SlideShare a Scribd company logo
1 of 37
LAMK toimilupa 1.1.2014 alkaen
Valtioneuvoston päätös 12.12.2013

OUTI KALLIONEN, REHTORI

1

15. tammikuuta 2014
STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT
TOIMILUPAPROSESSIIN

2

15. tammikuuta 2014
Visio 2020

3

15. tammikuuta 2014
Toiminta-ajatus


Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen
vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut
korkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita
työelämään.
 Ammattikorkeakoulu vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä
ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla.
 Ammattikorkeakoulu on rohkea, joustava ja innostava
kumppani, joka toimii opiskelija- ja oppimiskeskeisesti ja
huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista.


4

Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen alueen
itsenäisenä ammattikorkeakouluna osana strategista FUASliittoumaa, johon kuuluvat Hämeen ja Lahden
ammattikorkeakoulut sekä Laurea-ammattikorkeakoulu

15. tammikuuta 2014
LAMK strateginen näkemys




Toiminta-ajatukseen liittyy myös kiinteiden ja aktiivisten kumppanuuksien
luominen toimintaympäristön (alueellinen, kansallinen, kansainvälinen)
kanssa aluekehityksen vauhdittamisessa ja osaamisen siirrossa.



5

Lahden ammattikorkeakoulun strateginen näkemys, toiminta-ajatus ja visio
vuoden 2020 toiminnasta perustuu toimintaympäristön muutosten
analysointiin ja ennakointiin, alueen strategisiin painopisteisiin,
ammattikorkeakoulun vahvuuksiin sekä profilointiin ja painoalojen
strategiseen valintaan.

Strateginen näkemys toteutuu erityisesti työelämäläheisen, integroivan
pedagogiikan kehittämisessä. Sen mukaisesti painoalarajat ylittävä
monialainen, kansainvälinen koulutus- ja TKI-toiminta on vuonna 2020
leimallista uudella kampusalueella Niemessä, jossa ammattikorkeakoulu,
alueen yliopistotoimijat ja yritykset ovat tiiviissä ja toiminnallisessa
vuorovaikutuksessa ja käyttävät yhdessä tiloja ja palveluita, mikä edistää
kaupunkiseudun korkeakoulutoiminnan laatua, tehokkuutta ja
vaikuttavuutta.

15. tammikuuta 2014
Strateginen kansainvälistyminen




LAMK profiloituu kansainvälisesti erityisesti painoalueillaan,
määritellyillä kohdealueilla, vahvojen strategisten kumppanuuksien
sekä strategisesti valittujen vieraskielisten amk- ja yamk-tutkintojen
avulla.



6

LAMKin kansainvälisen toiminnan strategiassa korostetaan muutosta
kansallisesta toimijasta kansainväliseksi toimijaksi.

EU:n linjaukset ja kehittämisen painopisteet (mm. Horizon 2020),
kansainvälistyvä tki-toiminta, yhdenmukaiset tutkintorakenteet sekä
koulutuksen vertailtavuus vaikuttavat LAMKin kansainvälisen toiminnan
kehittämistavoitteisiin sekä kansainvälisen osaamisen siirron
vauhdittamiseen alueella.

15. tammikuuta 2014
FUAS-liittouma toimilupaprosessissa




29.5.2012 allekirjoitetun liittoumasopimuksen mukaisesti olemme
sopimuspohjaisessa strategisessa liittoumassa



Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhdensuuntainen FUASliittouman strategisten lähtökohtien ja painotusten kanssa. FUAS-liittouman
toiminta-ajatus ja visio on luotu yhteisessä strategiaprosessissa ja vahvassa
yhteistyössä. Se perustuu tulevaisuuden ennakointiin sekä osallistuvien
korkeakoulujen painoala- ja strategia-ajatteluun



7

FUAS-liittouman korkeakoulut (HAMK, LAMK ja Laurea) hakevat kukin
toimilupaa itsenäisinä ammattikorkeakouluina

FUAS-tahtotila 2020 on olla kansainvälisesti arvostettu, laajan
metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä vahvistava itsenäisten
korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen
elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja
aluekehityspalvelut.

15. tammikuuta 2014
LAMK toimintaympäristö

8

15. tammikuuta 2014
Toiminta-ajatuksen ja vision yhteys alueeseen




Kansainvälinen ulottuvuus tulee erityisesti EU-puiteohjelman ja HORIZON
2020 –ohjelman kautta



Lahden ammattikorkeakoulu on laatinut nykyisen strategiansa
vuosiksi 2013-2016.



9

Omistajien tahtotilaa tulevaisuuden osalta kuvaavat erityisesti Lahden
kaupungin strategia 2025, Päijät-Häme 2035 –maakuntasuunnitelma sekä
Kasvusopimus ja Innovatiiviset Kaupungit –ohjelma, joiden osalta Lahden
valinnat vielä täsmentyvät. Näitä kuvataan tarkemmin profiilien ja
painoalojen sekä toimintaympäristön analyysin yhteydessä.

Ammattikorkeakoulu käynnistää strategian uudistamistyön 2015
perustettavan osakeyhtiön hallituksen aloitettua työskentelynsä. Strategia
laaditaan vuosille 2016-2020 vision 2020 pohjalta.

15. tammikuuta 2014
Keskeiset menestystekijät











10

Päijät-Hämeen ainoana korkeakouluna LAMKilla keskeinen
rooli koulutustehtävän sekä TKI-tehtävän toteuttajana ja
alueen kansainvälistäjänä.
Koulutusvastuut perustuvat alueen strategisiin painopisteisiin
Vahva alueellinen asiantuntijuus ja toimintakulttuurin
tuntemus
Kestävä taloudellinen tilanne
Lahden kaupungin alueelle keskitetty kampusrakenne
mahdollistaa tasalaatuiset palvelut, edesauttaa yhteistyötä ja
helpottaa opiskelijoiden liikkumista
Niemen innovaatiokeskittymä
Toimiva ja omaleimainen alueellinen yliopistoyhteistyö
FUAS-liittouma

15. tammikuuta 2014
Kasvusopimus ja Lahden kaupunkiseudun
kehittäminen


Kasvusopimuksen ja kaupunkiseudun kehittämisen kannalta olennaiset
kehittämislinjaukset ovat samansuuntaiset




11

kaupunkiseudusta kehitetään
elinvoimainen, ympäristöön, muotoiluun ja käytäntölähtöiseen
innovaatiotoimintaan keskittynyt, kansainvälisen tason
osaamiskeskittymä, joka tarjoaa vetovoimaisen sijainti- ja
kehittämisympäristön yrityksille.

Lahden kaupunkiseudulla panostetaan Cleantechin kolmanteen
aaltoon, jossa luodaan uutta liiketoimintaa cleantechin ja muotoilun
systeemisillä ratkaisuilla.

15. tammikuuta 2014
STRATEGINEN PROFILOITUMINEN JA
KOULUTUSVASTUUT

12

15. tammikuuta 2014
Strateginen profiloituminen korkeakoulukentässä

Lahden ammattikorkeakoulun strateginen profiloituminen ja painoalat
määrittyvät ja vahvistuvat tulevaisuudessa merkittävällä tavalla osana
Lahden kaupunkiseutua, alueen strategioita ja kasvusopimusta, joissa
ammattikorkeakoululle on luotu selkeä ja strateginen rooli alueen
suurimpana korkeakoulu- ja TKI-toimijana.
Olennaiset kehittämislinjaukset ovat yhteiset ja samansuuntaiset –
kaupunkiseudusta kehitetään elinvoimainen, ympäristöön, muotoiluun ja
käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan keskittynyt, kansainvälisen
tason osaamiskeskittymä, joka tarjoaa vetovoimaisen sijainti- ja
kehittämisympäristön yrityksille.

13

15. tammikuuta 2014
LAMK profiilit ja painoalat


Opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden
ammattikorkeakoulun välisessä sopimuksessa kaudelle 2013-2016
ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat seuraavasti:



Lahden ammattikorkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat määräytyvät
osana strategista FUAS-liittoumaa. FUAS-liittouman strategisten
painoalojen päävastuut jakautuvat seuraavasti: teknologiaosaaminen
ja yrittäjyys (HAMK), ympäristö ja energiatehokkuus (LAMK) ja
yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) sekä hyvinvoinnin
turvaaminen (läpileikkaava). Lahden ammattikorkeakoulun
painoaloihin kuuluu edellä esitetyn lisäksi muotoilu ja
hyvinvointipalvelujen kehittäminen.



14

Lahden ammattikorkeakoulu profiloituu integroivassa
pedagogiikassa, käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ja
opiskelijayrittäjyydessä.
 Lisäksi koulutusvastuissa on määritetty tarkennetusti Lahden
ammattikorkeakoulun erityisiä profiileja osana kansallista koulutustarjontaa
15. tammikuuta 2014
LAMK profiilit ja painoalat

Käytäntölähtöinen
innovaatiotoiminta

Muotoilu

Ympäristö

Integroiva pedagogiikka

Opiskelijayrittäjyys

15

15. tammikuuta 2014

Hyvinvointipalvelujen
kehittäminen
Integroivan pedagogiikan profiili




Oppimisympäristöt rakennetaan yhteistyössä yritysten kanssa ottaen
huomioon tulevan Niemen kampuksen ja FUAS-liittouman
virtuaalikampuksen luomat mahdollisuudet.



16

Integroivan pedagogiikan avulla etsitään ja kehitetään
opiskelijakeskeisiä, työelämäläheisiä sekä TKI:n ja opetuksen integraatiota
edistäviä malleja. Integroivassa pedagogiikassa lisätään alueen
yritysten, organisaatioiden ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä sekä
kehitetään henkilöstön yhteisöllisiä ja moniammatillisia työtapoja.

TKI:n ja opetuksen integraatio edistää opiskelijoiden
oppimisprosessia, oppimista ja lisää valintamahdollisuuksia.

15. tammikuuta 2014
Avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta
profiilina








17

LAMKissa avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, joka on valittu
myös alueen toimintamalliksi, pohjautuu käytäntöorientaatioon ja aidoissa
tilanteissa tapahtuvaan ongelmanratkaisuun.
Eri alojen osallistujat tuottavat yhdessä soveltavaa tietoa ja uutta
monialaista osaamista.
Toimintamalli antaa tilaa oppimiselle, oivalluksille, intuitiolle sekä
ongelmanratkaisulle.
Toiminta perustuu opiskelijoiden ja opettajien aktiiviseen osallistumiseen
työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja projektitehtäviin, joissa yhdistetään
teoria ja käytäntö. Innovaatio-osaamisen lisääntyminen on osa opiskelijan
asiantuntijuuden kehittymistä.
Innovaatiotoiminnan tavoite on syntyneiden ideoiden tunnistaminen, arviointi
ja jalostaminen markkinoille tai julkiselle sektorille.

15. tammikuuta 2014
Opiskelijayrittäjyyden profiili









18

Opiskelijayrittäjyyttä edistetään LAMKissa vahvistamalla opiskelijoiden
yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä kaikissa
koulutusvastuissa.
Yritys- ja tuoteideoiden jalostaminen markkinoille, tiivis yhteistyö työelämän
kanssa sekä organisaatiorajat ylittävä yhteistoiminta vahvistavat yrittäjyyttä.
Oppiminen on yrittäjämäistä, monikulttuurista ja monialaista.
Innovaatiotoiminnan ja rohkeiden pedagogisten ratkaisujen tavoitteina ovat
yrittäjämäinen työote ja uuden yritystoiminnan käynnistäminen.
Opiskelija oppii tuotteistamaan omaa osaamistaan.
Yrittäjyys on arvostettu työllistymisen muoto.
LAMKista valmistuva kykenee yhdessä muiden toimijoiden kanssa
kehittämään kaupallistettavaa ja yhteiskunnallisesti hyödyttävää osaamista.

15. tammikuuta 2014
Muotoilun painoala


Muotoilu on muutosta olemassa olevista olosuhteista haluttuihin
olosuhteisiin. Muotoilulla kehitetään tuotteita, palveluita, elämyksiä ja
järjestelmiä.
 Muotoiluajattelulla (design thinking) kehitetään tulevaa yhdistämällä
ihmisten tarpeita sekä teknologian ja liiketoiminnan mahdollisuuksia.
Muotoilu käsitetään muotoilun ja viestinnän taideperustaisena
kokonaisuutena, joka rakentuu positiiviselle, kriittiselle ja uutta rakentavalle
ajattelulle.
 Käyttäjätutkimusta ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua, muotoilun ja viestinnän
menetelmiä sekä design thinking –mallia sovelletaan laajemminkin
ammattikorkeakoulun toiminnassa.
 Esimerkki tästä on palvelumuotoilu (service design), jossa muotoiluajattelu
tuodaan osaksi eri alojen palvelukehitystä kehittämiskohteenaan
palveluprosessit ja -ympäristöt sekä asiakaskokemus.
 LAMKilla on FUAS-liittoumassa keskeisin muotoilun koulutusvastuu.

19

15. tammikuuta 2014
Ympäristö painoala










20

Ympäristö painoalana kiinnittyy Lahden alueen tavoitteeseen olla Suomen
merkittävin ympäristöalan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan cleantechkeskittymä.
Painoala vahvistaa kaupunkiseudun Future City Demonstrator –toimintamallia, joka
keskittyy erityisesti energia- ja materiaalitehokkaisiin rakennetun ympäristön ja
kaupunkiekosysteemin ratkaisuihin sekä materiaalivirtojen optimoinnin ja biomassojen
hyödyntämisen uusiin liiketoimintaketjuihin.
Cleantech tarkoittaa alueen yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista
suljettujen kiertojen periaatteella ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä.
Ympäristöteknologiassa fokusoidutaan erityisesti kestävään yhdyskuntasuunnitteluun
ja sitä tukeviin teknologiaratkaisuihin. Tässä aktiivisina toimijoina ja kehittäjinä ovat
tekniikan, muotoilun ja liiketalouden alan opiskelijat ja opettajat sekä FUAS ja
kansallinen ja kansainvälinen yliopisto- ja korkeakouluverkosto yhdessä
elinkeinoelämän kanssa.
FUAS-liittoumassa LAMK vastaa ”Ympäristö ja energiatehokkuus” -painoalasta.
Vuonna 2020 Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti
tunnustettu ympäristöteknologia- ja cleantech-osaamisen kouluttaja, kehittäjä ja
tutkija.
Ympäristövastuullisuus sisältyy kaikkien koulutusvastuiden oppimisprosesseihin.

15. tammikuuta 2014
Hyvinvointipalvelujen kehittämisen painoala




Terveysliikunta on alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian kasvuala ja osittain myös
siitä syystä hyvinvointipalvelujen kehittäminen nostettiin strategiseksi painoalaksi. Lahden
seudusta on tavoitteena kehittää terveysliikunnan tutkimuksen, osaamisen, koulutuksen
ja liiketoiminnan huippualue. LAMK tekee yhteistyötä Haaga-Helian kanssa tavoitteena
vahvistaa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämistä
sekä tuottaa ohjausosaamistaan hyödyntäen uusia palvelumuotoja ja innovaatioita.



21

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen korostuu yhteiskunnallisten muutosten myötä.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ikääntyneen väestön osuus kasvaa PäijätHämeessä lähitulevaisuudessa suuremmaksi kuin koko maassa. Vuonna 2015 PäijätHämeessä arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä 24 prosenttia väestöstä koko maata
koskevan arvion jäädessä 21 prosenttiin. LAMK vastaa ennakoivasti alueen tarpeisiin
koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla. Alueen sosiaali- ja
terveysalan toimijoiden kanssa tehdään tavoitteellista ja laajaa yhteistyötä julkisella,
yksityisellä sekä kolmannella sektorilla ottamalla huomioon koko väestön ja erityisesti
iäkkäiden tarpeet.

Aluekehitystyössä keskeistä on laaja-alainen hyvinvointipalvelujen uudistaminen,
tuotekehitys, hyvinvointialan yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen sekä
palveluprosessien ja palveluketjujen uudistaminen. Vuoteen 2020 mennessä Lahden
ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu monialaisesta
hyvinvointipalveluiden kehittämisestään ja osaamisen viennistään sekä on haluttu
yhteistyökumppani koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnoissa.

15. tammikuuta 2014
FUAS – teknologiaosaaminen ja yrittäjyys




E-learning, e-working ja virtuaalikampuksen rakentaminen ovat tämän
painoalan keskiössä.



Painoalalla keskitytään kansainvälisen liiketoiminnan
kehittämiseen, monipuoliseen muotoilun soveltamiseen sekä erityisesti
teolliseen ja palvelumuotoiluun.



22

FUAS-liittouman strateginen painoala teknologiaosaaminen ja
yrittäjyys edistää digitalisoitumista ja sähköisten palveluiden
kehittämistä.

Tämän painoalan vetovastuu FUAS-liittoumassa on Hämeen
ammattikorkeakoululla.
FUAS – ympäristö ja energiatehokkuus




Painoala sopii hyvin Lahden alueen profiiliin ja Päijät-Hämeen
osaamiskärkiin.



Ympäristöteknologisten ratkaisujen kehittäminen, biotalouden
osaaminen (bioenergia, ruuan tuotanto ja kulutus) ja
energiatehokkuuden parantaminen (esim. älykäs liikenne)
mahdollistavat uuden ympäristöliiketoiminnan kehittymisen.



23

Ympäristö ja energiatehokkuus FUAS-liittouman strategisena
painoalana on LAMKin vetovastuulla.

Tavoitteena on edistää metropolimaaseudun säilymistä elinvoimaisena
ja kaupunkiympäristön sopeutumista ilmastonmuutokseen.
FUAS turvallisuus ja eheys sekä hyvinvoinnin
turvaaminen




24

FUAS-liittouman strategisen painoalan yhteiskunnan turvallisuus ja
eheys ytimessä ovat vesi ja ravinto, rakennettu ympäristö,
energiavarmuus ja kriisivalmius. Tämän painoalan vetovastuu FUASliittoumassa on Laurea-ammattikorkeakoululla.

Hyvinvoinnin turvaaminen on FUAS-liittouman läpileikkaava painoala.
Painoalalla korostuvat väestön ikääntyminen ja itsenäinen selviytyminen.
Se tähdentää yhteisöllisyyden merkitystä ja virtuaalipalveluiden
mahdollisuuksia ja niiden kehittämistä. Painoala sisältää myös
tuottavuuden ja palveluyrittäjyyden vahvistamisen. Hyvinvointipalvelujen
kehittäminen LAMKin strategisena painoalana vahvistuu FUASyhteistyössä merkittävällä tavalla.
Koulutusvastuut, tutkinnot ja tutkintonimikkeet


Muotoilun koulutusvastuu, muotoilija (amk), muotoilija (yamk)
 Media-alan koulutusvastuu, medianomi (amk), medianomi (yamk)






Energia- ja ympäristötekniikan koulutusvastuu, insinööri (amk),
Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusvastuu, insinööri (amk)
Tieto- ja viestintätekniikan koulutusvastuu, insinööri (amk)
Konetekniikan koulutusvastuu, insinööri (amk)
insinööri (yamk)



Terveysalan koulutusvastuu, sairaanhoitaja (amk), sairaanhoitaja
(yamk), fysioterapeutti (amk), fysioterapeutti (yamk)



Sosiaalialan koulutusvastuu, sosionomi (amk), sosionomi (yamk)



Liiketalouden koulutusvastuu, tradenomi (amk), tradenomi (yamk)
 Tietojenkäsittelyn koulutusvastuu, tradenomi (amk), tradenomi (yamk)
25

15. tammikuuta 2014
Kulttuurialan koulutusvastuu




26

Muotoilun koulutus profiloituu teollisuutta palvelevaan muotoiluun, johon
sisältyy useampia muotoilun osaamisalueita. Siinä yhdistyvät synergisesti
yleinen, ammattialakohtainen ja profiloiva muotoiluosaaminen.
Ensimmäisen synergisen kokonaisuuden muodostavat teollinen muotoilu,
pakkaus- ja brändimuotoilu ja ajoneuvomuotoilu, toisen muoti- ja
vaatetussuunnittelu ja korumuotoilu. Kolmas muodostuu
sisustusarkkitehtuurista ja kalustemuotoilusta.
Media-alan koulutus profiloituu kuvalliseen viestintään, joka muodostaa
synergisen kokonaisuuden yhdistäen graafisen suunnittelun, valokuvauksen
ja mediasisällön suunnittelun. Media-alalla mediasisällön suunnittelun
pääaineessa on tulevaisuudessa mahdollista valita opintopolku, joka totetuu
kokonaan englanninkielisenä.
Liiketalouden koulutusvastuu




27

Liiketalouden koulutus profiloituu yrittäjyyteen, palveluliiketoimintaan ja
hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Liiketalouden koulutuksessa kaikissa
sisällöissä painottuvat vastuullinen liiketoiminta ja ympäristöosaaminen.
Tietojenkäsittelyn koulutuksen profiili on ympäristönäkökulman sisältävien ja
liiketoiminnalle lisäarvoa tuottavien kokemuslähtöisten digitaalisten
palveluiden kehittäminen painotuksina digitaaliset hyvinvointipalvelut ja
julkishallinnon tietojärjestelmät. Synergisesti toimiva Monitori-oppimisyhteisö
on yhteinen tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen kanssa.

15. tammikuuta 2014
Sosiaali- ja terveysalan koulutusvastuut




Hoitotyön koulutus profiloituu kliinisen hoitotyön asiantuntijuuteen eri
toimintaympäristöissä. Kehittämisen lähtökohtina ovat asiakaslähtöisyys, osallisuuden
tukeminen terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä ja näyttöön perustuva toiminta.
Sosiaali- ja terveysjärjestelmän rakenteellisessa uudistuksessa haasteita on asetettu
erityisesti perusterveydenhuollon uusien asiakaslähtöisten opetus- ja
ohjauspalvelujen kehittämiseen, mm. mobiililaitteiden hyödyntäminen ohjauksessa,
elintapaohjauksen uudet keinot.



28

Fysioterapian koulutus profiloituu pedagogisesti työelämän kanssa oppimiseen
(integroivaan pedagogiikkaan) sekä opiskelijayrittäjyyden tukemiseen
(osuuskuntamainen oppimispolku). Fysioterapian koulutus vastaa alueen strategiaan
vahvistamalla tuki- ja liikuntaelinsairaan toimintakykyisyyttä, sekä kuntoutuksessa
tarvittavaa asiakaskeskeistä ohjausosaamista.

Sosiaalialan koulutus profiloituu kriittistä ja yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavaan
kasvatus- ja ohjaustyöhön. Koulutuksen keskiössä ovat asiakkaan osallisuuden
vahvistaminen ja tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Koulutuksen kautta
ennakoidaan meneillään olevien lakiuudistusten tuloksia ja luodaan opiskelijoille
sellaisia osaamisen polkuja, jotka mahdollistavat sosionomin sijoittumisen erilaisiin
uusiin tehtäviin sosiaalialan kentällä alueellisesti ja valtakunnallisesti.

15. tammikuuta 2014
Tekniikan koulutusvastuut 1(2)




29

Energia – ja ympäristötekniikan koulutuksessa on kaksi profiilia: ympäristö – ja
energiatekniikka ja yhdyskuntasuunnittelu. Energia- ja ympäristötekniikka
keskittyy paitsi perinteiseen ympäristötekniikkaan (jätevesien ja pilaantuneiden
maiden käsittely ja materiaalivirtojen hallinta) myös energiatehokkuuteen ja
energiajärjestelmien teknis-taloudelliseen tarkasteluun. Yhdyskuntasuunnittelu
keskittyy maankäytön suunnitteluun eri kaavatasoilla, rakennetun ympäristön
kehittämiseen ja suunnitteluohjelmistojen hallintaan. Koulutus on keskiössä
ympäristöpainoalamme ja FUAS ympäristö ja energiatehokkuus -painoalan
kehittämisessä.
Tieto – ja viestintätekniikan koulutus profiloituu käyttäjäkokemus-lähtöisyyteen ja
vihreään ICT:hen. Profiloivia osaamisia ovat tietoverkot ja – järjestelmät,
ohjelmistojen kehitys, sulautetut järjestelmät ja tekninen visualisointi. Koulutus
tapahtuu Monitori –oppimisyhteisössä (tieto- ja viestintätekniikka sekä
tietojenkäsittely), joka toimii verkottuneesti ja työelämälähtöisesti ja tukee alueen
kehittämistä kouluttamalla ympäristötietoisia ICT-innovaattoreita. Tieto- ja
viestintätekniikka on tärkeä kaikilla painoaloillamme. FUAS painoaloista vihreä
ICT kuuluu Ympäristö ja energiatehokkuus painoalaan.

15. tammikuuta 2014
Tekniikan koulutusvastuut 2(2)




30

Konetekniikan koulutus profiloituu tuotantoautomaatioon (kappaletavaraautomaatio, koneiden toiminnan simulointi, sähkö- ja automaatiosuunnittelu)
sekä ohjelmoitaviin logiikoihin ja robotiikkaan. Koulutuksen profiili poikkeaa
perinteisestä konetekniikan insinöörikoulutuksesta painottamalla
automaatiotekniikkaa. Konetekniikalla on tärkeä rooli puhtaiden teknologioiden
(cleantech) kehittämisessä (LAMK ja FUAS- painoalat) sekä mekatroniikassa.
Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutus profiloituu materiaalien kestävään ja
innovatiiviseen hyödyntämiseen teollisuudessa. Puutekniikkaa on tarjolla
laajempi kokonaisuus ja muovi – ja tekstiilitekniikkaa suppeammat
kokonaisuudet. LAMK puutekniikan koulutus vastaa valtakunnalliseen
koulutustarpeeseen. Vuodesta 2014 lähtien tekstiili- ja muovitekniikan
opintopistetarjonta vähenee, eikä vaatetustekniikkaa enää tarjota. Yhteistyötä
tiivistetään muiden materiaalitekniikan kouluttajien kanssa (MAMK, Arcada).
Materiaalitekniikassa FUAS-painoaloista tärkein on teknologiaosaaminen ja
yrittäjyys.

15. tammikuuta 2014
TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA
SEKÄ TILAT

31

15. tammikuuta 2014
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta











32

Lahden ammattikorkeakoulun TKI-vision 2016 mukaisesti:
”Tulevaisuuden LAMK on soveltavan TKI-toiminnan kansainvälinen huipputoimija ja
merkittävä osa Euroopan vaikuttavinta käytäntölähtöistä Lahden seudun
innovaatioympäristöä.
Osana FUAS-liittoumaa profiloidumme työelämäläheisten ja TKI-toimintaan integroituvien
pedagogisten ratkaisujen kansainvälisenä edelläkävijänä sekä soveltavan tutkimuksen,
käytäntöläheisen innovaatiotoiminnan ja opiskelijakeskeisen koulutukseen integroidun TKItoiminnan moottorina laajalla metropolialueella.”
Olennaisin muutos TKI-toiminnan nykytilaan on kansainvälisen TKI-toiminnan
painottaminen. LAMK toimii jatkossa entistä vaikuttavammin yhdessä FUAS-liittoumaan
kuuluvien muiden ammattikorkeakoulujen kanssa Helsingin laajalla metropolialueella
innovaatiojärjestelmän pohjarakenteita uudistavana moottorina.
TKI-toiminta kytketään läheisesti EU-tason tutkimus- ja kehittämisohjelmiin lisäten ja
monipuolistaen rahoituslähteitä.
Kansainvälistä TKI-toimintaa vahvistetaan erityisesti painoaloilla ja profiileissa.
Vahvistamme kumppaneidemme kanssa kansainvälistä TKI-toimintaa yhteisissä
konsortioissa toteutettavissa hankkeissa, jotka kattavat koko innovaatioketjun.
Kansainvälinen TKI-toimintamme tuottaa oppimiseen uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä
sisältöä ja autenttisia oppimistilanteita aidoissa työelämän tilanteissa ja lisää henkilöstön
kv-osaamista. Oppimista ja TKI-toimintaa yhdistetään tehokkaasti ja kansainvälisiä
opiskelijoita sekä harjoittelijoita hyödynnetään monipuolisesti TKI-hankkeissa.

15. tammikuuta 2014
Tilat ja Niemen kampus




33

Lahden ammattikorkeakoulu toimii tällä hetkellä Lahden kaupungin alueella
sijaitsevilla kuudella kampuksella (tiloja käytössä yhteensä noin 43 000
m2), joista musiikin ja kuvataiteiden kampuksia ollaan parhaillaan
tyhjentämässä asteittain koulutusten lakkauttamisten myötä. LAMKin
strategian mukaisesti kaikki toiminnot on päätetty sijoittaa Niemen
kampusalueelle vuoteen 2018 mennessä. Uudelle kampukselle on
tavoitteena rakentaa korkeintaan puolet aiemmasta neliömäärästä.

Tulevan oppimisympäristön käyttäjäkeskeinen suunnittelu on osa PäijätHämeen liiton rahoittamaa Innovaatiokeskittymä-hanketta, jota hallinnoi
Lahden seudun kehitysyhtiö Ladec Oy. Tulevaisuuden kampukseen liittyy
strategian mukaisesti nykyisten tilojen nykyaikaistaminen vastaamaan
laajamittaista pedagogiikan uudistamista ja työelämäyhteyden
syventämistä. Oppimisympäristön suunnittelussa huomioidaan opetus- ja
kulttuuriministeriön ja sisäasiainministeriön asettaman oppilaitosten
turvallisuustyöryhmän sekä Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoiman
korkeakoulu-turvallisuus- hankkeen suosituksia.

15. tammikuuta 2014
KESKEISET PERUSTELUT TOIMILUVALLE

34

15. tammikuuta 2014
Hakijan keskeiset perustelut toimiluvalle 1(2)




35

Lahden kaupunkiseutu muodostaa merkittävän kasvukeskuksen laajalla
metropolialueella. Vuoteen 2020 mennessä Lahdesta rakennetaan
maailmanluokan ympäristöosaamisen, muotoiluosaamisen ja liiketoiminnan
keskittymä. Samanaikaisesti Lahden alueesta luodaan sekä kansallisesti että
kansainvälisesti merkittävä hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja osaamisen viejä.
Ammattikorkeakoulun rooli tässä työssä on elintärkeä ja keskeinen.
Lahden ammattikorkeakoulu maakunnan ainoana korkeakouluna toimii PäijätHämeen kehityksen ja kansainvälistämisen keskeisenä toimijana ja ottaa
päävastuun laadukkaasta koulutuksesta sekä vaikuttavasta tutkimus-, kehitys- ja
innovaatiotoiminnasta yhdessä alueen yritysten ja organisaatioiden sekä
verkostojen kanssa. Toiminnassamme opiskelijat on nostettu keskiöön ja
valmistuneet työllistyvät hyvin sekä alueelle että valtakunnallisesti. Alueen
strategisiin painopisteisiin ja koulutustarpeisiin perustuvia koulutusvastuita
rakennetaan monialaisesta näkökulmasta tulevaisuuden ennakoinnin ja
kansainvälisen yhteistyön pohjalta. Samalla huolehditaan henkilöstön
osaamisen varmistamisesta. Yhteinen alueellinen tahtotila ja ajattelu luovat
perustan ammattikorkeakoulutoiminnan pitkäjänteiselle jatkokehittämiselle
strategisella tasolla.

15. tammikuuta 2014
Hakijan keskeiset perustelut toimiluvalle 2(2)


Nykyinen Lahden kaupungin alueelle keskitetty kampusrakenne
mahdollistaa opintojen hyvän saavutettavuuden sekä tasalaatuiset
palvelut kaikille opiskelijoille. Painoalarajat ylittävä monialainen,
kansainvälinen koulutus- ja TKI-toiminta on vuonna 2020 leimallista
Niemen innovaatiokeskittymässä. Siellä ammattikorkeakoulu, alueen
yliopistotoimijat ja yritykset ovat tiiviissä ja toiminnallisessa vuorovaikutuksessa.
He käyttävät yhdessä tiloja ja palveluita, mikä edistää kaupunkiseudun
korkeakoulutoiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.



Lahden ammattikorkeakoululla on vahva alueellinen asiantuntijuus ja
alueellisen toimintakulttuurin tuntemus, mikä vahvistaa
ammattikorkeakoulun vaikuttavuutta. Lahti on tunnettu toimivasta ja
omaleimaisesta alueellisesta ammattikorkeakoulun ja eri yliopistojen
yhteistyöstä, jota kehitetään sopimuspohjaisesti. Itsenäisten
ammattikorkeakoulujen FUAS-liittoumassa Lahden ammattikorkeakoululla
on strategisen tason yhteistyö koulutuksessa, TKI-toiminnassa sekä laajan
metropolialueen kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulua johdetaan strategisesti ja samalla huolehditaan siitä, että
talous on kestävällä pohjalla. Osakeyhtiöittäminen vuonna 2015 vahvistaa
ammattikorkeakoulun autonomiaa ja korkeakoulun aitoa roolia kaupunkiseudun
kehittämisessä ja kansainvälistämisessä.
15. tammikuuta 2014


36
LAMK toimilupa – OKM muistio 2.12.2013



Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen tärkein korkeakoulutetun
työvoiman kouluttaja. Ammattikorkeakoulun koulutus on kiinnittynyt alueen
ja sen työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Koulutustarjontaa on
suunnattu alueen ja ammattikorkeakoulun painoaloille.
 LAMKin painoalat ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen
kehittäminen. FUAS-liittouman (LAMK, HAMK, Laurea) LAMKin
vetovastuulla olevat strateginen painoala on ympäristö ja energiatehokkuus.
 Tutkimus- ja kehittämistoiminta rakentuu ammattikorkeakoulun painoaloille
ja sitä toteutetaan laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Koulutus ja tk-toiminta on integroitu.
 Yhteistyön syventäminen, työnjako sekä voimavarojen yhteiskäyttö Hämeen
ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa parantavat
ammattikorkeakoulun edellytyksiä laadukkaaseen toimintaan jatkossa.

37

15. tammikuuta 2014

More Related Content

Similar to Lamk toimilupahakemus, fuas-seminaari 08012014 hyvinkää

Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
Outi Kallioinen
 
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Sanna Brauer
 
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalli
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalliTapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalli
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalli
KirsiVartiainen
 
YVI-esittely ITK Hämeenlinna Seikkula-Leino 2011
YVI-esittely ITK Hämeenlinna Seikkula-Leino 2011YVI-esittely ITK Hämeenlinna Seikkula-Leino 2011
YVI-esittely ITK Hämeenlinna Seikkula-Leino 2011
Jari Sjölund
 

Similar to Lamk toimilupahakemus, fuas-seminaari 08012014 hyvinkää (20)

Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
 
Amk kentän kuulumiset 07052014, LAMK ja Yliopistokeskus joryjen yhteiskokous
Amk kentän kuulumiset 07052014, LAMK ja Yliopistokeskus joryjen yhteiskokousAmk kentän kuulumiset 07052014, LAMK ja Yliopistokeskus joryjen yhteiskokous
Amk kentän kuulumiset 07052014, LAMK ja Yliopistokeskus joryjen yhteiskokous
 
Yhdessä eteenpäin, avauspuheenvuoro henk.keh.päivät 2014 aulanko, 20082014
Yhdessä eteenpäin, avauspuheenvuoro henk.keh.päivät 2014 aulanko, 20082014Yhdessä eteenpäin, avauspuheenvuoro henk.keh.päivät 2014 aulanko, 20082014
Yhdessä eteenpäin, avauspuheenvuoro henk.keh.päivät 2014 aulanko, 20082014
 
Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020
 
KSAO 2014
KSAO 2014KSAO 2014
KSAO 2014
 
Fuas pähkinänkuoressa 30012014, tulevaisuusseminaari långvik
Fuas pähkinänkuoressa 30012014, tulevaisuusseminaari långvikFuas pähkinänkuoressa 30012014, tulevaisuusseminaari långvik
Fuas pähkinänkuoressa 30012014, tulevaisuusseminaari långvik
 
Minna ppt
Minna pptMinna ppt
Minna ppt
 
SYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmasta
SYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmastaSYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmasta
SYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmasta
 
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
 
Valtti-koulutus 20.1.2009
Valtti-koulutus 20.1.2009Valtti-koulutus 20.1.2009
Valtti-koulutus 20.1.2009
 
OSAO lukuvuosikertomus 2010
OSAO lukuvuosikertomus 2010OSAO lukuvuosikertomus 2010
OSAO lukuvuosikertomus 2010
 
Esr 3. 4.2.2009
Esr 3. 4.2.2009Esr 3. 4.2.2009
Esr 3. 4.2.2009
 
Stay in newsletter-4 - october 2015_fi
Stay in newsletter-4 - october 2015_fiStay in newsletter-4 - october 2015_fi
Stay in newsletter-4 - october 2015_fi
 
Maaret Virtanen: Puheeksioton verkkokurssit monenlaisiin opetus- ja työyhteis...
Maaret Virtanen: Puheeksioton verkkokurssit monenlaisiin opetus- ja työyhteis...Maaret Virtanen: Puheeksioton verkkokurssit monenlaisiin opetus- ja työyhteis...
Maaret Virtanen: Puheeksioton verkkokurssit monenlaisiin opetus- ja työyhteis...
 
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalli
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalliTapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalli
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalli
 
Itk 2010 pi-h-h_aokk
Itk 2010 pi-h-h_aokkItk 2010 pi-h-h_aokk
Itk 2010 pi-h-h_aokk
 
Laajennettu työssäoppiminen Pohjois-Suomi Hellevi Tervo
Laajennettu työssäoppiminen Pohjois-Suomi Hellevi TervoLaajennettu työssäoppiminen Pohjois-Suomi Hellevi Tervo
Laajennettu työssäoppiminen Pohjois-Suomi Hellevi Tervo
 
Maaret Virtanen: Puheeksioton verkkokurssit monenlaisiin opetus- ja työyhteis...
Maaret Virtanen: Puheeksioton verkkokurssit monenlaisiin opetus- ja työyhteis...Maaret Virtanen: Puheeksioton verkkokurssit monenlaisiin opetus- ja työyhteis...
Maaret Virtanen: Puheeksioton verkkokurssit monenlaisiin opetus- ja työyhteis...
 
YVI-esittely ITK Hämeenlinna Seikkula-Leino 2011
YVI-esittely ITK Hämeenlinna Seikkula-Leino 2011YVI-esittely ITK Hämeenlinna Seikkula-Leino 2011
YVI-esittely ITK Hämeenlinna Seikkula-Leino 2011
 
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020
 

Lamk toimilupahakemus, fuas-seminaari 08012014 hyvinkää

  • 1. LAMK toimilupa 1.1.2014 alkaen Valtioneuvoston päätös 12.12.2013 OUTI KALLIONEN, REHTORI 1 15. tammikuuta 2014
  • 4. Toiminta-ajatus  Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut korkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään.  Ammattikorkeakoulu vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla.  Ammattikorkeakoulu on rohkea, joustava ja innostava kumppani, joka toimii opiskelija- ja oppimiskeskeisesti ja huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista.  4 Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen alueen itsenäisenä ammattikorkeakouluna osana strategista FUASliittoumaa, johon kuuluvat Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Laurea-ammattikorkeakoulu 15. tammikuuta 2014
  • 5. LAMK strateginen näkemys   Toiminta-ajatukseen liittyy myös kiinteiden ja aktiivisten kumppanuuksien luominen toimintaympäristön (alueellinen, kansallinen, kansainvälinen) kanssa aluekehityksen vauhdittamisessa ja osaamisen siirrossa.  5 Lahden ammattikorkeakoulun strateginen näkemys, toiminta-ajatus ja visio vuoden 2020 toiminnasta perustuu toimintaympäristön muutosten analysointiin ja ennakointiin, alueen strategisiin painopisteisiin, ammattikorkeakoulun vahvuuksiin sekä profilointiin ja painoalojen strategiseen valintaan. Strateginen näkemys toteutuu erityisesti työelämäläheisen, integroivan pedagogiikan kehittämisessä. Sen mukaisesti painoalarajat ylittävä monialainen, kansainvälinen koulutus- ja TKI-toiminta on vuonna 2020 leimallista uudella kampusalueella Niemessä, jossa ammattikorkeakoulu, alueen yliopistotoimijat ja yritykset ovat tiiviissä ja toiminnallisessa vuorovaikutuksessa ja käyttävät yhdessä tiloja ja palveluita, mikä edistää kaupunkiseudun korkeakoulutoiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. 15. tammikuuta 2014
  • 6. Strateginen kansainvälistyminen   LAMK profiloituu kansainvälisesti erityisesti painoalueillaan, määritellyillä kohdealueilla, vahvojen strategisten kumppanuuksien sekä strategisesti valittujen vieraskielisten amk- ja yamk-tutkintojen avulla.  6 LAMKin kansainvälisen toiminnan strategiassa korostetaan muutosta kansallisesta toimijasta kansainväliseksi toimijaksi. EU:n linjaukset ja kehittämisen painopisteet (mm. Horizon 2020), kansainvälistyvä tki-toiminta, yhdenmukaiset tutkintorakenteet sekä koulutuksen vertailtavuus vaikuttavat LAMKin kansainvälisen toiminnan kehittämistavoitteisiin sekä kansainvälisen osaamisen siirron vauhdittamiseen alueella. 15. tammikuuta 2014
  • 7. FUAS-liittouma toimilupaprosessissa   29.5.2012 allekirjoitetun liittoumasopimuksen mukaisesti olemme sopimuspohjaisessa strategisessa liittoumassa  Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhdensuuntainen FUASliittouman strategisten lähtökohtien ja painotusten kanssa. FUAS-liittouman toiminta-ajatus ja visio on luotu yhteisessä strategiaprosessissa ja vahvassa yhteistyössä. Se perustuu tulevaisuuden ennakointiin sekä osallistuvien korkeakoulujen painoala- ja strategia-ajatteluun  7 FUAS-liittouman korkeakoulut (HAMK, LAMK ja Laurea) hakevat kukin toimilupaa itsenäisinä ammattikorkeakouluina FUAS-tahtotila 2020 on olla kansainvälisesti arvostettu, laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. 15. tammikuuta 2014
  • 9. Toiminta-ajatuksen ja vision yhteys alueeseen   Kansainvälinen ulottuvuus tulee erityisesti EU-puiteohjelman ja HORIZON 2020 –ohjelman kautta  Lahden ammattikorkeakoulu on laatinut nykyisen strategiansa vuosiksi 2013-2016.  9 Omistajien tahtotilaa tulevaisuuden osalta kuvaavat erityisesti Lahden kaupungin strategia 2025, Päijät-Häme 2035 –maakuntasuunnitelma sekä Kasvusopimus ja Innovatiiviset Kaupungit –ohjelma, joiden osalta Lahden valinnat vielä täsmentyvät. Näitä kuvataan tarkemmin profiilien ja painoalojen sekä toimintaympäristön analyysin yhteydessä. Ammattikorkeakoulu käynnistää strategian uudistamistyön 2015 perustettavan osakeyhtiön hallituksen aloitettua työskentelynsä. Strategia laaditaan vuosille 2016-2020 vision 2020 pohjalta. 15. tammikuuta 2014
  • 10. Keskeiset menestystekijät         10 Päijät-Hämeen ainoana korkeakouluna LAMKilla keskeinen rooli koulutustehtävän sekä TKI-tehtävän toteuttajana ja alueen kansainvälistäjänä. Koulutusvastuut perustuvat alueen strategisiin painopisteisiin Vahva alueellinen asiantuntijuus ja toimintakulttuurin tuntemus Kestävä taloudellinen tilanne Lahden kaupungin alueelle keskitetty kampusrakenne mahdollistaa tasalaatuiset palvelut, edesauttaa yhteistyötä ja helpottaa opiskelijoiden liikkumista Niemen innovaatiokeskittymä Toimiva ja omaleimainen alueellinen yliopistoyhteistyö FUAS-liittouma 15. tammikuuta 2014
  • 11. Kasvusopimus ja Lahden kaupunkiseudun kehittäminen  Kasvusopimuksen ja kaupunkiseudun kehittämisen kannalta olennaiset kehittämislinjaukset ovat samansuuntaiset   11 kaupunkiseudusta kehitetään elinvoimainen, ympäristöön, muotoiluun ja käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan keskittynyt, kansainvälisen tason osaamiskeskittymä, joka tarjoaa vetovoimaisen sijainti- ja kehittämisympäristön yrityksille. Lahden kaupunkiseudulla panostetaan Cleantechin kolmanteen aaltoon, jossa luodaan uutta liiketoimintaa cleantechin ja muotoilun systeemisillä ratkaisuilla. 15. tammikuuta 2014
  • 13. Strateginen profiloituminen korkeakoulukentässä Lahden ammattikorkeakoulun strateginen profiloituminen ja painoalat määrittyvät ja vahvistuvat tulevaisuudessa merkittävällä tavalla osana Lahden kaupunkiseutua, alueen strategioita ja kasvusopimusta, joissa ammattikorkeakoululle on luotu selkeä ja strateginen rooli alueen suurimpana korkeakoulu- ja TKI-toimijana. Olennaiset kehittämislinjaukset ovat yhteiset ja samansuuntaiset – kaupunkiseudusta kehitetään elinvoimainen, ympäristöön, muotoiluun ja käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan keskittynyt, kansainvälisen tason osaamiskeskittymä, joka tarjoaa vetovoimaisen sijainti- ja kehittämisympäristön yrityksille. 13 15. tammikuuta 2014
  • 14. LAMK profiilit ja painoalat  Opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun välisessä sopimuksessa kaudelle 2013-2016 ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat seuraavasti:  Lahden ammattikorkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat määräytyvät osana strategista FUAS-liittoumaa. FUAS-liittouman strategisten painoalojen päävastuut jakautuvat seuraavasti: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), ympäristö ja energiatehokkuus (LAMK) ja yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) sekä hyvinvoinnin turvaaminen (läpileikkaava). Lahden ammattikorkeakoulun painoaloihin kuuluu edellä esitetyn lisäksi muotoilu ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen.  14 Lahden ammattikorkeakoulu profiloituu integroivassa pedagogiikassa, käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ja opiskelijayrittäjyydessä.  Lisäksi koulutusvastuissa on määritetty tarkennetusti Lahden ammattikorkeakoulun erityisiä profiileja osana kansallista koulutustarjontaa 15. tammikuuta 2014
  • 15. LAMK profiilit ja painoalat Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Muotoilu Ympäristö Integroiva pedagogiikka Opiskelijayrittäjyys 15 15. tammikuuta 2014 Hyvinvointipalvelujen kehittäminen
  • 16. Integroivan pedagogiikan profiili   Oppimisympäristöt rakennetaan yhteistyössä yritysten kanssa ottaen huomioon tulevan Niemen kampuksen ja FUAS-liittouman virtuaalikampuksen luomat mahdollisuudet.  16 Integroivan pedagogiikan avulla etsitään ja kehitetään opiskelijakeskeisiä, työelämäläheisiä sekä TKI:n ja opetuksen integraatiota edistäviä malleja. Integroivassa pedagogiikassa lisätään alueen yritysten, organisaatioiden ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä sekä kehitetään henkilöstön yhteisöllisiä ja moniammatillisia työtapoja. TKI:n ja opetuksen integraatio edistää opiskelijoiden oppimisprosessia, oppimista ja lisää valintamahdollisuuksia. 15. tammikuuta 2014
  • 17. Avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta profiilina      17 LAMKissa avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, joka on valittu myös alueen toimintamalliksi, pohjautuu käytäntöorientaatioon ja aidoissa tilanteissa tapahtuvaan ongelmanratkaisuun. Eri alojen osallistujat tuottavat yhdessä soveltavaa tietoa ja uutta monialaista osaamista. Toimintamalli antaa tilaa oppimiselle, oivalluksille, intuitiolle sekä ongelmanratkaisulle. Toiminta perustuu opiskelijoiden ja opettajien aktiiviseen osallistumiseen työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja projektitehtäviin, joissa yhdistetään teoria ja käytäntö. Innovaatio-osaamisen lisääntyminen on osa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Innovaatiotoiminnan tavoite on syntyneiden ideoiden tunnistaminen, arviointi ja jalostaminen markkinoille tai julkiselle sektorille. 15. tammikuuta 2014
  • 18. Opiskelijayrittäjyyden profiili       18 Opiskelijayrittäjyyttä edistetään LAMKissa vahvistamalla opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä kaikissa koulutusvastuissa. Yritys- ja tuoteideoiden jalostaminen markkinoille, tiivis yhteistyö työelämän kanssa sekä organisaatiorajat ylittävä yhteistoiminta vahvistavat yrittäjyyttä. Oppiminen on yrittäjämäistä, monikulttuurista ja monialaista. Innovaatiotoiminnan ja rohkeiden pedagogisten ratkaisujen tavoitteina ovat yrittäjämäinen työote ja uuden yritystoiminnan käynnistäminen. Opiskelija oppii tuotteistamaan omaa osaamistaan. Yrittäjyys on arvostettu työllistymisen muoto. LAMKista valmistuva kykenee yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämään kaupallistettavaa ja yhteiskunnallisesti hyödyttävää osaamista. 15. tammikuuta 2014
  • 19. Muotoilun painoala  Muotoilu on muutosta olemassa olevista olosuhteista haluttuihin olosuhteisiin. Muotoilulla kehitetään tuotteita, palveluita, elämyksiä ja järjestelmiä.  Muotoiluajattelulla (design thinking) kehitetään tulevaa yhdistämällä ihmisten tarpeita sekä teknologian ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Muotoilu käsitetään muotoilun ja viestinnän taideperustaisena kokonaisuutena, joka rakentuu positiiviselle, kriittiselle ja uutta rakentavalle ajattelulle.  Käyttäjätutkimusta ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua, muotoilun ja viestinnän menetelmiä sekä design thinking –mallia sovelletaan laajemminkin ammattikorkeakoulun toiminnassa.  Esimerkki tästä on palvelumuotoilu (service design), jossa muotoiluajattelu tuodaan osaksi eri alojen palvelukehitystä kehittämiskohteenaan palveluprosessit ja -ympäristöt sekä asiakaskokemus.  LAMKilla on FUAS-liittoumassa keskeisin muotoilun koulutusvastuu. 19 15. tammikuuta 2014
  • 20. Ympäristö painoala       20 Ympäristö painoalana kiinnittyy Lahden alueen tavoitteeseen olla Suomen merkittävin ympäristöalan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan cleantechkeskittymä. Painoala vahvistaa kaupunkiseudun Future City Demonstrator –toimintamallia, joka keskittyy erityisesti energia- ja materiaalitehokkaisiin rakennetun ympäristön ja kaupunkiekosysteemin ratkaisuihin sekä materiaalivirtojen optimoinnin ja biomassojen hyödyntämisen uusiin liiketoimintaketjuihin. Cleantech tarkoittaa alueen yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista suljettujen kiertojen periaatteella ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Ympäristöteknologiassa fokusoidutaan erityisesti kestävään yhdyskuntasuunnitteluun ja sitä tukeviin teknologiaratkaisuihin. Tässä aktiivisina toimijoina ja kehittäjinä ovat tekniikan, muotoilun ja liiketalouden alan opiskelijat ja opettajat sekä FUAS ja kansallinen ja kansainvälinen yliopisto- ja korkeakouluverkosto yhdessä elinkeinoelämän kanssa. FUAS-liittoumassa LAMK vastaa ”Ympäristö ja energiatehokkuus” -painoalasta. Vuonna 2020 Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu ympäristöteknologia- ja cleantech-osaamisen kouluttaja, kehittäjä ja tutkija. Ympäristövastuullisuus sisältyy kaikkien koulutusvastuiden oppimisprosesseihin. 15. tammikuuta 2014
  • 21. Hyvinvointipalvelujen kehittämisen painoala   Terveysliikunta on alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian kasvuala ja osittain myös siitä syystä hyvinvointipalvelujen kehittäminen nostettiin strategiseksi painoalaksi. Lahden seudusta on tavoitteena kehittää terveysliikunnan tutkimuksen, osaamisen, koulutuksen ja liiketoiminnan huippualue. LAMK tekee yhteistyötä Haaga-Helian kanssa tavoitteena vahvistaa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämistä sekä tuottaa ohjausosaamistaan hyödyntäen uusia palvelumuotoja ja innovaatioita.  21 Hyvinvointipalvelujen kehittäminen korostuu yhteiskunnallisten muutosten myötä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ikääntyneen väestön osuus kasvaa PäijätHämeessä lähitulevaisuudessa suuremmaksi kuin koko maassa. Vuonna 2015 PäijätHämeessä arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä 24 prosenttia väestöstä koko maata koskevan arvion jäädessä 21 prosenttiin. LAMK vastaa ennakoivasti alueen tarpeisiin koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla. Alueen sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa tehdään tavoitteellista ja laajaa yhteistyötä julkisella, yksityisellä sekä kolmannella sektorilla ottamalla huomioon koko väestön ja erityisesti iäkkäiden tarpeet. Aluekehitystyössä keskeistä on laaja-alainen hyvinvointipalvelujen uudistaminen, tuotekehitys, hyvinvointialan yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen sekä palveluprosessien ja palveluketjujen uudistaminen. Vuoteen 2020 mennessä Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu monialaisesta hyvinvointipalveluiden kehittämisestään ja osaamisen viennistään sekä on haluttu yhteistyökumppani koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnoissa. 15. tammikuuta 2014
  • 22. FUAS – teknologiaosaaminen ja yrittäjyys   E-learning, e-working ja virtuaalikampuksen rakentaminen ovat tämän painoalan keskiössä.  Painoalalla keskitytään kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen, monipuoliseen muotoilun soveltamiseen sekä erityisesti teolliseen ja palvelumuotoiluun.  22 FUAS-liittouman strateginen painoala teknologiaosaaminen ja yrittäjyys edistää digitalisoitumista ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Tämän painoalan vetovastuu FUAS-liittoumassa on Hämeen ammattikorkeakoululla.
  • 23. FUAS – ympäristö ja energiatehokkuus   Painoala sopii hyvin Lahden alueen profiiliin ja Päijät-Hämeen osaamiskärkiin.  Ympäristöteknologisten ratkaisujen kehittäminen, biotalouden osaaminen (bioenergia, ruuan tuotanto ja kulutus) ja energiatehokkuuden parantaminen (esim. älykäs liikenne) mahdollistavat uuden ympäristöliiketoiminnan kehittymisen.  23 Ympäristö ja energiatehokkuus FUAS-liittouman strategisena painoalana on LAMKin vetovastuulla. Tavoitteena on edistää metropolimaaseudun säilymistä elinvoimaisena ja kaupunkiympäristön sopeutumista ilmastonmuutokseen.
  • 24. FUAS turvallisuus ja eheys sekä hyvinvoinnin turvaaminen   24 FUAS-liittouman strategisen painoalan yhteiskunnan turvallisuus ja eheys ytimessä ovat vesi ja ravinto, rakennettu ympäristö, energiavarmuus ja kriisivalmius. Tämän painoalan vetovastuu FUASliittoumassa on Laurea-ammattikorkeakoululla. Hyvinvoinnin turvaaminen on FUAS-liittouman läpileikkaava painoala. Painoalalla korostuvat väestön ikääntyminen ja itsenäinen selviytyminen. Se tähdentää yhteisöllisyyden merkitystä ja virtuaalipalveluiden mahdollisuuksia ja niiden kehittämistä. Painoala sisältää myös tuottavuuden ja palveluyrittäjyyden vahvistamisen. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen LAMKin strategisena painoalana vahvistuu FUASyhteistyössä merkittävällä tavalla.
  • 25. Koulutusvastuut, tutkinnot ja tutkintonimikkeet  Muotoilun koulutusvastuu, muotoilija (amk), muotoilija (yamk)  Media-alan koulutusvastuu, medianomi (amk), medianomi (yamk)      Energia- ja ympäristötekniikan koulutusvastuu, insinööri (amk), Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusvastuu, insinööri (amk) Tieto- ja viestintätekniikan koulutusvastuu, insinööri (amk) Konetekniikan koulutusvastuu, insinööri (amk) insinööri (yamk)  Terveysalan koulutusvastuu, sairaanhoitaja (amk), sairaanhoitaja (yamk), fysioterapeutti (amk), fysioterapeutti (yamk)  Sosiaalialan koulutusvastuu, sosionomi (amk), sosionomi (yamk)  Liiketalouden koulutusvastuu, tradenomi (amk), tradenomi (yamk)  Tietojenkäsittelyn koulutusvastuu, tradenomi (amk), tradenomi (yamk) 25 15. tammikuuta 2014
  • 26. Kulttuurialan koulutusvastuu   26 Muotoilun koulutus profiloituu teollisuutta palvelevaan muotoiluun, johon sisältyy useampia muotoilun osaamisalueita. Siinä yhdistyvät synergisesti yleinen, ammattialakohtainen ja profiloiva muotoiluosaaminen. Ensimmäisen synergisen kokonaisuuden muodostavat teollinen muotoilu, pakkaus- ja brändimuotoilu ja ajoneuvomuotoilu, toisen muoti- ja vaatetussuunnittelu ja korumuotoilu. Kolmas muodostuu sisustusarkkitehtuurista ja kalustemuotoilusta. Media-alan koulutus profiloituu kuvalliseen viestintään, joka muodostaa synergisen kokonaisuuden yhdistäen graafisen suunnittelun, valokuvauksen ja mediasisällön suunnittelun. Media-alalla mediasisällön suunnittelun pääaineessa on tulevaisuudessa mahdollista valita opintopolku, joka totetuu kokonaan englanninkielisenä.
  • 27. Liiketalouden koulutusvastuu   27 Liiketalouden koulutus profiloituu yrittäjyyteen, palveluliiketoimintaan ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Liiketalouden koulutuksessa kaikissa sisällöissä painottuvat vastuullinen liiketoiminta ja ympäristöosaaminen. Tietojenkäsittelyn koulutuksen profiili on ympäristönäkökulman sisältävien ja liiketoiminnalle lisäarvoa tuottavien kokemuslähtöisten digitaalisten palveluiden kehittäminen painotuksina digitaaliset hyvinvointipalvelut ja julkishallinnon tietojärjestelmät. Synergisesti toimiva Monitori-oppimisyhteisö on yhteinen tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen kanssa. 15. tammikuuta 2014
  • 28. Sosiaali- ja terveysalan koulutusvastuut   Hoitotyön koulutus profiloituu kliinisen hoitotyön asiantuntijuuteen eri toimintaympäristöissä. Kehittämisen lähtökohtina ovat asiakaslähtöisyys, osallisuuden tukeminen terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä ja näyttöön perustuva toiminta. Sosiaali- ja terveysjärjestelmän rakenteellisessa uudistuksessa haasteita on asetettu erityisesti perusterveydenhuollon uusien asiakaslähtöisten opetus- ja ohjauspalvelujen kehittämiseen, mm. mobiililaitteiden hyödyntäminen ohjauksessa, elintapaohjauksen uudet keinot.  28 Fysioterapian koulutus profiloituu pedagogisesti työelämän kanssa oppimiseen (integroivaan pedagogiikkaan) sekä opiskelijayrittäjyyden tukemiseen (osuuskuntamainen oppimispolku). Fysioterapian koulutus vastaa alueen strategiaan vahvistamalla tuki- ja liikuntaelinsairaan toimintakykyisyyttä, sekä kuntoutuksessa tarvittavaa asiakaskeskeistä ohjausosaamista. Sosiaalialan koulutus profiloituu kriittistä ja yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavaan kasvatus- ja ohjaustyöhön. Koulutuksen keskiössä ovat asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Koulutuksen kautta ennakoidaan meneillään olevien lakiuudistusten tuloksia ja luodaan opiskelijoille sellaisia osaamisen polkuja, jotka mahdollistavat sosionomin sijoittumisen erilaisiin uusiin tehtäviin sosiaalialan kentällä alueellisesti ja valtakunnallisesti. 15. tammikuuta 2014
  • 29. Tekniikan koulutusvastuut 1(2)   29 Energia – ja ympäristötekniikan koulutuksessa on kaksi profiilia: ympäristö – ja energiatekniikka ja yhdyskuntasuunnittelu. Energia- ja ympäristötekniikka keskittyy paitsi perinteiseen ympäristötekniikkaan (jätevesien ja pilaantuneiden maiden käsittely ja materiaalivirtojen hallinta) myös energiatehokkuuteen ja energiajärjestelmien teknis-taloudelliseen tarkasteluun. Yhdyskuntasuunnittelu keskittyy maankäytön suunnitteluun eri kaavatasoilla, rakennetun ympäristön kehittämiseen ja suunnitteluohjelmistojen hallintaan. Koulutus on keskiössä ympäristöpainoalamme ja FUAS ympäristö ja energiatehokkuus -painoalan kehittämisessä. Tieto – ja viestintätekniikan koulutus profiloituu käyttäjäkokemus-lähtöisyyteen ja vihreään ICT:hen. Profiloivia osaamisia ovat tietoverkot ja – järjestelmät, ohjelmistojen kehitys, sulautetut järjestelmät ja tekninen visualisointi. Koulutus tapahtuu Monitori –oppimisyhteisössä (tieto- ja viestintätekniikka sekä tietojenkäsittely), joka toimii verkottuneesti ja työelämälähtöisesti ja tukee alueen kehittämistä kouluttamalla ympäristötietoisia ICT-innovaattoreita. Tieto- ja viestintätekniikka on tärkeä kaikilla painoaloillamme. FUAS painoaloista vihreä ICT kuuluu Ympäristö ja energiatehokkuus painoalaan. 15. tammikuuta 2014
  • 30. Tekniikan koulutusvastuut 2(2)   30 Konetekniikan koulutus profiloituu tuotantoautomaatioon (kappaletavaraautomaatio, koneiden toiminnan simulointi, sähkö- ja automaatiosuunnittelu) sekä ohjelmoitaviin logiikoihin ja robotiikkaan. Koulutuksen profiili poikkeaa perinteisestä konetekniikan insinöörikoulutuksesta painottamalla automaatiotekniikkaa. Konetekniikalla on tärkeä rooli puhtaiden teknologioiden (cleantech) kehittämisessä (LAMK ja FUAS- painoalat) sekä mekatroniikassa. Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutus profiloituu materiaalien kestävään ja innovatiiviseen hyödyntämiseen teollisuudessa. Puutekniikkaa on tarjolla laajempi kokonaisuus ja muovi – ja tekstiilitekniikkaa suppeammat kokonaisuudet. LAMK puutekniikan koulutus vastaa valtakunnalliseen koulutustarpeeseen. Vuodesta 2014 lähtien tekstiili- ja muovitekniikan opintopistetarjonta vähenee, eikä vaatetustekniikkaa enää tarjota. Yhteistyötä tiivistetään muiden materiaalitekniikan kouluttajien kanssa (MAMK, Arcada). Materiaalitekniikassa FUAS-painoaloista tärkein on teknologiaosaaminen ja yrittäjyys. 15. tammikuuta 2014
  • 31. TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA SEKÄ TILAT 31 15. tammikuuta 2014
  • 32. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta       32 Lahden ammattikorkeakoulun TKI-vision 2016 mukaisesti: ”Tulevaisuuden LAMK on soveltavan TKI-toiminnan kansainvälinen huipputoimija ja merkittävä osa Euroopan vaikuttavinta käytäntölähtöistä Lahden seudun innovaatioympäristöä. Osana FUAS-liittoumaa profiloidumme työelämäläheisten ja TKI-toimintaan integroituvien pedagogisten ratkaisujen kansainvälisenä edelläkävijänä sekä soveltavan tutkimuksen, käytäntöläheisen innovaatiotoiminnan ja opiskelijakeskeisen koulutukseen integroidun TKItoiminnan moottorina laajalla metropolialueella.” Olennaisin muutos TKI-toiminnan nykytilaan on kansainvälisen TKI-toiminnan painottaminen. LAMK toimii jatkossa entistä vaikuttavammin yhdessä FUAS-liittoumaan kuuluvien muiden ammattikorkeakoulujen kanssa Helsingin laajalla metropolialueella innovaatiojärjestelmän pohjarakenteita uudistavana moottorina. TKI-toiminta kytketään läheisesti EU-tason tutkimus- ja kehittämisohjelmiin lisäten ja monipuolistaen rahoituslähteitä. Kansainvälistä TKI-toimintaa vahvistetaan erityisesti painoaloilla ja profiileissa. Vahvistamme kumppaneidemme kanssa kansainvälistä TKI-toimintaa yhteisissä konsortioissa toteutettavissa hankkeissa, jotka kattavat koko innovaatioketjun. Kansainvälinen TKI-toimintamme tuottaa oppimiseen uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä sisältöä ja autenttisia oppimistilanteita aidoissa työelämän tilanteissa ja lisää henkilöstön kv-osaamista. Oppimista ja TKI-toimintaa yhdistetään tehokkaasti ja kansainvälisiä opiskelijoita sekä harjoittelijoita hyödynnetään monipuolisesti TKI-hankkeissa. 15. tammikuuta 2014
  • 33. Tilat ja Niemen kampus   33 Lahden ammattikorkeakoulu toimii tällä hetkellä Lahden kaupungin alueella sijaitsevilla kuudella kampuksella (tiloja käytössä yhteensä noin 43 000 m2), joista musiikin ja kuvataiteiden kampuksia ollaan parhaillaan tyhjentämässä asteittain koulutusten lakkauttamisten myötä. LAMKin strategian mukaisesti kaikki toiminnot on päätetty sijoittaa Niemen kampusalueelle vuoteen 2018 mennessä. Uudelle kampukselle on tavoitteena rakentaa korkeintaan puolet aiemmasta neliömäärästä. Tulevan oppimisympäristön käyttäjäkeskeinen suunnittelu on osa PäijätHämeen liiton rahoittamaa Innovaatiokeskittymä-hanketta, jota hallinnoi Lahden seudun kehitysyhtiö Ladec Oy. Tulevaisuuden kampukseen liittyy strategian mukaisesti nykyisten tilojen nykyaikaistaminen vastaamaan laajamittaista pedagogiikan uudistamista ja työelämäyhteyden syventämistä. Oppimisympäristön suunnittelussa huomioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja sisäasiainministeriön asettaman oppilaitosten turvallisuustyöryhmän sekä Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoiman korkeakoulu-turvallisuus- hankkeen suosituksia. 15. tammikuuta 2014
  • 35. Hakijan keskeiset perustelut toimiluvalle 1(2)   35 Lahden kaupunkiseutu muodostaa merkittävän kasvukeskuksen laajalla metropolialueella. Vuoteen 2020 mennessä Lahdesta rakennetaan maailmanluokan ympäristöosaamisen, muotoiluosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä. Samanaikaisesti Lahden alueesta luodaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja osaamisen viejä. Ammattikorkeakoulun rooli tässä työssä on elintärkeä ja keskeinen. Lahden ammattikorkeakoulu maakunnan ainoana korkeakouluna toimii PäijätHämeen kehityksen ja kansainvälistämisen keskeisenä toimijana ja ottaa päävastuun laadukkaasta koulutuksesta sekä vaikuttavasta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta yhdessä alueen yritysten ja organisaatioiden sekä verkostojen kanssa. Toiminnassamme opiskelijat on nostettu keskiöön ja valmistuneet työllistyvät hyvin sekä alueelle että valtakunnallisesti. Alueen strategisiin painopisteisiin ja koulutustarpeisiin perustuvia koulutusvastuita rakennetaan monialaisesta näkökulmasta tulevaisuuden ennakoinnin ja kansainvälisen yhteistyön pohjalta. Samalla huolehditaan henkilöstön osaamisen varmistamisesta. Yhteinen alueellinen tahtotila ja ajattelu luovat perustan ammattikorkeakoulutoiminnan pitkäjänteiselle jatkokehittämiselle strategisella tasolla. 15. tammikuuta 2014
  • 36. Hakijan keskeiset perustelut toimiluvalle 2(2)  Nykyinen Lahden kaupungin alueelle keskitetty kampusrakenne mahdollistaa opintojen hyvän saavutettavuuden sekä tasalaatuiset palvelut kaikille opiskelijoille. Painoalarajat ylittävä monialainen, kansainvälinen koulutus- ja TKI-toiminta on vuonna 2020 leimallista Niemen innovaatiokeskittymässä. Siellä ammattikorkeakoulu, alueen yliopistotoimijat ja yritykset ovat tiiviissä ja toiminnallisessa vuorovaikutuksessa. He käyttävät yhdessä tiloja ja palveluita, mikä edistää kaupunkiseudun korkeakoulutoiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.  Lahden ammattikorkeakoululla on vahva alueellinen asiantuntijuus ja alueellisen toimintakulttuurin tuntemus, mikä vahvistaa ammattikorkeakoulun vaikuttavuutta. Lahti on tunnettu toimivasta ja omaleimaisesta alueellisesta ammattikorkeakoulun ja eri yliopistojen yhteistyöstä, jota kehitetään sopimuspohjaisesti. Itsenäisten ammattikorkeakoulujen FUAS-liittoumassa Lahden ammattikorkeakoululla on strategisen tason yhteistyö koulutuksessa, TKI-toiminnassa sekä laajan metropolialueen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulua johdetaan strategisesti ja samalla huolehditaan siitä, että talous on kestävällä pohjalla. Osakeyhtiöittäminen vuonna 2015 vahvistaa ammattikorkeakoulun autonomiaa ja korkeakoulun aitoa roolia kaupunkiseudun kehittämisessä ja kansainvälistämisessä. 15. tammikuuta 2014  36
  • 37. LAMK toimilupa – OKM muistio 2.12.2013  Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen tärkein korkeakoulutetun työvoiman kouluttaja. Ammattikorkeakoulun koulutus on kiinnittynyt alueen ja sen työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Koulutustarjontaa on suunnattu alueen ja ammattikorkeakoulun painoaloille.  LAMKin painoalat ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. FUAS-liittouman (LAMK, HAMK, Laurea) LAMKin vetovastuulla olevat strateginen painoala on ympäristö ja energiatehokkuus.  Tutkimus- ja kehittämistoiminta rakentuu ammattikorkeakoulun painoaloille ja sitä toteutetaan laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Koulutus ja tk-toiminta on integroitu.  Yhteistyön syventäminen, työnjako sekä voimavarojen yhteiskäyttö Hämeen ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa parantavat ammattikorkeakoulun edellytyksiä laadukkaaseen toimintaan jatkossa. 37 15. tammikuuta 2014