Lapin poro- ja kalapäivät, Rovaniemi 16.5.18

1. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland
Kuinka kompensoida
kalataloushaittoja tehokkaasti?
Velvoitteiden uudelleenkohdistuksen
mahdollisuudet
Lapin poro- ja kalapäivät, Rovaniemi 16.5.2018
Janne Artell & Panu Orell
Luonnonvarakeskus

2. © Natural Resources Institute Finland
Esityksen sisältö
OSA 1: NYKYTILANNE
• Taustaa - vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet
• Kemijoen kalataloushaitat
• Kemijoen kalatalousvelvoitteet tulevaisuudessa?
• Ei tule mittään, entäs sitten?
OSA 2: VELVOITTEIDEN UUDELLEENKOHDISTUS
• Lievennyshierarkiasta kompensaatioon
• Siis mikä kompensaatio?
• Yhteiskunnan haasteet tehokkaassa kompensaatiossa
• Esimerkkejä kompensaatiomahdollisuuksista
2 15.6.2018Artell & Orell

3. © Natural Resources Institute Finland
Taustaa
• Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimilla on
pitkä historia
– Hoitotoimenpidevalikoima on ollut varsin suppea
– Kalojen istuttaminen nähty pääosin riittävänä hoitokeinona
• Tutkimustieto lisääntynyt, asenteet muuttumassa
− Istutukset eivät ole kestävä pitkän aikavälin ratkaisu
− Luonnontuotannon elvyttäminen ja ylläpito noussut keskiöön
• Kansallinen kalatiestrategia 2012 = vaelluskalastrategia
• Hallituksen ”vaelluskala” kärkihanke 2016-2018 (7M€)
• Paikalliset vaelluskalahankkeet
3 15.6.2018Artell & Orell

4. © Natural Resources Institute Finland
Taustaa
• Vaelluskalakantojen elvyttämismahdollisuudet riippuvat suuresti
kohteen luonteesta
– Patojen määrä
– Poikastuotantoalueiden määrä
– Veden laatu
• Tarvittavissa elvyttämistoimissa merkittäviä mittakaavaeroja
– Yksinkertaisimmillaan homma voi hoitua talkoilla
– Toisessa ääripäässä tarvitaan kaikkia mahdollisia toimenpiteitä:
Kalatiet, alasvaellusreitit, elinympäristökunnostukset, tuki-istutukset,
ylisiirrot, kalastuksen säätely
• Kemi-Ounasjoki on ison mittakaavan haastava kohde!
– Monipuoliset ja pitkäkestoiset toimenpiteet
– Vaatii isoja taloudellisia resursseja
4 15.6.2018Artell & Orell

5. © Natural Resources Institute Finland
Kemijoen kalataloushaitat
5 15.6.2018Artell & Orell
Kemijoki
Lohi
5-7-kertainen
Meritaimen
3-4-kertainen
Vaellussiika
OK

6. © Natural Resources Institute Finland6 15.6.2018Artell & Orell
Nykyvelvoiteet Uudet velvoitteet?
Istutuksia
”oireiden hoitoa”
Kalateitä, alasvaellusreittejä
Elinympäristökunnostuksia
Uusia poikastuotantouomia
Ylisiirtoja
Istutuksia
”syiden ja oireiden hoitoa”

7. © Natural Resources Institute Finland
Ei tule mittään, entäs sitten?
7 15.6.2018Artell & Orell
”Kemijoen vaelluskalakantojen elvyttäminen on mahdotonta”
”Uudet velvoitevaatimukset ovat kohtuuttomia”
”Kemijoen velvoitteet ovat rankasti alimitoitettuja”
”Vaelluskalat pitää palauttaa Kemijokeen”
”Aiheuttaja maksaa”
”Istutuksista luonnonlisääntymiseen”
”Vesilakia on muutettava”

8. © Natural Resources Institute Finland
OSA 2: Velvoitteiden uudelleenkohdistus
8 15.6.2018Artell & Orell

9. © Natural Resources Institute Finland
Paikallinen
Lieventämishierarkia, eli haittojen korjaamisen
toimintajärjestys
9 15.6.2018Artell & Orell
1. Haittojen välttäminen
2. Haittojen minimoiminen
3. Ennallistamis- tai hoitotoimet
4. Kompensointi (muualla tapahtuvat toimet)
Ajay Karat Source: www.devilsgarage.com URL:
http://www.devilsgarage.com/tutorials/easy-walk-cycle/

10. © Natural Resources Institute Finland
Siis mikä ekologinen kompensaatio?
• Korvataan aiheutettu luonnonhaitta muualla kuin tapahtumapaikalla
• Haitan ja kompensaatio(ide)n yhteismitallistaminen on kompromissi
– Joustojen hyväksyttävyys
• Eliöstön ja elinympäristön suhteen
• Epävarmuudet huomioon ottaen
• Ajallisesti
• Tapauskohtaisuus
10 15.6.2018Artell & Orell

11. © Natural Resources Institute Finland
Yhteiskunnallinen näkökulma kompensointiin
Tehokkaassa yhteensovittamisessa riittää työtä:
• Vaelluskalojen ja muun eliöstön suojeleminen – yhteinen etu
• Ihmisille koituneiden edunmenetysten korvaaminen – yksityinen etu
• Ennakoitavuus yritystoiminnassa – yksityinen etu
• Energiajärjestelmä ja ilmasto – yksityinen ja yhteinen etu
• Historia – vesilain, velvoitteiden ja toimintalupien jäykkyydet
11 15.6.2018Artell & Orell

12. © Natural Resources Institute Finland
Missä ja miten haittaa sitten voisi kompensoida?
12 15.6.2018Artell & Orell

13. © Natural Resources Institute Finland
Esimerkkejä kompensaatiomahdollisuuksista
• Luonnonjokien kunnostaminen ja parantaminen
– Joki- ja valuma-aluekunnostukset
– Veden laadun parantaminen
• Vaellusesteiden poisto ja elinympäristökunnostukset
– Pienet vesistöt: isännättömät padot
– Kalatiet
– Voimaloiden purkaminen
13 15.6.2018Artell & Orell

14. © Natural Resources Institute Finland
Pienen kohteen purkaminen?
14 15.6.2018Artell & Orell
Etelä-Saimaa 27.6.2017
… kaavailuissa on madaltaa patoa
itäosasta puolesta metristä metriin.
Lisäksi maansiirroilla padon alapuoli
muotoillaan luiskamaiseksi ja joen
keskikohtaa jätetään syvempi
vesiväylä kaloille.…kustannusarvio
on noin 0,5 - 1 miljoona euroa.
— Tarkoitus on, että Lahnasenkoski
olisi vapaa nousukaloja varten, kun
kalaportaat saadaan myös Kangas-
ja Ritakoskelle. Uskon, että ne
aikanaan tulevat.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
osti 14.6. Lahnasenkosken voimalan
omistukseensa Vantaan Energialta.
Joen ennallistamisen lisäksi, alue on
tulossa virkistyskäyttöön.

15. © Natural Resources Institute Finland
Vähän isomman kohteen purkaminen?
tai säännöstelyn muuttaminen…
• Koivukosken säännöstelypadon kalatie on
lohien pääasiallinen nousureitti kun
ohijuoksutuksia
• Voimalaitoksen kalatien merkitys lisääntyy
keskimääräisillä virtaamilla ja vähäisten
ohijuoksutusten aikana. Erittäin alhaisilla
virtaamilla nousuvaellus pysähtyy tai
viivästyy.
15 15.6.2018Artell & Orell

16. © Natural Resources Institute Finland
Kokonaiset pienten voimaloiden vesistöt
16 15.6.2018Artell & Orell
Sähkön tuottajahintana 2016 Nord Pool kk-keskiarvo spot-hinta 4,02 €-senttiä/kWh
Vesistöt joissa vain 0.4 MW tai pienempiä laitoksia:
4 vesistöä 0,04% vesivoimatuotannosta:
0.2 M€/vuosi (5 voimalaitosta)
0.8 MW tai alle:
7 vesistöä 0,19% vesivoimatuotannosta:
1 M€/vuosi (17 voimalaitosta)
1 MW tai alle:
11 vesistöä 0,43% vesivoimatuotannosta:
2.3 M€/vuosi (28 voimalaitosta)0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
1
9
17
25
33
41
49
57
65
73
81
89
97
105
113
121
129
137
145
153
161
169
177
185
193
201
209
217
225
Teho MW
Teho MW
17% 0.4 MW tai alle
35% 0.8 MW tai alle
37% 1 MW tai alle
65% 5 MW tai alle
0.4 MW / 0.8 MW / 1 MW tai alle:
Vantaanjoki
Virojoki
Oravaistenjoki
Kiskon-Perniönjoki
Eurajoki
Mustijoki
Karvianjoki
Hiitolanjoki (rajajoki)
Lestijoki
Paatsjoki (rajajoki)
Porvoonjoki

17. © Natural Resources Institute Finland17 15.6.2018Artell & Orell
KIITOS!

18. © Natural Resources Institute Finland