Esitys 100 kehitystulosta -sivuston tuloksista painopisteenä Suomen kehitysyhteistyön toimiva yhteiskunta ja demokratia. Kaikki tulokset ovat luettavissa: kehityslehti.fi/100-kehitystulosta
Fidan Eväät elämään -kehityskasvatusmateriaali 2015 kertoo Nepalin kastittomista lapsista, joilta puuttuu ihmisarvo ja oikeus käydä koulua. Osallistavien harjoitusten ohjeet löytyvät kampanjasivulta: www.eväätelämään.fi/materiaalit/kouluille.
Fidan Eväät elämään -kehityskasvatusmateriaali 2015 kertoo Nepalin kastittomista lapsista, joilta puuttuu ihmisarvo ja oikeus käydä koulua. Osallistavien harjoitusten ohjeet löytyvät kampanjasivulta: www.eväätelämään.fi/materiaalit/kouluille.
SDP on laatinut tulevaisuusohjelman, jossa hahmotetaan Suomen suuntaa vuoteen
2020. Suomen seuraavaa menestystarinaa kirjoitetaan työn, hyvinvoinnin,
sivistyksen ja puhtaan ympäristön avulla.
Tulevaisuusohjelma hyväksyttiin Joensuun puoluekokouksessa 29.5.2010.
Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti.fi
- Young peoples right to information /nuorten oikeus tietoon
- Aims of Youth Information and Counselling Work / Nuorten tieto- ja neuvotatyön päämäärät
- Youth Information and Counselling as a basic youth work service in Finland (according to Youth Act and related to the Children and Youth Policy programme) Nuorten tieto- ja neuvontatyö osa nuorisotyön peruspalveluita
Luento: Humak, Nurmijärven kampus 16.9.13, kesto 45 min.
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty syksyllä 2019. Ensimmäinen versio ratkaisukorteista julakistiin helmikuussa 2019 strategisen tutkimuksen Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
Instagram: stn_akatemia
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Suomen kehityspolitiikka on linjattu hallituksen selonteossa helmikuussa 2016. Suomen kehityspolitiikan keskeinen tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Suomen kehityspolitiikassa painottuvat erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet sekä kehitysmaiden omien talouksien vahvistaminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Painopisteisiin kuuluvat myös yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky sekä ruoan, veden ja energian saatavuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
SAK, Google Suomi ja Demos Helsinki ovat linjanneet neljä toimenpide-ehdotusta jatkuvan oppimisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Organisaatiot ryhtyvät edistämään ehdotuksia ja kutsuvat nyt mukaan muita yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita. Digitaalisten perustaitojen kasvattaminen edellyttää, että suomalaisista työpaikoista tulee digioppimisen paikkoja.
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä jälkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston Jälkimodernin johtamisen kurssilla 1.4.2014.
Esitys 100 kehitystulosta -sivuston tuloksista painopisteenä Suomen rahoittama humanitaarinen apu. Kaikki tulokset ovat luettavissa: kehityslehti.fi/100-kehitystulosta
More Related Content
Similar to Toimiva yhteiskunta ja demokratia: 100 tulosta Suomen kehitysyhteistyöstä
SDP on laatinut tulevaisuusohjelman, jossa hahmotetaan Suomen suuntaa vuoteen
2020. Suomen seuraavaa menestystarinaa kirjoitetaan työn, hyvinvoinnin,
sivistyksen ja puhtaan ympäristön avulla.
Tulevaisuusohjelma hyväksyttiin Joensuun puoluekokouksessa 29.5.2010.
Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti.fi
- Young peoples right to information /nuorten oikeus tietoon
- Aims of Youth Information and Counselling Work / Nuorten tieto- ja neuvotatyön päämäärät
- Youth Information and Counselling as a basic youth work service in Finland (according to Youth Act and related to the Children and Youth Policy programme) Nuorten tieto- ja neuvontatyö osa nuorisotyön peruspalveluita
Luento: Humak, Nurmijärven kampus 16.9.13, kesto 45 min.
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty syksyllä 2019. Ensimmäinen versio ratkaisukorteista julakistiin helmikuussa 2019 strategisen tutkimuksen Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
Instagram: stn_akatemia
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Suomen kehityspolitiikka on linjattu hallituksen selonteossa helmikuussa 2016. Suomen kehityspolitiikan keskeinen tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Suomen kehityspolitiikassa painottuvat erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet sekä kehitysmaiden omien talouksien vahvistaminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Painopisteisiin kuuluvat myös yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky sekä ruoan, veden ja energian saatavuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
SAK, Google Suomi ja Demos Helsinki ovat linjanneet neljä toimenpide-ehdotusta jatkuvan oppimisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Organisaatiot ryhtyvät edistämään ehdotuksia ja kutsuvat nyt mukaan muita yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita. Digitaalisten perustaitojen kasvattaminen edellyttää, että suomalaisista työpaikoista tulee digioppimisen paikkoja.
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä jälkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston Jälkimodernin johtamisen kurssilla 1.4.2014.
Esitys 100 kehitystulosta -sivuston tuloksista painopisteenä Suomen rahoittama humanitaarinen apu. Kaikki tulokset ovat luettavissa: kehityslehti.fi/100-kehitystulosta
Esitys 100 kehitystulosta -sivuston tuloksista painopisteenä Suomen kehitysyhteistyön luonnonvarat, energia, vesi ja ruokaturva. Kaikki tulokset ovat luettavissa: kehityslehti.fi/100-kehitystulosta
Esitys 100 kehitystulosta -sivuston tuloksista painopisteenä Suomen kehitysyhteistyön talous ja työpaikat. Kaikki tulokset ovat luettavissa: kehityslehti.fi/100-kehitystulosta
Gender equality has long been a priority in Finnish development policy. Finland supports gender equality through multilateral organizations like UN Women, to which it is a top contributor, and by mainstreaming gender in all development cooperation sectors. Finland also advocates for women's rights globally and funds initiatives improving women and girls' education, economic empowerment, and political participation while combating violence against them.
Finland supports developing countries' economies through partnerships with organizations like the UN, World Bank, and bilateral initiatives. This support promotes private sector growth, job creation, and economic opportunities by strengthening business environments, infrastructure, access to finance, and trade capacity. Finland contributes over 500 million euros from 2016-2019 to mobilize sustainable investments and support programs in countries like Zambia, Tanzania, Nepal, and Somalia.
Role of private sector in Finland's development cooperation. Presentation prepared by Mika Vehnämäki (Ministry for Foreign Affairs of Finland) in July 2016.
Finland’s development policy has been outlined in the Government Report on Development Policy, published in February 2016. The goal of Finnish development policy is to reduce poverty and inequality. Finnish development policy lays particular emphasis on the rights of women and girls and on the strengthening of the developing countries' own economies to promote employment, livelihoods and well-being. The priorities also include the democracy and the functioning of societies, as well as access to food, water and energy, and the sustainable use of natural resources.
Riktlinjerna för Finlands utvecklingspolitik har dragit upp i statsrådets redogörelse i februari 2016. Målet för Finlands utvecklingspolitik är att minska fattigdom och ojämlikhet.
Candidature of Finland to the
Executive Board of UNESCO
for 2017–2021
Towards 2030 through actions
Candidature of Finland to the Executive Board of UNESCO for 2017-2021.
As a member of the Executive Board Finland will work for…
- an effective and active UNESCO based on
• policy coherence
• efficient governance
• functional inter-sectoral linkages
• strong partnerships
- the implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development
- gender equality in all walks of life
- an inclusive and equitable high-quality education
- an integrated approach to sustainability in sciences
- safeguarding tangible and intangible heritage
- freedom of information and pluralistic media
- unique added value of UNESCO’s work
Finlandia se postula para ser miembro del Consejo Ejecutivo de la UNESCO para el período 2017-2021. Si es elegida, Finlandia abogará por una UNESCO eficaz basada en la cooperación y la implementación de la Agenda 2030 de Desarrollo Sostenible, incluyendo objetivos como la igualdad de género, la educación de calidad y la protección del patrimonio. Finlandia ha sido un miembro activo de la ONU y la UNESCO desde 1955 y 1956 respectivamente, promoviendo valores como los derechos humanos.
Tutustu Suomen kehitysyhteistyön tuloksiin eri maissa, eri aloilla (naiset ja lapset, vesihuolto, metsätalous, yksityinen sektori jne.) sekä eri toimintamuodoissa (kahdenvälinen yhteistyö, kansalaisjärjestöt, humanitaarinen apu jne.).
More from Ulkoministeriö / Ministry for Foreign Affairs of Finland (20)
4. Pesunkestävä muste on helppo tapa varmistaa, että jokaisella
äänestäjällä on vain yksi ääni. YK:n kehitysohjelma UNDP tukee noin
50 vaalin järjestelyitä eri puolilla maailmaa vuosittain.
5. Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja rauhanneuvotteluissa.
Suomalaisjärjestöt, kuten Kirkon ulkomaanapu ja CMI, tukivat viime
vuonna rauhanprosesseja muun muassa Somaliassa ja Irakissa.
6. Politiikka vaatii ammattitaitoa. Demo-järjestö on kouluttanut esimerkiksi
myanmarilaisia paikallispoliitikkoja demokratian ja politiikan perusteisiin vuodesta
2014 lähtien. Kesään 2017 mennessä koulutusta sai 135 poliitikkoa 31 puolueesta.
8. Tehokas ja oikeudenmukainen
verotus tuo yhteiskunnalle sen
tarvitsemia tuloja. Läpinäkyvää ja
vastuullista julkista hallintoa
tarvitaan takaamaan se, että varat
käytetään myös köyhimpien hyväksi.
9. Kaivostuotanto on merkittävä teollisuusala Sambiassa, mutta
viranomaisilla on vaikeuksia saada tietoa kaivosten tuotantomääristä.
EU tukee Sambiaa saamaan kaivostoiminnan verolle.
10. Arvioiden mukaan kehitysmaista lähtee vuosittain 520 miljardia euroa
verottamatta jääneitä rahavirtoja. Suomen verohallinto koulutti Namibian
veroviranomaisia yritysverotuksessa, jotta veronkeruu tehostuu.
11. Julkisen taloushallinnon tehtävä on varmistaa, että valtion varat käytetään
tehokkaasti ja oikeisiin tarkoituksiin. Suomi tukee taloushallinnon
parantamista Tansaniassa, Keniassa, Somaliassa ja Afganistanissa.
12. Köyhillä ei usein ole varaa oikeuspalveluihin. YK:n kehitysohjelma UNDP
kehittää Kirgisiassa maksuttomia oikeuspalveluja. Vuonna 2016 oikeusneuvontaa
sai 16 000 ihmistä. Kiertävä juristibussi palveli 3000:a ihmistä.
15. Mosambikissa lapset saavat nyt aloittaa oppimisen äidinkielellään. Lisäksi 6-vuotiaiden
osuus koululaisista kasvoi 37 prosentista 81 prosenttiin ja opettajien määrä
kaksinkertaistui vuosina 2002-2014. Suomi tukee Mosambikin opetusalan kehittämistä.
16. Nepalissa 800 opettajaa oppi Suomen tuella uusia, oppilaslähtöisiä
tapoja opettaa vuosina 2013-2016 . Myös maan opetussuunnitelma
ja oppimateriaalit uudistuvat.
17. Tänä päivänä lähes yhtä moni tyttö kuin poikakin aloittaa peruskoulun. Tyttöjen määrä on
kasvanut myös toiseen asteen koulutuksessa ja korkeakouluissa. Suomi tukee opetusalaa
esimerkiksi Mosambikissa, Etiopiassa, Nepalissa, Palestiinalaisalueella ja Afganistanissa.
20. Kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitettiin yli sadassa maassa vuonna
2015. Suomalaisjärjestöt vahvistavat paikallisten kansalaisjärjestöjen
toimintaa ja osaamista eri puolilla maailmaa.
21. Vuonna 2010 Kenia siirsi valtaa keskushallinnolta piirikunnille.
Suomi on tukenut aluehallinnon kehittämistä, jotta ihmisten
vaikutusmahdollisuudet piirikunnissa lisääntyvät.
22. Suomi tukee vapaan tiedonvälityksen kehittymistä Somaliassa.
Mogadishuun on rakennettu uutisstudio, lisäksi toimittajat ovat
saaneet koulutusta riippumattoman median toiminnasta.
23. Ihmisoikeuksien puolustajat tekevät työtään usein henkensä uhalla.
Keniassa ympäristöjärjestöt saivat suljettua 17 myrkyllistä metallisulattamoa.
Suomi tukee ihmisoikeustaistelijoita eri puolilla maailmaa.