Vesistön tilaa kuormittavat tekijät ja niiden ehkäisyn mahdollisuuksia Mikkelin Hanhijärven valuma-alueella, (c) Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus, 6.9.2018.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Vesistön tilaa kuormittavat tekijät ja niiden ehkäisyn mahdollisuuksia Mikkelin Hanhijärven valuma-alueella, (c) Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus, 6.9.2018.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
Vesienhoito Joroisten seudulla ja Suihkolanjoen valuma-alueen vesistöt ja ved...Suomen metsäkeskus
17.4.2018 Kuormitus kuriin -infotilaisuudessa Joroisissa pidetty esitys "Vesienhoito Joroisten seudulla ja Suihkolanjoen valuma-alueen vesistöt sekä veden laatu", (c) Pentti Manninen, Etelä-Savon ELY-keskus
Maiseman ja vesistökuormituksen huomioiminen metsänkäsittelyssä Mikkelin alueella 30.9.2019 klo 12-16, Anttola. Saara Ryhänen, MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
Paketti tutustuttaa Itämeren fyysikaalis-kemiallisiin ja biologisiin ominaispiirteisiin. Se esittelee alueen haasteita sekä yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia Itämeren kestävän käytön turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.
Versio, jossa esityksen sisäiset linkit toimivat, on ladattavissa osoitteessa http://www.gof2014.fi/fi/ymparistokasvatus/itameri-ymparisto-ja-ekologia/
Esityspakettia voi käyttää suoraan verkossa tai ladata vapaasti omaan käyttöön. Toimituskunta omistaa tietopaketin tekijänoikeudet; Petri Kuokka kuvien ja ulkoasun tekijänoikeudet.
Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Suometsien käsittelyn vesistövaikutukset - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
Vesistövaikutukset, tutkija Sakari Sarkkola, Luke. Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen metsänkasvatus – vastakkainasettelusta yhteiseloon -webinaari, 18.1.2021.
Apex CNC has been a world-class CNC machining, fabrication, and mechanical assembly company for many years, operating out of a state-of-the-art manufacturing facility near Morgan City, Louisiana. They utilize the latest CAD/CAM software and focus on quality and customer partnerships to provide a complete turn-key solution including assistance with design, prototyping, and supply chain management. Through investment in new equipment and technology and a seasoned engineering staff, Apex CNC has remained an industry leader with customers outsourcing difficult jobs.
SPEC INDIA Microsoft Technology Case StudySPEC INDIA
SPEC INDIA is a custom software development company with over 25 years of experience in developing web based enterprise software applications, asp.net application development, software development India
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
Vesienhoito Joroisten seudulla ja Suihkolanjoen valuma-alueen vesistöt ja ved...Suomen metsäkeskus
17.4.2018 Kuormitus kuriin -infotilaisuudessa Joroisissa pidetty esitys "Vesienhoito Joroisten seudulla ja Suihkolanjoen valuma-alueen vesistöt sekä veden laatu", (c) Pentti Manninen, Etelä-Savon ELY-keskus
Maiseman ja vesistökuormituksen huomioiminen metsänkäsittelyssä Mikkelin alueella 30.9.2019 klo 12-16, Anttola. Saara Ryhänen, MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
Paketti tutustuttaa Itämeren fyysikaalis-kemiallisiin ja biologisiin ominaispiirteisiin. Se esittelee alueen haasteita sekä yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia Itämeren kestävän käytön turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.
Versio, jossa esityksen sisäiset linkit toimivat, on ladattavissa osoitteessa http://www.gof2014.fi/fi/ymparistokasvatus/itameri-ymparisto-ja-ekologia/
Esityspakettia voi käyttää suoraan verkossa tai ladata vapaasti omaan käyttöön. Toimituskunta omistaa tietopaketin tekijänoikeudet; Petri Kuokka kuvien ja ulkoasun tekijänoikeudet.
Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Suometsien käsittelyn vesistövaikutukset - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
Vesistövaikutukset, tutkija Sakari Sarkkola, Luke. Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen metsänkasvatus – vastakkainasettelusta yhteiseloon -webinaari, 18.1.2021.
Apex CNC has been a world-class CNC machining, fabrication, and mechanical assembly company for many years, operating out of a state-of-the-art manufacturing facility near Morgan City, Louisiana. They utilize the latest CAD/CAM software and focus on quality and customer partnerships to provide a complete turn-key solution including assistance with design, prototyping, and supply chain management. Through investment in new equipment and technology and a seasoned engineering staff, Apex CNC has remained an industry leader with customers outsourcing difficult jobs.
SPEC INDIA Microsoft Technology Case StudySPEC INDIA
SPEC INDIA is a custom software development company with over 25 years of experience in developing web based enterprise software applications, asp.net application development, software development India
Make your FB profile images and photo’s creative by iFB Cover Android Application. Along with various templates and direct facebook sharing, iFB Cover application is also providing offline application gallery to store cover picture and relevant profile pictures.
Slides della lezione tenuta dal prof. Guidolin nell'ambito di "Radio Web Punto Zero: Le Lezioni Aperte Al Palazzo Liviano", iniziativa di Progetto Giovani e Radio Bue (9 dicembre 2008)
Sree Meenakshi Electricals is a leading supplier of power quality and power electronics products in India. It offers products like power factor correction panels, capacitors, UPS systems, and batteries. The company aims to provide high quality, customized solutions and services to satisfy customers in various industries like textiles, food processing, manufacturing and others. It works with several brands and partners to deliver total power solutions.
Este documento describe la importancia del liderazgo de 360 grados. Explica los mitos y desafíos que enfrentan los líderes de 360 grados. También presenta principios para que estos líderes guíen efectivamente a quienes los supervisan, a sus compañeros y subordinados. El liderazgo de 360 grados requiere dirigir en todos los niveles de una organización.
Automatic power factor correction (APFC) panels automatically improve power factor for industrial loads with fluctuating power demands. They contain capacitors of varying sizes and a microprocessor that senses load current and switches capacitors on and off as needed. This maintains power factor near unity without manual intervention, unlike fixed capacitors. SREE MEENAKSHI ELECTRICALS manufactures APFC panels for various industries from 5-1200 kVAR to optimize power usage and reduce electricity bills.
Este documento resume los conceptos y generalidades de la administración. La administración es la ciencia social que optimiza recursos como los técnicos, tecnológicos, físicos y económicos para lograr objetivos comunes a través del talento humano y generar beneficios para propietarios, directivos, colaboradores, clientes y proveedores mediante la toma de decisiones.
Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajan Jyri Seppälän esitelmä "Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu" -miniseminaarissa 10.9.2018
Mika Huttunen: Hiilineutraaliuden edistäminen Espoon kaavoituksessaEspoon ympäristökeskus
Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen energiainsinööri Mika Huttusen esitelmä "Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu" -miniseminaarissa 10.9.2018
Johanna Nyberg: Hiilineutraali Espoo 2030 - kohti päästötöntä liikennettäEspoon ympäristökeskus
Espoon kaupunkitekniikan keskuksen liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nybergin esitelmä "Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu" -miniseminaarissa 10.9.2018
Ilmastonmuutokseen varautuminen Espoon strategisessa maankäytön suunnittelus...Espoon ympäristökeskus
Ilmasto muuttuu, miten Espoo sopeutuu? Miniseminaarissa 7.11.2017 kuultiin Ilmatieteen laitoksen uusimmat arviot siitä, millainen on ilmasto Espoossa vuonna 2100, ja joitain Espoon vastauksia tulevaisuuden haasteisiin.
Ilmastonmuutoksen huomioiminen Finnoossa - Kimmo Leivo, Finnoon kehittämispro...Espoon ympäristökeskus
Ilmasto muuttuu, miten Espoo sopeutuu? Miniseminaarissa 7.11.2017 kuultiin Ilmatieteen laitoksen uusimmat arviot siitä, millainen on ilmasto Espoossa vuonna 2100, ja joitain Espoon vastauksia tulevaisuuden haasteisiin.
Tapaus Gräsanoja - Emilia Lehikoinen, Espoon kaupunkitekniikan keskus Espoon ympäristökeskus
Ilmasto muuttuu, miten Espoo sopeutuu? Miniseminaarissa 7.11.2017 kuultiin Ilmatieteen laitoksen uusimmat arviot siitä, millainen on ilmasto Espoossa vuonna 2100, ja joitain Espoon vastauksia tulevaisuuden haasteisiin.
Ilmasto muuttuu, miten Espoo sopeutuu? Miniseminaarissa 7.11.2017 kuultiin Ilmatieteen laitoksen uusimmat arviot siitä, millainen on ilmasto Espoossa vuonna 2100, ja joitain Espoon vastauksia tulevaisuuden haasteisiin.
3. Rehevöitymisen taustaa
Virtaamat maa-alueilta vesistöihin nopeutuvat
Kiintoaine- ja ravinnekuormitus kasvaa
Vesistöt rehevöityvät
• Maa ja metsätalous tehostuu
1950->
– voimakas lannoitus ja
maanmuokkaus
– turvemaiden ojitus ja
avohakkuut
– järvien ja kosteikkojen kuivatus
– virtavesien ruoppaus
4. Kunnostusta valuma-alueella vai
järvessä?
• Valuma-aluekunnostus –
ulkoisen kuormituksen vähentäminen
• Järvessä tehtävät kunnostustoimet –
sisäisen kuormituksen vähentäminen
5.
6. Kosteikot ja laskeutusaltaat
Hyödyt
• Veden puhdistus:
kiintoaines, ravinteet,
bakteerit
• Luonnon monimuotoisuus
• Tulvasuojelu
• Peltopinta-alan kasvu
• Varavesilähde
• Maisema
• Maan hinta
Haasteet
• Vaatii ison pinta-alan
• Hintava: suunnittelut, kaivu
• Mahdollinen huolto 5-15 v
7. Toimenpiteet pellolla
• Maanmuokkauksen optimointi
– Kevennetty muokkaus
• Jatkuva kasvipeitteisyys
– kerääjäkasvit
• Vuoroviljely
• Suojavyöhykkeet
• Rakennekalkitus
Harri Lilja, LUKE
8. Toimenpiteet pellolla
Hyödyt
• Ravinteet ja maa-aines
pysyvät pellossa:
– Kustannussäästöt
– Hyvä maan mururakenne ja
vesitalous
– Vähemmän torjunta-aineita
– Parempi sato
Haasteet
• Maanviljelijöiden
tavoittaminen neuvonnalla
• Tulosten seuraaminen
11. Sisäisen kuormituksen leikkaaminen
• Jos ulkoinen kuormitus ylittää järven
sietokyvyn, sisäisen kuormituksen
vähentämisen tulokset eivät ole pysyviä
• Hoitokalastus
• Petokalakantojen hoito
• Hapetus
• Niitot
12. Hiidenvesi
Numeroina
Järven pinta-ala (km2) 30,3
Suurin syvyys (m) 33
Keskisyvyys (m) 6,6
Vesitilavuus (milj. m3) 197
Rantaviivan pituus
(km) 109,5
Valuma-alueen
pinta-ala (km2) 933,9
Viipymä (vrk) 270
13. 20 vuotta Hiidenveden kunnostusta
• Rahoittajat: Vihti, Lohja,
Karkkila, Loppi sekä HSY,
LUVY ja Hiidenveden
kalastusalue
• 1995-2005:
kunnostustoimet
järvessä
• 2005-> ulkoisen
kuormituksen ehkäisy
14. • 100 valmista kosteikkoa
ja laskeutusallasta
• Koulutuksia ja viestintää
• Pellonpiennartilaisuuksia
• Tilakohtaista neuvontaa
• Haja-asutuksen
jätevesineuvontaa
15. Järven tilan seuranta
• Vedenlaadun seuranta
• Sinileväseuranta
• Kasvillisuuskartoitukset
• Kalastoselvitykset
18. Jokainen järvi on yksilö
• Selvitä kuormituslähteet ja kuormituksen
suuruus
• Selvitä järven kuormituksen kantokyky
• Selvitä ravintoverkko ja sen erityispiirteet
Määritä tavoitteet kunnostukselle
Määritä kunnostustoimenpiteet
Typpi- ja fosforikuormitus aiheuttavat vesistön rehevöitymistä ja kiintoaineskuormitus sameutumista, liettymistä ja umpeenkasvua.
Suomen metsämaasta 25% ojitettua suota.
Ojitetut suot nyt hakkuuiässä. Kunnostusojitus lisääntyy.
Rehevöitymiset syyt valuma-alueella: ensin tulee puuttua perimmäisiin syihin
JNS:n Marjukka Porvaria lainaten: The main thing is to keep the main thing the main thing. Eli suomeksi, pääasia on pitää pääasia pääasiana.
Valuma-aluekunnostus pureutuu valuma-alueelta saapuvaan kuormitukseen. Tavoitteena saada muutoksia valuma-alueella niin, että ulkoinen kuormitus laskee pysyvästi kestävälle tasolle.
Toimenpiteitä mm. kosteikot, viljelymenetelmät, suojavyöhykkeet, jätevedenpuhdistus
Kun valuma-alueen kuormitusta on saatu leikattua, voidaan ryhtyä tekemään kunnostustoimia myös järvessä.
Toimenpiteitä mm. hoitokalastus, hapetus, vedenpinnan nosto
Hoitokalastuksessa poistetaan suuria massoja vähäarvoista särkikalaa, joka rehevöittää järveä niin biomassallaan kuin ravinnonhankinnalla.
Hapettamalla järven syvänteisiin tuodaan keinotekoisesti happea, jolloin sisäinen kuormitus vähenee, kun sedimentin happipitoisuus kasvaa.
Kosteikoilla pyritään pysäyttämään jo syntynyt kuormitus.
Luonnollinen vedenpuhdistamo, joka suodattaa saapuvan veden kiintoainesta ja ravinteita
Virtaus hidastuu –laskeutuminen ja sedimentoituminen
Vesikasvillisuus hidastaa virtausta, tuo happea sedimenttiin ja kuluttaa ravinteita kasvuun
Puhdistustulosta parantavat: saapuvan veden kuormittuneisuus (korkea pelto%)/ veden viipymä kosteikossa (kosteikon koko suhteessa valuma-alueeseen)
Puhdistustulos parhaimmillaan 70 % fosforista (SYKE: Hovin kosteikko)
Kosteikot ovat myös luonnon monimuotoisuuden kehtoja.
Kosteikkoja ja kokonaisia järviä on kuivattu paljon maa- ja metsätalousmaaksi. Kosteikot ovat yksi uhanalaisimmista luontotyypeistä maailmassa. Myös siksi niiden palauttaminen maisemaan perusteltua.
Tulvasuojelu: kosteikkoallas voi pidättää isoja määriä tulvavesiä ja estää tai ainakin vähentää tulvan nousua pellolle
Peltopinta-ala voi kasvaa tai viljeltävyys parantua, jos kaivumassoilla korotetaan alavia maita
Maisema: olemme perustaneet kosteikkoja ja tehneet uomakunnostuksia myös pihapiiriin tai teiden varsille, joissa ne tuovat kauniin vesielementin maisemaan
Haasteet: tiiviisti viljellyillä aloilla haasteita löytää paikkoja
-pääongelma: tiivistynyt, huonorakenteinen peltomaa ei ime vettä, vaan vesi valuu pintavaluntana läheiseen ojaan kuljettaen mukanaan pintamaata.
-aiheuttajat: viljelymenetelmät, ei aina pohdita toimenpiteiden tarpeita vaan tehdään miten on aina tehty
-muokkauksella ja syväkuohkeutuksella on tarkoitus tuoda helpotusta vanhoihin tiivistymiin, toimenpiteet viimeinen hoitokeino: ylläpito viljelymenetelmillä ja kasvilajeilla, jotka KUOHKEUTTAA maata
-ravinteet, vesi ja maa-aines pysyvät pellolla, eroosio vähenee
-vuoroviljelystä hyötyjä maan rakenteelle, tuholaisten torjunta ja ravinteet
-suojavyöhykkeellä ehkäistään ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöön
-rakennekalkitus parantaa maan mururakennetta erityisesti savimailla
-kustannussäästöjä: ei turhaa maanmuokkausta, vähemmän kemiallisia ravinteita
-hyvärakenteinen maa läpäisee vettä, jolloin vesi ei jää makaamaan pellolle
Fosforinpoistolaite asennetaan puroon tai ojaan. Fosfori poistetaan sekoittamalla veteen ferrisulfaattia. Ferrisulfaatin saostama fosfori vajoaa annostelulaitteen jälkeisen saostusaltaan pohjalle, mistä se poistetaan tarvittaessa. Saostuneen fosforin hyötykäyttöä tutkitaan korvaamaan esimerkiksi kaivoksista louhittavaa lannoitteiden fosforia.
+ tehokas, 80 % kok-P/ 30 % kok-N
- pH alenee (hieman), huoltotarve,
Hoitokalastus: poistetaan ensisijaisesti särkikalaa, joka aiheuttaa rehevöitymistä pöyhimällä pohjaa sekä suurella biomassallaan; hoitokalastuksen on oltava riittävän intensiivistä ja usein toistuvaa
Hapetus: viedään keinotekoisesti pumppaamalla happea hapettomiin syvänteisiin/ saattaa nostaa alusveden lämpötilaa, joka voi vaikuttaa kalalajeihin
Niitot: pienpiirteiset niitot ja usein toistuvat niitot voivat vähentää rehevöitymistä, jos niittojäte kompostoidaan etäällä rannasta. Laajamittaisia niittoja ei suositella, koska kasvillisuus sitoo ravinteita on tärkeää luonnon monimuotoisuudelle
Ekologinen tila tyydyttävä
Rehevöitynyt
Luontaisesti savisamea
Erilaiset altaat
Hiidenveden kunnostuksen tavoitteena on kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen sekä järven virkistyskäytön edistäminen.
Rahoittajina valuma-alueen kunnat
HSY:n rooli
Ensin hoitokalastusta ja hapetusta ->tulokset heikot
Vihreällä valmiit kohteet, ruskeat kohteet suunniteltuja ja mustat rastit hylättyjä
- Vedenlaadun seurantaa tehdään osana Hiidenveden yhteistarkkailua. Hanke kustantaa tutkimukset vähiten tutkituilla alueilla. Tarkkailussa on havaittu viime vuosien aikana ensimmäistä kertaa myönteisiä muutoksia veden laadussa
-korkeammat happipitoisuudet syvänteissä, myös hieman aiempaa pienempiä sinilevämääriä
Hanke toteutti jatkuvatoimista sinileväseurantaa
Kasvillisuuskartoitus: rehevyyttä suosivat lajit hieman vähentyneet hiidenvedellä
Ongelmana vieraslajit kuten isosorsimo
-Vedenlaadun kertakartoituksen toisto, edellinen 10 v sitten: mielenkiintoinen vertalukohta
Kyselyn tulokset vastasivat melko hyvin myös tutkimusten tuloksia: rehevimipiä alueita Kirkkojärvi ja Vaanilanlahti, parhaimmassa tilassa Kiihkelyksenselkä ja Retlahti.