Esitysluonnos liikennekaareksi, tiedotustilaisuus, ministeri Anne Berner 18.4.2016
Liikennemarkkinoiden sääntely kootaan yhtenäiseksi liikennekaareksi. Uudistuksella halutaan tukea uusien palvelumallien syntymistä ja vastata paremmin liikenteen käyttäjien tarpeisiin.
Valmistelu valtion liikenneverkon kehittämiseksi, tiedotustilaisuus, ministeri Anne Berner 18.4.2016
Hankkeen tavoitteena on luoda taloudellisesti kestävä toimintamalli, joka tarjoaa keinot liikenneverkon pitkäjänteiseen ylläpitoon ja kehittämiseen.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esitys liikenteen linjauksista kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Valtioneuvoston tiedotustilaisuus 24.11.2016
Esitysluonnos liikennekaareksi, tiedotustilaisuus, ministeri Anne Berner 18.4.2016
Liikennemarkkinoiden sääntely kootaan yhtenäiseksi liikennekaareksi. Uudistuksella halutaan tukea uusien palvelumallien syntymistä ja vastata paremmin liikenteen käyttäjien tarpeisiin.
Valmistelu valtion liikenneverkon kehittämiseksi, tiedotustilaisuus, ministeri Anne Berner 18.4.2016
Hankkeen tavoitteena on luoda taloudellisesti kestävä toimintamalli, joka tarjoaa keinot liikenneverkon pitkäjänteiseen ylläpitoon ja kehittämiseen.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esitys liikenteen linjauksista kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Valtioneuvoston tiedotustilaisuus 24.11.2016
Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti julkaistiin 14.9.2018. Esitys on tiivistelmä raportin keskeisimmistä kohdista. Väliraportti on kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-555-2
Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tukiohjelmaa, josta myönnettäisiin rahoitusta laajakaistan rakentamiseen. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti tukea suunnattaisiin alueille, joille ei ole tulossa nopeaa laajakaistaa ennen vuotta 2025.
Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti kuulemistilaisuuden, jossa esiteltiin hallituksen esitysluonnosta sekä kuultiin sidosryhmien näkemyksiä tukiohjelmasta ja sen ehdoista 14.5.2020.
EU rahoittaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamista, kun Verkkojen Eurooppa -ohjelman toinen kausi alkaa syyskuussa 2021. Jakeluinfran kehittäminen on myös Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan keskeinen toimi. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti rahoituksesta keskustelu- ja infotilaisuuden 30.8.2021.
Miten hallituksen tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä toteutuu? Tarvitaanko vielä lisää keinoja päästöjen vähentämiseksi? Tiedotustilaisuudessa 25.1.2021 liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kertoi, miten fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutus on edennyt.
Hallitus teki periaatepäätöksen liikenteen päästövähennyskeinoista eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta 6.5.2021. Tämän jälkeen on saatu lisää tietoa EU:n ilmastopaketin ehdotuksista sekä etätyön, liikenteen palveluiden ja jakeluvelvoitteen mahdollisen noston vaikutuksista liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin.
Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti julkaistiin 14.9.2018. Esitys on tiivistelmä raportin keskeisimmistä kohdista. Väliraportti on kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-555-2
Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tukiohjelmaa, josta myönnettäisiin rahoitusta laajakaistan rakentamiseen. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti tukea suunnattaisiin alueille, joille ei ole tulossa nopeaa laajakaistaa ennen vuotta 2025.
Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti kuulemistilaisuuden, jossa esiteltiin hallituksen esitysluonnosta sekä kuultiin sidosryhmien näkemyksiä tukiohjelmasta ja sen ehdoista 14.5.2020.
EU rahoittaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamista, kun Verkkojen Eurooppa -ohjelman toinen kausi alkaa syyskuussa 2021. Jakeluinfran kehittäminen on myös Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan keskeinen toimi. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti rahoituksesta keskustelu- ja infotilaisuuden 30.8.2021.
Miten hallituksen tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä toteutuu? Tarvitaanko vielä lisää keinoja päästöjen vähentämiseksi? Tiedotustilaisuudessa 25.1.2021 liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kertoi, miten fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutus on edennyt.
Hallitus teki periaatepäätöksen liikenteen päästövähennyskeinoista eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta 6.5.2021. Tämän jälkeen on saatu lisää tietoa EU:n ilmastopaketin ehdotuksista sekä etätyön, liikenteen palveluiden ja jakeluvelvoitteen mahdollisen noston vaikutuksista liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin.
Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista tuli voimaan 2.8.2021. Laki velvoittaa kuntia ja valtiota hankkimaan tietyn osuuden vähä- ja nollapäästöisiä ajoneuvoja, kun ne tekevät uusia hankintoja. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset.
Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista tuli voimaan 2.8.2021. Laki velvoittaa kuntia ja valtiota hankkimaan tietyn osuuden vähä- ja nollapäästöisiä ajoneuvoja, kun ne tekevät uusia hankintoja. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset.
Verkkotilaisuus 23.11.2021: Mitä uutta tiedetään digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja mitä mittareita on kehitteillä?
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom esitteli luonnostelemiaan mittareita ICT-alan ilmastovaikutusten seuraamiseksi. DNA, Elisa, Telia ja Finnet-liitto kertoivat puolestaan, miten yritykset mittaavat ympäristövaikutuksia. Lisäksi tilaisuudessa oli Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston ja Sitran esitys.
Suomi linjaa syksyn aikana kantansa EU:n ilmastopaketista. Suuri osa Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksista koskee liikennettä.
Tieliikenteen ja merenkulun päästökaupan aloittaminen, lentoliikenteen päästökaupan tehostaminen, vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen lento- ja meriliikenteessä, jakeluinfran kehittäminen ja autojen hiilidioiksipäästöjen raja-arvojen kiristäminen. Kaikki nämä kuuluvat EU:n keinovalikoimaan, kun unioni pyrkii vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Tiedotustilaisuudessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja LVM:n asiantuntijat kertoivat liikenteen aloitteista ja valtioneuvoston kannoista.
Uusi laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista tulee voimaan 2.8.2021. Laki velvoittaa kuntia ja valtiota hankkimaan tietyn osuuden vähä- ja nollapäästöisiä ajoneuvoja, kun ne tekevät uusia hankintoja. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puh-taita ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset.
Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kolmivaiheisen tiekartan toimet koskevat etenkin tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä. Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti tiekarttaluonnoksen lausunnoille 15.1.2021. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös keväällä 2021.
ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmisteleva työryhmä julkaisi väliraporttinsa 15.6.2020. Raportti luo kuvan ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa. ICT:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun korvataan tuotteita palveluilla ja liikkumista etäyh-teyksillä sekä tehostetaan teollisia tuotantoprosesseja. Toisaalta viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet tarvitsevat sähköenergiaa ja materiaaleja ja tuottavat myös kasvihuonekaasupäästöjä. Erityisasiantuntija Tuuli Ojala esitteli väliraportin tuloksia liikenne- ja viestintäministeriön we-binaarissa 15.6.2020.
Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti kuntasektorin sidosryhmätilaisuuden Fossiilittoman liikenteen
tiekartta -työstä 18.5.2020. Teemana oli liikennejärjestelmän tehostaminen henkilöliikenteessä.
Osastopäällikkö Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma luo lähtökohdat koko Suomen liikenneverkon ja liikenteen palveluiden suunnitteluun. Suomen ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu alkoi keväällä 2019. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti sidosryhmätilaisuuden 17.6.2019.
Erityisasiantuntija Tuire Valkonen ja johtava asiantuntija Niko-Matti Ronikonmäki, liikenne- ja viestintäministeriö. Suomen ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu alkoi keväällä 2019. Suunnitelma luo lähtökohdat koko Suomen liikenneverkon ja liikenteen palveluiden suunnitteluun. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti sidosryhmätilaisuuden 17.6.2019.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner esitteli Jäämeren ratayhteyden selvitysten tulokset ja jatkoselvitykseen valitun linjauksen tiedotustilaisuudessa 9.3.2018.
Kuvaesitys Suomen liikenteen ja viestinnän historiasta liikenne- ja viestintäministeriön 125-vuotisjuhlien yhteydessä.
Kuvat CC BY-NC-ND 4.0 / CC BY-ND 4.0 / CC BY 4.0
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
2. Mistä liikennekaaressa on kyse?
• Liikennemarkkinoita koskeva tieto digitaaliseksi,
avoimeksi ja yhteen toimivaksi
• Asiakkaalle uusia ja parempia palveluita
itsepalvelusta todelliseen palveluun
• Uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille
• Lupajärjestelmän keventäminen
• Markkinoille tulon helpottaminen
• Selkeät säännöt jakamistalouden toimijoille
• Säästöjä!
• Yhteiskunnalle, asiakkaalle ja yrityksille
2
3. Tavoitetila: Suomesta liikennesektorin
edelläkävijä
Liikennekaari toteuttaa hallitusohjelmaa
• Digitaalisen liiketoimintaympäristön rakentaminen
• Sääntelyn sujuvoittaminen
• Säästöt julkisesti rahoitetuissa henkilökuljetuksissa
• Kilpailukyvyn vahvistaminen
• Elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytysten parantaminen
• Itsepalvelusta todelliseen palveluun liikenteessä
• Julkisen liikenteen kulkutapaosuuden lisääminen
• Työllisyyden parantaminen
• Ympäristö; päästötavoitteet
3
4. Liikenne- ja viestintäverkot
Liikennekaari
Paremmat ja
joustavammat
palvelut
Tiedon
hyödyntäminen
ja sääntely
Kevyempi sääntely ja
markkinoille pääsy
MaaS-operaattorit,
sovellukset,
kyydinvälitys yms.
PALVELUT
Digitaalisten palveluiden mahdollistaminen:
ohjelmointirajapinnat, avoin data, tiedon
yhteentoimivuus
TIETO
5. Liikennekaari tarvitaan MaaS:ia varten
• Liikennekaari toteuttaa kaksi ensimmäistä kohtaa:
• Eri liikennemuotojen joustava yhdistäminen ja kehittäminen kansalaista
palvelevaksi turvalliseksi, edulliseksi ja helpoksi kokonaisuudeksi tulee
mahdolliseksi
• Ovet avautuvat uudenlaisten liikennepalvelujen kehittämiselle.
Investointien saaminen Suomeen mahdollistuu, joka luo uusia työpaikkoja
• Liikennemuotojen väliset rajat katoavat ja matkaketjut sujuvoituvat
• Ovelta ovelle siirtyminen tapahtuu kokonaisvaltaisena palveluna
5
Yhdisteltävissä
olevat palvelut
Avoin tieto
Palvelujen
ketjuttajat
helpottavat
vertailua
Keskenään
keskustelevat
taustajärjestelmät
MaaS (liikenne palveluna)
8. Lausuntokierroksen jälkeen tehdyt olennaiset
muutokset (1/2)
Voimaantulo koko liikennekaaren osalta 1.7.2018
Pienimuotoinen toiminta poistettu
• Myös alle 10 000 e/vuosi toiminta luvanvaraista jatkossa
Taksitoimintaa koskevat muutokset
• Mahdollisuus asettaa enimmäishinnat (Trafi)
• Pääasiallinen palveluaika ja toiminta-alue (päivystys ja asemapaikka)
ilmoitettava
• Lisätty vaatimus toimipaikasta Suomessa
• Kuljettajalla oltava riittävä vuorovaikutus- ja kielitaito sekä kyky avustaa
erityisryhmiä
• Lisätty kuljettajan ajolupa (Trafi myöntää, voimassa 5 vuotta kerrallaan)
• Poikkeus lupavelvollisuudesta vain kunnan, julkisyhteisön ja konsernin
sisäisiin kuljetuksiin
9. Lausuntokierroksen jälkeen tehdyt olennaiset
muutokset (2/2)
Kaikkea liikennettä koskevat muutokset:
• Velvollisuus rekisteröidä ajoneuvo Suomen ajoneuvorekisteriin
Tavaraliikennettä koskevat muutokset:
• Kaupallista tavaraliikennettä harjoittavien pakettiautojen rekisteröidyttävä
Trafille
• Alle 60 km/h traktoreilta ei vaadita lupaa
Kaupunkien joukkoliikenteessä:
• Ilmoitettava toiminnan aloittamisesta ja muutoksista 60 päivää aikaisemmin
• Yksinoikeus voidaan vahvistaa sopimustyypistä riippumatta ja yksinoikeuden
määritelmä lisätty
11. Taksit osaksi liikennekaarta
• Taksisääntely osaksi liikennekaarta, voimaantuloajalla
sopeutumismahdollisuus alalle
• Koko liikennekaari voimaan 1.7.2018
12. Taksiliikenne (1/2)
• Taksiliikenteen harjoittaminen edellyttää taksi-, henkilö- tai tavaraliikennelupaa, lupa
yrityskohtainen; lisäksi kuljettajakohtainen ajolupa
• Kiintiöt poistuvat ja Trafi vahvistaa enimmäishinnan vain, jos välttämätöntä (=jos hinnat
muuttuvat kohtuuttomiksi)
• Taksiliikenneluvan saamisen edellytykset:
• Hyvämaineisuus (esim. ei talousrikostuomioita)
• Vakavaraisuus (esim. ei vero- tai vakuutusmaksulaiminlyöntejä)
• Tosiasiallinen ja pysyvä toimipaikka Suomessa (esim. suomalainen Y-tunnus)
=> Kaikki luvan saamisen edellytykset täyttävät yritykset ja yksityiset henkilöt voivat saada
luvan
• Toiminnan harjoittamisen vaatimukset:
• Ennen matkan alkua kerrottava arvio kokonaishinnasta. Lisäksi Trafilla oikeus antaa
määräyksiä enimmäishinnasta, jos hinnat nousevat kohtuuttoman korkeiksi.
• Tiedonantovelvollisuus: toiminta-alue (asemapaikka), palveluajat (päivystys), esteettömät
palvelut, maksutavat, ohjeet asiakaspalautteen antamiseksi, menettely virhetilanteissa.
13. Taksiliikenne (2/2)
• Taksinkuljettajan vaatimukset:
• Riittävä vuorovaikutus ja kielitaito
• Kyky avustaa toimintarajoitteisia
• Vähintään vuotta aikaisemmin saatu B-luokan ajo-oikeus
• Puhdas rikostausta (nykyisinkin kuljettajana toimimisen estävät teot sekä uusia
rikosnimikkeitä, jotka vastaavat lasten kanssa työskentelevien henkilöiden
rikostaustavaatimuksia ja lisäksi mm. liikennerikokset)
• Työnantaja vastaa siitä, että taksinkuljettaja täyttää vaatimukset
• Ajoneuvo: Velvollisuus rekisteröidä ajoneuvo Suomen ajoneuvorekisteriin
• Trafin tehtävät:
• Lupa- ja rekisteriviranomainen
• Tarkistaa ajoluvan ehdot
• Voi antaa määräyksiä hinnan ilmoittamisesta sekä tarvittaessa enimmäishinnasta,
jos hinnat nousevat kohtuuttoman korkealle
• Velvollisuus seurata markkinoiden kehitystä
14. Taksinkuljettajan pätevyys: ajolupa
• Viranomainen (Trafi) myöntää edelleen ajoluvan, edellytyksinä:
• Ajokorttia koskevat vaatimukset ja
• Rikostaustan tarkistaminen
• Vähintään B-luokan ajo-oikeuden lisäksi vähintään C-luokan
ajokortin terveysvaatimukset
• Ajolupa voimassa 5 vuotta
• Perusteluissa todetaan, että uusimisen ajankohta sovitetaan
yhteen ajokortin uusimisen kanssa (halvempaa ja helpompaa
hakijalle).
14
15. Joukkoliikenne
• Joukkoliikenne edellyttää henkilöliikennelupaa
• EU-säädösten mukainen
• Luovutaan reitti- ja kutsujoukkoliikenneluvista
• Henkilöliikenneluvan saamisen edellytykset
• Hyvämaineisuus (esim. ei talousrikostuomioita)
• Vakavaraisuus (esim. ei vero- tai vakuutusmaksulaiminlyöntejä)
• Toimipaikka Suomessa (esim. sivutoimipiste Suomessa)
• Ammattipätevyysvaatimukset (EU-lainsäädännön mukainen tutkinto)
=> Kaikki luvan saamisen edellytykset täyttävät yritykset ja yksityiset henkilöt voivat saada luvan
• Toiminnan harjoittamisen vaatimukset:
• Ilmoitettava toiminnan aloittamisesta ja muutoksista 60 päivää aikaisemmin Liikennevirastolle
• Tiedonantovelvollisuus: toiminta-alue, palveluajat, esteetön kalusto, maksutavat, ohjeet asiakaspalautteen
antamiseksi ja menettely virhetilanteissa.
• Yksinoikeuden asettaminen jatkossakin mahdollista (= PSA-suoja)
• Kuljettajan vaatimuksista säädetään erillisessä laissa ja niitä muutetaan siten että ne
koskevat vain ammattimaista liikennettä.
16. Tavaraliikenne
• Kaupallinen tavarankuljettaminen tiellä edellyttää liikennelupaa
kokonaismassaltaan yli 3.5 t ajoneuvoilta
• Alle 60 km/h traktorit vapautettu luvanvaraisuudesta
• Muut nykyiset poikkeukset annetaan jatkossa asetuksella
• Kaupallista tavaraliikennettä harjoittavien pakettiautojen (yli 2 t
ajoneuvojen) on rekisteröidyttävä Trafille
• Tavaraliikenneluvan saamisen edellytykset:
• Hyvämaineisuus (esim. ei talousrikostuomioita)
• Vakavaraisuus (esim. ei vero- tai vakuutusmaksulaiminlyöntejä)
• Toimipaikka Suomessa (esim. sivutoimipiste Suomessa)
• Ammattipätevyysvaatimukset (EU-lainsäädännön mukainen tutkinto)
=> Kaikki luvan saamisen edellytykset täyttävät yritykset ja yksityiset henkilöt voivat saada luvan
17. Liikenteen digitalisaation edistäminen
• Palveluntarjoajan on avattava olennaiset tiedot muiden palveluntarjoajien
saataville koneluettavassa muodossa
• mm. reitit, aikataulut, pysäkit, hinnat ja esteettömyystiedot
• Lippu- ja maksujärjestelmien rajapinnan avaaminen muille
palveluntarjoajille
• Matkustajalle kertamatkaan oikeuttava lippu koko matkaketjun osalta
• Julkisissa hankinnoissa on edellytettävä että lippu- ja maksujärjestelmät
ovat yhteentoimivia suhteessa muihin ko. järjestelmiin
• Helpotuksia erityisesti pienille toimijoille (esim. tekninen palvelu tietojen
avaamiseen)
1
7
18. Liikennekaari, II-vaihe
Tavoitteena muodostaa johdonmukainen kokonaisuus kaikkien liikennemuotojen
markkinoita ja palveluita koskevista säännöksistä (luvat ja toimintaa koskevat
säännökset)
=> lento-, meri- ja raideliikenne myös mukaan muodostamaan kokonaisuus liikennekaaren I-vaiheen
tieliikenteen säännösten kanssa
Tarkastelussa:
• Tiedon avoimuus ja käytettävyys
o Uusia säännöksiä tiedon käytöstä, luovuttamisesta ja rekistereistä
• Ammattipätevyyssääntelyn uudistaminen kaikissa liikennemuodoissa
o Kuljetushenkilöstö kaikessa ammattimaisessa liikenteessä
• Valmiussäännösten tarkastelu osana kokonaisuutta
Aikataulu:
valmistelu käynnistynyt elokuussa 2016
HE-luonnos lausunnoille helmikuussa 2017
HE eduskuntaan toukokuussa 2017