Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekarttaCircwaste
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Tutkimus: Länsirannikon jätehuoltosektorin vaihtoehtoisten ratkaisujen yritys-, alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Gaia Consulting Oy 27.1.2014
Ville Karttunen, Mari Saario, Pasi Rinne,
Anu Vaahtera, Erkka Ryynänen ja Iivo Vehviläinen
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Sitran toimeksiannosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liittyen ympäristöystävällisiin elämäntapoihin, kuten energiankäyttöratkaisuihin, energiansäästöön ja ruokajätteen vähentämiseen. Tutkimus toteutettiin osana Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-aluetta.
Jyväskylässä toteutettiin loppuvuodesta 2013 neljätoista lyhyttä kokeilua osana Sitran Kohti resurssiviisautta -hanketta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) teki kokeiluista vaikuttavuusarviot, joissa tarkasteltiin kunkin kokeilun ympäristö-, talous- ja sosiaalisia näkökulmia.
Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajan Jyri Seppälän esitelmä "Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu" -miniseminaarissa 10.9.2018
Sitra, Kokemuksia palveluväylästä -seminaari 15.5.2014, Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt, Hankejohtaja Pauli Kartano, Valtiovarainministeriö
Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekarttaCircwaste
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Tutkimus: Länsirannikon jätehuoltosektorin vaihtoehtoisten ratkaisujen yritys-, alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Gaia Consulting Oy 27.1.2014
Ville Karttunen, Mari Saario, Pasi Rinne,
Anu Vaahtera, Erkka Ryynänen ja Iivo Vehviläinen
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Sitran toimeksiannosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liittyen ympäristöystävällisiin elämäntapoihin, kuten energiankäyttöratkaisuihin, energiansäästöön ja ruokajätteen vähentämiseen. Tutkimus toteutettiin osana Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-aluetta.
Jyväskylässä toteutettiin loppuvuodesta 2013 neljätoista lyhyttä kokeilua osana Sitran Kohti resurssiviisautta -hanketta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) teki kokeiluista vaikuttavuusarviot, joissa tarkasteltiin kunkin kokeilun ympäristö-, talous- ja sosiaalisia näkökulmia.
Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajan Jyri Seppälän esitelmä "Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu" -miniseminaarissa 10.9.2018
Sitra, Kokemuksia palveluväylästä -seminaari 15.5.2014, Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt, Hankejohtaja Pauli Kartano, Valtiovarainministeriö
This document discusses child and youth care reform in the Netherlands and the Youth Risks Reference Index (VIR). It provides background on the VIR, which is an electronic signposting system that allows professionals to report risk signals about youth aged 23 and younger. Research on the VIR found great diversity in its local implementation and use. Common reasons for reporting included professional assessment of risk, while barriers included concerns over privacy and lack of information. The document recommends optimizing the VIR through training, clearer guidelines, expanding authorized organizations, and improving feedback. It notes the VIR may help integrate services at the municipal level under new youth care legislation.
Presentation with comments from Fortum Oyj to the Climate Impact Assessment of Nasdaq Helsinki by Sitra, launched at the United Nation's Sustainable Stock Exchange intiative's event Regional Dialogue: Nordic Countries on 4 November 2015.
The document outlines the agenda for a Climate Leadership Council event, including opening remarks by Jouni Keronen on a climate impact assessment report of companies listed on the Nasdaq Helsinki stock exchange. The report will be presented by Maximilian Horster and include a forward-looking climate analysis by Emma Henningsson, with commentary from Kari Kankaanpää of Fortum. Closing remarks will be given by Jouni Keronen.
Futuway is a digital services company that creates successful digital services for customers. They offer mobile solutions, digital business solutions, and enterprise IT solutions using agile development methods. Futuway has offices in Tampere, Helsinki, London, and Berlin and has been operating since 2000. They have over 180 employees who work to make customers, end-users, and developers extremely happy.
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Eero Jalavan (BSAG) presentaatio.
Itämeri ja kiertotalous -koulutus 29.5.2017 http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Verkostot_ja_yhteistyo/Itameri_ja_kiertotalous_koulutus_toimitt%2842775%29
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Vesivastuusitoumuksen ovat perustaneet Aalto yliopisto, Luonnonvarakeskus Luke, Teknologian tutkimuskeskus VTT, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja WWF Suomi tukeakseen yritysten vesivastuullisuuden kehittämistä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Suomalaisyrityksistä Fazer, Finlayson, Metsäteollisuus ry ja UPM julkistivat ensimmäisinä vesivastuusitoumuksensa.
CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen hanke, joka edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.
”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen hanke, joka edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.
”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen EU LIFE IP -hanke, joka edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. Tämä esitys esittelee hankkeen tavoitteet ja toimet.
A presentation on climate solutions and the results from Sitra's Green to Scale projects for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Outi Haanperä.
A presentation on the circular economy playbook by Sitra, Technology Industries Finland and Accenture for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Jyri Arponen.
The circular economy aims to decouple economic activity from the consumption of finite resources by designing waste out of systems and keeping products and materials in use. Globally, demand for raw materials is increasing substantially while much of what is produced is wasted. Many countries and regions are now pioneering circular economy approaches and business models that focus on renewable energy, recycling, product life extension, and product-as-a-service models. Finland has developed a unique roadmap to become a global leader in the circular economy with the potential to create over 75,000 new jobs and reduce greenhouse gas emissions by 13-66% across sectors.
The document discusses the need for new metrics to measure companies' net impacts and value creation. It argues that current measures are outdated and better at measuring performance than impacts. A new quantification model is proposed to assess both the positive and negative economic, social and environmental impacts of companies. This would provide a more holistic view of companies' overall footprint and shape. It would focus only on the most significant impacts and those downstream from products and services. The goal is to incentivize businesses to build their models around solutions that deliver net positive impacts.
Reima is a leading brand in performance kidswear that sells approximately 7 million products annually. In 2017, Reima had net sales of 112 million euros, with over 80% coming from international markets. Reima designs all products to be functional for active kids' needs while also being non-toxic and safe. The company focuses on quality, comfort, and small practical details in its design. Reima also emphasizes sustainability and corporate responsibility in its business practices and aims to support an active lifestyle for kids through various sponsorships and initiatives.
Winning Climate Strategies: Solutions for asset owners from beginner to best practise
Catherine Howarth's presentation in the Finnish Climate Summit, June 2018. Catherine Howarth is the Chief Executive of ShareAction, that coordinates civil society activism to promote responsible investment across Europe.
The document discusses the need for producers and suppliers to shift towards more sustainable products and services when sustainable consumption alone is not enough. It suggests producers develop new sustainable products and services and gradually shift away from unsustainable options. It also notes consumers may go beyond sustainable consumption through downshifting, sharing resources, anti-consumption, and buycotting certain materials. The document calls for collaboration across all levels to enable this shift towards sustainability.
The document outlines the SHIFT framework for changing sustainable consumer behaviors. It discusses how social influence, habits, feelings, and tangibility can impact behaviors. For social influence, it explains how social norms, social desirability, and social groups shape actions. It also discusses breaking bad habits and forming new ones. For individual factors, it addresses self-values, self-interest, self-efficacy, self-concept, and consistency. The document provides examples of grasscycling in Calgary to demonstrate combining appeals to social influence and individual factors.
Thomas Kolster, Mr. Goodvertising, esitys Sitran Aamuharppaus-tilaisuudessa 27.3.2018 / Thomas Kolster's presentation at Sitra's event on March 27th, 2018.
This document discusses a company called Original Repack and its reusable packaging solutions. It offers a Custom Repack program for furniture items like sofas and beds that reduces packaging time and costs while improving sustainability. Original Repack sees increased customer loyalty and order values from offering rewards to customers who use its RePack service, showing the business benefits of investing in reusable packaging.
This document provides guidance for effective communication strategies, recommending speaking to audience values through personal, timely stories rather than abstract ideas or environmentalist language. It suggests knowing the audience, crafting a relevant and empowering message told through stories and metaphors, choosing the right messenger to deliver the message through the proper medium supported by impactful images, and calling audiences to specific action.
Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"
1. EI JÄTETTÄ
EI CO2-PÄÄSTÖJÄ
YHDEN MAAPALLON ELÄMÄ
KESTÄVÄT YHTEISÖT
VESI
RUOKA
MATERIAALI- /JÄTEHUOLTO
LIIKENNE
ENERGIA
resurssiviisaat tavoitteet
2. 3
Työpajassa kootaan Jyväskylän alueelle tiekartta resurssiviisauteen, raadin ja arviointitiimin avulla
Tiekartta on väline, joka auttaa:
•ASETTAMAANresurssiviisauden edistämiselle tavoitteita ja aikataulun
•HAHMOTTAMAANeri osatavoitteista ja toimenpiteistä muodostuvan kokonaisuuden
•TUNNISTAMAANeri tekemisten keskinäiset riippuvuudet
•VIESTIMÄÄNresurssiviisauden edistämisestä eri kohderyhmille
•KOKOAMAANyhteen Jyväskylän alueen eri toimijat (julkinen hallinto, yritykset ja liike-elämä, kansalaisjärjestöt ja yksityiset kansalaiset), edistämään resurssiviisautta
26.11.2
014
Työryhmä
•hyödyntää laajasti omaa ja raadin paikallistuntemusta, ja tekee RV-tiekartasta
•Kunnianhimoisen: ei jätettä, ei CO2-päästöjä, yhden maapallon elämä
•Innostavan: resurssiviisaus luo uusia yrityksiä ja työpaikkoja, parantaa elämänlaatua jne.
Arviointitiimi
•arvioi kokonaisuuden sekä yksittäisten tavoitteiden, välietappien ja toimenpiteiden vaikuttavuutta
•antaa työryhmälle palautetta, ja auttaa priorisoimaan ja jatkojalostamaan tiekarttaa
Raati
•auttaa työryhmää tiekartan kokoamisessa
•jakamalla palautetta ja näkemyksiä
•hyödyntäen parhaalla mahdollisella tavalla eri toimijoiden osaamista, verkostoja ja resursseja.
3. 2014-11-24_Tiekartan kokoaminen.pptx 5
2014_08_19-20_RVA Työpaja 6-agenda-vs6.pptx 8
RV-tiekartta 2050: RUOKA
2015-2016 2017-19 2020-2025 2030 2050
Kaupungin, yritysten ja
kotitalouksien
ruokahävikki 5% 2015
tasosta
Ruokahävikki 20%
2015 tasosta
Ruokahävikki 50%
2015 tasosta
Useita yrityspilotteja,
tavoite 12/vuosi
Suunnittelu: logistiikka ja
sopimukset, lainsäädäntö
ja hankintatoimi
RUOKAHÄVIKIN
MINIMOINTI
Nykytoiminta laajenee
tasaisesti
Lisää yrityksiä mukaan,
kattavuus 50%
100% kunnan
ruokapalveluista
mukana
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
Tiekartan ”rata”
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus]
Tiekartan ”rata”
Tavoitetilan visio Välietapit Toimenpiteet
2014_08_19-20_RVA Työpaja 6-agenda-vs8.pptx 14
RV-tiekartta 2050: Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen 2050
2015-2016 2017-19 2020-2025 2030 2050
ENERGIA
LIIKENNE
JÄTE-HUOLTO
RUOKA
VESI
KESTÄVÄT
YHTEISÖT
1 planet living
No waste
Työryhmien tiekartat kootaan kokonaisnäkymäksi aina No CO2
kunkin esityksen jälkeen, jotta raati ja työryhmä voivat
arvioida sekä yksittäisiä osia tiekartasta että kokonaisuutta.
[välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [tavoitetilan kuvaus]
[välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus]
[välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [tavoitetilan kuvaus]
[välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [välietapin kuvaus] [tavoitetilan kuvaus]
Tiekartta
4. S.M.A.R.T.-kriteerit
2014-11-24_Tiekartan kokoaminen.pptx 7
SMART-kriteerit
tavoitteiden,välietappien ja toimenpiteiden arvioimiseen
Specific
Selkeä ja kiteytetty
Ehdotus on kuvattutarkasti; mitähalutaan saavuttaa, miksi, missä jne.
Measurable
Mitattavissa
Ehdotukselle on tunnistettu selkeät edistymistä kuvaavat mittarit: kuinka monta, kuinka usein, kuinka suuri osuus.
Achievable
Saavutettavissa
Ehdotus on realistinen, ja ottaa huomioon keskeiset haasteet ja rajoitteet
Relevant
Edistää RV-tavoitteita
Ehdotus on merkittävä tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi
Time-bound
Selkeä aikataulu
Ehdotettu aikatauluon selkeä ja looginen, mahdollinen
Pisteytys
0=Ei täytä kriteeriä
1=Täyttää kriteerin osittain
2=Täyttää kriteerin
5. RV-tiekartta 2050Visio resurssiviisaasta JyväskylästäMateriaali(jäte)huolto
2014-11-24_Tiekartan kokoaminen.pptx 8
Tavoitetilan visio 2050
•Uusiomateriaaleihin perustuva kiertotalous (ohjaa niin kuluttajia, tuottajia,hankkijoitakuin alan toimijoita)
•Neitseellisten raaka-aineiden käyttö kestävällä tasolla ja uusiomateriaalien käyttö maksimoitu
•Jätteet ovat raaka-aineita
Hyödyt eri toimijoille
•Neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee, eli materiaalinen ja taloudellinen hyöty toimijoille > aluetalous hyötyy, sillä alueen materiaalivirrat ovat ”teho”käytössä
•Kierrätysliiketoiminta sekä hankintaosaaminen kehittyy (myös asiantuntijuutta, esim. elinkaariarviointeihin liittyen tarvitaan lisää).
•Uusiomateriaaleihin liittyvä tuotesuunnittelu luo työpaikkoja, uudenlaiset palvelut
•Kuluttaja hyötyy siten (toivottavasti), että tuotteet ovat edullisempia, koska neitseellisiä raaka-aineita on korvattu kierrätysmateriaaleilla
Resurssiviisas alue 2050
Ei jätettä
Ei CO2-päästöjä
Yhden maapallon elämä
6. 2014-11-24_Tiekartan kokoaminen.pptx 9
RV-tiekartta2050: MATERIAALI(jäte)HUOLTO
2015-2016
2017-19
2020-2025
2030
2050
Uusiomateriaaleihin perustuva kiertotalous
Yhdyskuntajätteen hyötykäytön nykytila 60 %
JÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖASTEEN MAKSIMOINTI
40 (M) + 50 (E) = 90 %
Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto
Alueellinen jätehuoltoyhtiö (Mustankorkea Oy)
Seudun materiaalihuolto yhtenäinen kokonaisuus
Materiaalihuolto (keräys, kuljetus ja käsittely) älykästä ja mahdollisimman vähän luonnonvaroja kuluttavaa
Mustankorkeasta ”Kierrätyslandia”
- jätteiden/uusiomateriaalien esikäsittelyä ja jatkojalostusta
JÄTE/MATERIAALIHUOLTOJÄRJESTELMÄ
Jäte = raaka-aine
Imagomuutos ja arvostus
Uusiomateriaalien käyttö houkuttelevaa ja taloudellisesti kannattavaa
Ensisijaisesti käytetään uusiomateriaaleista valmistettuja tuotteita (valtavirtaistaminen)
TUOTANTO JA VALMISTUS
Neitseellisten raaka- aineiden kulutus kestävällä tasolla ja uusiomateriaalien käyttö maksimoitu
50 (M) + 45 (E) = 95 %
70 (M) + 29 (E) = 95 %
M = hyödyntäminen materiaalina
E = hyödyntäminen energiana
Materiaalihyödyntäminen lisääntyy polton kustannuksella
Uusiomateriaaleihin perustuva kiertotalous
Uusiomateriaaleihin perustuva kiertotalous
Neitseellisten raaka- aineiden kulutus kestävällä tasolla ja uusiomateriaalien käyttö maksimoitu
Neitseellisten raaka- aineiden kulutus kestävällä tasolla ja uusiomateriaalien käyttö maksimoitu
7. 2014-11-24_Tiekartan kokoaminen.pptx 10
TOIMENPITEET Jäte/materiaalihuolto
TAVOITE
TOIMENPIDE
KUKATEKEE
MILLOIN
Jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen
Biokaasulaitoksen rakentaminen Mustankorkealle biojätteitä ja lietteitä käsittelemään.Biokaasu voidaan jalostaa liikennepolttoaineeksi tai siitä voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä.
Mustankorkea Oy tai joku muu toimija?
2015 alkaen, vaatii, että Mustankorkean kauppa on ratkennut
Energiajäte ohjautuu polttoon orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vuoksimaakunnan ulkopuolelle (maakunnassaei ole omaa polttolaitosta)
Alkaen 2015
Lajittelunja kierrätyksen tehostaminen asukkaiden keskuudessa viestinnän ja neuvonnan sekä erilaisin ohjaavin (jätemaksut tms.) keinoin
Alueellinen jätehuoltoyhtiö ja kaupunki
Alueellinenjätehuoltoyhtiö
Jätepoliittisen toimenpideohjelman laatiminen
Huom. Jätelautakunta perustetaan, kun Mustankorkeastatulee alueellinen jätehuoltoyhtiö
Luodaan yhtenäinen viestintämateriaali
Perustettava alueellinen jätehuoltoyhtiö ja jätelautakunta
Myöskansalais-ja yritysnäkökulma mukaan!
Alkaen 2015
Seudun materiaalihuolto yhtenäinen kokonaisuus
Jätehuoltoyhtiön laajeneminen seudulliseksi/maakunnalliseksi
Alueellinenjätehuoltoyhtiö (Mustankorkea Oy) ja muut maakunnan jätehuoltoyhtiöt
Yhteistyö voi alkaa 2015, seudullinen jätehuoltoyhtiö voisi olla toiminnassa 2017
8. Palautteiden yhteenveto: muilta työryhmiltä ja raadilta
saadut selkeät palautteet auttoivat tiekartan jalostamisessa
11
1. VERSIO
1.
Energia
2.
Liikenne
3.
Jätehuolto
4.
Ruoka
5.
Vesi
6. Kestävät
yhteisöt
SPECIFIC 1,3 0,8 1,4 1,9 1,8 0,8
MEASURABLE 1,3 1,0 1,3 1,5 1,5 0,5
ACHIEVABLE 1,5 0,9 1,5 1,4 1,2 0,8
RELEVANT 1,8 1,7 1,8 1,7 1,8 0,9
TIME-BOUND 1,0 0,8 1,3 1,5 1,5 0,4
KESKIARVO 1,4 1,1 1,4 1,6 1,6 0,7
2. VERSIO
1.
Energia
2.
Liikenne
3.
Jätehuolto
4.
Ruoka
5.
Vesi
6. Kestävät
yhteisöt
SPECIFIC 1,5 1,7 1,7 1,8 1,3 1,0
MEASURABLE 1,8 1,7 1,8 1,8 1,7 0,5
ACHIEVABLE 1,8 1,3 1,3 1,5 1,5 1,3
RELEVANT 2,0 2,0 2,0 1,7 2,0 1,3
TIME-BOUND 1,5 1,3 1,8 1,7 1,5 0,7
KESKIARVO 1,7 1,6 1,7 1,7 1,6 1,0
3. VERSIO
1.
Energia
2.
Liikenne
3.
Jätehuolto
4.
Ruoka
5.
Vesi
6. Kestävät
yhteisöt
SPECIFIC 1,8 1,9 1,8 2,0 1,8 1,4
MEASURABLE 1,3 1,5 1,5 1,8 1,3 1,6
ACHIEVABLE 1,3 1,4 1,5 1,6 1,6 1,2
RELEVANT 2,0 1,9 1,8 1,9 1,8 1,5
TIME-BOUND 1,6 1,5 1,7 1,9 1,8 1,3
KESKIARVO 1,6 1,6 1,7 1,8 1,7 1,4
4. VERSIO
1.
Energia
2.
Liikenne
3.
Jätehuolto
4.
Ruoka
5.
Vesi
6. Kestävät
yhteisöt
SPECIFIC 2,0 2,0 1,7 2,0 2,0 1,5
MEASURABLE 1,8 2,0 1,8 2,0 2,0 0,8
ACHIEVABLE 1,8 1,5 2,0 2,0 2,0 1,3
RELEVANT 2,0 2,0 2,0 1,8 1,8 1,7
TIME-BOUND 1,8 1,8 1,8 1,8 2,0 1,0
KESKIARVO 1,90 1,87 1,87 1,93 1,97 1,27
VERSIO
palautteen
antaja
1.
Energia
2.
Liikenne
3.
Jätehuolto
4.
Ruoka
5.
Vesi
6. Kestävät
yhteisöt Keskiarvo
1 ti työryhmä 1,36 1,05 1,44 1,58 1,56 0,69 1,28
2 ti raati 1,73 1,60 1,73 1,70 1,60 0,97 1,56
3 ke työryhmä 1,60 1,64 1,66 1,84 1,66 1,40 1,63
4 ke raati 1,90 1,87 1,87 1,93 1,97 1,27 1,80
Tiistai, 1. versio Tiistai, 1. versio
Keskiviikko, 3. versio Keskiviikko, 4. versio
Yhteenveto kaikista versioista
SMART-pisteytyksen ohella annettiin vapaamuotoista palautetta; työryhmät hyödynsivät
palautteen seuraavan version työstämisessä. Palaute on taltioitu valokuvina.
9. 12
RV-tiekartta 2050: Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen
2050
2015-2016
2017-19
2020-2025
2030
2050
ENERGIA
Fossiiliton ja hiilineutraali
energiantuotanto ja liikkuminen
LIIKENNE
JÄTE- HUOLTO
Neitseellisten raaka-aineiden kulutus kestävää ja kierrätysmateriaalien käyttö maksimoitu
RUOKA
Yhden maapallon rajoissa tuotettu ja kulutettu ruoka luo hyvinvointia, terveyttä ja taloudellista kasvua
VESI
Vesiliiketoiminta on merkittävä tulonlähde ja vientiartikkeli
KESTÄVÄT YHTEISÖT
Alue elinvoimainen ja houkutteleva sekä yrityksille että asukkaille
Lihasvoimin liikkuminen lisääntynyt
Monimuotoinen valikoima erilaisia kestäviä liikkumismuotoja (yhteiskäyttöautot)
Asennemullistus: keski-ikäinen mies töihin pyörällä!
Biomassan toimitusketjulle kehitetty uusia ratkaisuja ja alueelle tullut uusia toimijoita
70 % JE:n tuotannosta uusiutuvilla, 1-2 tuulivoimapuistoa ja aurinkovoimala
Houkutteleva ja nopea joukkoliikenne yhdistää aluekeskukset
Imagomuutos ja arvostuksen lisäys:
Jäte= raaka-aine!
Uusiomateriaalien käyttö houkuttelevaa ja taloudellisesti kannattavaa
Yhdyskuntarakenne ja älyteknologia mahdollistaa monimuotoisen ja kestävän asumisen ja yrittäjyyden
Lihankulutus:
1,5 > 1 kg/vko
Kasviksia:
0,3 > 0,5 kg/pvä
Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75 %
Tiedosta tuotteita
Talous-ja jäteveden minimointi- vesitehokkuus
Ravinnekierrätyshubitpuhdistamovesi ja sen fraktiot hyödynnetään 100%
Luonnonvesien virkistyskäyttö lisää työpaikkoja
Hulevesien hyödyntämisen uudet ratkaisut
Jyväskylästä kokeilukulttuurialusta
1 planet living
No waste
No CO2
Yhtenäisen jätehuolto- järjestelmän rakentaminen
Lähialueen tuotannon käyttö lisätään kaupunkistrategiaan ja otetaan huomioon määrärahoissa
Työllisyys parantunut
5 % lähituotannon myötä
Kaikki ajoneuvot ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön soveltuvia
Jakamistalous