Maki-Opas Tomi Lähiympäristön merkitys liikkumiselle ”Luonto ja hyvinvointi – Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan” –seminaari, Luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo 18.9.2013

1. Lähiympäristön merkitys liikkumiselle
Tomi Mäki-Opas
Erikoistutkija, FT
Väestön terveyden tila -yksikkö
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
1
”Luonto ja hyvinvointi – Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan” –seminaari,
Luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo

2. Liikkumattomuuden ongelma vieläkin
ratkaisematta?
• Vähäinen liikunnasta aiheuttaa monia
kansantauteja, ennen aikaisia kuolemia, ja
lyhentää elinikää
• Arviolta joka toinen henkilö
maailmanlaajuisesti ja joka kolmas
Suomessa ei liiku terveytensä kannalta
riittävästi
• Tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten
liikkumisesta tulisi luonnollinen osa
jokapäiväistä elämää
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
2

3. Lähiympäristön merkitys hyvinvoinnille
• Lähiympäristön viheralueilla voi olla merkitystä terveydelle ja
hyvinvoinnille
– Suojaavana tekijänä stressille ja mielenterveydellä kun viheralue on
riittävän suuri (Van den Berg ym. 2010)
– Edistää koettua terveyttä ja elämänlaatua, vähentää yksinäisyyden
tunnetta ja lisätä sosiaalisten kontakteiden määrään (Maas ym. 2008;
Stigsdotter ym. 2010)
» Viheralueilla voi olla tärkeä rooli myös sosiaalisen verkoston
syntymiselle ja alueen identiteetille myös yksilön näkökulmasta
– Viheralueilla voi olla merkitystä myös sairastavuuteen lapsilla ja
alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä (Maas ym. 2009)
– Yhteyttä viheralueiden ja hyvinvoinnin välillä ei kuitenkaan ole
selitettävissä liikunta-aktiivisuuden kautta kun sosioekonomisia ja muita
tekijöitä otettiin huomioon (Maas ym. 2008)
» Entä Suomen kontekstissa, kun noin 36% aikuisista ja
eläkeläisistä vielä useampi liikkuu vapaa-ajallaan
luontoympäristössä! (Borodulin ym. 2011)
» Luontoympäristö on myös tasa-arvoa edistävä liikkumispaikka
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
3

4. • Viheralueiden saavutettavuus ja läheisyys ovat
yhteydessä pyöräilyyn ja kävelyyn (Charreire ym. 2012,
Hanibuchi ym. 2011, Winters ym. 2010, Fraser and Lock
ym. 2010).
• Eri ympäristötekijöillä voi olla erilainen merkitys riippuen
mistä lähtokohdasta yksilö liikkuu: virkistymis, kuntoilu,
työmatka jne. (Sallis et al., 2006, Oliver et al., 2011, Van
Holle et al., 2012).
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
4
Onko lähiympäristöllä merkitystä liikunnan
harrastamiseen - kävely ja pyöräily kautta

5. Muut liikkumisen taustalla olevat tekijät
• Liikkumiseen vaikuttavat myös ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema
(koulutus, tulot, ammattiasema) ja siviilisääty
– Eri väestöryhmille voi jotkut ympäristöt olla tärkeämpi kuin toiset (Pearce
and Maddison, 2011, Abraham et al., 2010, Keegan et al., 2012,
Serrano-Sanchez et al., 2012).
• Sosiaaliset ympäristö ja verkostot ovat myös yhteydessä liikkumiseen
(Trost ym. 2002, McNeill ym. 2006, Wendel-Vos ym. 2007) ja myös siihen
minkälaisissa ympäristöissä liikutaan (Prins ym. 2012, Stephanie ym. 2011,
Yu ym. 2011, Serrano-Sanchez ym. 2012)
• Taustalla voi olla myös muiden epäterveellisten elintapojen
kasautuminen (ruokatottumukset, tupakointi ja alkoholin kulutus) voi
vaikuttaa yhteyteen ympäristön ja liikkumisen välillä (Dagmar ym. 2011,
Joseph ym. 2012).
• Kausaalisuudeen toteaminen ympäristön ja liikkumisen välillä on
erittäin hankalaa ilmiön kompleksisuuden takia (Lee & Maheswaran
2010)
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
5

6. Elämme siis kompleksisessa ympäristössä…
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
6
Adaption of socio-ecological
model for physical activity
among adults (Sallis et al
2006, modified)
PERSONAL
Age, Health, Skills,
Preferences, Motivation,
SEP
SOCIAL/CULTURAL
PHYSICAL
ENVIRONMENT
Social support
(family and
friends)
Ethnicity/Cul
tural norms
MACRO LEVEL
/PUBLIC POLICY
Time
Constraints
(work, family)
Design
(forests,
streets,
parks,
facilities
etc.)
Connectivity
(streets,
sidewalks,
bicycle-lanes)
Proximity
(density, land
use mix,
access)
Policies
Regulations
Laws
International
Local
TaxationUrban
planning
National
Life-course & selection
Distance:
(home to
work, to
recreation)

7. Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus (ATH)
• Poikittaistutkimus:
– Toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna
2010 (pilotti), valtakunnallinen vuodesta
2012 eteenpäin
– Mukana 20-vuotta täyttäneet ja
vanhemmat
– Osallistumisaktiivisuus noin 65 %,
– Alueelliset otokset
• Turku (n=9000),
• Kainuu (n=9000)
• Pohjois-Pohjanmaa (n=8000)
• Koko Suomea edustava(n=5000)
• Koettu ympäristö ja itse-raportoitu
liikunta-aktiiviisuus (kävely ja pyöräily)
• Useita taustatekijöitä mm. ikä, koulutus,
terveyden tila
• Lisätietoja: www.terveytemme.fi/ath
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
7

8. 18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
Pohjois-Pohjanmaa, alue 1
Tutkimusalueet
ATH:ssa
vuonna 2010
Pohjois-Pohjanmaa, alue 2
Kainuu, alue 1
Turku
Kainuu, alue 2
Kainuu, alue 3
8

9. Koettu lähiympäristö, kysymys 1.
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
9

10. 18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
10
Koettu lähiympäristö, kysymys 2.

11. Liikuntakysymykset
18.9.2013
11
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas

12. 18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
12
Tyytyväi
nen
Ei
tyytyväi
nen
Tyytyväi
nen
Ei
tyytyväi
nen
Miehet % % x2
% % x2
vaaralliset risteykset 72 74 0.33 21 24 0.26
jalankulkuväylien liukkaus talvella 70 70 0.43 22 28 0.00
huono valaistus 72 69 0.19 23 26 0.18
Ilkivalta, rikollisuus 72 68 0.09 22 30 0.00
liikenteen melu 71 72 0.72 23 24 0.69
teollisuuden melu 71 73 0.60 22 30 0.01
roskaisuus 71 73 0.39 23 27 0.15
asuinalueen rumuus 71 74 0.39 23 30 0.05
asuinalueen turvallisuus 72 67 0.00 23 28 0.24
Naiset
vaaralliset risteykset 77 76 0.71 32 29 0.21
kulkuväylien liukkaus talvella 75 75 0.76 29 35 0.00
huono valaistus 77 72 0.01 31 33 0.42
Ilkivalta, rikollisuus 76 72 0.02 31 34 0.11
liikenteen melu 76 74 0.34 30 37 0.00
teollisuuden melu 76 75 0.80 31 35 0.16
roskaisuus 76 74 0.43 30 36 0.01
asuinalueen rumuus 76 72 0.15 31 36 0.08
asuinalueen turvallisuus 77 65 0.00 32 32 0.91
TAULUKKO 1. Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen vapaa-ajalla ja työmatkoilla
sukupuolittain. Prevalenssit (%) ja chi2-testien arvot ei haittaa vs haittaa (x2
)
Vapaa-ajan liikunta1
Työmatkaliikunta2
1. Vapaa-ajallaan vähintään kävelyä, pyöräilyä, kevyttä koti- tai pihatyötä useita tunteja
viikossa tekevien osuus
2. Työ- tai koulumatkallaan kävelyä tai pyöräilyä vähintään 15 min päivässä harrastavien osuus

13. 18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
13
Tyytyvä
inen
Ei
tyytyväi
nen
Tyytyvä
inen
Ei
tyytyväi
nen
30-54-vuotiaat % % x2 % % x2
vaaralliset risteykset 74 75 0.40 25 24 0.69
kulkuväylien liukkaus talvella 74 72 0.20 23 30 0.00
huono valaistus 74 70 0.03 25 25 0.88
Ilkivalta, rikollisuus 74 69 0.02 24 28 0.05
liikenteen melu 74 72 0.56 24 28 0.07
teollisuuden melu 73 76 0.17 24 28 0.12
roskaisuus 74 72 0.60 24 29 0.01
asuinalueen rumuus 73 71 0.46 25 29 0.14
asuinalueen turvallisuus 75 62 0.00 25 22 0.58
55-65-vuotiaat
vaaralliset risteykset 76 82 0.02 21 26 0.11
kulkuväylien liukkaus talvella 78 76 0.33 19 26 0.00
huono valaistus 77 80 0.22 21 23 0.44
Ilkivalta, rikollisuus 77 76 0.73 20 28 0.00
liikenteen melu 76 79 0.21 21 25 0.04
teollisuuden melu 77 84 0.02 21 26 0.16
roskaisuus 77 76 0.70 20 27 0.01
asuinalueen rumuus 77 77 0.93 21 28 0.09
asuinalueen turvallisuus 78 71 0.06 22 26 0.14
1. Vapaa-ajallaan vähintään kävelyä, pyöräilyä, kevyttä koti- tai pihatyötä
2. Työ- tai koulumatkallaan kävelyä tai pyöräilyä vähintään 15 min päivässä
Vapaa-ajan liikunta1
Työmatkaliikunta2
TAULUKKO 2. Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen vapaa-ajalla ja
työmatkoilla ikäryhmittäin. Prevalenssit (%) ja chi2-testien arvot tyytyväinen vs ei
tyytyväinen (x2
)

14. 18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
14
Tyytyväi
nen
Ei
tyytyväi
nen
Tyytyväi
nen
Ei
tyytyväi
nen
Matala koulutus % % x2
% % x2
vaaralliset risteykset 70 74 0.32 19 21 0.41
kulkuväylien liukkaus talvella 72 69 0.12 17 23 0.01
huono valaistus 72 68 0.31 19 19 0.96
Ilkivalta, rikollisuus 72 69 0.32 18 25 0.01
liikenteen melu 70 75 0.03 18 21 0.50
teollisuuden melu 70 79 0.08 19 23 0.32
roskaisuus 71 73 0.47 18 25 0.01
asuinalueen rumuus 72 67 0.32 19 20 0.79
asuinalueen turvallisuus 73 61 0.00 19 23 0.31
Korkea koulutus
vaaralliset risteykset 75 76 0.57 30 29 0.50
kulkuväylien liukkaus talvella 74 75 0.43 28 35 0.00
huono valaistus 75 71 0.05 30 32 0.15
Ilkivalta, rikollisuus 75 70 0.01 29 35 0.00
liikenteen melu 75 72 0.17 29 34 0.01
teollisuuden melu 74 72 0.35 29 35 0.01
roskaisuus 74 74 0.99 29 35 0.00
asuinalueen rumuus 74 74 0.96 30 36 0.01
asuinalueen turvallisuus 75 67 0.00 30 34 0.30
2. Työ- tai koulumatkallaan kävelyä tai pyöräilyä vähintään 15 min päivässä harrastavien
TAULUKKO 3. Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen vapaa-ajalla ja
työmatkoilla koulutusryhmittäin*. Prevalenssit (%) ja chi2-testien arvot tyyväinen vs ei
tyytyväinen (x2
)
Vapaa-ajan liikunta1
Työmatkaliikunta2
* Matala koulutus= peruskoulutus tai keskiaste, Korkea koulutus= Korkeakoulu tai ylempi
1. Vapaa-ajallaan vähintään kävelyä, pyöräilyä, kevyttä koti- tai pihatyötä useita tunteja

15. Yhteenveto tuloksista:
• Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen näyttäisi olevan
erilainen kun huomioidaan
– Liikkumismuoto
– Sukupuoli
– Ikäryhmä
– Koulutustaso
• Liikkumisen kannalta merkittävimpiä tekijöitä olivat kenties mm.
– Turvallisuus vapaa-ajalla liikkumiselle naisilla ja vapaa-ajan liikkumisen
kannalta
– Rumuus/roskaisuus, melu ja liukkaus työmatkalla liikkumiselle
• Mutta mielenkiintoista myös ne lähiympäristön tekijät, jota eivät olleet
yhteydessä liikkumiseen eri väestöryhmissä
– Melulla ja huonolla valaistuksella sekä asuinalueen rumuudella ei ollut merkitystä
liikkumiseen alhaisen koulutuksen ryhmässä
– Asuinalueen turvallisuudella ei ollut merkitystä liikkumiselle vanhemmissa
ikäryhmissä
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
15

16. Muistettava…
• Aktiivisemmat liikkujat raportoivat enemmän ”haittoja” kuin
harvemmin liikkuvat:
– Työmatkaliikkujat (miehet ja korkeasti kouluttautuneet): liukkautta, melua,
rumuutta, roskaisuutta
– 54-60-vuotiaat naiset: vaarallisia risteyksiä, melua
• Subjektiivinen kokemus lähiympäristöstä, johon voi vaikuttaa monet
muutkin tekijät kuin tarkasteltiin nyt
• Tulokset alustavia ja exploratiivisia
– Tarvitaan tarkempia tilastollisia menetelmiä, jotka ottavan huomioon
alueellisen korrelaation
– Suuria kaupunkeja ja maaseutua on analysoitava erikseen huomioiden
väestön tiheys, joka vaikuttaa viheralueisiin ja muihin
ulkoilumahdollisuuksiin
• Tarvitaan pitkittäistutkimuksia, jotta kausaalisuhteet voidaan
varmistaa!
• Asuvatko liikkujat liikkumista tukevissa ympäristöissä?
• Paikkatietoaineistojen antavat mahdollisuuden (objektiivisen)
ympäristön ja sen muutoksien tutkimiseen…
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
16

17. Built Environment and Green Areas as Determinants for
Cycling and Walking among Finns and Dutch – A
Longitudinal Study Using Geographic Information Systems
(BEGACYS 1.9.2013-20.8.2016)
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
17
BUILT ENVIRONMENT (GIS)
- Urban form
- Pedestrian/cycling routes
- Neigbourhood’s safety
(perceived)
GREEN AREAS (GIS)
- Forests, parks
- Recreation areas
- Neighborhood aesthethics
(perceived)
Adopted and modified from JP
Elder et al Health Education
Research 2007
CYCLING & WALKING
(SURVEYS)
- Transportation
- Recreation
- Fitness
OTHER FACTORS (SURVEYS)
- Socioeconomic position
(education, occupation, income)
- Social environment (social
support and social participation)
- Health status
- Other health behaviours
URBAN POLICY
AND PLANNING
(comparison)
- between the largest
cities in Finland
- between Finland
and the Netherlands

18. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella
pitkittäisasetelmasta:
a) Mitkä väestöryhmät ovat ”herkempiä” rakennetun
ympäristön ja viheralueiden vaikutukselle kävelyn ja pyöräilyn
suhteen?
b) Onko rakennetun ympäristön tai viheralueiden muutoksella
vaikutusta kävelyyn ja pyöräilyyn?
c) Onko yhteyksiä merkittäviä eroja alueiden välillä ja
Suomen sekä Hollannin kontekstissa?
d) Kun muut yksilön taustatekijät (mm. ikä, koulutus,
terveys, sosiaalinen tuki, urbanisaatioaste, alue) otetaan
huomioon…
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
18

19. Paikkatietoaineistot ja väestöaineistot
Suomessa ja Hollannissa
• Paikkatietoaineistot joissa ympäristöön liittyvää tietoa (mm.
Maanmittauslaitos, SYKE, Tilastokeskus) on alihyödynnettyjä
liikuntatutkimuksessa:
– Voidaan linkata yksilöön kotiosoitteen ja geocoordinaatin
perusteella
– Rakennettu ympäristö: rakennustiheys, saavutettavuus,
asuinalueen tyyppi, liikkumisvyöhykkeet
– Kävely ja pyöräilyväylät
– Viheralueet ja virkistysalueet
• Pitkittäistutkimukset (Terveys 2011 –tutkimus ja HELIUS-
tutkimus)
– Yksilötason seuranta-aineistoja
– Tiedot liikkumisesta ja taustatekijöistä
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
19

20. Ajankohtainen ja tieteellinen tietotarve…
• Monissa poliittisissa strategioissa, toimenpideohjelmissa, ja myös
hallitusohjelmassa korostetaan aktivoivien ympäristöjen, yhtäläisten
mahdollisuuksien merkitystä ja liikunnallisen elämäntavan
edistämisestä:
– WHO:n ”Physical activity promotion in socially disadvatanged groups” (2013)
– LVM:n ”Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020”
– Kataisen hallitusohjelma
– YM:n ”Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017”
– Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon
kehittämislinjoista (STM 2008)
– Valtineuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista (OKM 2008)
• Onko meillä kuitenkaan vielä riittävää tieteellistä näyttöä ympäristön
merkityksestä liikkumiselle?
– Erityisesti, jotta voimme sanoa mikä vaikuttaa mihinkin ja miten voisimme
ympäristöön liittyvien tekijöiden avulla edistää liikunnallista elämäntapaa
väestötasolla?
– Voisimme suunnitella aktivoivia ja motivoivia liikkumisympäristöjä?
– Tarjota ympäristöjä kaikkien erityisryhmien liikunnallisiin tarpeisiin ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille liikkumiseen?
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
20

21. Nyt käynnistyvän tutkimuksen tulokset tulevat
tarjoamaan vastauksia tietotarpeeseen:
– Havainnollistaa miten viheralueiden saavutettavuus ja läheisyys
sekä kävely- että pyörätiet edistävät kävelyä ja pyöräilyä.
• Lisäksi miten sosiaalinen tuen muodot, sosioekonomiset tekijät ja
muut yksilön taustatekijät vaikuttavat ympäristön ja liikkumiseen
yhteyteen
– Tuottaa innovatiivisia ja tieteelliseen tietoon perustuvia
lähestymistapoja kunnille
• Kaupunkivertailujen avulla huomioida eri liikkumismuotojen ja alueiden
sekä erityisryhmien tarpeet.
• Yhdistämällä paikkatietoaineistoja ja yksilötason pitkittäisseuranta-
ainestoja
– Mahdollisuus vertailla Suomen ja Hollannin liikuntakulttuureja ja
kaupunkisuunnittelua sekä pyöräilypoliittisia keinoja
• Mitä voimme oppia eri tavoista ja keinoista sekä tuloksista kahdessa
eri maassa jossa liikkuminen kävellen ja pyöräillen on yleistä, mutta
ympäristöt hyvinkin erilaisia?
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
21

22. KESKEISET LÄHTEET I:
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
22
• ABRAHAM, A., SOMMERHALDER, K. & ABEL, T. 2010. Landscape and well-being: a scoping study on the health-promoting impact of
outdoor environments. Int J Public Health, 55, 59-69.
• BORODULIN, K., PARONEN, O. & MÄNNISTÖ, S. 2011. Aikuisten vapaa-ajan liikuntaympäristöt. In: HUSU, P., PARONEN, O., SUNI, J. &
VASANKARI, T. (eds.) Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset.: Opetus- ja
kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15.
• CHARREIRE, H., WEBER, C., CHAIX, B., SALZE, P., CASEY, R., BANOS, A., BADARIOTTI, D., KESSE-GUYOT, E., HERCBERG, S.,
SIMON, C. & OPPERT, J. M. 2012. Identifying built environmental patterns using cluster analysis and GIS: Relationships with walking,
cycling and body mass index in French adults. Int J Behav Nutr Phys Act, 9, 59.
• DAGMAR, S., WALID EL, A. & ERIK, S. 2011. Neighbourhood Environment Correlates of Physical Activity: A Study of Eight Czech
Regional Towns. International Journal of Environmental Research and Public Health, 341.
• FRASER, S. D. & LOCK, K. 2011. Cycling for transport and public health: a systematic review of the effect of the environment on cycling.
Eur J Public Health, 21, 738-43.
• HANIBUCHI, T., KAWACHI, I., NAKAYA, T., HIRAI, H. & KONDO, K. 2011. Neighborhood built environment and physical activity of
Japanese older adults: results from the Aichi Gerontological Evaluation Study (AGES). BMC Public Health, 11, 657-657.
• JOSEPH, P., DAVIS, A. D., MILLER, R., HILL, K., MCCARTHY, H., BANERJEE, A., CHOW, C., MENTE, A. & ANAND, S. S. 2012.
Contextual determinants of health behaviours in an aboriginal community in Canada: pilot project. BMC Public Health, 12, 952-959.
• KEEGAN, T. H. M., HURLEY, S., GOLDBERG, D., NELSON, D. O., REYNOLDS, P., BERNSTEIN, L., HORN-ROSS, P. L. & GOMEZ, S. L.
2012. The Association Between Neighborhood Characteristics and Body Size and Physical Activity in the California Teachers Study Cohort.
American Journal of Public Health, 102, 689-697.
• LEE, A. C. & MAHESWARAN, R. 2011. The health benefits of urban green spaces: a review of the evidence. J Public Health (Oxf), 33, 212-
22.
• MAAS, J., VAN DILLEN, S. M., VERHEIJ, R. A. & GROENEWEGEN, P. P. 2009a. Social contacts as a possible mechanism behind the
relation between green space and health. Health Place, 15, 586-95.
• MAAS, J., VERHEIJ, R. A., DE VRIES, S., SPREEUWENBERG, P., SCHELLEVIS, F. G. & GROENEWEGEN, P. P. 2009b. Morbidity is
related to a green living environment. J Epidemiol Community Health, 63, 967-73.
• MAAS, J., VERHEIJ, R. A., SPREEUWENBERG, P. & GROENEWEGEN, P. P. 2008. Physical activity as a possible mechanism behind the
relationship between green space and health: a multilevel analysis. BMC Public Health, 8, 206-218.

23. • MCNEILL, L. H., KREUTER, M. W. & SUBRAMANIAN, S. V. 2006. Social environment and physical activity: a review of concepts and evidence. Soc
Sci Med, 63, 1011-22.
• OLIVER, L., SCHUURMAN, N., HALL, A. & HAYES, M. 2011. Assessing the influence of the built environment on physical activity for utility and
recreation in suburban metro Vancouver. BMC Public Health, 11, 959-959.
• PEARCE, J. & MADDISON, R. 2011. Do enhancements to the urban built environment improve physical activity levels among socially disadvantaged
populations? International Journal for Equity in Health, 28.
• PRINS, R. G., MOHNEN, S. M., VAN LENTHE, F. J., BRUG, J. & OENEMA, A. 2012. Are neighbourhood social capital and availability of sports
facilities related to sports participation among Dutch adolescents? Int J Behav Nutr Phys Act, 9, 90.
• SALLIS, J. F., CERVERO, R. B., ASCHER, W., HENDERSON, K. A., KRAFT, M. K. & KERR, J. 2006. An ecological approach to creating active living
communities. Annu Rev Public Health, 27, 297-322.
• SERRANO-SANCHEZ, J. A., LERA-NAVARRO, A., DORADO-GARCÍA, C., GONZÁLEZ-HENRIQUEZ, J. J. & SANCHIS-MOYSI, J. 2012. Contribution
of Individual and Environmental Factors to Physical Activity Level among Spanish Adults. PLoS ONE, 7, 1-10.
• STIGSDOTTER, U. K., EKHOLM, O., SCHIPPERIJN, J., TOFTAGER, M., KAMPER-JORGENSEN, F. & RANDRUP, T. B. 2010. Health promoting
outdoor environments--associations between green space, and health, health-related quality of life and stress based on a Danish national
representative survey. Scand J Public Health, 38, 411-7.
• TROST, S. G., OWEN, N., BAUMAN, A. E., SALLIS, J. F. & BROWN, W. 2002. Correlates of adults' participation in physical activity: review and update.
Med Sci Sports Exerc, 34, 1996-2001.
• VAN DEN BERG, A. E., MAAS, J., VERHEIJ, R. A. & GROENEWEGEN, P. P. 2010. Green space as a buffer between stressful life events and health.
Soc Sci Med, 70, 1203-10.
• VAN HOLLE, V., DEFORCHE, B., VAN CAUWENBERG, J., GOUBERT, L., MAES, L., VAN DE WEGHE, N. & DE BOURDEAUDHUIJ, I. 2012.
Relationship between the physical environment and different domains of physical activity in European adults: a systematic review. BMC Public Health,
12, 807-807.
• WENDEL-VOS, W., DROOMERS, M., KREMERS, S., BRUG, J. & VAN LENTHE, F. 2007. Potential environmental determinants of physical activity in
adults: a systematic review. Obes Rev, 8, 425-40.
• WHITE, M. P., ALCOCK, I., WHEELER, B. W. & DEPLEDGE, M. H. 2013. Would you be happier living in a greener urban area? A fixed-effects analysis
of panel data. Psychol Sci, 24, 920-8.
• WINTERS, M., BRAUER, M., SETTON, E. M. & TESCHKE, K. 2010. Built environment influences on healthy transportation choices: bicycling versus
driving. J Urban Health, 87, 969-93.
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
23
KESKEISET LÄHTEET II:

24. Kiitokset!
Yhteydenotot ja lisäkysymykset: tomi.maki-opas@thl.fi
18.9.2013
Luonto ja hyvinvointi - Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan, Luontokeskus Haltia / Tomi Mäki-
Opas
24