2. Kuntaliitosten
vauhdittaminen
MITÄ: Suurimmille kaupunkiseuduille otetaan käyttöön kuntarakenteen
kehittämisessä ns. kuntaliitosperälauta. Mikäli 12 suurimmalla
kaupunkiseudulla ei kyetä muodostamaan elinvoimaista ja eheää
kuntarakennetta, voi valtio käyttää demokratialukkoa eli kysyä alueen
kansalaisten mielipidettä asiaan. Mikäli enemmistö alueen asukkaista
haluaa kuntaliitosta, voi valtioneuvosto siitä myös päättää.
MIKSI: Kaupunkiseutujen kuntarakenteessa ei ole tapahtunut toivottua
yhdistymistä. Kuntauudistuksen osalta on tehty eri puolilla Suomea paljon
arvokasta työtä. Samaan aikaan on rehellisesti todettava, että tarvitsemme
uuden vaihteen kuntauudistukseen. Tämä mahdollisuus vauhdittaa
kuntauudistusta.
3. Miten ratkaisuun päädyttiin?
• Viime vuosina on ollut myös paljon tilanteita, joissa joidenkin kuntien
poisjääminen kuntaliitoksista on joko estänyt muiden kuntien liittymisen,
tai alueen yhtenäinen kehittäminen ja palveluiden tuottaminen on
pirstaloitunut epätarkoituksenmukaisesti esim. yhden kunnan jäätyä pois
yhteisistä suunnitelmista. Kaupunkiseutujen yhtenäisessä kehittämisessä
asia on tullut esille selkeimmin viime vuosina.
4. Muita tärkeitä huomioita
• Kuntien tuottavuuden kasvulla on suuri merkitys kestävyysvajeen
umpeen kuromisessa. Siksi mm. kunta- ja sote-uudistukset laitettiin
vaalikauden alussa liikkeelle. Molempien uudistusten tavoitteena on lisätä
kansalaisten välistä tasa-arvoa ja samalla parantaa tuottavuutta.
• Hyväksymällä kuuden puolueen hallituksessa muilta hallituskumppaneilta
tulleen esityksen kaupunkiseutujen kuntaliitosperälaudasta, sai SDP
liikkeelle neuvotteluissa keskustelun eri puolueille hankalista päätöksistä ja
näin myös päätöksessä lävitse monia itse esittämiään esityksiä, jotka taas
olivat hankalia muille puolueille.
5. Fakta
• Kuntaliitoksia on tehty Suomessa viime vuosina siten, että kuntien määrä
on vähentynyt vuodesta 2000 (452) vuoteen 2013 (320) yhteensä 132
kunnalla.