Varhaiskasvatuksen Mediamuffinssi mediakasvatushankkeen yhteydessä 2006 pidetty koulutus Rovaniemellä. Päivitetty 2010-2012 Molla hanketta varten.

1. Miika Lehtonen
Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja,
Ihmeelliset vuodet vanhemmuus- ja opettajien ryhmän-
ja luokanhallintaohjelman ryhmäohjaaja,
konsultti, tutkija
Miika.Lehtonen@earlyeducation.fi
Media: hyvä renki
mutta huono isäntä…

2. Miika Lehtonen
Tutkija, mediakasvatuksen yliassistentti
Lapin yliopisto,
Kasvatustieteiden tiedekunta
Mediapedagogiikkakeskus (MPK)
Miika.Lehtonen@ulapland.fi
Media: hyvä renki
mutta huono isäntä…

3. Mediakasvatus… ja …
mediakasvatuksellisuus
”Mediakasvatus ottaa kasvatuksen näkökulmasta kantaa
viestimiin ja välittyneeseen, medioituneeseen viestintään
osana ihmisen toimintaa, kehitystä, ympäristöä ja kulttuuria”.
Lehtonen & Kotilainen ym. 2005
…mediakasvatus?
…mediakasvatuksellisuus?
Mediakasvatusnäkökulma osana muuta toimintaa
Psykologia
Kasvatus
Media-
tutkimus
Viestintä
-
tieteet
Kulttuuri
tutkimus

4. Mitä sanoo lapsen
oikeuksien sopimus?

5. Lapsen oikeuksien sopimus
mediakasvatuksen näkökulmasta
Artikla 3.
• Best interests of the child
1. In all actions concerning children, whether undertaken by public
or private social welfare institutions, courts of law, administrative
authorities or legislative bodies, the best interests of the child
shall be a primary consideration.
2. States Parties undertake to ensure the child such protection
and care as is necessary for his or her well-being, taking into
account the rights and duties of his or her parents, legal guardians, or
other individuals legally responsible for him or her, and, to this end,
shall take all appropriate legislative and administrative measures.
3. States Parties shall ensure that the institutions, services and
facilities responsible for the care or protection of children
shall conform with the standards established by competent
authorities, particularly in the areas of safety, health, in the
number and suitability of their staff, as well as competent
supervision.

6. Lapsen oikeuksien sopimus
mediakasvatuksen näkökulmasta
Artikla 12.
• Respect for the views of the child
1. States Parties shall assure to the child who is capable of
forming his or her own views the right to express those
views freely in all matters affecting the child, the views of
the child being given due weight in accordance with the
age and maturity of the child.
2. For this purpose, the child shall in particular be provided the opportunity
to be heard in any judicial and administrative proceedings affecting the
child, either directly, or through a representative or an appropriate
body, in a manner consistent with the procedural rules of national law.

7. Lapsen oikeuksien sopimus
mediakasvatuksen näkökulmasta
Artikla 13.
• Child’s right to freedom of expression
1. The child shall have the right to freedom of expression; this
right shall include freedom to seek, receive and impart
information and ideas of all kinds, regardless of frontiers,
either orally, in writing or in print, in the form of art, or
through any other media of the child’s choice.
2. The exercise of this right may be subject to certain restrictions, but
these shall only be such as are provided by law and are necessary:
a) For respect of the rights or reputations of others; or
b) For the protection of national security or of public order (ordre
public), or of public health or morals.

8. Lapsen oikeuksien sopimus
mediakasvatuksen näkökulmasta
Artikla 17.
• Child’s access to appropriate information
– States Parties recognize the important function performed by
the mass media and shall ensure that the child has access
to information and material from a diversity of national and
international sources, especially those aimed at the
promotion of his or her social, spiritual and moral well-
being and physical and mental health.
– To this end, States Parties shall:
a) Encourage the mass media to disseminate information and material of social and
cultural benefit to the child and in accordance with the spirit of article 29;
b) Encourage international cooperation in the production, exchange and dissemination of
such information and material from a diversity of cultural, national and international
sources;
c) Encourage the production and dissemination of children’s books;
d) Encourage the mass media to have particular regard to the linguistic needs of the
child who belongs to a minority group or who is indigenous;
e) Encourage the development of appropriate guidelines for the protection of the child
from information and material injurious to his or her well-being, bearing in mind the
provisions of articles 13 and 18.

9. Näkökulmia…

10. Kulttuuri ja mediakulttuuri
• Näkökulmia / teesejä:
– ”Lapsuuden loppu”, ”Lyhenevä lapsuus”
(esim. Kangassalo & Suoranta 2001, 21-; Buckingham, 2000)
• Huolen diskurssi, mediapanii(kki/)kit, media (lasten) suojelu, vaikutustutkimukset
– Lapset äärimuodoissaan passiivisia vastaanottajia ja median uhreja
– ”Tammen kultaiset kirjat ja lapsuuden kulta aika on katoamassa, pahat videot ja pelit ovat
pian tuhonneet sen”.
– ”Digitaaliajan lapsuus”, ”Media-ajan lapsuus”
(esim. Kangassalo & Suoranta 2001; Foreman, J. (2004) Game-Based Learning: How to Delight and Instruct in The 21st Century.
EDUCAUSE Review, ; v39 n p, 66 Sep-Oct(5), 50, 52-54, 56, 58, 60, 62-64.)
• Usko lasten kaikkivoipavisuuteen ja luontaiseen kyvykkyyteen median käyttäjinä
– Lapset median luontaisesti fiksuina käyttäjinä
– Pelit ja median viihdekäyttö ovat potentiaalisia oppimistilanteita
– Johdattaminen viestintä-, verkko- ja tieto(kone)yhteiskuntaan
[informatioyhteiskuntaan]
• Ns. jälkiteollisen informaatioyhteiskunnan edistäminen erityisesti lasten
opettamisen kautta
– Lasten johdattaminen ”hyödyllisten” (=aikuisten valitsemien) sisältöjen pariin oppimaan
tulevaisuuden tietoyhteiskuntataitoja

11. Kulttuuri ja mediakulttuuri
• Näkökulmia / teesejä:
– ”Lapsuuden loppu”, ”Lyhenevä lapsuus”
(esim. Kangassalo & Suoranta 2001, 21-; Buckingham, 2000)
• Huolen diskurssi, mediapanii(kki/)kit, media (lasten) suojelu, vaikutustutkimukset
– Lapset äärimuodoissaan passiivisia vastaanottajia ja median uhreja
– ”Tammen kultaiset kirjat ja lapsuuden kulta aika on katoamassa, pahat videot ja pelit ovat
pian tuhonneet sen”.
– ”Digitaaliajan lapsuus”, ”Media-ajan lapsuus”
(esim. Kangassalo & Suoranta 2001; Foreman, J. (2004) Game-Based Learning: How to Delight and Instruct in The 21st Century.
EDUCAUSE Review, ; v39 n p, 66 Sep-Oct(5), 50, 52-54, 56, 58, 60, 62-64.)
• Usko lasten kaikkivoipavisuuteen ja luontaiseen kyvykkyyteen median käyttäjinä
– Lapset median luontaisesti fiksuina käyttäjinä
– Pelit ja median viihdekäyttö ovat potentiaalisia oppimistilanteita
– Johdattaminen viestintä-, verkko- ja tieto(kone)yhteiskuntaan
[informatioyhteiskuntaan]
• Ns. jälkiteollisen informaatioyhteiskunnan edistäminen erityisesti lasten
opettamisen kautta
– Lasten johdattaminen ”hyödyllisten” (=aikuisten valitsemien) sisältöjen pariin oppimaan
tulevaisuuden tietoyhteiskuntataitoja
…totuus löytynee
näiden näkökulmien
välistä…

12. Kunhan lapsen
ikä otetaan huomioon…
• Ikätason huomioiminen
– Kehitystasolle sopimattomien ohjelmien haitallisuus
– Ikätasolle sopimattomien sisältöjen katseleminen lisää lasten
levottomuutta, painajaisia ja pelkoja
– Väkivalta (lööpit, uutiset, televisio-ohjelmat ja pelit)
– Ikätasolle sopimaton seksuaalisuus ja stereotyyppinen & superlatiivinen
rooli- ja ihmiskuvasto esillä julkisessa tilassa, kuvaohjelmissa ja peleissä
– Ikärajat ja lapsen tunteminen & aikuisen läsnäolo!
• American Academy of Pediatrics suosittaa mm.
– Että televisio-ohjelmia ja tietokonepelejä ei juuri tarjottaisi alle 2-vuotiaille
– Että yli 2-vuotiaat viettäisivät maksimissaan 2 tuntia päivässä katsoen
”ruutumediaa”
• Liiallisen katselun epäillään olevan yhteydessä eräisiin fyysisiin, psyykkisiin ja
sosiaalisiin ongelmiin ja akateemisen oppimisen ja käyttäytymisen ongelmiin
– Katsottavat / käytettävät sisällöt kuitenkin aikaa tärkeämpiä
– Erityisen tärkeää on aikuisen tuki katsomistilanteessa.
1

13. Kunhan lapsen
ikä otetaan huomioon…
• Piagetilainen malli lapsen mediasuhteesta suhteessa
ikätasoon, esimerkkinä liikkuva kuva (TV, tietokone, pelit)
– Television (tietokoneen tms.) ruutu on ”maaginen ikkuna” josta
näkee mitä tapahtuu ruudun toisella puolella
• Kuvaohjelma tapahtuu parhaillaan ja joku kulkee kameran kanssa ohi
– Väline jolle on tallennettu tekstiä, kuvia ja tai ääntä
• Kameralla voidaan tallentaa jo tapahtuneita tapahtumia, mutta ne ovat
oikeasti tapahtuneet
– Väline jonne on näytelty / leikitty tietty tarina tai tapahtuma
• Tapahtuma ei ole oikeasti tapahtunut, mutta voisi tapahtua oikeasti
– Väline jolla voidaan kertoa (satuja ja) tarinoita jotka eivät voisi
tapahtua oikeasti
• Näytelmät, tarinat ja trikkikuvat yms. Mediakerronnan keinot, sellaisen
näyttäminen ja näytteleminen joka ei voisi oikeasti tapahtua
– ”Kuoleeko peleissä oikeasti..?”
1

14. Hyvä renki…

15. Media…
• Media kohtuullisesti käytettynä on kivaa!
– Viihdyttää
– Rentouttaa, voi helpottaa ahdistusta ja jopa kipua
– Voi opettaa hyviä asioita
– Voi auttaa keksimään uusia kivoja leikkejä
– Esimerkiksi pelit:
• Pelien seurassa viihtyy
• Ne tarjoavat elämyksiä
• Osassa pelejä ja videoita oppii oikeita asioita hauskasti
• Onnistumisen kokemukset pönkittävät itsetuntoa
• Osa peleistä vaatii pitkäjänteistä työskentelyä
• Yhdessä vanhempien, sisarusten tai kaverien kanssa pelaaminen on sosiaalista
– Tietokonepeli voi jopa turruttaa kipua hoitotilanteessa (Griffiths 2005)
– Johan 5v “Masa Mainio rakentaa autoja ja lentokoneita” –peleistä:
• “Se autopeli on kivampi kuin se lentokonepeli kun siinä lentokonepelissä ei oo niitä
autonäyttelyitä eikä siinä saa palkintoja"
3

16. Media…
• Media kohtuullisesti käytettynä on kivaa!
– Parhaimmillaan media tarjoaa elämyksiä, viihtymistä, rentoutumisen
kokemuksia sekä tietoa laajemman maailmankuvan muodostamiseen
– Mediaympäristöt ovat merkittäviä oppimis- ja kasvatusympäristöjä
nykylapsen arjessa.
• Vuorovaikutus, leikki ja yhteistoiminta toisten ihmisten kanssa ovat
lapsen myönteisen kehityksen kulmakiviä, joita myös media voi
edistää
• Media voi tarjota perheelle tai päiväkodissa / koulussa yhteistä
tekemistä, toimia keskustelun herättäjänä sekä harjaannuttaa
keskustelu- ja ongelmanratkaisutaitoja
• Internet mahdollistaa tehokkaan yhteydenpidon ja voi olla väline
lasten ja nuorten vertaissuhteiden ja osallisuuden vahvistamisessa
3

17. Media…
• Media kohtuullisesti käytettynä on kivaa!
– Media tarjoaa oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia teknisten
taitojen oppimiseen
– Edistää avaruudellista hahmottamista ja koordinaatiokykyä
– Tarjoaa mahdollisuuksia kielen ja kommunikaation oppimiseen ja
oppimismotivaation parantamiseen (mm. pelit, eskaripelit, Niilo Mäki –
instituutin Ekapeli(t) yms.)
– Median avulla on myös mahdollista tukea lapsen identiteetin kehitystä
tarjoamalla sijaiskokemuksia
– Kuvien ja nauhoitteiden tekeminen ja niiden katselu voi auttaa
kommunikaatiotaitojen ja kielen kehitystä sekä attaa parhaillaan
jäsentämään omaa minäkuvaa
3

18. Vaikutuksia leikkiin ja
yhdessäoloon?
• Amerikkalaistutkimus
(Thakkar, Garrison, & Christakis, 2006):
– Lasten opetukselliset ohjelmat ja hyvä lastenkulttuuri auttaa
oppimaan ja laajentamaan maailmankuvaa sekä stimuloi
mielikuvitusta.
– Osa piirretyistä ohjelmista oli lapsille haitallisia vaikutuksiltaan.
• Piirretty ei ole sama kuin lastenohjelma..!
• Huston-Stein et al.
– ”children who watched low-action/low-violence programs
showed more imaginative play, with considerable decreases
seen among children in the high-action/high-violence group.
– Interestingly, those who saw no television showed a modest
increase in imaginative play, and those in the high-action/low-
violence group remained stable. All of the differences were
statistically significant (P .05).
– The authors concluded that it was not the presence or absence
of television but the content that was crucial to encouraging
fantasy play.”

19. Lapset median tekijöinä…
• Median tekeminen itse on opettavaista ja kivaa!
– Median tekeminen itse lasten kanssa tarjoaa oppimiskokemuksia
jotka auttavat lapsen mediasuhteen ja ymmärryksen kehittymistä
– Mahdollisuus kehittää itsensä ilmaisua eri tavoilla ja välineillä
– Mahdollisuuksia teknisten taitojen oppimiseen
– Mahdollisuuksia aktiivisen (viestintä)kansalaisuuden oppimiseen
– Opettaa ymmärtämään sitä, miten mediaesitykset, erityisesti
elokuvat ja pelit on tehty ja ettei kaikki ole totta
– Median tuottamisen avulla on myös mahdollista tukea lapsen
identiteetin kehitystä
• Pelkät tekniset taidot eivät riitä ja lapsuuden psyykkinen kasvu tapahtuu
yhä yhtä hitaasti kuin ennenkin, vain ympäristö on toinen
3

20. Lapset median tekijöinä…
• Median tekeminen itse on opettavaista ja kivaa!
– Itsensä ja oman toimintansa näkeminen kuvissa ja videolta voi olla
merkittävässä roolissa oman toiminnan jäsentämisessä
(kuvakerronta digikameralla, äänikerronta, voimaannuttava
valokuvaus, video-avusteinen vuorovaikutuksen ohjaus (VIG) ym.)
• Pelkät tekniset taidot eivät riitä ja lapsuuden psyykkinen kasvu tapahtuu
yhä yhtä hitaasti kuin ennenkin, vain ympäristö on toinen
3

21. Huono isäntä…

22. Jos rengistä tulee isäntä…
liikakäytön haitat terveydelle
• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet
– Liikunnan väheneminen
– Ruokailutottumuksien
muutokset
• Snack-ruuat, limsa, karkit
– Unen väheneminen
• Päiväväsymys
Ärtyisyys
oppimishankaluudet
– Ystävyyssuhteiden
väheneminen jos
katsotaan / pelataan yksin
Ylipaino
Haitat tuki- ja
liikuntaelimistölle
Lapsen motoristen
ja muiden
kehitystehtävien
vain osittainen
toteutuminen
Lisääntynyt riski
sairastua mm.
diabetekseen ja
sydänsairauksiin
Vähäisten
liikuntatottumusten
oppiminen

23. Jos rengistä tulee isäntä…
…ei vain määrä vaan erityisesti laatu…
• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet
• Hyvin nopeatempoisten ja levottomien videoiden ja
pelien vaikutus keskittymiseen
– Amerikkalaistutkimus
(Lillard, A. S., & Peterson, J. 2011)
• Tutkimuksen mukaan erityisesti levottomilla ja
nopeatempoisilla piirretyillä näyttäisi olevan ainakin osaan
pikkulapsista keskittymiskykyä huonontava vaikutus.
• Lapset, jotka katselivat vain yhdeksän minuuttia suosittua Paavo
Pesusieni -piirrettyä, pärjäsivät sen jälkeen huonommin
keskittymiskykyä ja itsehillintää vaativissa tehtävissä kuin
hitaampitempoista piirrettyä katsoneet tai piirtäneet lapset.
• Tutkimus oli pieni ja tutkijat eivät pystyneet sen perusteella
sanomaan, kuinka pitkään vaikutus kesti. Voidaan kuitenkin
todeta, että pelkän tv:n katselumäärän lisäksi on hyvin paljon
merkitystä sillä mitä katsoo, jopa ehkä enemmänkin kuin on
ajateltu.

24. Jos rengistä tulee isäntä…
liikakäytön haitat sosiaalisille suhteille
• Hyvin nopeatempoisten ja levottomien videoiden ja
pelien vaikutus keskittymiseen… (jatkoa)
– Amerikkalaistutkimus
(Lillard, A. S., & Peterson, J. 2011)
• Tutkimuksessa 60 neljävuotiasta jaettiin kolmeen eri ryhmään.
Yksi ryhmä katsoi yhdeksän minuuttia Paavo Pesusieni
-animaatiosarjaa, toinen saman ajan Kaapo-sarjaa ja kolmas sai
tehtäväkseen piirrellä.
• Heti tämän jälkeen tutkijat testasivat lasten kykyä suorittaa
keskittymiskykyä vaativa tehtävä.
• Tutkimuksesta selvisi, että Paavo Pesusientä katselleet lapset
suoriutuivat huomattavasti kahta muuta ryhmää huonommin.
Tutkijat arvioivat, että syynä on sarjan nopea tahti ja
mielikuvitukselliset hahmot, joissa on alle kouluikäisten lapsien
aivoille liikaa sulatettavaa.

25. Jos rengistä tulee isäntä…
liikakäytön haitat sosiaalisille suhteille
• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet
• Väkivalta ja kiusaamisilmiöt
– Tutkimuksissa on osoitettu, että erityisesti vanhempien mutta myös
päivähoidon ja koulun aikuiskontaktit ja riittävä aika lapsen kanssa
sekä siihen liittyen erityisesti lapsilähtöinen leikkiaika jossa aikuinen
on läsnä sekä aikuisten antama emotionaalinen ja sosiaalisten
taitojen tuki ja valmennus kehittää lapsen empatiakykyä, itsehillintää
ja varhaisia sosiaalisia taitoja
Hiekkalaatikolla (riittävän taitavien aikuisten ohjauksessa) oppii
tärkeimmät asiat…
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja sosiaalisen alkupääoman
vahvistaminen perheen, päivähoidon ja koulun
kasvatuskumppanuudella sekä tehostetulla
kasvatuskumppanuudella.

26. Jos rengistä tulee isäntä…
liikakäytön haitat sosiaalisille suhteille
• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet
• Väkivalta ja kiusaamisilmiöt
– Amerikkalaistutkimus
(Zimmerman, Glew, Christakis, Katon, & Wayne 2005)
• mitä enemmän lapsi katsoo nelivuotiaana televisiota, sitä
todennäköisemmin hänestä tulee kiusaaja koulussa
• Vanhempien (ja päivähoidon) antama aika, aikuisten läsnäolo
arjessa ja emotionaalinen tuki, tuki sosiaalisten taitojen
kehittymiselle sekä kognitiiviset virikkeet auttoivat empatian
kasvua ja suojasivat aggressiivisien toimintatapojen oppimiselta.
– Tutkimuksissa on osoitettu, että erityisesti vanhempien mutta myös
päivähoidon ja koulun aikuiskontaktit ja riittävä aika lapsen kanssa
sekä siihen liittyen erityisesti lapsilähtöinen leikkiaika jossa aikuinen
on läsnä sekä aikuisten antama emotionaalinen ja sosiaalisten
taitojen tuki ja valmennus kehittää lapsen empatiakykyä, itsehillintää
ja varhaisia sosiaalisia taitoja

27. Jos rengistä tulee isäntä…
liikakäytön haitat sosiaalisille suhteille
• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet
• Väkivalta ja kiusaamisilmiöt
– Amerikkalaistutkimus
(Zimmerman, Glew, Christakis, Katon, & Wayne 2005)
• mitä enemmän lapsi katsoo nelivuotiaana televisiota, sitä
todennäköisemmin hänestä tulee kiusaaja koulussa
• Vanhempien (ja päivähoidon) antama aika, aikuisten läsnäolo
arjessa ja emotionaalinen tuki ja kognitiiviset virikkeet auttoivat
empatian kasvua ja suojasivat aggressiivisien toimintatapojen
oppimiselta.
– Tutkimuksissa on osoitettu, että erityisesti vanhempien mutta myös
päivähoidon ja koulun aikuiskontaktit ja riittävä aika lapsen kanssa ja
heidän antamansa emotionaalinen tuki kehittää lapsen
empatiakykyä, itsehillintää ja varhaisia sosiaalisia taitoja
Hiekkalaatikolla oppii tärkeimmät asiat…
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja sosiaalisen alkupääoman
vahvistaminen perheen, päivähoidon ja koulun
kasvatuskumppanuudella.

28. • Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet
• Väkivalta ja kiusaamisilmiöt
– Amerikkalaistutkimus
(Thakkar, Garrison & Christakis 2006)
Jos rengistä tulee isäntä…
liikakäytön haitat sosiaalisille suhteille

29. Jos rengistä tulee isäntä…
liikakäytön haitat sosiaalisille suhteille
• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet
• Väkivalta ja kiusaamisilmiöt
– Väkivaltaa sisältävät ohjelmat saavat lapsia käyttäytymään
aggressiivisesti
– Lapsen emotionaalinen oppiminen häiriintyy ja hänestä tulee
helpommin esim. kiusaaja silloin, jos varhaisissa sosiaalisissa ja
kognitiivisissa taidoissa on puutteita, jotka aiheuttavat lapselle
vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja alemmuudentunteita
ikätovereihin nähden
• Joka voi houkuttaa viettämään enemmän aikaa medioiden kanssa,
syntyy kehämäinen vaikutusketju
– Samantyyppinen tulos Suomessa (Pulkkinen ym.)
– Suojaavien tekijöiden tarjoaminen
• Kiintymyssuhteiden turvallisuudesta huolehtiminen (yhteydessä
empatiakehitykseen)
• Hyvät ja pysyvät vertaisryhmät ja aikuissuhteet
• Tunteiden sanoittamisen tukeminen
• Lasten auttaminen konfliktinratkaisutilanteissa

30. Mediavaaka
Kenen tai minkä kanssa aikaa vietetään
Vuorovaikutus
vanhempien kanssa
Kaverit
Päiväkoti / Koulu
Ystävät
Televisio,
Videot ja DVD
Tietokone- ja
verkkopelit
Nettiyhteisöt ja
galleriat
Kuka kasvattaa eniten ajassa mitattuna: Koti, koulu/päiväkoti, katu, kaverit vai media?

31. Mediavaaka
Kenen tai minkä kanssa aikaa vietetään
Televisio,
Videot ja DVD
Tietokone- ja
verkkopelit
Nettiyhteisöt ja
galleriat
Vuorovaikutus
vanhempien kanssa
Kaverit
Päiväkoti / Koulu
Ystävät

32. Mediavaaka
Kenen tai minkä kanssa aikaa vietetään
Vuorovaikutus
vanhempien kanssa
Kaverit
Päiväkoti / Koulu
Ystävät
Televisio,
Videot ja DVD
Tietokone- ja
verkkopelit
Nettiyhteisöt ja
galleriat
Tasapaino on tärkein

33. Jos rengistä tulee isäntä…
liikakäytön haitat sosiaalisille suhteille
• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet
• Väkivalta ja kiusaamisilmiöt
– Symbolinen ja epäsuora väkivalta vähemmän esillä (juonittelu ja
muu epäsuora vahingoittaminen) yhtä haitallista kuin suora väkivalta
• Esim. ”Salatut elämät” (kieli ja kulttuuri samaistumisen kannalta tärkeitä
elementtejä, esim. ”salatut elämät” vaikuttaa enemmän kuin ”tunteet ja
tuoksut”
– Väkivaltamedia, TV-ohjelmat, videot, DVD:t ja pelit vaikuttavat tunne-
elämään.
• Voivat aiheuttaa pelkoja ahdistusta ja unihäiriöitä
• Sosiaalinen oppiminen väkivaltaan ratkaisukeinona
• Väkivaltaisten tapojen jäljittely
• Väkivallan turruttava vaikutus
• Yritämme varjella lapsia vaarallisilta ja traumaattisilta asioilta
arkielämässä, ja vaarallisissa ympäristöissä
– miksi siis emme varjelisi heitä myös haitallisilta
symboliympäristöiltä ja ohjelmilta?

34. Jos rengistä tulee isäntä…
liikakäytön haitat sosiaalisille suhteille
• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet
• Väkivalta ja kiusaamisilmiöt
– Anu Mustosen tutkimustulos (1997) televisioväkivallan vaikutuksesta
katsojiin
• Osoittaa väkivallan olevan tietynlaisten ihmisten harrastus. Se kiehtoo
aggressiivisten ihmisten lisäksi persoonallisuudeltaan elämyshakuisia,
introvertteja sekä tunne-elämältään epävakaita katsojia.
• Tutkimustiedon mukaan ihmisen aggressio ennustaa väkivaltaviihteen
katselua todennäköisemmin kuin tv-väkivallan kulutus aggressiota.
Väkivaltaviihteen katselu voi toimia joillekin katsojille tunteita
tasaavana ”mielialalääkkeenä”.
• Väkivaltaiset tarinat vetoavat ihmisen primitiiviseen puoleen ja
vapauttavat hetkeksi todellisuuden paineista.
• ”Säpinänälkä” eli stimulaation tarve motivoi erityisesti sisäänpäin
kääntyneitä ja tunne-elämältään epävakaita katsojia.

35. Jos rengistä tulee isäntä…
liikakäytön haitat sosiaalisille suhteille
• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet
• Väkivalta ja kiusaamisilmiöt
– Aggressiota ei tarvitse oppia, mutta aggressiivisten tunteiden
kontrolloiminen täytyy oppia.
• Mitä enemmän vanhemmat viettävät lastensa kanssa aikaa, ja mitä
enemmän lapsella on elämänkokemusta sekä sosiaalisia suhteita, sitä
pienempi on median sosiaalistava vaikutus.
• Aggressiovaikutusten riski on suurin niillä lapsilla, jotka itse ovat
ennestään aggressiivisia ja jotka elävät väkivaltaa hyväksyvässä
ympäristössä.
• Suurimpaan osaan lapsista mediaväkivalta ei pitkäaikaisesti vaikuta,
vaikka he jäljittelevät filmin aggressiivisia tapahtumia esim. leikeissä.
– Raju leikki on eri asia kuin toisten vahingoittaminen!
• Aggressiivisen käyttäytymisen läpikäyminen leikissä saattaa edistää
itsehallinnan kehittymistä ja aggression kontrolloimista.
– Riskiryhmään kuuluvat lapset, joilla leikin ja oikean aggression raja
häviää.
– Samoin kuin lapset, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai joita on laiminlyöty!

36. Kaupallisuus
mediakasvatuksen suurena haasteita
• Lapset suuri(n) markkinakohderyhmä
– ”what’s good for kids is good for business”
[mikä on hyvää lapsille on hyvää bisnes…]
– lapsi itsenäisenä kuluttajana (esim. Joulu…)
– Esim “Pokemon”-sarja
• sarjakuva, animaatio, oheistuotteet
• Krääsä!!!
• Brändäys, osta sitä, osta tätä, meille taskurahasi jätä…
– Lapsen halu käsitellä asioita leikeissään, sen hyväksikäyttö krääsämarkkinoilla
– kontrollimekanismien puutteellisuus ja epäonnistuminen & median
tarjoama näennäinen vapaus ja demokratia
– Lapset kulttuurin määrittäjinä ja uusien sukupolvien uudet
mediamaailmat
3

37. Kaupallisuus
mediakasvatuksen suurena haasteita
• Lapset suuri(n) markkinakohderyhmä
– Tarkastelussa myös arvot ja moraali ovat avaimia, mutta yksisilmäinen
moralismi ja uuden mediakulttuurin näkeminen vain uhkana ei ole
viisasta, se korostaa helposti myös juopaa aikuisten, lasten ja nuorten
maailmaan välillä
• McLuhan: Tulevaisuuden lapsen ja nuoren tietokoneisiin ja mediaan perustuva
maailma on niitä tuntemattomille kuin näkevien maailma sokeille.
3

38. Ilmiöitä, teesejä &
periaatteita…

39. Mediakasvatusta arjessa
– Koska emme päästä nuoria yksin minne tahansa
fyysisessäkään ympäristössä miksi päästäisimme media- tai
virtuaalisessa ympäristössä?
– Haitalliset ja vaaralliset ympäristöt – haitalliset ja vaaralliset
symboliympäristöt
– Mennä yhdessä, tutustua lapsen ja nuoren maailmaan
– Keskustella yhdessä kohdatusta
– Myös rajoittaa kun on tarve siihen: Esim.yöllä ei mennä ulos, miksi
mentäisiin virtuaalimaailmaan?
8

40. Media ja kasvatus
Mediakasvatus osana yhteiskuntaa
– Mediakriittisen pedagogiikan tehtävänä on tuoda
mediakasvatukseen ja sen teorian ja käytännön kehittämiseen
sellaisia aineksia jossa opitaan:
• kriittisesti käyttämään eri tyyppistä mediaa osana nykyisen
yhteiskunnan arkea,
• tulkitsemaan mediaviestien tarkoituksia ja denotatiivisia ja
konnotatiivisia merkityksiä,
• luomaan niitä sekä
• ymmärtämään ja havaitsemaan niiden monitahoisia vaikutuksia,
kytkeytymistä ideologioihin ja valtaan sekä
• kasvamaan aktiivisiksi medialuku- ja kirjoitustaitoisiksi aktiivisiksi
kansalaisiksi.
13

41. Teesejä:
• Media on hyvä renki mutta huono isäntä!
• Aikuisten läsnäolo arjessa
– Kuka kasvattaa eniten ajassa mitattuna: Koti, katu, kaverit vai media?
• Leikkiminen medialla, käyttö ja yhdisteleminen luovasti
• Lasten ja nuorten oma kiinnostus ja sen tukeminen
• Lasten ja nuorten asiantuntijuuden kunnioitus ja hyödyntäminen
• Lasten ja nuortenkulttuurin ilmiöiden ymmärtäminen ja niistä keskustelu
lasten ja nuorten kanssa
• Lapsille ja nuorille oman tilan mahdollistaminen
• Lasten median käyttö yhdessä aikuisten kanssa
• Mediasuojelua ja –turvallisuutta riittävästi, muttei holhoamista
– …kaikki kielletty kiinnostaa, …vaikutukset voivat olla päinvastaisia…
• Miten media puhuu –ilmiön ymmärtäminen mediakasvatuksen kautta
• Korkeatasoisen lasten- ja nuortenkulttuurin tarjoaminen, tukeminen
ja tekeminen on parasta mediakasvatusta!

42. Miika Lehtonen
Miika.Lehtonen@earlyeducation.fi
Kiitos!
-

43. Lähteitä
• Acebo, C. et al. (2005) Sleep/wake patterns of healthy 1- to 5-year-old children derived from activity
monitoring and maternal report. Sleep, 28(12), 1286-1295.
• Ahonen, T.-M. (2006) Meluun ei totu koskaan: Lapset ovat lapsipuolen asemasa suomalaisessa
melututkimuksessa. Lapsen maailma, 1/2006, 45.
• Anderson, C. A. (2004) An update on the effects of playing violent video games. Journal of
Adolescence, 27(113–122).
• Anderson, C. A.& Bushman, B. J. (2002) Human aggression. Annual Review of Psychology, 53(1),
27–51.
• Anderson, C. A. & Bushman, B. J. (2002) The Effects of Media Violence on Society. Science, 295.
• Anderson, C. A. & Bushman, B. J. (2001) Effects of violent games on aggressive behavior,
aggressive cognition, aggressive affect, physiological arousal, and prosocial behavior: A meta-
analytic review of the scientific literature. Psychological Science, 12, 353–359.
• Anon. (2003) A calm view of video violence: Studies of violence in the media and its effects on
people are clouded by overheated rhetoric and exaggerated claims. [More clarity is needed, both in
the science and in the way it is discussed]. Science, 424(6947), 355.
• APA. (2005) Violence in the Media - Psychologists Help Protect Children from Harmful Effects:
Decades of psychological research confirms that media violence can increase aggression.
• Buckingham, D. (2000) After the death of childhood: Growing up in the age of electronic media.
Cambridge: Polity Press.
• Chandler, C. & Noriega, L. (2005) Fit for Play: A Proof of Concept in Computer Games for Health.
WSEAS Transactions on Computers, 4(10), 1339-1348.
• Chaput, J. P. et al. (2006) Relationship between short sleeping hours and childhood
overweight/obesity: Results from the Quebec en forme project [Advanced online publication].
International Journal of Obesity.

44. Lähteitä
• Christakis, D. A. (2011). The Effects of Fast-Paced Cartoons [Commentary]. Pediatrics, 128(4), 772-
774.
• Christakis, D. & Zimmerman, F. (2006) Media as a Public Health Issue [Editorial]. Archives of
Pediatric and Adolescent Medicine, 160, 445-446.
• Dalton, M. A., Adachi-Mejia, A. M., Longacre, M. R., Titus-Ernstoff, L. T., Gibson, J. J., Martin, S. K.,
et al. (2006) Parental Rules and Monitoring of Children’s Movie Viewing Associated With Children’s
Risk for Smoking and Drinking. Pediatrics, 118, 1932–1942.
• Dalton, M. A., Sargent, J. D., Beach, M. L., Titus-Ernstoff, L., Gibson, J. J., Ahrens, M. B., et al.
(2003) Effect of viewing smoking in movies on adolescent smoking initiation: A cohort study. Lancet,
362(9380), 281–285.
• Dill, K. E. (2005) Violent video games can increse aggression: May Be More Harmful Than Violent
Television and Movies Because of the Interactive Nature of the Games. from
http://www.apa.org/releases/videogames.html Accessed,
• DuRant, R. H., Champion, H. & Wolfson, M. (2006) The Relationship Between Watching
Professional Wrestling on Television and Engaging in Date Fighting Among High School Students.
Pediatrics, 118, 265-272.
• Ferguson, C. (2002) Media violence: Miscast causality. American Psychologist, 57(6–7), 446–447.
• Funk, J. B., Buchman, D. D., Jenks, J. and Bechtoldt, H. (2003) Playing violent video games,
desensitization, and moral evaluation in children. Applied Developmental Psychology, 24, 413–436.
• Griffiths, M. (2005) Video games and health [Editorial]. British Medical Journal (BMJ), 331(7509),
122–123.
• Griffiths, M. (1999) Violent video games and aggression: A review of the literature. Aggression and
Violent Behavior, 4(2), 203–212.
• Huovinen, P. (2005) Elokuvien tupakointi tarttuu. Kansanterveys, 4/2005.
• Jones, G. (2002) Killing monsters: Why children need fantasy, super heroes, and make-believe
violence. New York: Basic Books.

45. Lähteitä
• Jordan, A. B., Hersey, J. C., McDivitt, J. A. & Heitzler, C. D. (2006) Reducing Children's Television-
Viewing Time: A Qualitative Study of Parents and Their Children. Pediatrics, 118, 1303–1310.
• Kangassalo, M. & Suoranta, J. (Eds.). (2001). Lasten tietoyhteiskunta. Tampere: Tampere University
Press.
• Kotilainen, S. & Sintonen, S. (2005). Mediakasvatus 2005: Kansalliset kehittämistarpeet
[Oikeusministeriön julkaisuja 2005:5], Oikeusministeriön julkaisuja 2005:5 (pp. 133). Helsinki:
Oikeusministeriö (Edita Prima).
• Lahikainen, A. R., Hietala, P., Inkinen, T., Kangassalo, M., Kivimäki, R. & Mäyrä, F. (Eds.). (2005).
Lapsuus mediamaailmassa: Näkökulmia lasten tietoyhteiskuntaan. Helsinki: Gaudeamus (Tammer-
paino).
• Lamb, S. (2006). Kids' Smoking, Drinking Linked to R-Rated Movies Some new media studies
[DIV46-MEDIAPSYCH] From: "Lamb, Sharon" <slamb@SMCVT.EDU> Date: Wed, 8 Nov 2006
22:11:57 -0500.
• Lehtonen, M. (2005, 15.10.) Media ja kasvatus muuttuvassa yhteiskunnassa. Paper presented at the
Media ja kasvatus muuttuvassa yhteiskunnassa, Kemin kulttuurikeskus ja teatteri, Kemi.
• Lehtonen, M. (2004) Mediakasvatuksen haasteet tänään. (Perinteinen media, vuorovaikutteinen
media ja digitaalinen konvergenssi jälkiteollisessa media- ja viihdeyhteiskunnassa: Nykyinen ja
tulevaisuuden media opetuksen, opiskelun ja oppimisen välineenä sekä kriittisenä kohteena),
• Lehtonen, M. & Kotilainen, S. (2005). Asiantuntijaseminaarin osallistujien näkemyksiä työryhmittäin:
Työryhmä 1: Mediakasvatuksen tutkimus. In S. Kotilainen & S. Sintonen (Eds.), Mediakasvatus
2005: Kansalliset kehittämistarpeet [Oikeusministeriön julkaisuja 2005:5] (pp. 79–81). Helsinki:
Oikeusministeriö (Edita Prima).
• Lillard, A. S., & Peterson, J. (2011). The Immediate Impact of Different Types of Television on Young
Children's Executive Function. Pediatrics, 2010-1919. doi: doi:10.1542/peds.2010-1919
• Masterman, L. (1991) Medioita oppimassa - mediakasvatuksen perusteet (alkut. Teaching Media).
Helsinki: Kansan Sivistystyön Liitto (KSL).
• Minerd, J. (2005) Sleep Deprivation Starts With Preschoolers. MedPage Today, MedPage Today.

46. Lähteitä
• MLL. (2003) Mediaympäristön vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen.
• Mustonen, A. (2001) Mediapsykologia (1st ed.). Porvoo: WS Bookwell.
• Mustonen, A. (1997) Television violence and its audience. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
• Mustonen, A. & Pulkkinen, L. (Eds.). (2003). Sosiaalinen alkupääoma ja tietotekniikka [Initial Social
Capital and ICT, with an English summary]. Helsinki: Edita Prima Oy.
• Osterweil, N. (2006) Tube-Watching Tots Become Tele-Tubbies. from
http://www.medpagetoday.com/Pediatrics/Parenting/dh/3026 Accessed,
• Phend, C. (2006, August 17) Television Numbs Pediatric Pain [Reviewed by Zalman S. Agus, MD;
Emeritus Professor at the University of Pennsylvania School of Medicine]. from
http://www.medpagetoday.com/tbprint.cfm?tbid=3950 Accessed,
• Pulkkinen, L. (2003) Lapsuusiän kasvatusilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky. Duodecim,
119(19), 1801–1803.
• Pulkkinen, L. (2002) Mukavaa yhdessä. Sosiaalinen alkupääoma ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä:
PS-Kustannus.
• Pulkkinen, L. (1996) Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: Atena.
• Pulkkinen, L. (1994) Emootion säätely kehityksessä. Psykologia, 29(6), 404–418.
• Rikoksentorjuntaneuvosto. (2005) Lapsi- ja nuorisoväkivallan ehkäisy [työryhmäraportti 24.2.2005].
from http://www.rikoksentorjunta.fi/uploads/xz3h7fdw.pdf Accessed 1.4., 2005,
• Saarenpää-Heikkilä, O. (2001) Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset [Mitä lapselle
kuuluu?]. Duodecim, 117, 1086–1092.
• Semerad, E. (2000) Killology 101: How Media Violence is Consuming Our Children. from
http://www.peacemagazine.org/archive/v16n2p08.htm Accessed, Spring 2000,
• Sintonen, S. (Ed.) (2002). Median sylissä. Kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta.
• Siukonen, T. (1997, 5.10) Professori Lea Pulkkinen: Kymmenen tuntia yksin viikossa on nuorelle
liikaa [Kotimaa]. Helsingin Sanomat.

47. Lähteitä
• Strasburger, V. C. & Wilson, B. J. (2002) Children, adolescents, and the media. Thousand Oaks,
CA: Sage Publications.
• Suoranta, J. (2003) Kasvatus mediakulttuurissa: Mitä kasvattajien tulee tietää? Tampere:
Vastapaino.
• Suoranta, J. (2003) Kasvatus mediakulttuurissa: Mitä kasvattajien tulee tietää? Tampere:
Vastapaino.
• Thakkar, R. R., Garrison, M. M. & Christakis, D. A. (2006) A Systematic Review for the Effects of
Television Viewing by Infants and Preschoolers. Pediatrics, 118, 2025-2031.
• Upanne, M. (2006) Kuka tätä todella tarvitsee? [Pääkirjoitus]. Lapsen maailma, 2/2006(2).
• Viestintävirasto. (2004) Televisio ja radiotoiminnasta annetun lain lastensuojelunormiston
toteutumista koskeva selvitys [Viestintäviraston julkaisu 3/2004].
• Zimmerman, F. J., Glew, G. M., Christakis, D. A. & Katon, W. (2005) Early Cognitive Stimulation,
Emotional Support, and Television Watching as Predictors of Subsequent Bullying Among Grade-
School Children. Archives of Pediatrics and Adolescent Medicine, 159(4), 384–388.