Kestävän kehityksen indikaattorit nyt ja tulevaisuudessa. Jari Lyytimäki. Figures for tomorrow / Tiedosta tulevaisuus. Tilastokeskus, Helsinki. 30.9.2019.
Kestävän kehityksen mittaaminen– mahdoton urakka vai sujuvaa rutiinia?Jari Lyytimäki
Kestävän kehityksen indikaattoreiden käyttökelpoisuutta pohtiva esitys Kuntaliiton tilaisuudessa. Mittaroinnin riskit ja mahdollisuudet sekä indikaattoriviidakosta selviytymisen haasteet.
Talousosaamistutkimuksen soveltaminen käytännössä, Anu RaijasSuomen Pankki
Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas kertoo, kuinka talousosaamisen tutkimusta kannattaa soveltaa käytännössä. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Kestävän kehityksen mittaaminen– mahdoton urakka vai sujuvaa rutiinia?Jari Lyytimäki
Kestävän kehityksen indikaattoreiden käyttökelpoisuutta pohtiva esitys Kuntaliiton tilaisuudessa. Mittaroinnin riskit ja mahdollisuudet sekä indikaattoriviidakosta selviytymisen haasteet.
Talousosaamistutkimuksen soveltaminen käytännössä, Anu RaijasSuomen Pankki
Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas kertoo, kuinka talousosaamisen tutkimusta kannattaa soveltaa käytännössä. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Neuvotteleva virkamies Anne Kauhanen-Simanainen Valtiovarainministeriöstä alusti keskustelua 14.12.2012 pidetyssä Avoin tieto -kokouksessa Forum Virium Helsingissä.
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Indikaattorityöllä kohti kestävää tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen?Jari Lyytimäki
Miten erilaiset seurantaindikaattorit edistävät tai estävät kestävyysmurroksen toteuttamista? Esityksessä esitetään kolme mahdollisuutta ja kolme tiedon käyttöön liittyvää riskiä
STM Digi open 14092017 Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukenaSTM DigiOpen
STM:n hallinnonalalla valmistellaan yhteistä digitalisaatio-ohjelmaa. Jukka Lähesmaan esityksessä on lyhyt kuvaus ohjelman tavoitteista ja valmistelun tilanteesta.
Taikoja-koordinaatiohankkeen webinaarissa 19.5.2017 pidetty esitys. Webinaari oli tarkoitettu kaikille ICT-perustaitojen oppimisesta ja kouluttamisesta kiinnostuneille.
ORSI-hankkeen ratkaisukortit USO 6 -verkoston webinaarista 11.5.ORSI
USO 6 -verkoston kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu toinen webinaari järjestettiin tiistaina 11.5. klo 9-12. Seminaarissa esitellyt ORSI-hankkeen Sosiaalisen kestävyyden ratkaisukortit on nyt julkaistu.
Neuvotteleva virkamies Anne Kauhanen-Simanainen Valtiovarainministeriöstä alusti keskustelua 14.12.2012 pidetyssä Avoin tieto -kokouksessa Forum Virium Helsingissä.
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Indikaattorityöllä kohti kestävää tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen?Jari Lyytimäki
Miten erilaiset seurantaindikaattorit edistävät tai estävät kestävyysmurroksen toteuttamista? Esityksessä esitetään kolme mahdollisuutta ja kolme tiedon käyttöön liittyvää riskiä
STM Digi open 14092017 Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukenaSTM DigiOpen
STM:n hallinnonalalla valmistellaan yhteistä digitalisaatio-ohjelmaa. Jukka Lähesmaan esityksessä on lyhyt kuvaus ohjelman tavoitteista ja valmistelun tilanteesta.
Taikoja-koordinaatiohankkeen webinaarissa 19.5.2017 pidetty esitys. Webinaari oli tarkoitettu kaikille ICT-perustaitojen oppimisesta ja kouluttamisesta kiinnostuneille.
ORSI-hankkeen ratkaisukortit USO 6 -verkoston webinaarista 11.5.ORSI
USO 6 -verkoston kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu toinen webinaari järjestettiin tiistaina 11.5. klo 9-12. Seminaarissa esitellyt ORSI-hankkeen Sosiaalisen kestävyyden ratkaisukortit on nyt julkaistu.
ORSI Policybrief - Moving Towards Climate Budgeting in CitiesORSI
This policy brief discusses the importance and benefits of climate budgeting for cities. It argues that climate budgeting should be seen as a crucial governance tool for local authorities to pursue carbon neutrality. It recommends that cities (1) place climate goals at the center of their budgeting process, (2) make emission reduction targets and measures visible in annual budgets and reports, and (3) advance cooperation between departments for effective climate action planning. The brief provides examples of cities like Oslo, Växjö, and Tampere that have successfully implemented climate budgets.
Arkkitehti Johanna Sääksniemen esitys "Voiko kaupunki vaikuttaa kulutukseen liikkumisen ja asumisen lisäksi? Voiko jalanjälkilaskenta olla osallistumista?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
ORSI Roundtable 18.2.21: Petri Tuormala - Suunnittelijan vastuu kansalaisen h...ORSI
Petri Tuormalan esitys "Suunnittelijan vastuu kansalaisen hiilijalanjäljestä - Voiko jalanjälkilaskentaa tuoda suunnitteluprosesseihin?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
Max Koch: Towards a Postgrowth Sustainable Welfare StateORSI
This document summarizes a presentation about how states can facilitate a social and ecological transformation towards a post-growth sustainable welfare state. It outlines that states should ensure production and consumption patterns do not exceed environmental limits, define limits on economic and social inequality, and steer public and private actors. However, four main obstacles prevent states from taking these actions: the growth imperative, material interests of dominant groups, wellbeing concerns of the electorate, and asymmetric societal power structures. For states to become more active, there needs to be better academic understanding of alternative state roles, political/social mobilization to shift state balances of power, and co-development of eco-social policies between researchers, activists and citizens.
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuus – Data, tarkkuus,
yleistyminen, Juha-Matti Katajajuuri, Luke
Jenni Happonen - Hiilikyvykkyys-kehikosta apua laskureiden kehittämiseen?
Kestävän kehityksen indikaattorit nyt ja tulevaisuudessa
1. Jari Lyytimäki
Suomen ympäristökeskus SYKE
jari.lyytimaki @ ymparisto.fi
@lyytimaki
Kestävän kehityksen
indikaattorit nyt ja
tulevaisuudessa
Figures for tomorrow /
Tiedosta tulevaisuus
Tilastokeskus, Helsinki.
30.9.2019
2. ● Kestävän kehityksen indikaattorit – mission impossible?
● Kestävän kehityksen indikaattoreiden lyhyt historia Suomessa
● Indikaattoreiden nykytila
● Kehitysmahdollisuuksien ja riskien puntarointia
Esityksen aiheita
Photo by Jill Heyer on Unsplash
3. Miten kuvata muutosta, pysyvyyttä ja kestävyyttä
Kuvan lähde: Lyytimäki 2009
Monenlaista tietoa
● Tarinat, myytit
● Sanat, kuvat
● Numerot, mittaukset
Tietotulvan tulkkeina
● Yhdentävät indikaattorit
● Eriyttävät indikaattorit
4. Suomessa on hyvin vakiintunut kansallinen
kestävän kehityksen politiikkamalli
Lähde: Berg ym. 2019
5. Kaksi kansallista keke-indikaattoreiden kokoelmaa
Tilastokeskus
Agenda 2030
SDG
Muut
kansalliset
indikaattorit,
esim.
findikaattori.fi
Sektori-
indikaattorit,
esim.
luonnontila.fi
sotkanet.fi
agrikaattori
6. YK-indikaattorit
14.1.1 --- Rannikon rehevöitymisindeksi ja kelluvan muovijätteen tiheys
Kansalliset indikaattorit
Erilaiset
kokoelmat!
Eri sisältö,
Eri muoto,
Eri yleisöt
7. Suomen YK-indikaattorit Kansalliset kestävän
kehityksen indikaattorit
Indikaattoreiden
viitekehys
SDG-viitekehys, 17 päätavoitetta,
169 alatavoitetta, 232 indikaattoria
8 kansallista tavoitetta, 10
indikaattorikoria joissa 4-6
indikaattoria
Kehitystyön
nykytila
Ensimmäinen versio 02/2019,
kehitetään jatkuvaluontoisesti
Korit julkaistu 2017-2019,
päivitys 09/2019
Kohderyhmä YK-raportointi Kansalliset päätöksentekijät
ja sidosryhmät, media,
kiinnostuneet kansalaiset
Kehitystyöstä
vastuulliset
Tilastoviranomainen
(Tilastokeskus), yhteistyössä
tutkimuslaitosten kanssa
Valtionhallinto (Pääministerin
kanslia) yhteistyössä
asiantuntija- ja
sidosryhmäverkoston
kanssa
Verkkosivut http://www.stat.fi/tup/kestavan-
kehityksen-yk-indikaattorit-
agenda2030_en.html
https://kestavakehitys.fi/seur
anta
Poljetaanko tandemissa samaan suuntaan?
8. Sisältö: Kansainvälinen edelläkävijä, mutta dataa puuttuu
monista indikaattoreista, osa indikaattoreista vaikeatulkintaisia
Sisältö: Täysin yhteensopiva kansainvälisen SDG-viitekehyksen
kanssa
Prosessi: Ei huomioi kansallisia ominaispiirteitä ja tietotarpeita,
vähäinen (?) suora vaikuttavuus kansallisella tasolla
Prosessi: Yhteensovitus kansallisten seuranta- ja
tiedontuotantojärjestelmien kanssa haastavaa, resurssitarve
raportointiin
Prosessi: Palvelee YK:n tarpeita ja kansainvälistä vertailtavuutta
jopa erinomaisesti
YK-perustaisen indikaattorityön ja
9. Sisältö: Tietopohjainen lähestymistapa takaa tiedon
saatavuuden kaikkiin valikoituihin indikaattoreihin
Sisältö: Heikko yhteensopivuus SDG-viitekehykseen,
sekaannusten riski?
Sisältö: Kansallisella tasolla melko epämääräiset 8 kestävän
kehityksen tavoitetta, ei selkeitä tavoitetasoja ja aikatauluja
Prosessit: Kytkentöjä kansalliseen päätöksentekoon mietitty jo
ennalta, osallistava ja viestinnällinen ote
Prosessit: kunnianhimoisuuteen nähden resurssivaje
valmistelussa ja päivittämisessä
Kansallisen indikaattorityön ja
11. ● Itse indikaattoreihin?
● Tietopohjan luotettavuus, kattavuus, ajantasaisuus
● Viestinnän ja vuorovaikutuksen prosesseihin?
● Indikaattoreiden ymmärrettävyys, vuorovaikutuksen toimivuus,
palautteen kerääminen ja siitä oppiminen
● Indikaattoreiden käyttöön?
● Indikaattoreiden tuotanto- ja viestintäprosessien ulkopuoliset
tekijät
Indikaattoreiden tulevaisuus:
mihin fokusoida kehittämisessä?
Tietoa
kehittämistarpeista
aika paljon, riskit
tunnetaan
Tietoa vähemmän,
mahdollisuudet ja
riskit avoimempia
12. ● Berg A. ym. (2019). POLKU2030 – Suomen kestävän kehityksen politiikan
arviointi. Pääministerin kanslia, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-
653-9
● Lyytimäki J. (in print) Thermostat or thermometer? A Finnish perspective on the
overloaded role of sustainability indicators in societal transition. Sustainable
Development 2019; 1–9. https://doi.org/10.1002/sd.1941
● Lyytimäki J. (2019). Seeking SDG Indicators. Nature Sustainability 2: 646. Doi:
10.1038/s41893-019-0346-7 https://rdcu.be/bJgyu
● Lyytimäki J. (2009). Jälkeemme vedenpaisumus? Gaudeamus, Helsinki.
● Kohti eko-hyvinvointivaltiota: Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orkestrointi
(ORSI-hanke)
Kirjallisuutta