Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kestävän kehityksen inidkaattorit nyt ja tulevaisuudessa, erikoistutkija, dosentti Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE

77 views

Published on

Tiedosta tulevaisuus -seminaari 30.9.2019, Tilastokeskus

Published in: Government & Nonprofit
  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Kestävän kehityksen inidkaattorit nyt ja tulevaisuudessa, erikoistutkija, dosentti Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE

  1. 1. Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus SYKE jari.lyytimaki @ ymparisto.fi @lyytimaki Kestävän kehityksen indikaattorit nyt ja tulevaisuudessa Figures for tomorrow / Tiedosta tulevaisuus Tilastokeskus, Helsinki. 30.9.2019
  2. 2. ● Kestävän kehityksen indikaattorit – mission impossible? ● Kestävän kehityksen indikaattoreiden lyhyt historia Suomessa ● Indikaattoreiden nykytila ● Kehitysmahdollisuuksien ja riskien puntarointia Esityksen aiheita Photo by Jill Heyer on Unsplash
  3. 3. Miten kuvata muutosta, pysyvyyttä ja kestävyyttä Kuvan lähde: Lyytimäki 2009 Monenlaista tietoa ● Tarinat, myytit ● Sanat, kuvat ● Numerot, mittaukset Tietotulvan tulkkeina ● Yhdentävät indikaattorit ● Eriyttävät indikaattorit
  4. 4. Suomessa on hyvin vakiintunut kansallinen kestävän kehityksen politiikkamalli Lähde: Berg ym. 2019
  5. 5. Kaksi kansallista keke-indikaattoreiden kokoelmaa Tilastokeskus Agenda 2030 SDG Muut kansalliset indikaattorit, esim. findikaattori.fi Sektori- indikaattorit, esim. luonnontila.fi sotkanet.fi agrikaattori
  6. 6. YK-indikaattorit 14.1.1 --- Rannikon rehevöitymisindeksi ja kelluvan muovijätteen tiheys Kansalliset indikaattorit Erilaiset kokoelmat! Eri sisältö, Eri muoto, Eri yleisöt
  7. 7. Suomen YK-indikaattorit Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Indikaattoreiden viitekehys SDG-viitekehys, 17 päätavoitetta, 169 alatavoitetta, 232 indikaattoria 8 kansallista tavoitetta, 10 indikaattorikoria joissa 4-6 indikaattoria Kehitystyön nykytila Ensimmäinen versio 02/2019, kehitetään jatkuvaluontoisesti Korit julkaistu 2017-2019, päivitys 09/2019 Kohderyhmä YK-raportointi Kansalliset päätöksentekijät ja sidosryhmät, media, kiinnostuneet kansalaiset Kehitystyöstä vastuulliset Tilastoviranomainen (Tilastokeskus), yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa Valtionhallinto (Pääministerin kanslia) yhteistyössä asiantuntija- ja sidosryhmäverkoston kanssa Verkkosivut http://www.stat.fi/tup/kestavan- kehityksen-yk-indikaattorit- agenda2030_en.html https://kestavakehitys.fi/seur anta Poljetaanko tandemissa samaan suuntaan?
  8. 8.  Sisältö: Kansainvälinen edelläkävijä, mutta dataa puuttuu monista indikaattoreista, osa indikaattoreista vaikeatulkintaisia ☺ Sisältö: Täysin yhteensopiva kansainvälisen SDG-viitekehyksen kanssa  Prosessi: Ei huomioi kansallisia ominaispiirteitä ja tietotarpeita, vähäinen (?) suora vaikuttavuus kansallisella tasolla  Prosessi: Yhteensovitus kansallisten seuranta- ja tiedontuotantojärjestelmien kanssa haastavaa, resurssitarve raportointiin ☺ Prosessi: Palvelee YK:n tarpeita ja kansainvälistä vertailtavuutta jopa erinomaisesti YK-perustaisen indikaattorityön ☺ ja 
  9. 9. ☺ Sisältö: Tietopohjainen lähestymistapa takaa tiedon saatavuuden kaikkiin valikoituihin indikaattoreihin  Sisältö: Heikko yhteensopivuus SDG-viitekehykseen, sekaannusten riski?  Sisältö: Kansallisella tasolla melko epämääräiset 8 kestävän kehityksen tavoitetta, ei selkeitä tavoitetasoja ja aikatauluja ☺ Prosessit: Kytkentöjä kansalliseen päätöksentekoon mietitty jo ennalta, osallistava ja viestinnällinen ote  Prosessit: kunnianhimoisuuteen nähden resurssivaje valmistelussa ja päivittämisessä Kansallisen indikaattorityön ☺ ja 
  10. 10. 10 Päätelmä: Indikaattoritandemissa on riskinsä ja hankaluutensa, mutta kyydistä ei kannata tässä vaiheessa pudota Photo by Jakob Owens on Unsplash
  11. 11. ● Itse indikaattoreihin? ● Tietopohjan luotettavuus, kattavuus, ajantasaisuus ● Viestinnän ja vuorovaikutuksen prosesseihin? ● Indikaattoreiden ymmärrettävyys, vuorovaikutuksen toimivuus, palautteen kerääminen ja siitä oppiminen ● Indikaattoreiden käyttöön? ● Indikaattoreiden tuotanto- ja viestintäprosessien ulkopuoliset tekijät Indikaattoreiden tulevaisuus: mihin fokusoida kehittämisessä? Tietoa kehittämistarpeista aika paljon, riskit tunnetaan Tietoa vähemmän, mahdollisuudet ja riskit avoimempia
  12. 12. ● Berg A. ym. (2019). POLKU2030 – Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi. Pääministerin kanslia, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287- 653-9 ● Lyytimäki J. (in print) Thermostat or thermometer? A Finnish perspective on the overloaded role of sustainability indicators in societal transition. Sustainable Development 2019; 1–9. https://doi.org/10.1002/sd.1941 ● Lyytimäki J. (2019). Seeking SDG Indicators. Nature Sustainability 2: 646. Doi: 10.1038/s41893-019-0346-7 https://rdcu.be/bJgyu ● Lyytimäki J. (2009). Jälkeemme vedenpaisumus? Gaudeamus, Helsinki. ● Kohti eko-hyvinvointivaltiota: Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orkestrointi (ORSI-hanke) Kirjallisuutta
  13. 13. Kiitos!

×