Uusi palvelusetelilaki - taustaa ja peruslähtökohtia palvelutuottajan hyväksymisestä, palvelusetelin arvosta ja asiakkaan asemasta.
Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen, Suomen Kuntaliitto. 18.3.2010.
Uusi palvelusetelilaki - taustaa ja peruslähtökohtia palvelutuottajan hyväksymisestä, palvelusetelin arvosta ja asiakkaan asemasta.
Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen, Suomen Kuntaliitto. 18.3.2010.
Ruotsin kokemuksia selvittäneen tuoreen raportin perusteella laajennetulle sote-valinnanvapaudelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen riippuu pitkälti tulevien maakuntien johtamiskyvystä. Valinnanvapauden on toivottu lisäävän asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta sekä parantavan palvelujen saatavuutta.
Tietopaketin tavoitteena on madaltaa tuottajien osallistumiskynnystä sosiaali- ja terveydenhuollon meneillään oleviin valinnanvapauskokeiluihin. Tietopaketti kokoaa yhteen tärkeimpiä tietoja palveluntuottajaksi ilmoittautumisesta, kuten esimerkiksi tuottajilta edellytettävien palvelusisältöjen laajuuksista aluekohtaisesti, esittelee käytännön esimerkkejä uudenlaisista toimintamalleista sekä kuvaa hakuprosessin kokeiluihin.
Anne-Mari Raassina: Uudistuva omaishoito uusiin rakenteisiin - kahden vuoden taival. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Palveluntuottajalle asetettavien hyväksymiskriteerien ja sääntökirjan merkitysPalveluseteli-hanke
Kunta päättää mitä palveluja voidaan hankkia palvelusetelillä. Se päättää myös palvelun sisällöstä ja laadusta ja luo siten kriteerit palvelun tuottajien hyväksymiselle. Palvelun tuottajien hyväksymiskriteerit muodostavat asiakirjan, jota kutsutaan sääntökirjaksi
Palvelukohtaisissa sääntökirjoissa konkretisoituvat kunnan asettamat hyväksymisehdot palvelun tuottajille. Hyväksymisehdoissa määritellään mm. kunnan ja palvelun tuottajan tehtävät, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut
Daniel 2 vertelt de loop van de hele wereld geschiedenis tot de komst van Jezus Christus. Het maakt ons duidelijk dat God alles onder controle heeft. In weerwil van wat de mens denkt, komt het einde van de wereld door Gods toedoen.
Ruotsin kokemuksia selvittäneen tuoreen raportin perusteella laajennetulle sote-valinnanvapaudelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen riippuu pitkälti tulevien maakuntien johtamiskyvystä. Valinnanvapauden on toivottu lisäävän asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta sekä parantavan palvelujen saatavuutta.
Tietopaketin tavoitteena on madaltaa tuottajien osallistumiskynnystä sosiaali- ja terveydenhuollon meneillään oleviin valinnanvapauskokeiluihin. Tietopaketti kokoaa yhteen tärkeimpiä tietoja palveluntuottajaksi ilmoittautumisesta, kuten esimerkiksi tuottajilta edellytettävien palvelusisältöjen laajuuksista aluekohtaisesti, esittelee käytännön esimerkkejä uudenlaisista toimintamalleista sekä kuvaa hakuprosessin kokeiluihin.
Anne-Mari Raassina: Uudistuva omaishoito uusiin rakenteisiin - kahden vuoden taival. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Palveluntuottajalle asetettavien hyväksymiskriteerien ja sääntökirjan merkitysPalveluseteli-hanke
Kunta päättää mitä palveluja voidaan hankkia palvelusetelillä. Se päättää myös palvelun sisällöstä ja laadusta ja luo siten kriteerit palvelun tuottajien hyväksymiselle. Palvelun tuottajien hyväksymiskriteerit muodostavat asiakirjan, jota kutsutaan sääntökirjaksi
Palvelukohtaisissa sääntökirjoissa konkretisoituvat kunnan asettamat hyväksymisehdot palvelun tuottajille. Hyväksymisehdoissa määritellään mm. kunnan ja palvelun tuottajan tehtävät, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut
Daniel 2 vertelt de loop van de hele wereld geschiedenis tot de komst van Jezus Christus. Het maakt ons duidelijk dat God alles onder controle heeft. In weerwil van wat de mens denkt, komt het einde van de wereld door Gods toedoen.
Martti Virtanen, Kilpailuvirasto. Projektin tarkoituksena on konkreettisella ja käytännöllisellä tavalla
tuoda esiin kaikki ne kysymykset, joihin kunnan on otettava kantaa ja jotka sen on ratkaistava voidakseen tarkoituksenmukaisesti hinnoitella palvelusetelin.
Martti Virtanen, Kilpailuvirasto. Projektin tarkoituksena on konkreettisella ja käytännöllisellä tavalla
tuoda esiin kaikki ne kysymykset, joihin kunnan on otettava kantaa ja jotka sen on ratkaistava voidakseen tarkoituksenmukaisesti hinnoitella palvelusetelin eli määrittää tavoitteidensa ja yleisen edun mukaisen arvon palvelusetelille
havainnollistaa, miten näitä kysymyksiä arvioidaan, ja miten saadaan aikaan kunnan tavoitteet ja yleisen edun täyttäviä palvelusetelin arvoa koskevia päätöksiä
Soten valinnanvapautta tulisi toteuttaa mahdollisimman edullisesti ja tehokkaasti. Se voidaan tehdä mm. hyödyntämällä Kelan suorakorvausjärjestelmiä (lääkkeet, matkat, terveydenhuollon lähetteet)
Taltioni on kansallinen yksityisen ja julkisen sektorin yhteinen palvelualusta. Taltioni sisältää kansalaisen itsensä omistamat ja hallinnoimat terveys- ja hyvinvointitiedot.
2. Helsingin seudun kauppakamari Edustaa Uudellamaalla noin 6.200 yritystä Jäseniä kaikilta toimialoilta Valtaosa jäsenistä pk-yrityksiä HSKK:n painopistealueet julkisen palvelutuotannon kysymyksissä Kilpailuneutraliteetti – liikelaitokset Palvelusetelit ja palvelualoite Yritys-kunta-yhteistyön lisääminen palvelutuotannossa Kuntakamari-koulutusyksikkö
3. Palvelun tuottajan näkökulma Kuka voi olla palvelusetelituottaja ? Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat (yritykset ja järjestöt) Millaisiin palveluihin palveluseteli soveltuu ? Ei sovellu sellaisiin palveluihin joita asiakas ei voi valita (kiireellinen tai tahdosta riippumaton hoito) Edellyttää asiakkaan oikeustoimikelpoisuutta tai laillista edustajaa Ei julkisen vallan käyttöön
4. Kuka voi olla palveluntuottaja… Kunta hyväksyy palvelusetelituottajat Pakolliset hyväksymiskriteerit laissa (5 §) Harkinnanvaraiset hyväksymiskriteerit ( 5 §1 mom 5 kohta) Palvelusetelituottajan kannalta harkinnanvaraiset hyväksymiskriteerit ovat merkittävimmät ”joka täyttää kunnan erikseen asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät tai vastaavat vaatimukset”
5. Harkinnanvaraiset hyväksymiskriteerit Kunnan asettamien vaatimusten tulee olla syrjimättömiä perustua puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin oltava oikeassa suhteessa päämäärään nähden Palvelun tavoitetaso lähtee palvelun tarpeesta ja käyttötarkoituksesta markkinakartoitus ennen tavoitetason määrittelyä
6. Kriteereitä voivat olla esimerkiksi: Tuottajan taloudellinen asema Tekninen suorituskyky Kokemus ja ammatillinen pätevyys Referenssit Henkilöstön koulutus ja osaaminen sekä määrä Kalusto ja työvälineet
7. Sääntökirjojen sisältö - lainsäädäntö Sääntökirjat referoivat hyvin palvelusetelilakia, kuluttajansuojalakia, sopimusoikeutta sekä aihealueen erityislainsäädäntöä Näissä ei lähtökohtaisesti uutta vakiintuneelle tuottajalle, etenkään jos on myynyt kuluttaja-asiakkaille jo aiemmin Palvelunkuvauksilla keskeinen merkitys kun pohditaan palvelun sopimuksen mukaisuutta tai virhetilanteita Sääntökirjat edistävät palvelukuvauksien tekoa !
8. Sääntökirjat - kehitysnäkökohtia Varautuminen toimimaan kunnan (palveluseteli)tuottajana Kunnan palvelustrategian linjaukset Toimialakohtaiset strategiat Tieto mahdollisimman aikaisin yrityksille Miten pitkäksi aikaa kunta sitoutuu ostamaan ? Mitkä ovat arvioidut volyymit ?
9. Kehittämisajatuksia Potentiaalisten tuottajien kartoittaminen ja palvelun sisältö Markkinatutkimukset ja tietopyynnöt tuottajille Miten palveluntuottajat ovat esillä – porttaali Seudullinen, valtakunnallinen ? Miten maksetaan ? Kulut, sähköinen ?
10. Hinnan asettaminen Palvelusetelin hinnoittelu Tietääkö kunta oman tuotantonsa tai sairaanhoitopiirinsä kustannukset ? Tietääkö kunta markkinahinnoista ? Miten kerätä tietoa ? Palvelusetelin käyttöönotto maksaa myös yrityksen päässä – onko nämä huomioitu lähtöhinnoissa ? Hinnoissa helpompi tulla myöhemmin alaspäin kun palvelusetelikonsepti on jo käytössä
11. Yhteenveto Haastateltu hoivayrittäjä kommentoi palveluseteliä: ”Parhaita puolia. No tota yks on se, että ollaan just enemmän tekemisissä kunnan puolen ihmisten kanssa ja sit pääsee toisten yrittäjien kanssa olemaan tekemisissä ja se että kyllä se vaan se asiakaskunta laajenee ja tulee enemmän, lisää. Ne on mun mielestä ne tärkeimmät." (Tapaustutkimus 2010/ Itä-Suomen yliopisto, Noora Sievänen)