkiayrittäjätnäkevätsiinäjamillädigitaalisenkaupankäynninosallayrityssektori mahdollisestitarvitsee yhteistä
strategiaatai koulutusta. Puumiestenammattikasvatussäätiömyönsi tutkimukselle apurahan.
Sähköisenkaupankäynninvälineetovathyvinyleisestikäytössämarkkinoinnissa(71%) jataloushallinnossa( 45%).
Tuotannonohjauksessajaverkkokaupassaniitäkäytettiinmerkittävästi harvemmin.Markkinoinninperustyökalu
on oma wwwosoite,senkäyttöönonnoinpuolellavastaajistaliitetty myöskävijäseurantaa.Noinkolmannes
yrityksistätukee omaawww-sivustoaanjaetullaportaalilla.
WWW -palveluon ensimmäinenaskel digimaailmaan,muttakehitysnäyttäisipysähtyneensiihen. Kaikkien
muidendigipalvelujenkäyttöastejääalle puoleenjasekäsosiaalinenmediaettäverkkokauppaovatvastaajien
joukossatäysinmarginaalissa.Toisaalta, mitätekevätne noinviidennesyrityksistäjotkaeivätole mukana
mitenkäändigitalisaatiossa?
Odotetut muutokset

6. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
6/22
Kyselyssäpyydettiinvastaajiaarvioimaandigitalisaationvaikutuksia eri väittämiinasteikolla0-100. Kuvassa
ylhäältämyötäpäiväänkolmeensimmäistäväittämääliittyvätmyynnintai myyntikanavienmuutokseen.
Monikanavaisuustai hybridikauppa,missäperinteinenkivijalkakauppakorvautuuverkkokaupanjakivijalkakaupan
yhteistyöllä,ei nouseesille keskeisenämuutostekijänä. Erityisesti rakentamisentarjontaketjunyrityksilläontästä
varovaisetnäkemykset.Verkkokaupanjasuoramyynninuskotaanolevanmerkittävämpimyyntikanaviinliittyvä
muutos,erityisesti sisutus - japiharakennustuotteidenyritystenvälisessäkaupassa. Kuvanmolemmat”seitit”
kurkottavatkellokuudenjakahdeksansuuntaan.Vasemmastakuviosta näyttäisi ettädigitalisaatioliittyyvahvasti
kansainvälistymiseen. Tarkempitulostenluokitteluosoittaa,että näkemystulee alaapalvelevienkonsulteiltaja
muutamaltaerikoistuotteenvalmistajalta. Kansainvälisenkilpailunkotimarkkinoillauskottiinyleisesti kiristyvän,
yritykseteivätpidäsitäkuitenkaankaikkeinsuurimpanauhkanaliiketoiminnalleen.
Digitalisaationmuutostenvaikutuksistayritystoimintaanjääpohjimmiltaanpositiivinenkuva. Kehityssuuntaon
toiminnan tehostuminentiedonjaonjasuorienasiakaskontaktienlisääntymisenkautta,erityisesti
kotimarkkinoilla. Muutospaine näyttäisi olevanselvästi suurempi sisustusjapiharakennustuotteissajapalveluissa.
Rakentamisentarjontaketjussadigitalisaationvaatimatmuutokset nähdäänhuomattavastipienempinä.
Uudenosaamisentarpeet ja tietolähteet
Tyypillinenvastaajakyselyssäoli mikroyritysjonkaliikevaihto onselvästi alle miljoonan. Digitaaliseen
markkinointiinkäytettysummaylitti2000 euroa vuodessavainviidellävastaajista,joten panostuksetdigitaalisten
järjestelmienkehittämiseeneivätvoi ollasuuria.Kuitenkinhaluanäyttäisi kentälläolevan. Yli puoletkaikista
vastanneistakertoi ottavansadigitaalisiavälineitäkäyttöönviimeistäänsiinävaiheessakunne alkavatyleistyä ja
alallaonniistäkokemusta.Senuskotaanmyöstuovanmukanaansäästöjä.Riskeistäkorostuvaterityisesti
kustannuksetrakentamisentarjontaketjussasekäriskitkäyttöönotossajaepävarmuushyödyistäasiakkaalle
sisutus- japiharakennustuotteissa.
Palvelujenkehittämistarpeissa yritystenvastauksethajaantuvat.Ei ole olemassaselväätoimialankokoistaaukkoa
osaamisessa,vaanongelmatovatyrityskohtaisia. VainWWWpalvelujenluonti jaylläpito onlaajemmin
tunnistettuyhteinenongelma-alue.
Liiketoimintojendigitalisoinninhyödyteivätsynnytitsetekniikasta,vaanmahdollisestilaajempanajaparemmin
palveltunaasiakaskuntana.Vainkolmannesrakentamisentarjontaketjunyrityksistäkertoilähestyvänsäongelmaa
yhdessäasiakkaidenkanssa. Muillatoimialoillatämäoli vieläkinharvinaisempaa. Tietoadigiratkaisujen
mahdollisuuksistaetsitäänensisijaisesti mediasta,toimialajärjestöiltätai ulkopuolisiltaasiantuntijoilta.
Lopuksi
Alle vuosikymmenessäinternetonmuuttanutpöytäkoneistamobiililaitteisiin.Se onjomuuttanutpaitsi tiedon
hankintatapoja,myössensisältöäjakäyttötarkoitusta.Kilpailukykyisenvalmistajanpitääpystyätarjoamaan
tuotetietoaaivanuudellatasollajasamallamyyntikanavatmenevätuusiksi. Toimialanpienyritystendigivalmiudet
ovat jääneetjonnekin 2000-luvunaluntasollewww-teknologiaan.
Konkreettinenpuutepienyritystenosaamisessaondigitaalinenvuorovaikutusasiakkaidenkanssa. Sosiaalinen
mediaei ole enäävainteinientykkäämistä,vaansuoraankommunikaatioonrakennettujaohjelmistoja.Myös
niidenkäyttöönottokynnyson yrityksillemerkittävästialempi kuinwww-palvelujen.Tämäei vähennämuiden
internetpohjaistenpalvelujentarvetta,silläverkkokauppajawww tukevatmarkkinointiajamyyntiä.
Luke on myöskäynnistänytyhdessäSuomenmetsäkeskuksenkanssaTutkimuksestaKilpailukykyäPuutuotealalle
projektin(Tutki, puutuoteala.fi,@puutuoteala).Senyksi tavoite onpuutuotealanyritystendigivalmiuksien
parantaminen.Näidenohellakehitetäänmyösyritystenympäristö - jatuotekehitysosaamista.
Lisätietoja: Tarmo Räty, Erikoistutkija, Liiketoiminta ja ympäristösuorituskyky, puh. 029 532 5184,
sähköposti tarmo.raty@luke.fi

7. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
7/22
Otammeko puutuotealalla kopin cleantech-pallosta?
Henrik Heräjärvi ja Juhani Marttila
Abstrakti
Cleantech tarkoittaa ympäristöä säästäviä prosessi-, teknologia- ja palveluratkaisuja maapallon
megahaasteisiin. Megahaasteiden ratkaisuille on muodostumassa megaluokan kysyntä. Cleantech-
sektori on yksi harvoista toimialoista Suomessa, joiden vienti on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta,
taantuman aikanakin 10–15 prosentin vuosivauhtia. Suomessa metsäteollisuuden strateginen linjaus on
brändäytyä biotaloustoimijaksi, eikä cleantech esiinny metsäteollisuuden strategioissa tai
markkinointimateriaaleissa kuin sivulauseissa. Niinpä puutuoteteollisuudenkin integroituminen
cleantech-sektorin kanssa on käynnistämättä. Tämän tutkimuksen hypoteesi oli, että
puutuoteteollisuudella on mahdollisuuksia läheisempään cleantech-yhteistyöhön, ja yhteistyö voi luoda
Suomeen taloudellista kasvua.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että biotalouden ja cleantechin yhtymäkohdat ovat kiinteitä.
Yksittäinen yritys voi olla sekä biotalous- että cleantech-toimija samanaikaisesti. Cleantechiä ja sen
tarjoamia viennin kasvun, tki-rahoituksen ja brändäyksen mahdollisuuksia ei tunneta metsä- ja puualan
toimijoiden keskuudessa. Yhteistyön lisäämiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Tutkimuksessa
tunnistettiin kaksi selvää cleantech-potentiaalin toimialaa: puurakentamisen arvoketjut sekä
puutuoteteollisuuden tuotantoteknologiat ja niihin liittyvä prosessiosaaminen. Monet suomalaiset
metsä- ja puualan toimijat pitävät cleantechiä virheellisesti suomalaisena ilmiönä ja
markkinointiterminä. Erityisesti Kiinan, mutta myös muun Aasian, Euroopan sekä Pohjois-Amerikan
markkinat todettiin kasvaviksi, ostovoimaisiksi ja houkutteleviksi puutuoteteollisuuden kasvun alueiksi
nimenomaan kestävän kehityksen ratkaisujen tuottamisessa. Kestävän kehityksen ratkaisu voi
yksinkertaisimmillaan olla ympäristöjalanjälkeä pienentävä yksittäinen tuoteosa (esimerkiksi trooppisen
puun tai muovin korvaaminen lämpökäsitellyllä puulla ikkunanpuitteissa). Vastaavasti ratkaisu voi olla
monimutkainen, vihreitä teknologioita ja materiaaleja yhdistävä kokonaisratkaisu, joka halutaan ostaa
pienen ympäristöjalanjäljen vuoksi (esimerkiksi modernia tehdasvalmistusta ja ICT-sovelluksia hyväksi
käyttävä energiatehokas, terveellinen ja älykäs toimistotalo, asuinalue tai kaupunki). Kiinan markkinoita,
resursseja, tarpeita ja haluja kuvaa erään tutkimukseen haastatellun asiantuntijan lausuma:
”Kiina on kova:sillä on tosi hyvä teknologinen osaaminen,ja setekeeniin halvalla,että se haastoiSaksan
tostavaan.Kiinalla on tämmöinen historia,että 1990-luvun alussa ne päätti,että ne haluaa huippuyliopistot
ja 1990-luvun lopussa niillä oli ne huippuyliopistot.Nepistisiihen satoja miljardeja euroja.Sen jälkeen ne
päätti2000-luvun alussa,että ne haluaa kehittää liikenneverkkoa ja nepäättirakentaa luotijunajärjestelmän,
ja nyt niillä on maailman parasluotijunajärjestelmä.Nepistisiihenkin satoja miljardeja euroja.Ja nytneon
ilmoittaneet,että seuraava investointion cleantech ja ne aikoo pistää,onko se600 miljardia euroa,
suunnilleen saman verran kuin noihin edellisiinkin, ja ne aikoo puhdistaa Pekingin ja Kiinan.Kiinalla on siis
visio,että se aikoo olla siellä 2020 luokkaa maailman johtava cleantech-osaaja.Ja tällä hetkellä Kiina on
ainoa toimija,joka pystyy rakentamaan tosta vaan kokonaisia ekokaupunkeja ja sitä seon tällä hetkellä
tekemässä ja etsimässä partnereita.Mä yhdistäisin nämä tarinattoisiinsa ja olisin erittäin aktiivinen tällä
hetkellä Kiinan suuntaan siinä,että suomalainen puutuoteteollisuusja biotalousja metsäklusteriyhdessä
pystyisirakentamaan todellisen puukaupungin Kiinaan,jossa kaikkion puusta tehty,ihan kaikki.Meillä olisi
osaamistatehdä se,kiinalaisilla rahaa ostaa se.Kiinalaisetpitää puusta.”

8. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
8/22
Kiinassa vuonna 2015 tehty poliittinen päätös tukea vihreää rakentamista ja kasvattaa sen osuus vuonna
2018 puoleen koko rakentamisen määrästä avaa käytännössä rajattoman mahdollisuuden puuhun
perustuville ratkaisuille. Tämä näkyy jo nyt suomalaisen puutuoteteollisuuden vientitilastoissa.
Tunnistettujen keihäänkärkituotteiden, -prosessien tai -palveluiden kehittäminen ja markkinointi
yhteistyössä cleantech-toimijoiden kanssa voi avata edelleen mahdollisuuksia maantieteellisesti uusille
tai muilla tavoin uudentyyppisille markkinoille, joita puutuoteteollisuus ei perinteisin toimintatavoin
huomaa. Puutuote voi olla paketissa osa cleantechiksi brändättyä tuote-, prosessi- tai
palvelukokonaisuutta. Puualan kannalta merkittävin cleantech-yhteistyöhön liittyvä riski on, ettei
saavutettavissa oleviin liiketoimintamahdollisuuksiin onnistuta tarttumaan. Markkinoiden tarpeisiin
vastaamista helpottaisi myös maidenvälinen yhteistyö. Erityisesti Suomen ja Ruotsin
puutuoteteollisuudella on hyvin samankaltaiset intressit, mutta pienten maiden resurssit erillisinä
toimijoina ovat vähäiset ajatellen esimerkiksi Kiinan satojen miljardien investointeja kestävän kehityksen
ratkaisuihin.
Esitutkimushankkeen tulokset tukevat seuraavia päätelmiä:
 Ympäristön tilan heikkeneminen aiheuttaa ihmiskunnalle globaalia huolta, mutta luo samalla
liiketoimintapotentiaalin, jonka yksi osa ovat puhtaat teknologiat ja ratkaisut.
 Biotalous- ja cleantech-konseptien välillä ei ole toimialayhteistyön estäviä ristiriitoja.
 Metsäteollisuus on Suomessa suunnitelmallisesti brändäytynyt biotalous-konseptin alle.
 Teknologiaan liittyvänä metsäteollisuuden kilpailukykytekijänä cleantech-kontekstissa
olisivat mm. tehokkaat teolliset prosessit, joissa käsitellään suuria ainemääriä.
 On vaikeaa uudistaa metsäteollisuutta ja saavuttaa biotalouden kasvutavoitteita, jos
cleantech-yhteistyön kautta avautuvia mahdollisuuksia liiketoimintamallien ja markkinoinnin
kehittämiseen ei haluta tai kyetä realisoimaan.
Nopea reagointi ja ennakkoluuloton asenne – tekijät, joihin metsä- ja puualaa ei perinteisesti ole liitetty
– auttaisivat kilpailukyvyn kehittämisessä ja uusien markkinoiden avaamisessa yhteistyössä cleantech-
toimijoiden kanssa. Ilman puualan toimeen tarttumista tämä mahdollisuus tuskin realisoituu
kassavirroiksi. Biotalous- ja cleantech-konseptien taustalla vaikuttava megahaaste on kestävä kehitys,
jonka ajureita ovat väestönkasvu, luonnonvarojen ehtyminen, monimuotoisuuden vähentyminen sekä
ilmastonmuutos. Liiketoiminnallisesti nämä eivät ole uhkia vaan huikeita mahdollisuuksia.
Lisää aiheesta:
Heräjärvi, H. & Marttila, J. 2016. The importance of cleantech business for the development of future
wood products industries. Drewno 2016, Vol. 59, No. 197. 14 p.
Marttila, J. & Heräjärvi, H. 2015. Puutuotealan kasvumahdollisuudet cleantech-yhteistyön avulla.
Esitutkimushankkeen loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 53/2015.
Luonnonvarakeskus. 51 s. + liitteet. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-107-5
Lisätietoja:
Henrik Heräjärvi, professori, puumateriaalitiede, puh. 050 465 8223, henrik.herajarvi@uef.fi

9. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
9/22
Puutuotealan ennakointi ja ennusteet avaavat toimialan näkymiä
Antti Mutanen ja Jari Viitanen
Abstrakti
Luonnonvarakeskusseuraaaktiivisestimetsäalaa,ennakoisen kehitystä ja tekeelyhyen aikavälin ennusteita
metsäalan toimijoiden päätöksenteon tueksi.Luonnonvarakeskuksen julkaisemissa Metsäsektorin
suhdannekatsauksessa ja Metsäsektorin suhdannetiedotteessa analysoidaan kansainvälisen toimintaympäristön
lyhyen aikavälin muutosten vaikutuksia kotimaan metsäsektoriin,metsäteollisuustuotteiden tuotantoon,
puumarkkinoilleja metsätalouteen. Ennusteetesitetään kuluvalleja seuraavallevuodelleSuomen
metsäteollisuustuotteidenvientimääristä ja -hinnoista,raakapuun hakkuista ja hinnoista,metsäsektorin
työvoiman kehityksestäsekä metsäteollisuuden ja yksityismetsätalouden kannattavuudesta.Puutuoteteollisuusja
sen elinvoimaisuusovatmetsänomistajien,perinteisen savupiipputeollisuuden ja uusien puupohjaisten
biotuotteiden kannaltaavainasemassa.
Tukkikaupat houkuttelevatpuutaulos metsistä
Suomeenrakenteillajasuunnitteillaolevatmetsäbiomassaakäyttävätinvestoinnitlisäävätpuunkotimaista
käyttöäeri arvioidenmukaan10–15 miljoonaakuutiometriä.Kaikkiilmoitetutsellutehdas- jabiojalostamoaikeet
huomioonottaenpuunkäytönlisäysolisi vielähuomattavasti suurempi.Uusientehtaidenraaka-ainehuolto
linkittyyolennaisesti puutuoteteollisuudenraaka-ainetarpeeseen.Koskametsänomistajienpuunmyyntituloista
suurinosakertyytukkipuunmyynneistä,tukkienkantohinnoillajaodotuksillaniidentulevastakehityksestäon
merkittävävaikutuspuunmyyntipäätöksiin.Sahateollisuudenheikkosuhdannetilanne,sahauksenmääränlaskuja
heikentyväpuustamaksukykymerkitsevätaleneviatukkipuunkantohintoja.Tämäpuolestaanvaikuttaakoko
puukauppaanjaheikentääsamallamyöskuitupuuntarjontaapäätehakkuidenvähentyessä.Lisäksi sahausmäärien
laskuheijastuisi sellu- jaenergiateollisuudenkäyttämiensivutuotteiden,hakkeen,kuorenjapurun,saatavuuteen.
Puutuoteteollisuuden elinvoimaisuuson sitenavainasemassapuubiomassansaamiseksiliikkeelle metsästä.
Sahatavaran vienti kohti uutta ennätystä
Vuonna2015 Suomessatuotettiin10,6miljoonaakuutiometriähavusahatavaraa,jostavietiin74prosenttia.
Sahatavarankotimaankulutusjäi omakotirakentamisenvähäisyydenvuoksihistoriallisenalhaiseksi.Lokakuussa
2016 ilmestyneen Metsäsektorin suhdannekatsauksenmukaansahatavaranvienti kasvaakuluvanavuonna
edelleenripeästi.Vienninkasvustamerkittäväosaonseuraustakuusisahatavaranvienninliki
kaksinkertaistumisestaKiinaantyydyttämäänmaanhuonekaluteollisuudenkasvavaatarvetta.Kiinastaonkin
lyhyessäajassakasvanutkuusisahatavarantärkeinvientikohde.Aasiassasekäkuusi- ettämäntysahatavaranvienti
on kuluvanavuonnavetänytKiinanohellaJapaniin,jossaasuinrakentaminenonuhmannutmaantaloudenyleistä
vaisuakehitystä.
Euroopassa,Suomensahateollisuudenperinteisesti tärkeimmällävientimarkkina-alueella,vienti onvuonna2016
kasvanutRanskaanja Saksaan,joissaasuntorakentaminenlisääsahatavarankysyntää.Brexitinseurauksena
punnanheikentyminenonvähentänytvientihalujaBritanniaan.Pohjois-AfrikassajaLähi-idässäsuomalaiset
mäntysahatavarantuottajatovatonnistuneetvoittaneetmarkkinaosuuksiavenäläisiltäjaruotsalaisilta.
Sahatavaranvientimäärienkasvustapoiketenvientihinnatovatolleetvuonna2016 alamäessä,jasahatavaran
keskimääräinenvientihintajääedellisvuottaalhaisemmaksi.Mäntysahatavaranhintaonlaskenut

10. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
10/22
kuusisahatavaranhintaaenemmän,mikäonheikentänytmännynsahauksenkannattavuutta.Kuusisahatavaran
hinnanlaskukuitenkintaittui kesällä2016 samalla,kunmäntysahatavaranhinnankehitysontasaantunut
ylitarjonnanhelpottaessa.Vuonna2017 sahatavaran keskimääräisenvientihinnanodotetaanjonousevanhieman.
Vuonna2017 sahatavaranvienninjatuotantomäärienkasvunodotetaanjatkuvanrakentamisenelpyessä
Euroopassasekäkotimaassa,jossaomakotirakentamisenennustetaanviimeinkääntyvänselkeäänkasvuun.
Kiinassakilpailuonkiristymässäkuusisahatavaranosalta.Vaikkavientihintoihinodotetaanvainlievää
kohenemista,ensi vuonnaSuomensahatavaran vienninennakoidaankasvavanprosentinjatuotannonpari
prosenttia11,4 miljoonaankuutiometriin.
Havuvanerin vientinäkymätkohentuneet
Markkinatilanne EuroopanvanerimarkkinoillaonparantunutSuomennäkökulmasta.Eteläamerikkalainen
havuvaneri onviime aikoinasuuntautunutnopeasti kasvavillePohjois-Amerikanmarkkinoille japaine Euroopassa
on hellittänyt.Alkuvuonna2016 vanerintuotantoasopeutettiinSuomessajatuotantosekävientimäärätolivat
vuotta2015 alhaisemmat.Markkinatilanteenkohentuminen onnäkynytvientihintojennousunasekätuotanto-ja
vientimäärienelpymisenävuodenedetessä.Havuvanerinkysyntäonkohentunutrakentamisessa,jakoivuvanerin
kysyntäteollisissakäyttökohteissa,kutenkuljetusvälineteollisuudessa,onsäilynythyvällätasolla.
Puutuoteteollisuudennäkymätolennainenosametsäsektorinsuhdanne-ennusteita
Puutuoteteollisuudensuhdanne-ennusteetovatolennainenosaMetsäsektorinsuhdannekatsaustajasen
antamaa kokonaiskuvaametsäsektorinlähiajankehitysnäkymistä.Puutuoteteollisuudeneri tuotteiden
vientiennusteetheijastuvattoimialantuotantoennusteisiinjapuuntarpeeseenjatätäkautta tukkipuutavaralajien
hakkuumääriinjakantohintoihin.Metsäsektorinsuhdannekatsauksenlukijakuntaankuuluulukuisiaeri tahoja
metsänomistajistaneuvontaorganisaatioidenasiantuntijoihinjayritysjohtajistapoliittisiinpäättäjiin.
Metsäsektorinsuhdannekatsauspyrkiipalvelemaaneri tietotarpeitatarjoamallaluotettavan,kattavanja
monipuolisenkokonaisarvionmetsäsektorinlähiajankehityksestätaustoineenjasyy-seuraussuhteineen.
Havusahatavaran viennin määräja vientihinta 2005–2016evuoden 2015 hinnoin (tukkuhintaindeksi).Lähteet: Tulli ja Luke.
Lisätietoja:
Antti Mutanen, tutkija, TALY/Politiikka, markkinat ja ennakointi, puh. 029 532 3070,
antti.mutanen@luke.fi
130
150
170
190
210
230
250
270
290
310
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
1 000 m³ €/m³
Höyläsahatavaran vienti
Mäntysahatavaran vienti
Kuusisahatavaran vienti
Havusahatavaran keskimääräinen
vientihinta
Mäntysahatavaran vientihinta
Kuusisahatavaran vientihinta

11. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
11/22
Tulevaisuuden raaka-ainevalinnat ja sivutuotteiden hyödyntäminen:
resurssitehokkuutta ja tuotepaletin laajennusta
Erkki Verkasalo
Abstrakti
LukessaonkäynnissäMetla-ajanperintönätutkimushanke Puutuoteteollisuudentulevaisuudenraaka-aineet,
materiaalivirrat ja niidenhyödyntäminen,jokamuodosti MAT-ohjelmassapohjanpuutuotealanraaka-ainettaja
senhyödyntämistäpää- jasivutuotteissakoskeneille tutkimuksille jaasiakaspalvelutehtäville.Tätätutkimusta
jatketaantästäeteenpäinsekäkehittämällähankkeentutkimusteemojaettäsuuntaamallatutkimustauudelleen.
Hankkeessaontuotettutietoajasiirrettykäytäntöönosaamistapuutuoteteollisuudentulevaisuudenraaka-
ainepohjasta,sivuvirroistajaniidenhyödynnettävyydestäkehittyvänbiotaloudennäkökulmasta,kiinnittäen
huomiotatuotekysynnän,kestävänpuutuotekäytön,materiaali-jaenergiatehokkuudensekäkiertotaloudenja
ainevirtojenympäristötietoisenhallinnanvaatimuksiin.
Suomalaisellasaha- ja vaneriteollisuudellaonkäytettävissään enemmänkotimaista mäntyä ja koivua kuinse
on käyttänyt viime vuosina, kun taas kuusesta on jopa pulaa eräilläalueilla. Sahateollisuusmiestenyhdistysry:n
toimeksiantonatehdynselvityksemmemukaansahatvoivatlisätätuotantoaläheskolmemiljoonaakuutiometriä
vuoden2015 tasosta (10,6 milj.m3
) ottamallakäyttöönkokokapasiteettinsajatekemällänormaalit
ylläpitoinvestoinnit.Vaneri- jakertopuuteollisuus onpuolestaan lisäämässätuotantoalähivuosina150 000 m3
.
Edellytyksenäonettäraaka-aineensaatavuusjahintasekätuotteidenkysyntäjakilpailukykyovattasapainossa.
Viljelymetsätaloudentuottamaraaka-aine sekä männyn ja kuusenerikoissahauksellatuotetunmateriaalin
ominaisuudetja soveltuvuuserilaisiinkäyttökohteisiinovatolleettutkimustemme keskiössä. Tukinlaatuon
tutkimustemme perusteellamuuttumassanopeastiviljelypuunja myösharvennuspuunmääränkasvaessa
tukkimarkkinoillajaosittainentistänuorempienjapienempienpuustojentullessapäätehakkuidenpiiriinniiden
minimi-ikä- jakokovaatimustenpoistuttuametsänkäsittelyohjeista. Männynjakuusenosaltatämätarkoittaa
hyvienlaatujenosuudenjamahdollisesti saannonheikkenemistäsekätuoteominaisuuksienäärevöitymistä.
Koivunlaatunäkymätovatvarsinvaloisatistutusrauduskoivuntullessahakkuidenpiiriin,joskinpuuainetta
vikuuttavathyönteis- janisäkästuhotvoivatkaventaaetua.
Puun laadun ja tuotemarkkinoidenja kehityskorostaa tarvetta lisätä rakentamisenja logistiikka-alan
jatkojalosteidentuotantoasekä asiakasratkaisuja. Männylläjakuusellaonsyytäpyrkiälisäämään
rakennustuotteidenosuuttajakehittäärakentamisentuoteosien,elementtienjapuunjamuidenmateriaalien
yhdistelmäratkaisuja. Puunhienoavisuaalistailmettäedellyttävientuotteidenmarkkinaterikoistuvatja
suomalaisenpuunhyödyntäminenedellyttääviisaitamateriaali- jadesign-osaamisenyhdistelmiäja
kuluttajamarkkinoidentuntemusta.Tästäonjohyviäesimerkkejävaneripohjaisissasisustustuotteissa.Raaka-
aineenjatuotteidenlajittelun,hinnoittelunjatuotteidenjapalveluidenräätälöinnintarve asiakasryhmienja
markkina-alueidenmukaanonentistäkinselvempää.
Olemme tehneettutkimuksissamme muunmuassa puurakentamisenmateriaaliensoveltuvuustarkasteluja.
Harvennusmännynlujuudenontodettuolevankorkeallatasolla,jostuote tehdäänmyöhempienharvennusten
tyvi- tai välitukista.MännynjamyöskuusenlujuudessaonolennaisiaerojaSuomeneri osienjaVenäjän
lähialueidentukistaperäisinolevansahatavaranvälillä,jotkavaikuttavatsoveltuvuuteenerilaisiintuoteryhmiinja
myösrakennusosiin.Alueellisuuttaesiintyymyössahatavaranmuodonmuutoksissajahalkeilussasahaus-kuivaus-
halkaisuketjussa,jokavaikuttaasoveltuvuuteenjatkojalostuksentuoteryhmiin.Radiaalinensahaustarjoaaetuja
tangentiaaliseensahaukseenverrattunasekävähäisemmänhalkeiluherkkyydenettäerikoisenvisuaalisenilmeen
muodossa.Radiaalisahattukuusi onkinvalittuesimerkiksiHelsinginkeskustakirjastonjulkisivumateriaaliksi.

12. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
12/22
Puutuotealallapyritään hyödyntämään urbaanin puurakentamisennousu ottamallahaltuunentistäsuurempi
osa kerrostalojenjaliike- jatoimistotalojen,pihojen jainfrastruktuurinrakentamisenarvoketjustajatuote- ja
palvelutarjonnasta.Puutuoteyrityksettekevät pk-yritystenpiirissätekemiemme tutkimustenperusteella
aikaisempaaenemmänniitätyövaiheita,jotkaaikaisemminkuuluivatniidenasiakkailleja pyrkivätverkottumaan
läheisesti myösrakennuttajienjarakennusliikkeidenkanssa. Näissätutkimuksissatarkasteltiinmyöspk-yritysten
keskinäistenverkostojentoimintatapojajakehittämistarpeita –joitanäyttää olevanpaljonkin.
Logistiikkateollisuustarkoittaakuljetus-,pakkaus- ja varastointijärjestelmiä. Toimialakasvaakokoajan
maailmankaupan laajentuessa.Puutuotteillaontässäkasvavamerkitysmuunmuassakuorma- jalinja-autojen
rakenteissa,kuljetuskonteissa,laivojenjajuniensisustamisessajanestekaasutankkereideneristeissä,perinteisesti
myöstrukkilavoissajapuupakkauksissa. Vaneritjamuutlevymäisettuotteetovatmenestyneethyvintässä
markkinasegmentissä,jonkatarpeisiinsuomalaisenkoivunlaatuajakilpailukykyäonsyytäkehittääedelleen.
Mainittakoonettäerilaisiapuu-muovikomposiittejakäytetään auto- jakalusteteollisuudessapaljonkorvaamaan
fossiilisiamateriaaleja. Elintarvikepakkauksetvoivatmyösolla jatkossakasvuala. Muovinkorvaaminen
älykorteissakoivuviilullaonuusi erikoisuus.
Sahat ja vaneritehtaat etsivätuusia markkinoita sivuvirroilleen,enitenpurulle ja kuorelle.Niidenmäärät
kasvavattukinkäytönkasvaessa, muttaniistäsaatavattuototovatolleetlaskussa.Energia-alajakemianteollisuus
ovat kiinnostuneitauusiutuvistaraaka-aineista,biopohjaistenraaka-aineidenjapuolivalmisteidentoimittajistaja
uusien teollistenekosysteemienluomisesta,jotkavoivatrakentuamyöspuutuoteteollisuudenympärille.Olemme
paraikaaselvittämässäbiojalostamojenuusienteollistensymbioosienmahdollisuuksiajaniihinliittyviä
skaalaetujaja-haittojasekäLukenomassastate-of-arttutkimuksessaettäKuhmonpuutuoteteollisuuden
sivuvirtojenhyödyntämistäkoskevassatoimeksiannossa.Tuloksiaraportoidaantulevantalvenkuluessa.
Puutuoteteollisuudensivutuotteidensuurimmatuudetmarkkinat ovatnestepolttoaineiden jatietyinvarauksin
biokaasun valmistuksessa,muttaraaka-aineestaerotettaville kemiallisille yhdisteille ontarjollamonenlaisia
vaihtoehtojateknokemianteollisuudessa(maalit,liimat,puhdistusaineet,dispersointiaineet,kiinteät
biomateriaalit) jabioaktiivisuuttaedellyttävissäkäyttötarkoituksissa(elintarvikkeidenlisäaineet,lääkeaineet,
kosmetiikka,ravinteet).Lisäarvoatuottavatuuteainepohjaisettuotteetkuoresta,kutentanniinitjastilbeenitovat
olleetenitenesillätutkimuksissa,muttapuuainepohjaisiamahdollisuuksiaonmyöspaljon.Muistetaan myös
yksinkertaisemmattuoteratkaisutkuten kuoren japurun jalostaminenkasvihuoneiden,eläintallien,
viherrakentamisen tai vaikkapakunto- jaeräpolkujenkäyttöön,maanparannuksenjalannoitukseen.
Teimme Itä-Suomenyliopistonkoordinoimassa NORPYRO-konsortiossalaajattutkimuksetmännynjakoivun
uuteaineidenjaalkuaineidenmääristäjakoostumuksistapääte- jaensiharvennusikäisissäpystypuustoissa
kolmellaalueellaetelä-pohjoinensuunnassa,jasamatanalyysitnäidenalueidensahanhakkeestajapurusta.
Uuteaineissaoli varsinsuuriaerojapuunosienkutenmyöspystypuidenjasahojensivutuotteidenvälillä.
Todennettaviaalueellisiaerojaoli vainmuutamissauuteaineryhmissä.Monetnäistäuuteaineistaovat
potentiaalisesti haluttujaraaka-aineitateknokemianteollisuudessaja/tai bioaktiivistentuotteidenvalmistuksessa,
useimmitenjotakinhaluttuatai puuttuvaaominaisuuttatuovaksi tehoaineeksiolemassaolevaantai kehitteillä
olevaantuotteeseen.Erotalkuaineidenpitoisuuksissaolivatpieniä.
Puutuotteidenjatkojalostuksessasyntyymyös sivuvirtoja,joidenongelmanaovatuseinniidensisältämätliimat
tai muutkemiallisethaitta-aineet.Useimmattuotteetovatkuitenkinpolttokelpoisia,pieni osaon
ongelmajätteitä. Talo- jaelementtitehtaillajarakennuspuusepän- jahuonekaluteollisuudessasyntyykatkonta- ja
reunasahauspalojasekäjopalevymäisiäjätteitä.Niille etsitäänaktiivisesti käyttöäpuusepänteollisuudessaja
komposiittialalla,oksapitoiselle materiaalille erikoiskemiantuotteissa.
Lisätietoja: Erkki Verkasalo, professori, puutiede, puh. 029 532 3020, erkki.verkasalo@luke.fi

13. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
13/22
Puun modifiointi ja pitkäaikaiskestävyyden parantaminen:
tutkimustyön tuloksia ja tuotekehityksen näkymiä
Veikko Möttönen ja Martti Venäläinen
Abstrakti
Puunmodifioinnintavoitteenaonparantaaerityisestiniitäpuunominaisuuksia,joissapuuonheikompi
verrattunakilpaileviinmateriaaleihin,sekäedelleenvahvistaapuunvahvojaominaisuuksia.Puunvahvuuksiaovat
mm.biohajoavuus,kierrätettävyys,uusiutuvuus,esteettisyyssekätekninenmonipuolisuus.Puunkäyttöä
rajoittaviaominaisuuksiaovatmm.herkkyysympäristönkosteudenvaihteluille, dimensiovaihtelut,herkkyys
homesieni-infektioille,alttiuslujuuttaheikentävälle lahoamiselle, huonohkoUV-valonsietokykyjasuhteellisen
alhainenpinnankovuus. Puunpitkäaikaiskestävyyttäonperinteisesti parannettupainekyllästyskäsittelyllä,jossa
puumateriaaliakyllästetäänbiosidilla,eli mikro-organismejatuhoavaakemikaaliasisältävälläliuoksella.
Biosidiasetuksen mukaisesti myrkyllistensuoja-aineidenkäyttöärajoitetaanjauudetsuoja-aineetvaativat
hyväksynnänennenmarkkinoillepääsyä.Myöskuluttajakäyttäytyminenohjaatutkimustajateollisuuttaetsimään
entistäympäristöystävällisempiäjaluonnonmukaisiavaihtoehtojapuunpitkäaikaiskestävyydenparantamiseksi.
Ratkaisujaetsitäänpuunmodifioinnistauusillamenetelmillä,joissapuutakäsitellääneliöillejaympäristölle
vaarattomillakemikaaleillatai kokonaankemikaalittomillamenetelmilläpyrkienmuuttamaanpuunrakenneosien
ominaisuuksialahottajasienillevastustuskykyisemmiksi.
Käytössäon jokaupallisiamodifiointimenetelmiä,joillasaavutetaanparantunuttai jopapainekyllästystävastaava
lahonkestävyys.ValtaosakaupallisestatuotannostaEuroopassaonsuomalaisellaThermoWood®-menetelmällä
modifioitualämpöpuuta.Puunlahonkestävyydenparaneminenlämpökäsittelyssäonpääasiassaseurausta
hemiselluloosanhajoamisesta,jokamuuttaapuumateriaalinsorptio-ominaisuuksia:dimensiopysyvyysparanee ja
tasapainokosteusalenee.Lisäksi helposti hajoavanhemiselluloosanhäviäminenvaikeuttaalahottajasienien
ravinnonsaantiajakasvuvauhtiinpääsemistä.Lämpökäsittelyssätapahtuumyösselluloosanhajoamista,joka
johtaapuunlujuusominaisuuksienheikkenemiseenniin,ettei se sovellukantaviinrakenteisiin.Myöspuunkovuus
heikkenee muidenlujuusominaisuuksienohella.Lukessatutkittiin2013-14 yritysyhteistyöhankkeessapuun
tiheydenkasvattamistajapinnankovuuden lisäämistätermomekaanisellamodifioinnillaeli yhdistetylläpuristus-
ja lämpökäsittelyllä.Lämpökäsittelynhavaittiinolevanvälttämätönosaprosessiapuristetunpuunmuodon
säilyttämiseksivaihtelevissakäyttöolosuhteissa.Toisaaltapuristuksellavoitiinkompensoidalämpökäsittelyn
aikaansaamatiheydenjakovuudenaleneminen.Todennäköisesti pinnantiivistäminenmyöslisääpuumateriaalin
vedenhylkivyyttä.
Uusimmantutkimustiedonmukaanuusien,ei-biosidistenkemiallistenmodifiointimenetelmienvaikutus
lahonkestävyydenparanemiseenjohtuulähespelkästäänsiitä,ettäne estävätvedenimeytymisenpuuhun
vedellealttiissakohteissatai maakosketuksessa.Ne eivätsiisitsessäänestälahottajasientenkasvua.Näiden
menetelmientehoedellyttääkin,ettäpainonlisäysonriittävä,esimerkiksi asetylointiprosessissavähintään20%.
Vastaaviamenetelmiäovatfurfulointi-,DMDHEU-,melamiini- javahakäsittelyt,joissamodifiointikemikaali
polymerisoituupuunhuokosissamuodostaenesteenvedenimeytymiselle.Modifiointikemikaalitvoivatmyös
muodostaaeri vahvuisiasidoksiapuunrakenneosienkanssa,jolloinne vähentävätvesimolekyyleillesopivien
sidospaikkojenmäärää.Kemikaalinmenekki vaikuttaakuitenkinratkaisevastilopputuotteenhintaan.

14. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
14/22
Tutkimuksellapyritäänkinlöytämäänuusiaedullisiamodifiointikemikaaleja. Esimerkiksi silikaattikyllästyksestä
(SixOy) onjo kaupalliseentuotantoonhyväksyttyjäsovelluksia(Q-treat®,Organowood®),joillalahonkestävyyden
lisäksi saavutetaanparantunutpalonkestävyys.Lukessaontutkittusulfaattiselluloosanvalmistusprosessin
sivutuotteenasaatavanmäntyöljynkäyttöäesim.puutarha- jaaitatolppienmodifiointimenetelmänä.
Tutkimuksenmukaanmäntyöljyllämodifioidunpuunvedenhylkivyysparanee huomattavasti.Myös
lahonkestävyysonalustavientulostenperusteellaparantunut.Koskakäsittelyynsisältyymyöslievä
lämpökäsittely,materiaalinlujuusominaisuudetheikkeneväthieman.Mäntyöljyei kuitenkaanmuodostasidoksia
puunrakenneosienkanssa,jaerityisesti lämmetessäänse alkaatihkuaulospuustasenviskositeetinlaskiessa.
Puutuotealallatutkitaanparhaillaanlaajasti luontaisiayhdisteitä,joillaolisiantimikrobisiatai
pitkäaikaiskestävyyttäparantaviavaikutuksia. Puunkäyttöominaisuuksien kannaltamerkittäväätietoa
luontaisistabioaktiivisistayhdisteistäonsaatavillaerityisesti terveys-,ruoka- jamaataloussovelluksista.
Potentiaalisiayhdisteitäonkasvienuuteaineissa,kuteneteerisissäöljyissä,vahoissa,hartseissajapolyfenoleissa
(tanniinit,stilbeenit).Myös eläinkunnastaperäisinolevienyhdisteidenkutenkarbamidinjakitiininkäyttämistäon
tutkittu.Mikäli luontaisenyhdisteentehoperustuueliöillehaitalliseenmyrkkyvaikutukseen,myössenkaupallinen
käyttösuoja-aineenavaatii biosidiasetuksen mukaisen hyväksynnän.
Männyn ja lehtikuusensydänpuunluontainenlahonkestävyysontunnettujokauan.Lahonkestävyysjohtuu
uuteaineista,jotkavaikuttavathidastavasti vedenimeytymiseenjalahottajasientenelintoimintoihin.Männyn
sydänpuussakeskeinentehoaineryhmäovatstilbeenit.Männynpintapuunkestävyyttävoitaisiinparantaa
tekemälläsillestilbeenikyllästys.Kyllästysaineenakäytettäessästilbeenitsaatettaisiinkuitenkinluokitella
biosideiksi. Senvuoksi onparempi tehostaaluontaisesti kyllästyneensydänpuunkäyttöä,koskasitäei biosidi- tai
kemikaaliasetukset(REACH) koske.Sydänpuunkaupallistakäyttöähaittaaenitensiinäesiintyväluontainen
uuteainepitoisuudenvaihtelu,jokatekeepuutavarastaepätasalaatuista.Senvuoksionkehitteilläoptisia
mittausmenetelmiä,joidenavullasaheetvoitaisiintulevaisuudessalajitellauuteainepitoisuudenjasiten
odotettavissaolevankäyttöiänmukaantasalaatuisiinluokkiin.
Sekäkyllästämälläettämodifioimallaaikaansaatupitkäaikaiskestävyydenparantuminenontodistettava
erityyppisilläsään- jalahonkestävyystesteillä,jotkavaihtelevattekniikaltaan,kestoltaanjavaativuudeltaan.
Lukessaonotettukäyttöönvakiintuneidentestienlisäksi uudentyyppinenmultalaatikkokoe,jokamahdollistaa
lahoamisestajohtuvienvarhaistenlujuushäviöidenmittaamisen.
Lisätietoja: Veikko Möttönen, erikoistutkija, Uudet liiketoimintamahdollisuudet/Puuteollisuuden
ratkaisut, puh. 029 532 5053, veikko.mottonen@luke.fi
Martti Venäläinen, erikoistutkija, Uudet liiketoimintamahdollisuudet/Puuteollisuuden ratkaisut, puh.
029 532 4238, martti.venalainen@luke.fi

15. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
15/22
Puutuotteiden terveys- ja hyvinvointivaikutukset – uusi kilpailukykytekijä
Riina Muilu-Mäkelä ja Jori Uusitalo
Abstrakti
Puumateriaaleillaonosoitettuolevanihmisenterveyteenvaikuttaviaominaisuuksia.Puumateriaalitkoetaan
miellyttävinäjarauhoittavinajapuunvaikutustaihmiseenonvoitumitatamyösfysiologisesti.Kattavatkliiniset
tutkimuksetovatkuitenkinvielävähäisiäjatutkimustapuunvaikutuksistaihmiseentarvitaanedistämään
puutuotteidenmarkkinointiajatuotekehitystä,muttamyöshyödyntämäänpuussaolevaapotentiaalia
terveellistenjamiellyttävientyö- jaasuintilojensuunnittelussa.
Työelämäkeskittyyyhäenemmänpäätetyöskentelyynjatoimistotyönkuormittavuuteenonkinalettukiinnittää
enemmänhuomiota. Puumateriaalitvaikuttavatihmistenstressitasoihin,mikäonmitattavissafysiologisina
suureina.Oikeanlaisellapuumateriaalienkäytöllätiloissavoidaanparantaaihmistenjaksamistajasuorituskykyä.
Mekanismit,joillapuuvaikuttaaihmiseen,ovatepäselviä.Monitieteistäihmistutkimustajamateriaalitutkimusta
tarvitaan,jottapuunhyviäominaisuuksiaopitaantuntemaanjahyödyntämäänentistäparemmin.
Puunterveysvaikutuksetvoidaanjakaakahteenkategoriaan. Ensinnäkinpuumateriaaleillaonosoitettuolevan
restoratiivisiaeliihmisenmieltäjastressiäelvyttäviäominaisuuksia.Puustarakennetaanviihtyisiäsisätilojapuun
fysikaalistenominaisuuksienansiosta.Puujohtaaheikosti sähköäjatuntuulämpimältä.Puuvähentääkaikumista
ja puumateriaaleillavoidaanlaskeaäänistäaiheutuviastressitasojaesimerkiksi julkisissatiloissa,kutenkouluissa
ja päiväkodeissa.Lisäksipuuitsessäänkoetaanmiellyttäväksi materiaaliksi ehkäjuuri senluontoperäisyyden
takia.Mielleyhtymäluontoonsaaaikaanrauhoittumista.Joissaintutkimuksissaonhavaittuesimerkiksi,ettäjos
potilashuoneestaonnäkymäulosluontoon,palautumisaikaleikkauksestaonmerkittävästi pienempi kuin
huoneessa,jostanäkyyesimerkiksi toinenrakennus.
Toiseksi puumateriaaleillavoidaanvaikuttaahuoneilmanlaatuunjasitäkauttaasumisterveyteen.Puun
hygroskooppisetominaisuudettasaavathuoneenlämpö- jakosteustasojalisätenmiellyttävyydentunnetta.Puun
antibakteerisetominaisuudetpuolestaantorjuvatbakteerienjahomeidenkasvuasisätiloissajasitenmyösniiden
erittämienmyrkyllistenyhdisteidenhaittavaikutuksiaihmiseen.Myöspuunkemiallisillayhdisteilläonosoitettu
olevansuoraanyhteyttäihmisenstressitasojenlaskuun,joskintutkimustapuunhaihtuvienyhdisteidenedullisista
terveysvaikutuksistaonvieläniukasti.Tutkimuksetkuitenkinriittäväthyvinsanomaan,ettäpuussaon
potentiaalia.Sitävoidaantutkiajalähestyähyvinmonentieteenalankautta.
Tieteellinenjatilastollisesti todistettututkimuspuunvaikutuksistaihmisenfysiologiseenpalautumiseenlisäisi
puunkäyttöäsisätiloissajaparantaisi puunmarkkina-arvoa. Lisäksi puuonekologinenuusiutuvamateriaali,johon
sitoutunuthiilionsuljetussakierrossa.Metsätsitovathiiltäjasidottuhiili pysyytalonrakenteissa pitkään,mikä
pitääsuurenmäärän hiiltäilmakehänulkopuolellavuosikymmeniä. Niinpäfossiilisiinraaka-aineisiinperustuvia
muovejajahiilitaseenkannaltaraskastabetoniakorvaavienpuumateriaalienkäytönlisääminen onsuomalaisen,
kestäväänkehitykseensuuntaavanbiotaloudenkannaltakeskeistä.
Lisätietoja:
Riina Muilu-Mäkelä, tutkija, fysiologia ja genetiikka/uudet liiketoimintamahdollisuudet, puh. 029 532
4044, riina.muilu-makela@luke.fi

16. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
16/22
Uutta puuraaka-aineiden mittauksesta ja laadunhallinnasta
Jukka Antikainen ja Jari Lindblad
Abstrakti
Lukenpuutavaranmittausteemaankeskittynytbudjettirahoitteinenprojekti ”Puutavaranmääränjalaadun
mittauksenuudetsovelluksetjaasiakasratkaisut”päättyi vuoden2015 lopulla.Osaatutkimusaiheistaon
kuitenkinpyrittyviemääneteenpäinulkopuolisenrahoituksenprojekteissa.
TekesinrahoittamanBEST-projektintoisellakaudella(2015 – 2016) on keskityttyhakekuormientilavuuksienja
laatutietojenmallintamiseenuusiamittaus- jakuva-analyysimenetelmiäkäyttäen.Projektissatutkittiin
strukturoituunvaloonpohjautuviamallinnusmenetelmiäsekäkuva-analyysiinpohjautuvaafotogrammetriaa.
Strukturoidunvalonmenetelmilläkohteestavoidaanlaskeakolmiulotteinenmalli tarkastelemallavalaisussa
käytetynvalokuvionkutenpisteparvenmuotoajakuinkapisteparvenmuotokohteenpinnallamuuttuu.Havaittu
pisteparvenmuutosvoidaanmuuntaakolmiulotteiseksi malliksi.Fotogrammetriassakohdettakuvataanja
tarkastellaaneri kohdistajasuunnistanormaaliakameraahyödyntäen.Kohteengeometrisetominaisuudet
voidaanhavaitaeri kuvienyhdistelmistäjaniidensiirroksista,joidentuloksenakuvistavoidaanmuodostaa
tarkasteltavankohteenkolmiulotteinenmalli.Esimerkiksi hakeauton(Kuva1,a) tapauksessakolmiulotteinen
malli onmuodostettu12 eri kuvantietojayhdistelemällä.
Kuva-analyysiaonkäytettymyöspuunsolujenfysikaalistenrakenteidenanalysoinnissa.Aikaisemmin
mikroskooppikuviensolujenanalysointiontehtyyhdeltäennaltamäärätyltäviivaprofiililta,muttauusi
laskentamenetelmäottaahuomioonkaikkikuvassaesiintyvätsolut(Kuva1,b).Uusi laskentamenetelmä
mahdollistaasuurienaineistonkäsittelynentistänopeamminjase tuottaatarkasteltavastanäytteestäentistä
kattavammananalyysin,jonkaavullavoidaantarkastellaesimerkiksiyksittäistensolujendimensiotajaalueellisia
muutoksia.
TekesinEAKR-rahoituksellatehdyssäTUIKEPUU-projektissa(2015- 2016) ontutkittuja kehitettymännyn
sydänpuussasyntyvienstilbeenienmääränmittausta.Mittausmenetelmäjakehitettävälaitteistopohjautuu
tutkittavienstilbeenienluontaiseenfluoresenssiin.Kehitettävänmenetelmäntoivotaantuovanentistä
kustannustehokkaammantavanmitatastilbeenienmäärääsuoraankairalastunäytteistätai muistakiinteistä
kappaleista.Kehitetyllämittalaitteellavoidaananalysoidaautomaattisesti useitakymmeniäkairalastunäytteitä.
Hakkuukonemittauksessarunkojentyviosanläpimitatmääritetäänlaskennallisesti puulajikohtaisilla
tyvifunktioilla.Tyviosallatarkoitetaan1,3metrinpituistarungonosaarungonkaatoleikkauksestalähtien. Lukessa
tehdyntutkimuksentavoitteenaoli tarkastaajatarvittaessakorjatahakkuukonemittauksessakäytettävämännyn
tyvifunktio.
Tutkimukseenvalittiin33eri puolellaSuomeasijaitsevaamäntymetsikköä,joistavalittiinyli800 koepuuta.
Koepuiden mittauksiatehtiinmetsässä,jahakkuidenjälkeenkoepuidentyvipölkyilletehtiinmittauksiakuudella
eri tehtaalla.Koepölkkyjentyviosienvertailutilavuudetmääritettiinupotusmittauksella.
Tyvifunktioidenperusoletuson,että tyviosansuhteellinenmuotomuuttuujäreyden(D130) mukaan. Tämän
tutkimuksen koepölkkyaineistossatyviosansuhteellinenmuotoei muuttunutjäreyden(D130) mukaan,vaanoli
likimäärinvakio. Tyvifunktiotuotti pienilläpuillasuurempia,jasuurillapuillapienempiäläpimittojakoepuiden
mittasaksillamitattuihinläpimittoihinverrattuna.

17. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
17/22
Tyvifunktioontehtiinensimmäinenkorjauskoepölkkyjenläpimitta-aineistojenperusteella.Näinkorjatun
tyvifunktiontilavuuseroverrattunakoepölkkyjenupotustilavuuteenoli noin+5prosenttiakaikillajäreyksillä.
Edelleentyvifunktiokorjattiinvastaamaanupotustilavuutta.
Tyvifunktionkorjauksenvaikutussillämääritettyyntyviosantilavuuteenoli pienillänoin50 litranrungoilla
(rinnankorkeusläpimittanoin10 senttimetriä) noin -8,5prosenttiajasuurehkoillanoin1350 litranrungoilla
(rinnankorkeusläpimittanoin40 senttimetriä) noin -2,4prosenttia.Kuntyviosantilavuudenmuutossuhteutetaan
kokorungontilavuuteen,ovatvastaavatarvotnoin -2,3 ja -0,6 prosenttia.Kun tyvifunktion korjaussuhteutetaan
hakkuukertymäarvioissaesitettyihinjäreysluokkienosuuksiin,onkokonaisvaikutussuuntaa-antavasti noinyhden
prosentinvähennystilavuudessa.
Puutavaranmittaukseenliittyväätutkimustapyritäänjatkamaanulkopuolisenrahoituksenprojekteissa.Tulevissa
tutkimusprojekteissakeskitytäänentistäenemmänerityyppistenkuva-analyysimenetelmiensoveltamiseenja
kehittämiseenmetsäteollisuudentarpeidenmukaan.Toinenkeskeinentutkimus- jakehittämiskohde on –aluksi
latvusmassan,myöhemminmahdollisesti muidenpuutavaralajien –toteutuneeseensäähänperustuva
kosteusennustaminenjakosteusennustemallienkehittäminen.
a) Hakekuorman tilavuuden mallinnus
b) Mikroskooppikuvien analysointiin kehitetty
laskentamenetelmä
Kuva 1. Kuva-analyysin sovelluksia, a) hakeauton tilavuuden mittaus ja b) automaattinen soluseinämien
analysointi mikroskooppikuvista
Lisätietoja:
Jukka Antikainen, tutkija, mittausteknologia/puunhankintalogistiikka, puh. 029 532 5051,
jukka.antikainen@luke.fi

18. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
18/22
Räätälöityä laatua metsänjalostuksella
Katri Kärkkäinen, Anni Harju ja Kaisa Nieminen
Abstrakti
Puunfysikaalisenjakemiallisenlaadunjalostuskäynopeammaksi jatehokkaammaksi uusienkehitteilläolevien
tekniikoidenavulla.Kuitenkinolennainenosajalostustyötäonominaisuuksienmittaus.Hanke ”Kohti genomista
jalostusta– geenitiedonhyödyntäminenpuunlaadunjalostuksessa”keskittyykehittämäänmahdollisuuksia
täsmäjalostaapuunlaatua. Tässähankkeessatavoitteemme ovatolleet: 1) tunnistamme puuaineksen
muodostukseen vaikuttaviatärkeitägeenejäjaniissäolevaaluontaistamuunteluaja2) tutkimme genomisen
jalostuksenmahdollisuuttahavupuillajakoivulla.Hankkeentyötovatolleetyhteisprojektejakansallisten
(Helsinginyliopisto,Oulunyliopisto) jakansainvälisten(mm.EUprojektitTree4Future ja ProCoGen) toimijoiden
kanssa.
Molekyylimenetelmienkehittyminenjasekvensointitekniikoidenhalpeneminenontehnytmahdolliseksisuurten
genomiensekvensoimisenkokonaan. TämänhankkeentutkijaKaisaNieminenonosallistunutkoivungenomin
sekvensointiprojektiin,jossajoläpisekvensoituagenomiaparhaillaankootaan.Työpaketissa Luonnonvaihtelun
hyödyntäminenuudessamallipuussa rauduskoivussa, etsittiinuusienpuunkasvuajapuunmuodostusta
säätelevientekijöitä. Genominsekvensoinnistatulevatietoahyödynnettiinselvitettäessämetsäpuiden
taloudellisestitärkeidenominaisuuksien(1a) puunkasvutapaa(haarautuminen,oksakulma)ja1a, b) rungon
paksuuskasvunopeutta(jällentoimintaa) sääteleviägeenejä,signalointi- jabiosynteesireittejä. Hankkeenaikana
tehtiinuseampikiinnostavaläpimurtosekäkasvutavanettäpaksuuskasvunopeudensuhteen,janäistämuutamia
esimerkkejäkäydäänläpi esitelmässä.TyöpaketissaHavupuidengenomisenjalostuksenmahdollisuuksiaarvioitiin
yhdessäEU-hankkeen ProCoGenkanssa.Lisäksi arvioitiinyhteistyössäOulunjaUpsalanyliopistojenkanssa
havupuidennykyisenSNP-merkkimääränriittävyyttägeneettistenassosiaatioidenlöytämiseksimännylläja
kuusella.
Hankkeessa”Puunlaatuominaisuudetjaniidenfenotyypitysmetsänjalostuksentarpeisiin”(vastuututkijanaAnni
Harju) olemme tutkineetyhdessäEUprojekti Trees4Futurepuuntutkimusryhmienkanssanopeitajatehokkaita
puunlaadunmittausmenetelmiä.Tehokkaitaoptisiamenetelmiälöytyikinmm.sydänpuunlahonkestävyyden
kanssakorreloivienstilbeenienpitoisuuksienmäärittämiseen.YhteistyössäHelsinginyliopistonkanssatutkittiin
sydänpuunmuodostuksessaaktiivisentoiminnallisen DNA:ngeenejä(RNA-sekvensointi),tarkoituksenatunnistaa
ominaisuuksiasääteleviägeenejä, niidenkoodaamiasignalointi- jabiosynteesireittejäjaerityisestiominaisuuden
luontaiseenmuunteluunvaikuttavia geenejä.Tämänlisäksiyhteistyössä fenotyypityshankkeen,genomihankkeen
ja INRAntutkijoiden(LucPaquesinryhmä) kanssapohdimme parhaillaangenomisenvalinnanasettamiavaateita
puunominaisuuksienmittaukselle (fenotyyppaukselle).Hankkeentuloksiaonjulkaistuuseammassa
kansainvälisessäjulkaisusarjassa,esiteltykansainvälisissäkokouksissa,jatuotusidosryhmientietoon
yleistajuisissaesitelmissäeri foorumeilla.
Lisätietoja:
Katri Kärkkäinen, professori, Vihreä teknologia/metsägenetiikka, puh. 029 532 2767,
katri.karkkainen@luke.fi

19. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
19/22
Metsänjalostus ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo
Anssi Ahtikoski
Abstrakti
Metsänjalostuksenavullametsänviljelyaineistonperinnöllisiäominaisuuksiamuokataanvastaamaanparemmin
ihmisentarpeita.Käytännössätämämm.tarkoittaa,ettäpuustavalmistettavientuotteidenarvokasvaa,
kiertoajatlyhenevätjametsätaloudenharjoittamisenkannattavuusparanee.Kysymyskuuluu –kenen
näkökulmastakannattavuusparanee?Viimeaikainen tutkimusonosoittanut,ettäyksityisenmetsänomistajanon
liiketaloudellisestiperusteltuakäyttääjalostettuametsänviljelymateriaalia,etenkinmännynkylvössä. Yksityinen
metsänomistajasiishyötyytaloudellisesti käyttäessäänmännikönkylvössäjalostettua,siemenviljelyksillä
tuotettuasiementä.Taloudellisenhyödynarvo(teknisesti,paljaanmaanarvo) riippuumetsikönsijainnista –
eteläisessäSuomessatämähyötyonabsoluuttisesti suurempikuinVäli- jaPohjois-Suomessa.Sijainninlisäksi
taloudellisenhyödynarvoriippuusovellettavastalaskentakorkokannasta,jonkamukaanpaljaanmaanarvoon
määritetty.Jalostetunmateriaalinkäyttöönosallistuvatyksityistenmetsänomistajienlisäksiesimerkiksi valtio
(tukiessaanmetsänjalostustoimintaaverovaroin)japuutahyödyntävätyritykset,jotkaottavattalteenpuuraaka-
aineenjaedelleenjalostavatsitätuotantoprosesseissaanlopputuotteiksi.Jottajalostetun
metsänviljelymateriaalinkäyttöolisi taloudellisestikestävälläpohjalla,onensiarvoisentärkeää tarkastellamyös
yritystennäkökulmastamillaisiakannustimialiittyymetsiin,jotkaovatperustettujalostetulla
metsänviljelymateriaalilla.Tätävartentutkimuksessarakennettiinerityinenlaskentamalli,jokatiivistetysti
kuvataanseuraavassakappaleessa.
Ensiksi,metsänkäsittelyoptimoitiin(numeerinenoptimointialgoritmi) paljaanmaanarvonmaksimoimiseksi,kun
kylvömännikköoli perustettujokojalostamattomalla(metsikkösiemen)tai jalostetullasiemenellä
(siemenviljelyssiemen).Jalostettusiemenmateriaalikasvaanopeamminkuinjalostamaton,mikäluonnollisesti
vaikuttaapuustonkehitykseenjaedelleenoptimaaliseenmetsänkäsittelyyn.Laskennassasovellettiinviimeaikaisia
tutkimustuloksiajalostetunmateriaalinnopeammastakasvuvauhdistaverrattunajalostamattomaanmateriaaliin,
ja tuloksetmääritettiinkolmelle paikkakunnalle:Hyvinkää(Etelä-Suomi),Laukaa(Keski-Suomi) jaPyhäntä
(eteläinenPohjois-Suomi).Jokaiselleedellämainitulle paikkakunnalleonsaatavillametsikkösiementäsekä
nykyistenettäuusienns.1.5-polvensiemenviljelystensiementä. Seuraavaksi kunkinmetsänkäsittelyoptimin
(jalostamaton:”U”,jalostettunykyistensiemenviljelystenmateriaali:”O”,jalostettu1.5-polvenuusien
siemenviljelystenmateriaali:”1.5U”jajalostettu1.5-polvenjotoiminnassaoleviensiemenviljelystenmateriaali:
”1.5V”) mukaisetharvennushakkuidenjapäätehakkuunkuitupuukertymätallokoitiinmetsäteollisuuden
tuotantoprosesseihin,jotkatässätutkimuksessalaskentateknisesti kohdennettiinkolmellelopputuotteelle:
hienopaperi,kartonki jahavusellu.Valintakriteereitäoli kaksi:kunkinlopputuotteenvalmistuksessaraaka-aineista
> 50% on oltavamäntykuituajavalitutlopputuotteetyhdessämuodostavatmerkittävänosuuden
metsäteollisuuden vienninarvosta(tässän.40%). Keskimäärin3.6kuutiometriämäntykuitupuutatarvittiinyhden
sellutonnin,noin1.8kuutiometriäpäällystetynhienopaperitonninjanoin4.2 kuutiometriäkartonkitonnin
valmistukseen.Lopputuotteidenyksikköhintoinakäytettiin576.3€/tonni (sellu),721.4€/tonni (hienopaperi) ja
861.8 €/tonni (kartonki).
Lopuksi, edellämainittujenkolmenlopputuotteenvienninarvomaksimoitiinkullekinharvennukselleja
päätehakkuulle erikseensiten,ettäpuunkäyttölopputuotteisiinoptimoitiinallokoimallakuitupuutajokaiselle
lopputuotteellepohjautuenhistoriatietoonvienninvolyymienvaihtelusta(rajoite).Tässäyhteydessäon

20. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
20/22
perusteltuakorostaa,ettäedellämainittujenlopputuotteidenvalmistuksessatoki käytetäänmuitakinraaka-
aineitakuinmäntykuitupuuta–näinollentuloksettarjoavatlähinnälaskennallisenesimerkinvienninarvon
potentiaalista.
Kaikillapaikkakunnillajalostetunmateriaalinkäyttömännynkylvössäparansi paljaanmaanarvonmaksimia
(verrattunametsikkösiemenenvastaavaan),mikäkannustaametsänomistajiakäyttämäänjalostettuamateriaalia.
Jalostetullamateriaalillakylvetynmännikönharvennuksistasaatavankuitupuungeneroimakolmenlopputuotteen
vienninarvokasvoi keskimäärin25%(Hyvinkää) ,31% (Laukaa) ja 43% (Pyhäntä) verrattunajalostamattoman
materiaalinvastaavaan.Parhaimmillaankasvuoli jopa67% (Laukaa: toinenharvennus, 1.5U).Kolmessa
ensiharvennuksessa(Hyvinkää: 1.5U,Laukaa:O ja 1.5U) jalostetullamateriaalillakylvettymännikkötuotti hieman
huonommanvienninarvonkuinjalostamattomanmateriaalinvastaava(U).Vastaavasti jalostetullamateriaalilla
kylvetynmännikönpäätehakkuustasaatavankuitupuungeneroimakolmenlopputuotteenvienninarvo(€) oli
poikkeuksettasuurempi kuinjalostamattomanmateriaalinvastaava,vaihdellen+9% ja+ 65% välillä(riippuen
paikkakunnastajajalostushyödystä: O,1.5U vai 1.5V).Jalostetullamateriaalillakylvetynmännikön
päätehakkuustasaatavankuitupuungeneroimakolmenlopputuotteenvienninarvokasvoi jopayli 2000 €/ha
verrattunajalostamattomanmännikönvastaavaan(Hyvinkää, 1.5V).Tässäesitettävienalustavientulosten
perusteellavoidaansanoa,ettäjalostetunmateriaalinkäyttötarjoaayksityistenmetsänomistajienlisäksi
taloudellisiakannustimiamyösmetsäteollisuusyrityksille,jotkavalmistavatjalostetustapuustatuotteitavientiin.
Lisätietoja:
Anssi Ahtikoski, tutkija, metsäekonomia/metsänkasvatusmenetelmät, puh. 029 532 4416,
anssi.ahtikoski@luke.fi

21. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
21/22
Tutkimus- ja kehittämistyö jatkuu Pohjoinen vihreä biotalous -ohjelmassa
Jari Hynynen, Antti Asikainen & Erkki Verkasalo
Abstrakti
Tutkimus- jakehittämistyötätoteutetaanLukessavuosina2016 − 2020 neljäntemaattisentutkimusohjelman
puitteissa. Pohjoinen vihreä biotalous -teemanavullatuemmeuusiutuvienluonnonvarojenkestävääkäyttöä
nopeasti muuttuvassatoimintaympäristössä. Tavoitteenammeonturvatakasvavaja vakaametsä- ja
peltobiomassantuotantoraaka-aineeksi,luodaraaka-aineestauusiatuotteita,energiaajapalveluitasekäkehittää
vihreänbiotaloudentuotanto- jajalostusprosesseja.Tavoitteenamme ontaatametsä- japeltoekosysteemien
monimuotoisuussekälisätäbiomassojenkäytönjoustavaasuunnittelua. Puutuotealankehittämistäjasen
liityntääasiakastoimialoihinsatukevatutkimusonyksi painopisteala Pohjoinen vihreä biotalous-ohjelmassa.
Pohjoinen vihreä biotalous- teemaonsisällöllisesti hyvinlaaja.Toimintaonkinjäsenneltyviiteenmoduuliin,joissa
keskitytääntiedon tuottamiseenjaratkaisujenkehittämiseenbiotaloudeneri osa-alueilla.Ne ovat
- Biomassatuotanto
- Resurssiviisassuunnittelujapäätöksenteko
- Korjuuja logistiikka
- Biojalostamotjateollisetsymbioosit
- Vihreänbiotaloudentuotteet,palvelutjaarvoketjut
Vihreän biotalouden tuotteet,palvelutja arvoketjut -moduulinkeskiössäovatpuolestaanseuraavat
nimenomaisesti puualanjapuurakentamisentki-toiminnankärkiteemat:
1. Puutuoteteollisuus,sentuotteetjaarvoketjut
 Puupohjaistenraaka-aineidenkilpailukykyisetominaisuudet,lähteetjaloppukäytötsekä
uudetja parannetutpuu- jakomposiittituotteetrakentamiseen,asumiseenja
logistiikkateollisuuteen –uudetmateriaalitjamonipuolinentuotepaletti
 Puupohjaistenraaka-aineidenjamateriaalienresurssi- jaympäristötehokkuus, pää- ja
sivuvirratjaniidenhallinta–taloudellinenkannattavuus, yritys- jaarvoverkotja
asiakasratkaisut
 Tulevaisuudentuote- japalvelumarkkinat,kestävyysnäkökohdatjaloppukäyttäjien
preferenssitkuluttajakäytössä(BtoC) jateollistenasiakkaisenpiirissä (BtoB)
2. Vihreänrakentamisenkonseptitjakaupungistuminen
 Vihreänasumisympäristönjainfrastruktuurinrakentaminen,puuasumisessa,piha-ja
ympäristörakentamisessa,kierrätettävyysjakiertotalouskäyttö
 Urbaani puurakentaminenjahoukuttelevatasumis- jatyöympäristöt:liiketoimintaa,
kilpailuetuja,ympäristösuorituskykyäjaterveys-jahyvinvointihyötyjäkaupungistuvassa
Suomessa.
 Puupohjaistenmateriaalienjapuutuotteidenterveys- jahyvinvointivaikutuksetjasisäilman
laaturakentamisessajaasumisessasekäniidenhyödyntäminen
Moduulinaihepiiriinkuuluvatmyös
 Biotuoteportfolionkokonaiskilpailukyky,markkinatjayritystoiminta –alueellisten
vahvuuksienhyödyntäminen
 Raaka-ainetuotannonjakäytönarvonnostaminen–biomassoihinperustuvienarvoketjujen
kehittäminen

22. Luonnonvarakeskus (Luke)
Viikinkaari 4
PL 2, 00791 Helsinki Puhelin029 532 6000 Y-tunnus 0244629-2
22/22
 Tulevaisuudenglobaalitjakotimaisetpuutuotteidenja -rakentamisenmarkkinat,materiaalit
ja suomalaisentuote- japalvelutarjonnanroolijakilpailukyky
Biomassatuotanto-moduulissakehitetäänkeinojalisätäkestävästijakustannustehokkaasti metsienkasvuaja
korkealaatuisenraaka-aineentuotantoa.Puunraaka-aineominaisuuksienmuodostuminenjaniihinvaikuttavien
tekijöidenentistäparempiymmärtäminenjakeinotvaikuttaaniihinovatkeskeinenosatutkimus- ja
kehittämistoimintaa.Tavoitteenaontuotetunraaka-aineenlaadunparantaminenjamahdollisesti räätälöiminen
eri loppukäyttömuotojentarpeisiin.Tämäsisältääpuunperimänjagenomistenkysymystenhallinnan,
kasvuympäristönjametsänkasvatuksenoptimaalistenyhdistelmientutkimisenkehittämisensekämääränettä
laaduntuottamiseen,ottaenhuomioonloppukäytönkannattavuuden.
Biojalostamotja teollisetsymbioosit -moduuliinkuuluubiomassanjasenkomponenttienkemiallinen
luonnehdinta,jokakattaamyöspuutuoteteollisuudensivuvirroistaperäisinolevataineet.Tähänliittyy
puunkasvatuksenbiologiaaja -teknologiaajaniidenvaikutuksiabiojalostuksenraaka-ainepotentiaaliinsekä
bioprosessointivalikoiduillaosaamisenalueilla.Biojalostuksenintegroidutjahajautetutkonseptit,yritys- ja
arvoverkotjateollisetsymbioositovatroolissamyöspuutuoteteollisuudensivuvirtojenhyödyntämisessä.
Hankintaja logistiikka -moduuli tarjoaateknologistajadigitalisaatiotatukevaatutkimustajaratkaisumalleja
teemoissaBigDatatuotantoverkotjaToimitusketjutjalogistiikka.Puunhankintayrittäjyydentukeminen,
apuvälineetraaka-aineenkäyttöönohjaukseenjateolliseninternetinsovelluksetovattärkeässäasemassa
jatkossamyöspuutuoteteollisuudenraaka-aineenhankinnassa.
Luke tavoitteleejatkossamerkittäväärooliajavaikuttavuuttaaihepiirintki-toiminnassa,muunmuassaseuraavilla
osaamisalueilla(v.2020 mennessä):
 Luke on valtakunnankärkiosaajajakysyttyasiakaspalvelijapuutuoteteollisuudenraaka-
ainelähteiden,niidenkäyttökelpoisuuden,kilpailukyvynjaresurssitehokkuudenarvioijana
teollisuudenraaka-aine- javälijalostehuollonjärjestämisessäja investointiensuunnittelussa
 Luke on puutuote-alankärkiosaajaSuomessapuumateriaalienjayritystenarvoverkkojen
tuntijanajamarkkinakehityksenennakoijanaglobaalisti jakotimaassa
 Puumateriaalienterveysvaikutustentutkimus-platformonrakennettujapuumateriaalin
käyttöönrakennetuissaympäristöissäliittyvähyvinvointiklusteri onkehittymässä
Tki-työtäteemme jatkossakinläheisessäyhteistyössäkotimaistenjaeurooppalaistentutkimuspartnereidenja
kehittäjäyhteisöjen,Suomessatoimivanelinkeinoelämänsekäkansallistenjaalueellistenjulkispäättäjienja -
rahoittajienkanssa.Pääasiallinentyöskentelytapaonyhteishankkeet,muttaasiakaspalvelutehtävienrooli on
myöskasvussa.Luke oli olennaisessaroolissaPuutuoteteollisuudentutkimusagenda2025 -ohjelmanlaadinnassa
vuosina2015-2016. Tämän toteuttajaryhmä,jotaPuutuoteteollisuusry.koordinoi,ontärkeäyhteistyöfoorumi
kotimaassa.
Eurooppalaistatki-yhteistyötätoteutamme kiinteästi Innovawood-verkostossa,vakiintuneidenpohjoismaisten
yhteistyöryhmienkanssasekäbilateraalisesti merkittävieneurooppalaistenjapohjoisamerikkalaistenyliopistojen
ja tutkimuslaitostenkanssa.Kansainvälisessäyhteistyössätähtäämme ennenmuutaH2020-yhteisprojekteihin,
pohjoismaisennäkökulmantoteutumiseenjaomantutkimusosaamisemme kehittämiseen.Luke koordinoi jo
muutamiaeurooppaisiayhteisprojektejajaEuropeanInnovationPartnerships -ohjelmanraaka-ainetutkimuksen
aloitteitapuutuotealaajapuurakentamistahyödyttävienrahoitushakujenaikaansaamiseksi.
Lisätietoja:
Pohjoinen vihreä biotalous – temaattinen ohjelma:
Jari Hynynen, ohjelman varajohtaja, professori, puh. 029 532 2350, jari.hynynen@luke.fi
Antti Asikainen, ohjelman johtaja, professori, puh. 029 532 3250, antti.asikainen@luke.fi
Erkki Verkasalo, professori, puutiede, puh. 029 532 3020, erkki.verkasalo@luke.fi