Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

215 views

Published on

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Published in: Education
  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

  1. 1. Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa • Työskentelyn tavoite • Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö • Tunteiden tunnistaminen ja käsittely
  2. 2. Työskentelyn tavoite Työskentelyllä pyritään katkaisemaan väkivaltainen käyttäytyminen ja mahdollistamaan turvallinen isyys tukemalla isää ja muuta perhettä arvioimaan omaa ja toistensa turvallisuutta. Samalla lisätään miehen omaa ja perheen hyvinvointia Välillisinä tavoitteina ovat myös ylisukupolvisen väkivallan tai turvattomuuden katkaisu ja lasten turvallisuuden tunteen paraneminen
  3. 3. TEHTÄVÄ Tutustu turvallisuusseulaan: • Seulan löydät täältä katso erityisesti sivun 7-9 kysymykset • Mieti mitä kysymykset tarkoittavat sinulle itsellesi? • Samoja kysymyksiä ja seulaa voi käyttää asiakastyön tukena
  4. 4. Turvallisuustyö isän kanssa Turvallisuustyö käsittää tässä neljän eri aihealuetta: • Riskien arvioinnin, riskien hallinnan, vastuunoton ja yhteistyön • Työskentelyn kuluessa tulisi kaikkien työskentelyyn osallistujien kyky arvioida riskejä ja turvallisuutta lisääntyä • työntekijän, isän ja äidin ja lapsen (huomioidaan lapsen ikä ja kehitystaso) • Näiden eri aihealueiden kanssa työskennellessä voidaan käyttää monia eri menetelmiä ja katsoa asioita useista eri näkökulmista ja viitekehyksistä.
  5. 5. Turvallisuustyö isän kanssa(A.Vetereä mukaillen) •Jonkinlainen ongelman olemassaolon tunnistaminen •Oman osuuden myöntäminen ongelmien syntyyn tilanteissa ja suhteissa •Vastuu omasta ja toisten turvallisuudesta •Oma suhde ongelman ratkaisuun vanhempana , puolisona ja henkilökohtaisesti •Lapset väkivallan todistajina •Kielen ja käyttäytymisen hallinta •Läpinäkyvät prosessit kaikkiin toimijoihin  ei luvata luottamuksellisuutta suhteessa keskeisiin toimijoihin •Kyky ymmärtää ammattilaisten mahdollisuudet auttaa •Kyky tehdä yhteistyötä •Säännölliset tilanne arvioinnit ja turvallisuuden merkit (miten tunnistan olevani turvassa ja tarjoavani turvaa muille?) •Väkivallattomuussopimukset ja turvallisuussuunnittelu •Väkivallan toistuminen •Väkivallan konteksti •Vihan hallinnan rajat •Myötätunto uhria kohtaan •Kyky pohtia tapahtunutta •Sisäinen halu muuttua Riskien arviointi Riskien hallinta VastuuYhteistyö
  6. 6. Työskentely Työskentelyn etenemiseen liittyy erilaisia vaiheita, jotka vuorottelevat isän tilanteesta ja väkivallanluonteesta riippuen: • Liittyminen ja yhteistyösuhteen rakentaminen on työntekijän ensimmäinen tehtävä. • Kaikissa tapaamissa pitäisi arvioida väkivallan riskien hallintaa ja turvallisuutta yhdessä asiakkaan kanssa • Kriisin kanssa työskentely( vanhemmuuteen, eroon, väkivaltaan tms. liittyvä kriisityö) • Väkivallan katkaisuun pyrkivä työ • Isyys muutoksen ja motivaation mahdollistajana • Isän oman taustan tutkiminen fokusoituen väkivaltaan ja isyyteen
  7. 7. Yhteistyösuhteen luominen Yhteistyösuhteella tarkoittaa työntekijän ja asiakkaan eli isän liittoutumista isän auttamiseksi. Sillä, missä määrin yhteistyösuhdetta on saatu rakennetuksi, on ratkaiseva merkitys hoidon/tapaamisen tuloksellisuudelle. Vastuu suhteen rakentamisesta on työntekijällä. Mitattavuus Yksinkertaisinta yhteistyön mittausta on se, että työntekijä hankkii asiakkaalta säännöllisesti palautetta tapaamisten laadusta. Kysymällä mm. : • Tulitko kuulluksi/ ymmärretyksi? • Puhuttiinko oikeista asioista? • Saitko sanottua ne asiat, jotka olivat mielessä? • Puuttuiko keskustelusta/tapaamisesta jotain?
  8. 8. Yhteistyösuhteen luominen Yhteistyösuhteen luominen on tärkeintä tapaamisten alussa! Ensimmäiset minuutit hoidossa antavat asiakkaalle kuvan työntekijästä. Oleellista on, että asiakkaat saavat hyvän tuntuman työntekijään jo ennen kuin ongelmille on voitu tehdä mitään Huomattavaa on se, että asiakkaan usko auttamissuhteeseen auttaa myös työntekijää keskittymään paremmin ja auttaa etenemään tavoitteiden suunnassa. Ackerman & Hilsenroth 2003.
  9. 9. Riskien arviointi isän kanssa työskenneltäessä • Kuinka usein isä on käyttänyt väkivaltaa?  väkivallan toistuminen lisää riskiä. Löydät testin täältä • Millaisessa tilanteessa isä on käyttänyt väkivaltaa? Lisää tietoa • Kokeeko isä hallitsevansa omia väkivaltaisia impulsseja ja onko hän valmis harjoittelemaan vihan hallintaa • Tunnistaako isä niitä seikkoja, jotka toimivat yllykkeinä väkivaltaan, ja onko hän halukas työskentelemään itse tuntemuksensa parantamiseksi? • Isän myötätuntoannon kasvattaminen uhria kohtaan (lasta, äitiä) vähentää väkivallan riskiä jatkossa • Isän kyky pohtia tapahtunutta tapaamisissa • Isän sisäinen halu muuttua, joka tulee ilmi puheessa ja toiminnassa
  10. 10. Riskien hallinta isän kanssa työskenneltäessä • Työntekijä arvioi säännölliset tilannetta, niin että isä kokee olevansa mukana työskentelyssä ja hänen oma kykynsä arvioida väkivallan riskiä kasvaa • Isän kyky ymmärtää turvallisuuden ja turvattomuuden merkkejä kasvaisi työskentelyn aikana  Mitä tekemällä isä kasvattaa omaa turvallisuuttaan? • Keskustellaan ja tehdään isän kanssa väkivallattomuussopimus ja turvasuunnitelma .
  11. 11. Isän vastuun kasvattaminen • Isä ymmärtää, että hänellä on jonkinasteinen ongelma vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyen. Toivottavaa on, että isän vastuu kasvaa tapaamisten myötä. • Isä ottaa vastuun siitä, että tilanne vaikuttaa perheenvälisiin suhteisiin ja hän myöntää oman osuuden ongelman syntyyn • Isä kantaa vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta
  12. 12. Isän vastuun kasvattaminen • Kriisityöskentelyssä on kaksi tasoa: henkilökohtainen taso ja vanhemmuuden taso • Henkilökohtaisella taso isä pyrkii ratkaisemaan asioita ”omalta kannaltaan” parhaalla tavalla. • Vanhemmuus tasolla ongelmanratkaisu vaihtoehtoja mietittäessä isä pyrkii huomioimaan tukeeko ratkaisu hänen toimimistaan vanhempana ja tukeeko se lapsen turvallisuutta. esim. alkoholi voi olla hyvä keino helpottaa hetkellisesti ahdistusta, mutta sillä on negatiiviset vaikutukset lapsen turvallisuuden tunteeseen ja lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen
  13. 13. Vastuun ymmärtäminen Isä ymmärtää, että lapset havaitsevat/tuntevat väkivallan vaikutukset esim. vanhempien välisissä suhteissa silloinkin kun he itse eivät ole olleet paikalla väkivalta tapahtumassa. Lapsien todistama väkivalta on yhtä vahingollista lapsille kuin se , että lapsiin kohdistuisi väkivaltaa. Isä ymmärtää, että väkivallan vaikutukset lapsiin ovat monenlaiset. Isä voi ja haluaa vaikuttaa omaan puheeseensa ja käyttäytymiseensä
  14. 14. Yhteistyö • Läpinäkyvät prosessit!  kerrotaan isälle heti alussa, tarpeellinen tieto kulkee hoitoon osallistuvien yhteistyökumppaneiden välillä • Tarpeellisen tiedon jakaminen auttajaverkostossa turvallisuuden takaamiseksi yksilöille ja koko perheelle • Työntekijällä selvä moraalinen näkökanta väkivaltaa vastataan • Isän ja työntekijän välinen pohdintaprosessi • parisuhteeseen • isyyteen ja • lasten kasvattamiseen • Sosiaalisen verkoston käyttäminen turvallisuuden ja isyyden tukena • Isän luottaa ammattilaisten mahdollisuuteen auttaa häntä ja perhettä • Isää motivoidaan yhteistyöhön ja isälle annetaan palautetta hänen kyvystä tehdä yhteistä
  15. 15. Pohdi Pohdi asiakas isän kanssa väkivallan/ väkivallattomuuden vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa: • hänen omaan mieskuvaansa? • hänen omaan kuvaansa itsestään puolisona? • hänen isäkuvaansa? • suhteeseen niin lapseen kuin puolisoon? • mielikuvat perhe-elämästä?
  16. 16. Pohdi Pohdi asiakkaan kanssa tapaamisessa: Millainen isä hän haluaa olla lapselleen? Millaisten miesten keskellä hän on kasvanut? Millaista hoivaa hän on saanut? Kuka häntä on hoivannut? Millaista mallia isänä olosta hän haluaa toteuttaa omassa elämässään? Ja miten se voisi olla mahdollista? Minkälaista mieheyttä arvostetaan yhteiskunnassa?

×