Lasten ja perheiden hyvinvointierot Suomessa kasvavat kasvamistaan. Samaan aikaan ennaltaehkäisevä työ näkyy ja kuuluu lähinnä vain juhlapuheissa. Rohkaisevia tekoja lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on vasta vähän, vaikka yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämisen sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevistä ulottuvuuksista on melko laaja. Tähän tilanteeseen SOS-Lapsikylä haluaa vastata tarjoutumalla kunnille kumppaniksi tämän suuren yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisemiseksi.
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessaMatti Heikkinen
Esitys lasten ja nuorten mielenterveyden yhteistyöpäivässä 2.10.2015 Kajaanissa.
Minkälaisia ovat yhteistyörakenteet lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemiseksi Kainuussa?
Esityksen sisältö:
1) yhteistyörakenteet lainsäädännössä
2) yhteistyörakenteet paikallisessa suunnittelussa ja strategiassa
3) yhteistyörakenteet viranomaistoimijoiden kesken
4) yhteistyörakenteet asiakastyössä
5) yhteistyötä mahdollistavien toimintatapojen kehittäminen Kainuussa
6) tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet ja Internet?
Este documento proporciona una lista y descripción de 28 lugares y eventos culturales que estarán abiertos y disponibles para visitar en Badajoz durante la noche en blanco. Los lugares incluyen museos, galerías de arte, estudios de artistas, iglesias y otros sitios históricos. Se ofrecerán visitas guiadas, exposiciones de arte, música en vivo, talleres y otras actividades culturales entre las 22:00 y las 03:00 horas.
Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu lastensuojelualan kattojärjestö, joka toimii aktiivisena vaikuttajana ja voimien yhdistäjänä lapsen oikeuksien asioissa sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.
Työpaja Educa2020-messuilla 24.1.2020. Työpajassa tutustutaan lapsen kouluhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn ja menetelmiin, jolla kolmikantakeskustelua huoltajan ja lapsen kanssa on mahdollista johtaa ratkaisukeskeisesti.
Lasten ja perheiden hyvinvointierot Suomessa kasvavat kasvamistaan. Samaan aikaan ennaltaehkäisevä työ näkyy ja kuuluu lähinnä vain juhlapuheissa. Rohkaisevia tekoja lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on vasta vähän, vaikka yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämisen sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevistä ulottuvuuksista on melko laaja. Tähän tilanteeseen SOS-Lapsikylä haluaa vastata tarjoutumalla kunnille kumppaniksi tämän suuren yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisemiseksi.
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessaMatti Heikkinen
Esitys lasten ja nuorten mielenterveyden yhteistyöpäivässä 2.10.2015 Kajaanissa.
Minkälaisia ovat yhteistyörakenteet lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemiseksi Kainuussa?
Esityksen sisältö:
1) yhteistyörakenteet lainsäädännössä
2) yhteistyörakenteet paikallisessa suunnittelussa ja strategiassa
3) yhteistyörakenteet viranomaistoimijoiden kesken
4) yhteistyörakenteet asiakastyössä
5) yhteistyötä mahdollistavien toimintatapojen kehittäminen Kainuussa
6) tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet ja Internet?
Este documento proporciona una lista y descripción de 28 lugares y eventos culturales que estarán abiertos y disponibles para visitar en Badajoz durante la noche en blanco. Los lugares incluyen museos, galerías de arte, estudios de artistas, iglesias y otros sitios históricos. Se ofrecerán visitas guiadas, exposiciones de arte, música en vivo, talleres y otras actividades culturales entre las 22:00 y las 03:00 horas.
Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu lastensuojelualan kattojärjestö, joka toimii aktiivisena vaikuttajana ja voimien yhdistäjänä lapsen oikeuksien asioissa sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.
Työpaja Educa2020-messuilla 24.1.2020. Työpajassa tutustutaan lapsen kouluhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn ja menetelmiin, jolla kolmikantakeskustelua huoltajan ja lapsen kanssa on mahdollista johtaa ratkaisukeskeisesti.
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Tietokortti on tehty osana Kuntoutussäätiön Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa -hanketta. Lue lisää Onnistuneesti työelämään! -oppaasta: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/2005/onnistuneesti_tyoelamaan.pdf
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Balance - Moduuli 5 FIN Yhteistyo tyopaikalla.pptxSMKCreations
Tervetuloa Työn ja yksityiselämän tasapaino –koulutuksen moduuliin Yhteistyö työpaikalla! Moduuli tarjoaa sinulle näkökulmia ja työvälineitä, joita tarvitset tasapainotellaksesi onnistuneesti työn ja yksityiselämän välillä. Se antaa sinulle työkaluja, joiden avulla tiimin jäsenet voivat rakentaa tasapainoisen ja tuottavan työympäristön, joka auttaa edistämään menestystä kaikille.
Tämä diasarja sisältää Varkaudessa 10.-11.10.2015 pidetyn Perheily-koulutuksen aineiston.
Koulutuksen teemoja olivat:
Kuinka viestimme yhdistyksestämme houkuttelevasti
Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan
Lapsiperhetapahtuman järjestäminen
Kuinka kartoitamme lapsiperheiden toiveita?
Vapaaehtoistoiminnasta ja sen haastajista
Vapaaehtoisten rekrytointi, tehtävien suunnittelu ja sitouttaminen
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön
Perusteet vertaistukiryhmän käynnistämisestä
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Jelena Zumbachin suomennetut esitysdiat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankeen ja Ensi- ja turvakotien liiton Turvassa hankkeen webinaarissa 2.11.2020 Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa
Aikuisille soveltuvan psykososiaalista kokonaishyvinvointia kartoittavan mittarin esittely. Mittarin ovat kehittäneet pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön asiantuntijat ja Soccan tutkija Petteri Paasio.
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Tietokortti on tehty osana Kuntoutussäätiön Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa -hanketta. Lue lisää Onnistuneesti työelämään! -oppaasta: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/2005/onnistuneesti_tyoelamaan.pdf
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Balance - Moduuli 5 FIN Yhteistyo tyopaikalla.pptxSMKCreations
Tervetuloa Työn ja yksityiselämän tasapaino –koulutuksen moduuliin Yhteistyö työpaikalla! Moduuli tarjoaa sinulle näkökulmia ja työvälineitä, joita tarvitset tasapainotellaksesi onnistuneesti työn ja yksityiselämän välillä. Se antaa sinulle työkaluja, joiden avulla tiimin jäsenet voivat rakentaa tasapainoisen ja tuottavan työympäristön, joka auttaa edistämään menestystä kaikille.
Tämä diasarja sisältää Varkaudessa 10.-11.10.2015 pidetyn Perheily-koulutuksen aineiston.
Koulutuksen teemoja olivat:
Kuinka viestimme yhdistyksestämme houkuttelevasti
Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan
Lapsiperhetapahtuman järjestäminen
Kuinka kartoitamme lapsiperheiden toiveita?
Vapaaehtoistoiminnasta ja sen haastajista
Vapaaehtoisten rekrytointi, tehtävien suunnittelu ja sitouttaminen
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön
Perusteet vertaistukiryhmän käynnistämisestä
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Jelena Zumbachin suomennetut esitysdiat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankeen ja Ensi- ja turvakotien liiton Turvassa hankkeen webinaarissa 2.11.2020 Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa
Similar to Monitoimijaisen kohtaamisen abc - Kohtaamisen ennakkovalmistelu (20)
Aikuisille soveltuvan psykososiaalista kokonaishyvinvointia kartoittavan mittarin esittely. Mittarin ovat kehittäneet pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön asiantuntijat ja Soccan tutkija Petteri Paasio.
Teos sisältää Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metron leikin kehittämiskauden keskeiset oivallukset ja liikahdukset. Leikki ei enää istahda ja nuupahda omaan ryhmätilaan, vaan kiemurtelee liikuntasaliin koko talon yhteiseksi leikkikokemukseksi, hypähtelee lähimetsään jokapäiväiseksi kertomuspedagogiseksi tapahtumaksi ja sitoo perheet yhteiseen puuhailtapäivään.
Leikkiä ja leikillisiä oppimisympäristöjä kehitettiin vuosina 2014-2016.
Teos sisältää leikin kehittämiskauden keskeiset oivallukset ja liikahdukset. Leikki ei enää istahda ja nuupahda omaan ryhmätilaan, vaan kiemurtelee liikuntasaliin koko talon yhteiseksi leikkikokemukseksi, hypähtelee lähimetsään jokapäiväiseksi kertomuspedagogiseksi tapahtumaksi ja sitoo perheet yhteiseen puuhailtapäivään.
Towards humane organizations -Ethics of Care in Encountering Families with In...Socca_osaamiskeskus
This document discusses the need for more humane social work practices that focus on relationships and care rather than risk and bureaucracy. It argues that current child protection systems often fail to address the underlying psychosocial problems facing families and instead focus solely on intervening and removing children. The concept of an "ethic of care" is presented as an alternative framework that stresses interdependence, vulnerability, and responsibility towards others. The document calls for organizational reforms that give families more support and choice, repair relationships rather than rupture them, and make the well-being of children and families the highest priority.
Johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön jatko-opiskelija Teija Karttunen
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Laste kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjall...Socca_osaamiskeskus
Professori Eija Paavilainen, Tampereen yliopisto
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Professor Kate Morris
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Kehittämispäällikkö Laura Yliruka, Soccan Heikki Waris -instituutti
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
1. ₋ Valmistautuminen tehdään yhdessä
vanhempien ja lapsen kanssa
₋ Mitä huolellisemmin valmistaudutaan,
sitä parempia tuloksia saadaan
₋ Tavoitteena lapsen äänen kuuleminen,
osallisuuden varmistaminen
₋ Jos lapsi osallistuu neuvotteluun, hän
saa ilmaisulleen tukea valmentaneelta
aikuiselta
₋ Jos lapsi ei osallistu neuvotteluun,
valmentava aikuinen voi välittää lapsen
viestin
Socca
Monitoimijaisen yhteistyön abc-malli
1
2. -
Missä tavataan, keitä tulee paikalle ja milloin
• Mikä on hyvä aika, paikka ja kokoonpano lapsen näkökulmasta?
• Onko lapsi mukana?
• Onko lapsella neuvotteluun ”valmentaja”?
-
Mikä on tapaamiseen syy
• Eri näkökulmat, myös lapsen
-
Varmista, että kaikki tietävät yhteisen toimintatavan
Kuka on puheenjohtaja?
• Luontevasti se, joka haluaa kutsua tapaamisen koolle tai tuntee lapsen
parhaiten
• Rakenna roolit: tapaamisen ehdottaja, koollekutsuja ja pj; ovatko samoja?
• Sovi myös muistion kirjoittaja
-
Kuinka paljon aikaa tarvitaan? Yksi tunti voi olla liian vähän tai paljon.
Socca
Monitoimijaisen yhteistyön abc-malli
2
3. Valmentajan tehtävä on ottaa selvää etukäteen
nuoren tai lapsen mielipiteistä ja ajatuksista sekä
auttaa lasta ilmaisemaan nämä neuvottelussa
- Nuori tai lapsi saa miettiä (tai päättää) ketkä kutsutaan neuvotteluun
- Kysytään haluaako lapsi tai nuori oman tukihenkilön tai ystävän
mukaan
- Kouluneuvotteluun ihminen, joka näkee nuoren myönteisesti
- Kaikilla läsnäolijoilla pitää olla perusteltu syy olla paikalla
- Jos paikalla on henkilö, jota nuori ei sinne toivo, tämä pitää perustella
lapselle tai nuorelle
Socca
Monitoimijaisen yhteistyön abc-malli
3
4. Varmistetaan se, etteivät asiat tule ensimmäistä kertaa puheeksi
neuvottelussa. Näin lapsi pystyy valmistautumaan henkisesti
tilanteeseen.
-
Mistä tapaamisessa puhutaan ja miksi: kysytään ja kerrotaan
Keitä kutsutaan paikalle: kysytään ja kerrotaan
Kaikilla lupa puhua: lapsella, vanhemmilla ja viranomaisilla
Mitä asiakas haluaisi ottaa esille; pystyykö, uskaltaako?
Asiakkaan tunteet tapaamista kohtaan, mikä on fiilis tulla
tapaamiseen?
- Asiakkaan aikaisemmat kokemukset?
- Mitä asiakas odottaa tapaamiselta?
Socca
Monitoimijaisen yhteistyön abc-malli
4
5. - Neuvottelu pitää valmistella yhdessä vanhempien kanssa
- Vanhempien oma valmistautuminen
• Toiveet, pelot ja huolet , jotka liittyvät lapseen, neuvotteluun ja
koko asiakkuuteen
• Lapsen vahvuuksien huomioiminen
- Vanhemmille periaatteiden ja toimintatapojen avaaminen
etukäteen
- Vanhempien kannustaminen asioiden läpikäymiseen lapsen
tai nuoren kanssa etukäteen
Socca
Monitoimijaisen yhteistyön abc-malli
5
6. • Puheenjohtaja tai koollekutsuja huolehtii siitä, että joku
neuvotteluun osallistuva työntekijä valmentaa lasta
neuvotteluun
• Myös vanhempia pyydetään aina valmentamaan lasta
neuvotteluun
Socca
Monitoimijaisen yhteistyön abc-malli
6
7. • Mitkä ovat odotukset, tunteet ja sanoma muille?
• Oman ”hädän” sanoittaminen ratkaisukeskeisesti ja
asiakkaita arvostavasti
• Mitä hyvää voit kertoa lapsen tilanteesta tai lapsen ja
vanhempien toiminnasta? Mitkä ovat voimavarat, jotka
lapsella ja perheellä on?
Socca
Monitoimijaisen yhteistyön abc-malli
7