SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan esitys SAK:n tasa-arvopäivillä Hämeenlinnassa 17.4.2016. Lisää materiaalia SAK:n esittämästä perhevapaauudistuksesta osoitteessa www.sak.fi/perhevapaat.
SAK:n malli perhevapaiksi: SAK joustavoittaisi perhevapaita ja antaisi palikat vanhempien koottavaksi. Erilaisia elämäntilanteita ja valintoja kunnioittavan uudistuksen tulisi palvella kaikkia – yksinhuoltajia, ydinperheitä, uusperheitä ja sateenkaariperheitä.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA) julkaisi 13.12.2016 ehdotuksen perhevapaiden uudistamiseksi. YKAn malli pohjautuu THL:n tutkijoiden jo vuonna 2006 ensimmäisen kerran esittämään 6+6+6-malliin, jota on YKAn ehdotuksessa muokattu lisäämällä vapaiden käytön joustoja sekä huomioimalla nykyistä paremmin perheiden moninaisuus.
SAK:n malli perhevapaiksi: SAK joustavoittaisi perhevapaita ja antaisi palikat vanhempien koottavaksi. Erilaisia elämäntilanteita ja valintoja kunnioittavan uudistuksen tulisi palvella kaikkia – yksinhuoltajia, ydinperheitä, uusperheitä ja sateenkaariperheitä.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA) julkaisi 13.12.2016 ehdotuksen perhevapaiden uudistamiseksi. YKAn malli pohjautuu THL:n tutkijoiden jo vuonna 2006 ensimmäisen kerran esittämään 6+6+6-malliin, jota on YKAn ehdotuksessa muokattu lisäämällä vapaiden käytön joustoja sekä huomioimalla nykyistä paremmin perheiden moninaisuus.
Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää: Kelan hoitama perhe-eläke perustuu kansaneläkelakiin, työeläkejärjestelmän perhe-eläke perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen.
Johtava tutkija Anita Haatajan esitys "Miten äitien ja isien osallistuminen lastenhoitoon muuttui 2000-luvulla?" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014. Esityksen tekijöinä myös tutkijat Miia Saarikallio-Torp ja Vesa-Pekka Juutilainen.
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaSDP
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on SDP:n tärkeimpiä prioriteetteja. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp: Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut? Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Mia Hakovirta: Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva eri maissa. Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää: Kelan hoitama perhe-eläke perustuu kansaneläkelakiin, työeläkejärjestelmän perhe-eläke perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen.
Johtava tutkija Anita Haatajan esitys "Miten äitien ja isien osallistuminen lastenhoitoon muuttui 2000-luvulla?" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014. Esityksen tekijöinä myös tutkijat Miia Saarikallio-Torp ja Vesa-Pekka Juutilainen.
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaSDP
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on SDP:n tärkeimpiä prioriteetteja. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp: Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut? Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Mia Hakovirta: Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva eri maissa. Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
9. OLETUSKESTO ON 1,5 VUOTTA, MUTTA PUOLITTAMALLA ETUUDET
KOTIHOIDON VOI VENYTTÄÄ KOLMEEN VUOTEEN
10.
11. Epäkohta nykyjärjestelmässä SAK:n ratkaisu
TYÖSKENTELY VANHEMPAINRAHAKAUDELLA
Vanhempainrahaa ei voi
keskeyttää työskentelyn
ajaksi.
Työskentelypäiviltä
vanhempainraha maksetaan
minimin tasoisena.
➤Vanhempainrahan
maksaminen työskentelyn
ajalta ei ole perusteltua.
➤Päivärahan ansiosidonnaisen
osan menetys ei kannusta
työskentelemään.
Uudistuksessa
vanhempainrahan maksamisen
voi keskeyttää työskentelyn
ajaksi.
Säästyneet päivärahat voi
käyttää myöhemmin.
Työskentelyn ajalta ei
makseta päivärahaa eikä
työskentelystä rangaista
taloudellisesti.
12. Epäkohta nykyjärjestelmässä SAK:n ratkaisu
OSA-AIKATYÖSKENTELY VANHEMPAINRAHALLA
Nykyinen osittainen
vanhempainraha hankala:
➤Edellyttää molemmilta
yhtäaikaista vähintään
kahden kuukauden pituista
osa-aikatyötä jossa työaika
on 40–60 %.
Käyttö hyvin vähäistä, vain 56
perhettä käytti järjestelmää
vuonna 2015 (0,07 % kaikista).
Uudistuksessa käyttöä
hankaloittavat rajoitukset
poistuisivat.
➤Osa-aikatyöskentelylle ei
olisi minimikestoa eikä
minimituntimäärää.
➤Yhtäaikaista osa-
aikatyöskentelyä ei vaadita.
Tarkoitus on mahdollistaa
perhevapaiden joustava
käyttö.
13. Epäkohta nykyjärjestelmässä SAK:n ratkaisu
PITKÄT POISSAOLOT TYÖMARKKINOILTA
Kotihoidon tukea maksetaan
sitä enemmän mitä kauemmin
lapsi on poissa
varhaiskasvatuksesta.
Kannustaa pitkittämään
poissaoloa töistä.
Erityisen suuri merkitys
maahanmuuttajien, matalasti
koulutettujen ja työelämään
kiinnittymättömien kohdalla.
Järjestelmä ei enää
kannustaisi pitkittämään
kotihoitoa.
Uudistuksessa hoitorahan
määrä perhettä kohden on
sama riippumatta siitä missä
vaiheessa lapsi siirtyy
varhaiskasvatukseen.
Hoitorahan voi käyttää esim.
osa-aikatyön rinnalla tai
lyhyissä pätkissä usean
vuoden aikana.
15. Epäkohta nykyjärjestelmässä SAK:n ratkaisu
LASTEN OSALLISTUMINEN VARHAISKASVATUKSEEN
Poissaolo varhaiskasvatuksesta
on kotihoidon tuen
maksamisen ehto.
Kotihoidon tuen sisarus- ja
kuntalisät houkuttavat
pitämään myös vanhemmat
sisarukset poissa
varhaiskasvatuksesta.
Suomessa varhaiskasvatuksen
käyttö on vähäisempää kuin
muissa pohjoismaissa.
Uudistuksessa poistuisi
kannustin viivyttää
varhaiskasvatuksen
aloittamista.
Hoitorahan voisi käyttää myös
varhaiskasvatuksen
aloittamisen jälkeen,
esimerkiksi päiväkodin lomien
aikana.
Hoitorahassa ei olisi
vanhempien sisarusten
kotihoitoon liittyviä
korotusosia.
16.
17. Epäkohta nykyjärjestelmässä SAK:n ratkaisu
ISIEN OSUUS VANHEMPAINRAHOISTA
Isät käyttävät vain 1,7 %
vanhempainrahoista.
Isyysraha on lyhempi eikä
siinä ole vastaavaa
korotusosaa kuin äitiysrahassa
on.
Vanhempainrahat ovat
nimellisesti molempien
käytettävissä, mutta äiti usein
käyttää ne kaikki.
Isä ei ehdi käyttää isyysrahoja
jos äiti on pitkään
perhevapailla.
Äidille ja isälle samanlaiset
oikeudet vanhempainrahaan.
Kolmen kuukauden kiintiö.
Korotettu vanhempainraha
ensimmäiseltä kuukaudelta.
Tasa-arvo oletuksena.
Joustava käyttö helpottaa
vanhempainrahojen käyttöä.
18.
19. Epäkohta nykyjärjestelmässä SAK:n ratkaisu
YKSINHUOLTAJIEN OIKEUS VANHEMPAINRAHOIHIN
Yhden vanhemman perheillä
on vähemmän
vanhempainrahoja
käytettävissä kuin muilla.
Yksinhuoltajaäiti ei voi
käyttää isyysrahoja, joten
hänellä on käytettävissä vain
10,5 kuukautta
vanhempainrahoja.
Lasta yksin hoitavalla isällä ei
ole välttämättä oikeutta
lainkaan vanhempainrahoihin.
Uudistuksessa kaikki perheet
saavat 12 kuukautta
vanhempainrahaa jaettavaksi
vanhempien kesken.
Jos vanhempia on vain yksi,
koko 12 kuukauden kiintiö
menee hänelle.
20. Epäkohta nykyjärjestelmässä SAK:n ratkaisu
APILAPERHEET JA ETÄISIEN OIKEUDET
Etävanhemmat eivät voi
käyttää vanhempainrahoja.
Lähi- ja etävanhemmat
epätasa-arvoisia.
Vanhempainrahat jaetaan
juridisille vanhemmille.
Apilaperhe voi jakaa
vanhempainrahat joustavasti.
21. Epäkohta nykyjärjestelmässä SAK:n ratkaisu
SATEENKAARIPERHEIDEN YHDENVERTAISUUS
Naisparit
➤Äidin avopuolisolla ei ole
oikeutta
vanhempainrahoihin.
➤Isyysraha edellyttää
perheen sisäistä adoptiota.
Miesparit
➤Lasta hoitavalla biologisella
isällä ei ole oikeutta
vanhempainrahoihin, sillä
isän vanhempainrahojen
edellytyksenä on avo- tai
avioliitto biologisen äidin
kanssa.
Vanhempainrahat jaetaan
juridisten vanhempien
kesken.
Vanhempainrahoja on oikeus
siirtää muille lasta hoitaville,
esim. avopuolisolle.
Sateenkaariperhe voi
joustavasti jakaa
vanhempainrahoja keskenään.
Ei heteronormatiivista
isyysrahaa
sateenkaariperheen äidille.