Julkinen sektori tarjoaa yli kuusi miljoonaa ateriaa päivittäin pohjoismaissa. Näiden aterioiden tulee olla ravitsemuksellisesti terveellisiä ja kestävän kehityksen mukaisia. Tällä hetkellä useiden kuntien ruokapalvelujen toteutuksessa kestävän kehityksen uudistukset ovatkin otettu huomioon vaihtelevasti. On kyse sitten elinkeinoelämästä tai julkishallinnon piirissä toimivissa organisaatioista kuten kouluista, niin keskustelua käydään tulevaisuuden kestävän kehityksen toimenpiteistä. Tästä syystä tutkimuksessa tutkittiin kestävän kehityksen vaikutusta ruokahävikin näkökulmasta.
Kehittämistyössä selvitettiin Omnian, opetusravintola Herkun opiskelijaruokailusta syntyvän biojätteen määriä. Tutkimushankkeen pyrkimys oli löytää kestävän kehityksen mukaista toimintaa, jolla voidaan vähentää ruokahävikin syntymistä Omnian opiskelijaruokailussa. Tutkimus rajattiin koskemaan Lakelankadun toimipisteessä toimivaan opetusravintola Herkkuun. Kehittämistyössä tutkittiin, mikä on opetusravintola Herkun suurin ruokahävikin aiheuttaja (valmistus, tarjoilu vai lautashävikki). Tutkimuksessa hypoteesina oli se, että opetusravintola Herkun alun perin syömäkelpoinen lautashävikki olisi suurin hävikin aiheuttaja. Tutkimusongelmana oli ”Miten Omnian ruokahuollossa voidaan vähentää opetusravintola Herkun ruokahävikkiä?
Tämä kehittämistyö toteutettiin Omnian toimeksiantona. Omnia kuuluu alueelliseen kestävän kehityksen RCE Espoo – asiantuntijaverkostoon, joka on olennainen osa Omnian toiminnan laadun kehittämistyötä. (Edu.fi.) Kehittämistyö on laadullinen eli kvalitatiivinen toimintatutkimus, jonka tavoitteena oli vaikuttaa Omnian opetusravintola Herkun toimintaan havainnoimalla kertyneen hävikin määriä mittaamalla kertynyttä biojätettä. Hävikin määriä voidaan mitata monella tapaa. Tässä tutkimuksessa kehittämistyö toteutettiin punnitustutkimuksena sekä teema haastatteluilla ja asiakaspalautekyselynä.
Tutkimusjakson aikana ruokaa valmistettiin 1623 kg. Tästä määrästä hävikkiä kertyi yhteensä 342 kg. Suurin osa hävikistä koostui lautashävikistä keskimäärin 7 %, tarjoiluhävikki 4 % ja keittiöhävikki 6,5 % Tässä tutkimuksessa tehtyjen laskelmien perusteella vertailuviikolla alun perin syömäkelpoista (OE) lautastähdettä syntyi keskimäärin 50 g päivässä per syöjä kun vastaavasti seurantaviikolla saimme vähennettyä keskimääräistä hävikkiä 6 g per syöjä. Tämä tarkoittaa keskimäärin 44 g lautasjätettä (OE) henkilöä kohden päivässä.
Julkinen sektori tarjoaa yli kuusi miljoonaa ateriaa päivittäin pohjoismaissa. Näiden aterioiden tulee olla ravitsemuksellisesti terveellisiä ja kestävän kehityksen mukaisia. Tällä hetkellä useiden kuntien ruokapalvelujen toteutuksessa kestävän kehityksen uudistukset ovatkin otettu huomioon vaihtelevasti. On kyse sitten elinkeinoelämästä tai julkishallinnon piirissä toimivissa organisaatioista kuten kouluista, niin keskustelua käydään tulevaisuuden kestävän kehityksen toimenpiteistä. Tästä syystä tutkimuksessa tutkittiin kestävän kehityksen vaikutusta ruokahävikin näkökulmasta.
Kehittämistyössä selvitettiin Omnian, opetusravintola Herkun opiskelijaruokailusta syntyvän biojätteen määriä. Tutkimushankkeen pyrkimys oli löytää kestävän kehityksen mukaista toimintaa, jolla voidaan vähentää ruokahävikin syntymistä Omnian opiskelijaruokailussa. Tutkimus rajattiin koskemaan Lakelankadun toimipisteessä toimivaan opetusravintola Herkkuun. Kehittämistyössä tutkittiin, mikä on opetusravintola Herkun suurin ruokahävikin aiheuttaja (valmistus, tarjoilu vai lautashävikki). Tutkimuksessa hypoteesina oli se, että opetusravintola Herkun alun perin syömäkelpoinen lautashävikki olisi suurin hävikin aiheuttaja. Tutkimusongelmana oli ”Miten Omnian ruokahuollossa voidaan vähentää opetusravintola Herkun ruokahävikkiä?
Tämä kehittämistyö toteutettiin Omnian toimeksiantona. Omnia kuuluu alueelliseen kestävän kehityksen RCE Espoo – asiantuntijaverkostoon, joka on olennainen osa Omnian toiminnan laadun kehittämistyötä. (Edu.fi.) Kehittämistyö on laadullinen eli kvalitatiivinen toimintatutkimus, jonka tavoitteena oli vaikuttaa Omnian opetusravintola Herkun toimintaan havainnoimalla kertyneen hävikin määriä mittaamalla kertynyttä biojätettä. Hävikin määriä voidaan mitata monella tapaa. Tässä tutkimuksessa kehittämistyö toteutettiin punnitustutkimuksena sekä teema haastatteluilla ja asiakaspalautekyselynä.
Tutkimusjakson aikana ruokaa valmistettiin 1623 kg. Tästä määrästä hävikkiä kertyi yhteensä 342 kg. Suurin osa hävikistä koostui lautashävikistä keskimäärin 7 %, tarjoiluhävikki 4 % ja keittiöhävikki 6,5 % Tässä tutkimuksessa tehtyjen laskelmien perusteella vertailuviikolla alun perin syömäkelpoista (OE) lautastähdettä syntyi keskimäärin 50 g päivässä per syöjä kun vastaavasti seurantaviikolla saimme vähennettyä keskimääräistä hävikkiä 6 g per syöjä. Tämä tarkoittaa keskimäärin 44 g lautasjätettä (OE) henkilöä kohden päivässä.
Vihreä lippu -ympäristöohjelma kasvatusalalleFEE Suomi
Vihreä lippu on kasvatusalan kestävän kehityksen ohjelma sekä kansainvälinen ympäristömerkki. Vihreä lippu ohjaa pitkäjänteiseen, tulokselliseen ja innostavaan toimintaan ja on oivallinen tuki koulun tai päiväkodin kestävän kehityksen kasvatukseen!
Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools-ohjelmaa. Suomessa ohjelman taustalla toimii Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi.
www.vihrealippu.fi
www.feesuomi.fi
JA Best-ReMaP on EU-maiden yhteishanke lasten ja nuorten ruokaympäristöjen kehittämiseksi. Elintarvikehankintoja koskevan työpaketin esittely. Erikoistutkija Susanna Raulio esitteli työpakettia elintarvike- ja ruokapalveluhankintoja käsittelevässä verkostowebinaarissa 26.10.2021
Vihreä lippu -ympäristöohjelma kasvatusalalleFEE Suomi
Vihreä lippu on kasvatusalan kestävän kehityksen ohjelma sekä kansainvälinen ympäristömerkki. Vihreä lippu ohjaa pitkäjänteiseen, tulokselliseen ja innostavaan toimintaan ja on oivallinen tuki koulun tai päiväkodin kestävän kehityksen kasvatukseen!
Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools-ohjelmaa. Suomessa ohjelman taustalla toimii Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi.
www.vihrealippu.fi
www.feesuomi.fi
JA Best-ReMaP on EU-maiden yhteishanke lasten ja nuorten ruokaympäristöjen kehittämiseksi. Elintarvikehankintoja koskevan työpaketin esittely. Erikoistutkija Susanna Raulio esitteli työpakettia elintarvike- ja ruokapalveluhankintoja käsittelevässä verkostowebinaarissa 26.10.2021
The presentation "Porfolios for system transformation" by Giulio Quaggiotto (Head of Strategic Innovation, UNDP) was held at Sitra's event Innovaatioportfolioryhmän luokkakokous on 5th of May, 2021.
5.5.2021: Portfolios for system transformation by Giulio Quaggiotto (UNDP)
Miten kiertotalous leivotaan kokonaiseen koulutusohjelmaan? / Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta (GG)
1. Generation Green pähkinänkuoressa
· Generation Green -työryhmä koottiin apteekkari
Eeva Teräsalmen ja dekaani Jouni Hirvosen, HY,
aloitteesta syksyllä 2014 edistämään lääkealaan
liittyvien ympäristönäkökulmien huomioimista far-
masian opetuksessa.
· Vuonna 2015 työryhmä osallistui Helsinki
Challenge -tiedekilpailuun, minkä seurauksena
hankkeen tavoitteet kiteytyivät kolmeen kärki-
teemaan: opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen
vuorovaikutus.
· Tiedekilpailun aikana ja sen jälkeen työryhmän
mentoreina ovat toimineet mm.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
Johtava asiantuntija Nani Pajunen, Sitra
FT Niina Vieno, Laki ja Vesi Oy
Yliopistonlehtori Janna Pietikäinen, HY ympäristö-
tutkimuksen ja -opetuksen yksikkö
· Vuoden 2016 alusta työryhmä on edistänyt
farmasian kestävää kehitystä järjestämällä
säännöllisiä tapaamisia farmaseuttisen kestävän
kehityksen tiimoilta sekä Viikin kampuksella, HY,
että yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja: http://blogs.helsinki.fi/generationgreen/
Taustaksi:
· Green Pharmacy
Practice - Report for pharmacists (FIP 2015)
· FIP statement of policy (2016): Environmentally
sustainable pharmacy practice - Green pharmacy
Lue lisää Generation Green -hankkeesta
ja osallistu keskusteluun:
Yhteistyössä:
Voit seurata Generation Green -blogikirjoituksia
ajankohtaisista aiheista myös Suomen
Apteekkarilehden nettisivuilla: www.apteekkari.fi.
https://www.helsinki.fi/fi/yhteistyo/alumniyhdistys
mukana tukemassa varainhankintaa.
Lääkealan
ympäristönäkökulmien
huomioiminen
farmasian opetuksessa,
tutkimuksessa ja
yhteiskunnassa
2. Kestävän kehityksen näkökulmat
mukana farmasian opetuksessa
Meneillään oleva farmasian koulutusohjelmauudistus
mahdollistaa ympäristönäkökulmien sisällyttämisen
opetukseen. Kestävä kehitys on kirjattu tutkintojen
oppimistavoitteisiin vuodesta 2016 lähtien. Yksittäisten
kurssien oppimistavoitteita uudistetaan sekä opettajien
tietoja että kurssisisältöjä päivittämällä.
Professori Raimo Tuo-
minen, HY, Generation
Green -kuukausitapaa-
misessa tammikuussa
2016 pohtimassa farma-
kologian opetuksen ym-
päristönäkökulmia.
Generation Green -työryhmä järjestää myös teema-
seminaareja ja tohtorikoulutuskursseja, ks. esimerkiksi
’Pharmaceuticals in the Environment - From
Troublemakers Toward Benign by Design’
-seminaarin 9.-11.11.2016 materiaalit:
http://blogs.helsinki.fi/generationgreen/pie-research-
seminar-2016/ (salasana greenpharmacy)
Professori Dr. Klaus
Kümmerer,
Lüneburgin yliopis-
tosta, Saksasta,
luennoimassa far-
masian kestävästä
kehityksestä PiE-
seminaarissa, Hel-
singissä 9.11.2016.
Farmasian opiskelijat
syventymässä lääke-
ainejäämien ympäris-
töriskeihin PiE-semi-
naarissa 11.11.2016.
Tutkimuksella eteenpäin
Generation Green –työryhmä edustaa farmaseuttista
näkökulmaa mm. Suomen ympäristökeskuksen
koordinoimassa EPIC-tutkimushankkeessa, jossa
pilotoidaan uusien vedenpuhdistusteknologioiden
soveltuvuutta lääkeainejäämien poistamiseen suuren
pistekuorman päästölähteillä, kuten sairaaloissa ja
hoitolaitoksissa. Lisätietoja Tekesin rahoittamasta
EPIC-projektista: http://www.syke.fi/hankkeet/epic
Lähde: Suomen ympäristökeskus (www.syke.fi)
Kestävä kehitys nivoutuu kiinteästi myös muihin
farmasian tiedekunnan, HY, tutkimushankkeisiin, kuten
lääkeainejäämien vähentäminen kohdennettujen
lääkeformulaatioden
avulla, luonnonainei-
den hyödyntäminen
lääkeaihioiden läh-
tökohtana, mikrosys-
teemiteknologian ke-
hittäminen lääkeai-
neiden ympäristö-
käyttäytymisen en-
nustamiseen, ratio-
naalisen lääkehoidon edistäminen jne. Lue lisää:
http://www.helsinki.fi/farmasia/tutkimus/index.htm
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Generation Green –työryhmä käy aktiivista keskustelua
eri sidosryhmien (lääketeollisuus, viranomaiset) ja
poliitikkojen kanssa siitä, miten ympäristövaikutukset
olisi mahdollista huomioida myös regulatorisesti, mm.
lääkealan päätöksenteossa ja lainsäädännössä tai
lääkkeiden hinnoittelu- ja korvausmenettelyissä.
Näitä asioita on pohdittiin myös farmasian ja tervey-
denhuollon ammattilaisille suunnatussa Vihreän farma-
sian seminaarissa 1.2.2016. Seminaarimateriaalit:
http://blogs.helsinki.fi/generationgreen/links/green-
pharmacy-seminar-feb-2016/(salasana vihreäfarmasia)
Sirpa Pietikäinen ker-
tomassa EU-päätök-
senteosta.
Kotimaisen ja eurooppalaisen lääketeollisuusjärjestön edustajat
pohtimassa lääkealan regulatorisia näkökulmia ympäristön
kannalta Vihreän farmasian seminaarissa, Helsingissä 1.2.2016.
Vihreän farmasian seminaari keräsi Apteekkariliiton täyteen
ympäristöasioista kiinnostuneita alan ammattilaisia 1.2.2016.