SAK:n malli perhevapaiksi: SAK joustavoittaisi perhevapaita ja antaisi palikat vanhempien koottavaksi. Erilaisia elämäntilanteita ja valintoja kunnioittavan uudistuksen tulisi palvella kaikkia – yksinhuoltajia, ydinperheitä, uusperheitä ja sateenkaariperheitä.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA) julkaisi 13.12.2016 ehdotuksen perhevapaiden uudistamiseksi. YKAn malli pohjautuu THL:n tutkijoiden jo vuonna 2006 ensimmäisen kerran esittämään 6+6+6-malliin, jota on YKAn ehdotuksessa muokattu lisäämällä vapaiden käytön joustoja sekä huomioimalla nykyistä paremmin perheiden moninaisuus.
SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan esitys SAK:n tasa-arvopäivillä Hämeenlinnassa 17.4.2016. Lisää materiaalia SAK:n esittämästä perhevapaauudistuksesta osoitteessa www.sak.fi/perhevapaat.
SAK:n malli perhevapaiksi: SAK joustavoittaisi perhevapaita ja antaisi palikat vanhempien koottavaksi. Erilaisia elämäntilanteita ja valintoja kunnioittavan uudistuksen tulisi palvella kaikkia – yksinhuoltajia, ydinperheitä, uusperheitä ja sateenkaariperheitä.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA) julkaisi 13.12.2016 ehdotuksen perhevapaiden uudistamiseksi. YKAn malli pohjautuu THL:n tutkijoiden jo vuonna 2006 ensimmäisen kerran esittämään 6+6+6-malliin, jota on YKAn ehdotuksessa muokattu lisäämällä vapaiden käytön joustoja sekä huomioimalla nykyistä paremmin perheiden moninaisuus.
SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan esitys SAK:n tasa-arvopäivillä Hämeenlinnassa 17.4.2016. Lisää materiaalia SAK:n esittämästä perhevapaauudistuksesta osoitteessa www.sak.fi/perhevapaat.
Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää: Kelan hoitama perhe-eläke perustuu kansaneläkelakiin, työeläkejärjestelmän perhe-eläke perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen.
Kansaneläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joilla
ei ole omaa ansioeläkettä tai puolison jälkeen maksettavaa leskeneläkettä tai niiden määrä on pieni.
Johtava tutkija Anita Haatajan esitys "Miten äitien ja isien osallistuminen lastenhoitoon muuttui 2000-luvulla?" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014. Esityksen tekijöinä myös tutkijat Miia Saarikallio-Torp ja Vesa-Pekka Juutilainen.
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaSDP
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on SDP:n tärkeimpiä prioriteetteja. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Tapio Räsänen, Kela: Heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoretTHL
Tapio Räsänen, Kela, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Tässä artikkelissa tutkitaan kotihoidon tuen vaikutusta lasten hoitomuotoihin ja lapsiin.
Kotihoidon tukea maksetaan vaihtoehtona muille lasten tuetuille hoitomuodoille lasten
ollessa 1
–
2-vuotiaita. Tutkimuksessa käytetään laajoja rekisteriaineistoja, jotka mahdollis
-
tavat lasten kehityksen seuraamisen varhaislapsuudesta aikuisikään. Merkittävin aineisto
lasten kehityksen mittaamiselle on alle kouluikäisten lasten neuvolatarkastuksissa teh
-
tävät testit. Lasten kotihoidon tuen ja sen kunnallisten lisien variaation avulla pystytään
identifioimaan kotihoidon tuen kausaalinen vaikutus erotuksena pelkän hoitomuodon ja
myöhemmän kehityksen korrelaatiosta. Tulokset osoittavat, että suurempi kotihoidon tuki
pidentää äitien kotihoitojaksoja ja vähentää työllisyyttä. Lapsiin pidemmät kotihoitojaksot
vaikuttavat niin, että ne lisäävät todennäköisyyttä saada huonompi tulos neuvolan Lene-
testissä, eli kotihoidon vaihtoehtona varhaiskasvatus näyttäytyy tällä mittarilla parempana
vaihtoehtona 1
–
2-vuotiaille lapsille. Tutkimuksessa ei löydetä selkeitä vaikutuksia lasten
kouluarvosanoihin tai koulutusvalintoihin pidemmällä aikavälillä.
Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää: Kelan hoitama perhe-eläke perustuu kansaneläkelakiin, työeläkejärjestelmän perhe-eläke perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen.
Kansaneläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joilla
ei ole omaa ansioeläkettä tai puolison jälkeen maksettavaa leskeneläkettä tai niiden määrä on pieni.
Johtava tutkija Anita Haatajan esitys "Miten äitien ja isien osallistuminen lastenhoitoon muuttui 2000-luvulla?" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014. Esityksen tekijöinä myös tutkijat Miia Saarikallio-Torp ja Vesa-Pekka Juutilainen.
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaSDP
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on SDP:n tärkeimpiä prioriteetteja. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Tapio Räsänen, Kela: Heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoretTHL
Tapio Räsänen, Kela, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Tässä artikkelissa tutkitaan kotihoidon tuen vaikutusta lasten hoitomuotoihin ja lapsiin.
Kotihoidon tukea maksetaan vaihtoehtona muille lasten tuetuille hoitomuodoille lasten
ollessa 1
–
2-vuotiaita. Tutkimuksessa käytetään laajoja rekisteriaineistoja, jotka mahdollis
-
tavat lasten kehityksen seuraamisen varhaislapsuudesta aikuisikään. Merkittävin aineisto
lasten kehityksen mittaamiselle on alle kouluikäisten lasten neuvolatarkastuksissa teh
-
tävät testit. Lasten kotihoidon tuen ja sen kunnallisten lisien variaation avulla pystytään
identifioimaan kotihoidon tuen kausaalinen vaikutus erotuksena pelkän hoitomuodon ja
myöhemmän kehityksen korrelaatiosta. Tulokset osoittavat, että suurempi kotihoidon tuki
pidentää äitien kotihoitojaksoja ja vähentää työllisyyttä. Lapsiin pidemmät kotihoitojaksot
vaikuttavat niin, että ne lisäävät todennäköisyyttä saada huonompi tulos neuvolan Lene-
testissä, eli kotihoidon vaihtoehtona varhaiskasvatus näyttäytyy tällä mittarilla parempana
vaihtoehtona 1
–
2-vuotiaille lapsille. Tutkimuksessa ei löydetä selkeitä vaikutuksia lasten
kouluarvosanoihin tai koulutusvalintoihin pidemmällä aikavälillä.
Esityksessä kuvataan vanhuspalvelujen tilaa ja alueellisia eroja vuonna 2016 sekä muutoksen suuntia vuodesta 2014. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen, jossa kysyttiin kunnilta ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Mia Hakovirta: Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva eri maissa. Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.
Esityksen tavoitteena on kuvata vauvalähtöistä päihdekuntoutusta, jota toteutetaan Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään kuuluvissa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeista ja avopalveluyksiköissä. Esityksessä kerrotaan miten toimintayksiköissä yhdistetään kuntoutuksen kokonaisuudeksi äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty päihdekuntoutus.
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
2. Perhepalikat uusiksi
SAK:n malli perhevapaiksi
1. Joustavoittaa perhevapaita
2. Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista
3. Kannustaa isiä perhevapaille
4. Kohtelee perheitä tasapuolisesti
5. Ei lisää kustannuksia
21.4.2016
3. 1. Joustavoittaa perhevapaita
NYT:
4,2 kuukautta äitiysrahaa.
2,2 kuukautta isyysrahaa.
6,3 kuukautta vanhempainrahaa
jaettavaksi.
Yhteensä 12,7 kuukautta.
Kotihoidon tuki eli hoitoraha,
sisarkorotukset, hoitolisä ja kuntalisä.
Joustava hoitoraha.
SAK:n malli:
Viisi viikkoa raskausrahaa.
12 kuukautta vanhempainrahaa jaetaan
tasan vanhempien kesken. Kaksi
vanhempaa saa henkilökohtaisen
kolmen kuukauden kiintiön.
Yhteensä 13,2 kuukautta.
Kuusi kuukautta hoitorahaa jaetaan
tasan vanhemmille.
Perhe-etuudet voi myös puolittaa.
21.4.2016
6. 2. Helpottaa perheen ja työn
yhteensovittamista
Epäkohta
nykyjärjestelmässä:
Osittaisen vanhempainrahan
käyttö on jäykkää.
Lyhyiden työpätkien tekeminen
on vaikeaa perhevapailla.
Kotihoidon tuki ohjaa äitejä
jäämään pitkälle hoitovapaalle
ja pitämään vanhemmat
sisarukset poissa
varhaiskasvatuksesta.
SAK:n ratkaisu:
Joustavuus tekee vanhempain-
rahan ja osa-aikatyön
yhdistämisestä helppoa.
Työskentelypäivän perhe-etuus
säästyy käytettäväksi myöhemmin.
Malli ei kannusta taloudellisesti
pitkittämään kotihoitoa.
21.4.2016
7. 3. Kannustaa isiä perhevapaille
Epäkohta
nykyjärjestelmässä:
Isyysraha on kestoltaan lyhempi
kuin äitiysraha.
Isä ei ehdi käyttää isyysrahaa tai
vanhempainpäivärahoja, jos äiti
on pitkään perhevapaalla.
Isyysrahassa tai isän
vanhempainpäivärahassa ei ole
90 prosentin korotusta toisin kuin
äitiysrahassa.
SAK:n ratkaisu:
Perhevapaat jaetaan tasan
vanhemmille. Kaksi vanhempaa saa
henkilökohtaisen kolmen kuukauden
kiintiön, jota ei saa siirtää toiselle.
Vanhempainraha on käytettävissä
joustavasti, kunnes lapsi on 3-vuotias.
Hoitoraha on käytettävä ennen kuin
lapsi on 7-vuotias.
Ensimmäinen vanhempainraha-
kuukausi maksetaan korotettuna
kahdelle vanhemmalle. Myös
raskausraha maksetaan korotettuna.
21.4.2016
8. Isä voi käyttää kiintiötään pitkänä vapaana tai
lyhyinä pätkinä lapsen loma-aikoina tai toisen
vanhemman työllistyessä.
21.4.2016
9. 4. Kohtelee perheitä tasapuolisesti
Epäkohta
nykyjärjestelmässä:
Sateenkaariperheissä osa
vanhemmista jää vaille etuuksia.
Lasta hoitavalla etävanhemmalla
ei ole oikeutta vanhempain- tai
isyysrahaan.
Yhden vanhemman perheet
saavat vähemmän etuuksia.
SAK:n ratkaisu:
Perheet voivat jakaa etuudet
haluamallaan tavalla.
Etävanhempi saa oikeuden
perhe-etuuksiin.
Kaikki perheet saavat saman verran
vanhempain- ja hoitorahapäiviä.
21.4.2016
10. Perhe voi jakaa vapaat kolmelle tai useammalle
vanhemmalle. Etuuksia voi siirtää myös
isovanhemmalle tai muulle perheenjäsenelle.
21.4.2016
11. Vuosittain Suomessa
Noin 3 500 isästä tai äidistä tulee etävanhempi kahden vuoden
sisällä lapsen syntymästä.
Noin 4 000 lasta syntyy suoraan yksinhuoltajaperheeseen.
Noin 59 000 lasta syntyy suurin piirtein yhtä moneen perheeseen.
Vanhempainrahoja maksetaan reilu miljardi euroa. Kotihoidon
tukea noin 300 miljoonaa euroa. Joustavaa hoitorahaa 16
miljoonaa ja kotihoidon tuen kuntalisiä 42 miljoonaa euroa.
Perheitä tuetaan tätä kautta yhteensä noin 1,4 miljardilla eurolla.
21.4.2016
12. Ruotsissa:
13 kuukautta ansiosidonnaista
vanhempainrahaa, joka jaetaan tasan
vanhempien kesken. Kahdella
vanhemmalla on henkilökohtainen
kolmen kuukauden kiintiö.
Yhteensä 13 kuukautta.
Kolme kuukautta vähimmäistasoista
vanhempainrahaa jaetaan tasan
vanhemmille.
Vanhempainrahoja voi luovuttaa
toiselle vanhemmalle, aviopuolisolle
tai avopuolisolle, taikka muulle
lapsen huoltajalle.
SAK:n malli:
Viisi viikkoa raskausrahaa.
12 kuukautta vanhempainrahaa jaetaan
tasan vanhempien kesken. Kahdella
vanhemmalla on henkilökohtainen
kolmen kuukauden kiintiön.
Yhteensä 13,2 kuukautta.
Kuusi kuukautta hoitorahaa jaetaan
tasan vanhemmille.
Etuuksia voi luovuttaa toiselle
vanhemmalle tai muulle
perheenjäsenelle.
21.4.2016
13. 5. Ei lisää kustannuksia
21.4.2016
Ei lisää yhteiskunnan eikä työnantajan
kustannuksia tai velvoitteita.
SAK purkaisi nykyjärjestelmään sisältyvät
kannustinloukut ja helpottaisi samalla pätkä- ja
silpputyötä tekevien mahdollisuuksia sovittaa
yhteen perhettä ja työntekoa.
Uudistuksella on suotuisia vaikutuksia
kansantaloudelle sekä lapsiperheiden
toimeentuloon.