SAK:n yleisesite Esite on saatavilla myös ruotsiksi SAK På din sida ja englanniksi SAK at work with you

2. SAK – ihmisen puolella
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n tehtävänä on edistää palkansaajien
ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä kehittää suomalaista työelämää. SAK:hon
kuuluu 22 teollisuuden, kuljetusalojen, julkisen sektorin ja yksityisten palvelualojen
ammattiliittoa. SAK on Suomen suurin etujärjestö, mutta samalla myös kansalaisjärjestö,
joka tarjoaa palkansaajille vaikutusväylän työelämään ja yhteiskuntaan. SAK:n toimin-
nan perustana ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, demokratia ja solidaarisuus.
Ammattiyhdistystoiminnalla ja työmarkkinaosapuolten yhteisellä sopimisella on
Suomessa vankat perinteet. Valtaosa suomalaisista kuuluu ammattiliittoon, ja noin
90 prosenttia työntekijöistä on liittojen sopimien työehtosopimusten piirissä.
SAK:laisissa ammattiliitoissa on yli miljoona jäsentä. Jäsenten tärkein tavoite työssä
on työpaikan pysyvyys ja varmuus.
Työn liike
”
SAK on asettanut tavoitteeksi täystyöllisyyden. Täystyöllisyyden edellytyksiä ovat
kaikki työ on talouden kasvu ja työelämän jatkuva kehittäminen. Työttömien asemaa parannetaan
parhaiten tarjoamalla työtä. Jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla muutoksen hallinta
arvokasta. ja yksilön turvallisuuden lisääminen ovat keskeinen osa työvoimapolitiikkaa.
Pätkätyöläisten puolella
Joka neljäs SAK:lainen työskentelee pätkätöissä. Pätkätöiden lisääntyminen on tehnyt
työmarkkinoista entistä epätasa-arvoisempia, sillä osa- tai määräaikaisena sekä vuokra­
työssä työskentelevät tavallisesti työmarkkinoilla muutenkin heikommassa asemassa
olevat, kuten naiset, nuoret ja maahanmuuttajat.

3. SAK – ihmisen puolella
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n tehtävänä on edistää palkansaajien
ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä kehittää suomalaista työelämää. SAK:hon
kuuluu 22 teollisuuden, kuljetusalojen, julkisen sektorin ja yksityisten palvelualojen
ammattiliittoa. SAK on Suomen suurin etujärjestö, mutta samalla myös kansalaisjärjestö,
joka tarjoaa palkansaajille vaikutusväylän työelämään ja yhteiskuntaan. SAK:n toimin-
nan perustana ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, demokratia ja solidaarisuus.
Ammattiyhdistystoiminnalla ja työmarkkinaosapuolten yhteisellä sopimisella on
Suomessa vankat perinteet. Valtaosa suomalaisista kuuluu ammattiliittoon, ja noin
90 prosenttia työntekijöistä on liittojen sopimien työehtosopimusten piirissä.
SAK:laisissa ammattiliitoissa on yli miljoona jäsentä. Jäsenten tärkein tavoite työssä
on työpaikan pysyvyys ja varmuus.
Työn liike
”
SAK on asettanut tavoitteeksi täystyöllisyyden. Täystyöllisyyden edellytyksiä ovat
kaikki työ on talouden kasvu ja työelämän jatkuva kehittäminen. Työttömien asemaa parannetaan
parhaiten tarjoamalla työtä. Jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla muutoksen hallinta
arvokasta. ja yksilön turvallisuuden lisääminen ovat keskeinen osa työvoimapolitiikkaa.
Pätkätyöläisten puolella
Joka neljäs SAK:lainen työskentelee pätkätöissä. Pätkätöiden lisääntyminen on tehnyt
työmarkkinoista entistä epätasa-arvoisempia, sillä osa- tai määräaikaisena sekä vuokra­
työssä työskentelevät tavallisesti työmarkkinoilla muutenkin heikommassa asemassa
olevat, kuten naiset, nuoret ja maahanmuuttajat.

4. Työelämä yhdenvertaiseksi
Vaikka työmarkkinat ovat jakautuneet Suomessa vahvasti naisten ja miesten töihin,
ei tasa-arvon edistämisessä ole kyse vain sukupuolten erilaisesta asemasta työ­
elämässä. SAK toimii aktiivisesti muun muassa nuoriin, ikääntyviin ja maahanmuuttajiin
kohdistuvaa syrjintää vastaan.
Kehitys syntyy yhteistyönä
Suomalaisen kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen kannalta on tärkeää, että
työntekijät voivat olla mukana kehittämässä ja sopimassa tuottavuuteen, palkkaus­
järjestelmiin, työsuojeluun, työssä jaksamiseen, työaikoihin ja ammattitaitoon
liittyvistä asioista. SAK:n suurista tavoitteista vuosikymmenten varrella on toteutettu
mm. vuosiloma-, vanhempainvapaa-, työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmät.
Myös työlainsäädännön kehittämisessä SAK:lla on ollut merkittävä rooli.
”
Yhteinen sopiminen tuo tasapainoa
Työmarkkinaosapuolten ja valtion yhteisellä kolmikantaisella sopimisella on maas-
samme pitkät perinteet. Palkansaajien ostovoima parantui 1990–2000-lukujen alun ammattilaisia
tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aikana jopa neljänneksellä. Samaan aikaan myös
suomalaisyritysten kilpailukyky nousi kansainvälisestikin verrattuna huipputasolle. tarvitaan aina.
Työura kerryttää eläkettä
On tärkeää, että maksetuilla eläkemaksuilla ja kertyvällä eläkkeellä on suora yhteys.
Työeläkemaksut kerryttävät eläkettä samalla tavoin maksajasta ja työsuhteen muodosta
riippumatta. Oikeudenmukaisin malli on, että eläke määräytyy koko työhistorian aikana
ansaittujen palkkojen ja maksettujen eläkemaksujen perusteella.

5. Työelämä yhdenvertaiseksi
Vaikka työmarkkinat ovat jakautuneet Suomessa vahvasti naisten ja miesten töihin,
ei tasa-arvon edistämisessä ole kyse vain sukupuolten erilaisesta asemasta työ­
elämässä. SAK toimii aktiivisesti muun muassa nuoriin, ikääntyviin ja maahanmuuttajiin
kohdistuvaa syrjintää vastaan.
Kehitys syntyy yhteistyönä
Suomalaisen kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen kannalta on tärkeää, että
työntekijät voivat olla mukana kehittämässä ja sopimassa tuottavuuteen, palkkaus­
järjestelmiin, työsuojeluun, työssä jaksamiseen, työaikoihin ja ammattitaitoon
liittyvistä asioista. SAK:n suurista tavoitteista vuosikymmenten varrella on toteutettu
mm. vuosiloma-, vanhempainvapaa-, työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmät.
Myös työlainsäädännön kehittämisessä SAK:lla on ollut merkittävä rooli.
”
Yhteinen sopiminen tuo tasapainoa
Työmarkkinaosapuolten ja valtion yhteisellä kolmikantaisella sopimisella on maas-
samme pitkät perinteet. Palkansaajien ostovoima parantui 1990–2000-lukujen alun ammattilaisia
tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aikana jopa neljänneksellä. Samaan aikaan myös
suomalaisyritysten kilpailukyky nousi kansainvälisestikin verrattuna huipputasolle. tarvitaan aina.
Työura kerryttää eläkettä
On tärkeää, että maksetuilla eläkemaksuilla ja kertyvällä eläkkeellä on suora yhteys.
Työeläkemaksut kerryttävät eläkettä samalla tavoin maksajasta ja työsuhteen muodosta
riippumatta. Oikeudenmukaisin malli on, että eläke määräytyy koko työhistorian aikana
ansaittujen palkkojen ja maksettujen eläkemaksujen perusteella.

6. Juuret syvällä Suomen historiassa
”
SAK on valvonut suomalaisten palkansaajien etuja vuodesta 1907 lähtien. Ay-liikkeen
ay-liikkeen merkitys yhteiskunnallisena tekijänä lähti nousuun sotien jälkeen. Ensimmäinen
tulo­ oliittinen sopimus loi 1960-luvun loppupuolella pohjaa nykyaikaiselle neuvottelu­
p
todellinen voima järjestelmälle. 1960- ja 70-luvut olivat voimakkaan kasvun aikaa, ammatillinen järjes­
tä­ tyminen lisääntyi Suomessa nopeammin kuin missään muussa teollisuusmassa.
y
Järjestäytymis­ ste nousi 1980-luvulla yli 80 prosentin.
a
on työpaikoilla.
Työsarkana koko maapallo
SAK:n asiantuntijat vastaavat oman alansa asioiden seurannasta ja valmisteluista
myös Euroopan tasolla. Globalisaatio on kansainväliselle ay-liikkeelle koko ajan
kasvava haaste. Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n määrittelemät perusihmis­ ikeuksien
o
ja ay-oikeuksien puolustaminen ovat keskeisessä asemassa ay-liikkeen työssä.
SAK tekee solidaarisuustyötään Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen
SASK:n kautta.
SAK pähkinänkuoressa
» SAK:laisissa liitoissa on noin miljoona jäsentä, Keskiverto SAK:lainen on
joista naisia 484 000 (46 %), miehiä 563 000 (54 %) » 47–56-vuotias
» SAK:laisten keskipalkka (vuonna 2008) 2 420 e, » nainen työskentelee
miesten 2 490 e, naisten 2 120 e palvelualalla
» 22 liittoa » mies työskentelee
» SAK:laisissa liitoissa toimii metallialalla
noin 100 000 luottamushenkilöä.
» Joka kolmas on osallistunut vuoden sisällä
ay-toimintaan.

7. Juuret syvällä Suomen historiassa
”
SAK on valvonut suomalaisten palkansaajien etuja vuodesta 1907 lähtien. Ay-liikkeen
ay-liikkeen merkitys yhteiskunnallisena tekijänä lähti nousuun sotien jälkeen. Ensimmäinen
tulo­ oliittinen sopimus loi 1960-luvun loppupuolella pohjaa nykyaikaiselle neuvottelu­
p
todellinen voima järjestelmälle. 1960- ja 70-luvut olivat voimakkaan kasvun aikaa, ammatillinen järjes­
tä­ tyminen lisääntyi Suomessa nopeammin kuin missään muussa teollisuusmassa.
y
Järjestäytymis­ ste nousi 1980-luvulla yli 80 prosentin.
a
on työpaikoilla.
Työsarkana koko maapallo
SAK:n asiantuntijat vastaavat oman alansa asioiden seurannasta ja valmisteluista
myös Euroopan tasolla. Globalisaatio on kansainväliselle ay-liikkeelle koko ajan
kasvava haaste. Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n määrittelemät perusihmis­ ikeuksien
o
ja ay-oikeuksien puolustaminen ovat keskeisessä asemassa ay-liikkeen työssä.
SAK tekee solidaarisuustyötään Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen
SASK:n kautta.
SAK pähkinänkuoressa
» SAK:laisissa liitoissa on noin miljoona jäsentä, Keskiverto SAK:lainen on
joista naisia 484 000 (46 %), miehiä 563 000 (54 %) » 47–56-vuotias
» SAK:laisten keskipalkka (vuonna 2008) 2 420 e, » nainen työskentelee
miesten 2 490 e, naisten 2 120 e palvelualalla
» 22 liittoa » mies työskentelee
» SAK:laisissa liitoissa toimii metallialalla
noin 100 000 luottamushenkilöä.
» Joka kolmas on osallistunut vuoden sisällä
ay-toimintaan.

8. Yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomalaiset työmarkkinat
SAK on ollut olennainen tekijä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa. Suomalaiset palkansaajat ja työnantajat ovat järjestäytyneet oman alansa järjestöihin
Vuosien varrella järjestö on ollut kehittämässä monia jokapäiväiseen elämään liittyviä muita EU-maita yleisemmin. Lähes 80 % palkansaajista kuuluu ammattiliittoihin, joita on
parannuksia, kuten: noin 70 kolmessa palkansaajien keskusjärjestössä:
» Kahdeksan tunnin työpäivä » Talviloma » Äitiys- ja vanhempainvapaa » Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
» Viisipäiväinen työviikko » Sairausajan palkka » Ylityökorvaukset » Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
» Kesäloma » Irtisanomissuoja » Lomaraha » Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava
Miljoona duunaria Työnantajistakin suuri osa kuuluu oman alansa työnantajaliittoon. Nämä puolestaan
Tyypillistä SAK:laista on mahdoton määritellä, sillä SAK:laiset työskentelevät hyvin kuuluvat toimialansa mukaan työnantajien keskusjärjestöihin, joita ovat
erilaisilla aloilla. Teollisuudessa työskentelee vajaa puolet, yksityisillä palvelualoilla
noin kolmannes ja julkisella sektorilla neljännes. » Elinkeinoelämän keskusliitto EK
» Valtion työmarkkinalaitos
SAK:laiset liitot vuoden 2009 alussa: » Kunnallinen työmarkkinalaitos
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT www.akt.fi Rautatieläisten Liitto www.rautl.fi » Kirkon työmarkkinalaitos
Ilmailualan Unioni IAU www.iau.fi Rautatievirkamiesliitto www.rautatievirkamiesliitto.fi
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL www.jhl.fi
JHL:n yhteistyöliitot
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL www.selry.fi
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY Suomen suurin maahanmuuttajajärjestö
Aliupseeriliitto www.aliupseeriliitto.fi www.slsy.info
Merivartioliitto www.merivartioliitto.fi Suomen Merimies-Unioini SMU www.smu.fi
Suomen työmarkkinat ovat viime vuosina nopeasti monikulttuuristuneet. SAK:ta
Tulliliitto www.tulliliitto.fi Suomen Muusikkojen Liitto www.muusikkojenliitto.fi voidaan pitää maamme suurimpana maahanmuuttajajärjestönä. Yli 11 000 työ­ lämässä e
Vankilavirkailijain Liitto VVL Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto olevaa maahanmuuttajaa on järjestäytynyt SAK:laisiin ammattiliittoihin. Eniten heitä
www.vankilavirkailijainliittoVVL.fi SSSL www.sssl.fi
Kemianliitto - Kemifacket www.kemianliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto www.sahkoliitto.fi on Metallityöväen Liitossa, Palvelualojen ammattiliitossa PAM:ssa, Julkisten ja
Metallityöväen Liitto www.metalliliitto.fi Teatteri- ja Mediatyöntekijät TeMe www.teme.fi hyvinvointi­ lojen liitossa JHL:ssä ja Elintarviketyöläisten liitossa SEL:ssä. Muusikkojen
a
Palvelualojen ammattiliitto PAM www.pam.fi Veturimiesten liitto ry www.veturimiesliitto.fi
Paperiliitto www.paperiliitto.fi Viestintäalan ammattiliitto ry www.viestintaliitto.fi liitossa on suhteellisesti eniten maahanmuuttajajäseniä. Ay-liike tarjoaa maahanmuutta-
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU www.pau.fi Yleinen Lehtimiesliitto YLL www.yleinenlehtimiesliitto.fi jille koulutusta ja neuvontaa, ja se puolustaa työntekijöiden tasapuolista kohtelua.
Puu- ja erityisalojen liitto www.puuliitto.fi Kaupanalan esimiesliitto KEY
Rakennusliitto www.rakennusliitto.fi (Palvelualan Unionin kautta) www.esimiesliitto.fi

9. Yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomalaiset työmarkkinat
SAK on ollut olennainen tekijä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa. Suomalaiset palkansaajat ja työnantajat ovat järjestäytyneet oman alansa järjestöihin
Vuosien varrella järjestö on ollut kehittämässä monia jokapäiväiseen elämään liittyviä muita EU-maita yleisemmin. Lähes 80 % palkansaajista kuuluu ammattiliittoihin, joita on
parannuksia, kuten: noin 70 kolmessa palkansaajien keskusjärjestössä:
» Kahdeksan tunnin työpäivä » Talviloma » Äitiys- ja vanhempainvapaa » Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
» Viisipäiväinen työviikko » Sairausajan palkka » Ylityökorvaukset » Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
» Kesäloma » Irtisanomissuoja » Lomaraha » Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava
Miljoona duunaria Työnantajistakin suuri osa kuuluu oman alansa työnantajaliittoon. Nämä puolestaan
Tyypillistä SAK:laista on mahdoton määritellä, sillä SAK:laiset työskentelevät hyvin kuuluvat toimialansa mukaan työnantajien keskusjärjestöihin, joita ovat
erilaisilla aloilla. Teollisuudessa työskentelee vajaa puolet, yksityisillä palvelualoilla
noin kolmannes ja julkisella sektorilla neljännes. » Elinkeinoelämän keskusliitto EK
» Valtion työmarkkinalaitos
SAK:laiset liitot vuoden 2009 alussa: » Kunnallinen työmarkkinalaitos
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT www.akt.fi Rautatieläisten Liitto www.rautl.fi » Kirkon työmarkkinalaitos
Ilmailualan Unioni IAU www.iau.fi Rautatievirkamiesliitto www.rautatievirkamiesliitto.fi
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL www.jhl.fi
JHL:n yhteistyöliitot
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL www.selry.fi
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY Suomen suurin maahanmuuttajajärjestö
Aliupseeriliitto www.aliupseeriliitto.fi www.slsy.info
Merivartioliitto www.merivartioliitto.fi Suomen Merimies-Unioini SMU www.smu.fi
Suomen työmarkkinat ovat viime vuosina nopeasti monikulttuuristuneet. SAK:ta
Tulliliitto www.tulliliitto.fi Suomen Muusikkojen Liitto www.muusikkojenliitto.fi voidaan pitää maamme suurimpana maahanmuuttajajärjestönä. Yli 11 000 työ­ lämässä e
Vankilavirkailijain Liitto VVL Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto olevaa maahanmuuttajaa on järjestäytynyt SAK:laisiin ammattiliittoihin. Eniten heitä
www.vankilavirkailijainliittoVVL.fi SSSL www.sssl.fi
Kemianliitto - Kemifacket www.kemianliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto www.sahkoliitto.fi on Metallityöväen Liitossa, Palvelualojen ammattiliitossa PAM:ssa, Julkisten ja
Metallityöväen Liitto www.metalliliitto.fi Teatteri- ja Mediatyöntekijät TeMe www.teme.fi hyvinvointi­ lojen liitossa JHL:ssä ja Elintarviketyöläisten liitossa SEL:ssä. Muusikkojen
a
Palvelualojen ammattiliitto PAM www.pam.fi Veturimiesten liitto ry www.veturimiesliitto.fi
Paperiliitto www.paperiliitto.fi Viestintäalan ammattiliitto ry www.viestintaliitto.fi liitossa on suhteellisesti eniten maahanmuuttajajäseniä. Ay-liike tarjoaa maahanmuutta-
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU www.pau.fi Yleinen Lehtimiesliitto YLL www.yleinenlehtimiesliitto.fi jille koulutusta ja neuvontaa, ja se puolustaa työntekijöiden tasapuolista kohtelua.
Puu- ja erityisalojen liitto www.puuliitto.fi Kaupanalan esimiesliitto KEY
Rakennusliitto www.rakennusliitto.fi (Palvelualan Unionin kautta) www.esimiesliitto.fi

10. Aluetoiminta SAK palvelee alueilla
Etelä-Suomen toiminta-alue Turun toimipiste SAK:n toiminta-alueena on koko maa. Järjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingin
Helsingin toimipiste Maariankatu 6
Hakaniemessä, sen lisäksi toimipisteitä on 13 eri paikkakunnalla.
Hakaniemenranta 1 A 20100 Turku
00530 Helsinki Puhelin 020 774 0421
Puhelin 020 774 000 Nuorten SAK
Länsi-Suomen toiminta-alue
Lahden toimipiste Jyväskylän toimipiste SAK:laisiin liittoihin liittyy joka vuosi lähes 50 000 uutta, alle 30-vuotiasta nuorta jäsen-
Rautatienkatu 19 A, 4. krs Kalevankatu 4 tä. Opiskelijajäsenyys on mahdollista kaikissa liitoissa. SAK Nuorilla on oma lehti, Arvo.
15110 Lahti 40100 Jyväskylä
Puhelin 020 774 0301 Puhelin 020 774 0311 Arvoa lukee yli 150 000 suomalaista.
Lappeenrannan toimipiste
Koulukatu 23
Tampereen toimipiste
Rautatienkatu 10, 7. krs
SAK verkossa
53100 Lappeenranta 33100 Tampere SAK palvelee myös sähköisesti. SAK:lla on nettisivustoja lukuisista eri teemoista.
Puhelin 020 774 0321 Puhelin 020 774 0371
Itä-Suomen toiminta-alue Vaasan toimipiste SAK:n paikallisjärjestöt ympäri maan linkittyvät toisiinsa yhteisen nettipalvelun
Joensuun toimipiste Pitkäkatu 43 välityksellä. Hyödyllisiä osoitteita ovat SAK:n pääsivuston www.sak.fi lisäksi
Yläsatamakatu 7, 3. krs 65100 Vaasa
80100 Joensuu Puhelin 020 774 0380 mm. www.sak-paikalliset.fi, www.tyoelamanverkko-opisto.fi ja blogit.sak.fi.
Puhelin 020 774 0390
Pohjois-Suomen toiminta-alue
Kuopion toimipiste Oulun toimipiste Omaa ammattiliittoa vailla olevien paras nettiosoite on www.liitot.fi. Sivuilla on haku­
Vuorikatu 20, 3. krs Mäkelininkatu 31, 5. krs kone, josta voi etsiä oman liittonsa. SAK:lla on myös maksuton palvelupuhelin numeros-
70100 Kuopio 90100 Oulu
Puhelin 020 774 0401 Puhelin 020 77 40342
sa 0800 179 279. Sama numero palvelee kesäisin erityisesti kesätyöntekijöitä työsuhde­
pulmissa.
Mikkelin toimipiste Rovaniemen toimipiste
Vuorikatu 11 A 7 Rovakatu 26 A 8
50100 Mikkeli 96200 Rovaniemi SAK:n lehdet Palkkatyöläinen, Löntagaren ja Arvo ovat kaikki luettavissa verkossa.
Puhelin 020 774 0291 Puhelin 020 774 0331
Lounais-Suomen toiminta-alue SAK:n edustaja Ahvenanmaalla
Porin toimipiste FFC:s representant på Åland
Isolinnankatu 24 Ålandsvägen 55, PB 56,
28100 Pori 22101 Mariehamn
Puhelin 020 774 0410 Puhelin (018) 199 20

11. Aluetoiminta SAK palvelee alueilla
Etelä-Suomen toiminta-alue Turun toimipiste SAK:n toiminta-alueena on koko maa. Järjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingin
Helsingin toimipiste Maariankatu 6
Hakaniemessä, sen lisäksi toimipisteitä on 13 eri paikkakunnalla.
Hakaniemenranta 1 A 20100 Turku
00530 Helsinki Puhelin 020 774 0421
Puhelin 020 774 000 Nuorten SAK
Länsi-Suomen toiminta-alue
Lahden toimipiste Jyväskylän toimipiste SAK:laisiin liittoihin liittyy joka vuosi lähes 50 000 uutta, alle 30-vuotiasta nuorta jäsen-
Rautatienkatu 19 A, 4. krs Kalevankatu 4 tä. Opiskelijajäsenyys on mahdollista kaikissa liitoissa. SAK Nuorilla on oma lehti, Arvo.
15110 Lahti 40100 Jyväskylä
Puhelin 020 774 0301 Puhelin 020 774 0311 Arvoa lukee yli 150 000 suomalaista.
Lappeenrannan toimipiste
Koulukatu 23
Tampereen toimipiste
Rautatienkatu 10, 7. krs
SAK verkossa
53100 Lappeenranta 33100 Tampere SAK palvelee myös sähköisesti. SAK:lla on nettisivustoja lukuisista eri teemoista.
Puhelin 020 774 0321 Puhelin 020 774 0371
Itä-Suomen toiminta-alue Vaasan toimipiste SAK:n paikallisjärjestöt ympäri maan linkittyvät toisiinsa yhteisen nettipalvelun
Joensuun toimipiste Pitkäkatu 43 välityksellä. Hyödyllisiä osoitteita ovat SAK:n pääsivuston www.sak.fi lisäksi
Yläsatamakatu 7, 3. krs 65100 Vaasa
80100 Joensuu Puhelin 020 774 0380 mm. www.sak-paikalliset.fi, www.tyoelamanverkko-opisto.fi ja blogit.sak.fi.
Puhelin 020 774 0390
Pohjois-Suomen toiminta-alue
Kuopion toimipiste Oulun toimipiste Omaa ammattiliittoa vailla olevien paras nettiosoite on www.liitot.fi. Sivuilla on haku­
Vuorikatu 20, 3. krs Mäkelininkatu 31, 5. krs kone, josta voi etsiä oman liittonsa. SAK:lla on myös maksuton palvelupuhelin numeros-
70100 Kuopio 90100 Oulu
Puhelin 020 774 0401 Puhelin 020 77 40342
sa 0800 179 279. Sama numero palvelee kesäisin erityisesti kesätyöntekijöitä työsuhde­
pulmissa.
Mikkelin toimipiste Rovaniemen toimipiste
Vuorikatu 11 A 7 Rovakatu 26 A 8
50100 Mikkeli 96200 Rovaniemi SAK:n lehdet Palkkatyöläinen, Löntagaren ja Arvo ovat kaikki luettavissa verkossa.
Puhelin 020 774 0291 Puhelin 020 774 0331
Lounais-Suomen toiminta-alue SAK:n edustaja Ahvenanmaalla
Porin toimipiste FFC:s representant på Åland
Isolinnankatu 24 Ålandsvägen 55, PB 56,
28100 Pori 22101 Mariehamn
Puhelin 020 774 0410 Puhelin (018) 199 20

12. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1, 3. krs
PL 157, 00531 Helsinki
puhelin 020 774 000 ja faksi 020 774 0225
www.sak.fi