Olli Niemi, SYK Oy

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITONYMPÄRISTÖTOIMIJOIDEN
TAPAAMINEN 26.4.2011,
SYKOy:n nykytila ja tulevaisuuden
näkymät ympäristönäkökulmasta.
Olli Niemi, Dosentti
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
(Tampereen teknillinen yliopisto)
26.4.2011 1Olli Niemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Olli Niemi
• Pohjanmaalla Teuvan Horonkylässä vuonna -53 syntynyt neljän lapsen isä
– Vaasaan muutin isän työn perässä 13 -vuotiaana nassikkana 1966
– Pohojalaasten Ameriikkaan Tampereelle muutin 1973 (TTKK)
– naimisiin 1980 (Niina 1956), jolloin asumaan Kangasalle
– neljä lasta; Ilkka 1982, Heidi 1987/-88, Markos 1990/-91 ja Lina 1991/-97
• Tekniikan tohtori 1987
– Dosentti 1996/Tampereen teknillinen yliopisto/rakentamistalous
• Tutkija ja opettaja, Tampereen teknillinen yliopisto, 1977-1991
– Rakentaminen kansantaloudessa, työllisyys, energia, verotus, kustannukset, ympäristövaikutukset
– Teollisuustilojen uudelleenkäyttö, asuntojen laatu 1985…
• Toimitusjohtaja, Tampereen Teknologiakeskus Hermia,1991-2004
– Kiinteistöbisnes 1991, energiatehokkuus…
– Yrityskehitystoiminta 1992…
– Alueellinen kehittäminen/Osaamiskeskusohjelma 1994…
• Projektijohtaja /NCC Property Development Oy, 2005…2006
– Tampereen Tullin alueen kehittäminen, Tulli Business Park
– erilaisten kehittämishankkeiden käynnistäminen Tampereen seudun lisäksi Salossa, Porissa,
Hyvinkäällä, Riihimäellä, Lahdessa,…
– NCC Business Parks ja Logistiikka -konseptien kehittäminen
• Johtaja, liiketoiminnan kehitys/NCC Rakennus, 2007…2010:3
– NCC Business Parks –konsepti, Workplace management, Stress free
– Asiakaskokemuksen johtaminen
– Green NCC –ohjelma, kestävä kehitys, hiilineutraali elinympäristö
– Seniori- ja palveluasuminen
• Dosentti, Tampereen teknillinen yliopisto, 2009.4… (1 pv/vk)
– Kauppapaikat, Senioriasuminen, Innovatiivinen mukautuva aluerakentaminen
• Suomen yliopistokiinteistöt, 2010:4…
– Tutkimus- ja kehitystoiminta

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
• Perustettu 13.5.2009 yliopistouudistuksen
vauhdittamiseksi
• Aallon ja Helsingin Yliopistokiinteistöt PKS:lla
• Suomen Yliopistokiinteistöt Oy loppu Suomi
• Omaisuuden tase-arvo 963 m€
• Liikevaihto n. 126 m€
• n. 1 miljoona vuokra-m2,
n. 378 rakennusta,
n. 375 vuokrasopimusta
henkilömäärä 18 000 tt ja 109 000 opiskelijaa
• SYK Oy
• Henkilömäärä 22, keski-ikä 45
• Yhtiö ei ole julkinen hankinta-
yksikkö
26.4.2011 Olli Niemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 3
Kuva: Åbo Akademi

ASIAKASODOTUKSET JA
ASIAKASLUPAUKSEMME
SYKOy:n strategia 2010-2015
Tiivistelmä
Omistajaodotus
Yliopistouudistuksen toteutuminen on varmistettava
Omistajaodotukset:
Yliopistojen vakavaraisuus on turvattava
Kiinteistöjen arvo on säilytettävä ja sitä kehitettävä.
Analyysit:
1. Muutosvoimat
2. Kilpailukentät
3. Asiakasodotukset
4. Omistajaodotukset
Korkea osaamisen taso ja
tehokkaat toimintamallit
Vastuullisuus
Opetuksen ja tutkimuksen
laatu on varmistettava
Toimiva kampusympäristö joissa
AVOIN JA INNOSTAVA ILMAPIIRI
Tulevaisuuden toimintamaisema
Visio:
Arvostetuin
kampuskehittäjä
Euroopassa
Tuotamme asiakkaan toimintaa
tukevat tilat tehokkaasti
Olemme yliopistojen
vastuullinen partneri
Tarjoamme ympäristön
tehokkaalle ja laadukkaalle
oppimiselle ja tutkimukselle
Luomme mahdollisuudet
houkuttelevalle ja viihtyisälle
ympäristölle
ARVOLUPAUKSEMME:
Tuemme yliopistojen menestystä kehittämällä kiinteistöistä
vetovoimaisia kampuksia!
MISSIO:
Turvaamme yliopistojen vakavaraisuuden kehittämällä
kiinteistövarallisuutta vastuullisesti.
• Yliopistot kilpailevat keskenään
opiskelijoista ja resursseista
• SYKOy:n kilpailijat
toimitilamarkkinoilla

Oppimisen tilat -
työpaketin visio
Yliopistouudistuksen tavoitteita tukien:
Yliopistot ottavat näkyvän paikan avoimena ja kansainvälisenä
monialaisten osaajien kohtaamispaikkana,
jossa uutta tietoa luodaan ja opitaan tehokkaasti ja
jossa tieto ja osaaminen hyödynnetään nopeasti uudeksi
kilpailukyvyksi, liiketoiminnaksi ja yhteiseksi hyvinvoinniksi.
26.4.2011 Olli Niemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
• Kehitystä vauhdittavat uudet oppimisen mallit, osaajien ja
hyödyntäjien avoin ja tavoitteellinen vuorovaikutus sekä luovaa
ajattelua ja yhdessä tekemistä tukevat tilat ja palvelut.
• Tuloksena on, että
• osaamme suunnitella ja toteuttaa oppimista ja uuden tiedon luomista
tukevia tila- ja palvelukokonaisuuksia käyttäjälähtöisesti, joustavasti ja
kestävästi sekä toimia tässä edelläkävijänä koko maailmassa,
• Suomen osaaminen ja kilpailukyky paranee kaikilla elinkeinoelämän
alueilla tehokkaamman T&K&I -toiminnan ja entistä paremman
osaamisen ansiostaja
Tekes -rahoituksen vaatimus SHOKeille:
Vision oltava radikaali, luotava globaalisti
uutta tietoa ja liiketoimintapotentiaalia,
oltava monialainen

Teema 2.
Oppimistilojen uudet
suunnitteluratkaisut ja
käytettävyys
Teema 1
Aktivoivat työtavat ja
käyttäjätarpeet
Teema 3.
Yhteiskuntavastuulliset
ja energiatehokkaat
oppimistilat
Teema 4.
Oppimistilojen palvelut
ja työpaketin
johtaminen
Oppimisen tilat -työpaketin rakenne ja
tutkimusaiheet
26.4.2011 Olli Niemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Tarpeet Ratkaisut Kestävä kehitys Rakenteiden kehittäminen
4.3
Ennakointi,
Industrial foresight
4.2
Työpaketin
koordinointi ja
pilotointi
4.1
Luovat tilat ja
niiden palveluiden
kehittäminen
3.2
Sosiaalisesti ja
kulttuurisesti
vastuulliset
oppimistilat
3.3
Taloudellisesti
tehokkaat
oppimistilat
3.1
Energiatehokkaat
oppimistilat
2.3
Oppimistilojen
käyttäjä-
kokemukset ja
käytettävyys
2.2
Terveelliset
ympäristöt ja
olosuhteiden
hallinta
2.1
Kampusten ja
oppimistilojen
uudet konseptit
ja suunnittelu-
ratkaisut
6
1.3
Lääketieteen koulutus
1.2
Matematiikka ja
insinööritieteet
1.1
Opettajakoulutus
1.4
Opettajien
täydennyskoulutus
1.5
Tieto- ja viestintä-
teknologian vaikutus

Kestävä kehitys?
Jaetaan normaalisti kolmeen näkökulmaan:
1. Ekologinen
2. Ekonominen
3. Sosiaalinen
Historiallinen

Tulevaisuuden kehitys STEEPS
luokittelun mukaan
Science
Technology
Environment
Economics
Politics
Society
Acceleration ‘Engines’
Acceleration ‘Steerers’
© 2010 Accelerating.org

Ensin
rautaisannos ilmastonmuutoksesta ja
nykysäästä

Miksi meillä on jääkausia
100 000 vuoden välein?
Eksentrisyys Kaltevuusvaihtelu Prekessio
Elliptisyysvaihtelu Akselin huojunta
100 000 vuoden sykli 41 000 vuoden sykli 23 000 vuoden sykli

Miksi jääkausi
26.4.2011 11
Maapallon
Akselin
huojunnan
Kaltevuus-
vaihtelun
Elliptisyy-
den
Auringon-
säteilyn
vaihtelun
Yhteis-
vaikutuksesta
Jääkausi
rytmi
Olli Niemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Miksi hiilidioksidi vaihteli 200-280 välillä?
• Kasvihuoneilmiö pitää maapallon lämpimänä
– Ilman kasvihuoneilmiötä maapallo olisi 33 oC kylmempi (+15 -> -18oC)
• Jääkausina meri absorboi enemmän hiilidioksidia
• Lämpeneminen alkaa maapallon eteläpuoliskolta,
jossa on paljon merta
• Ensin lämpenee vesi, jolloin merijäät sulavat ja vesi
lämpenee entistä nopeammin (sula vesi imee 95 %
aurinkoenergiasta)
• Lämmennyt merivesi luovuttaa hiilidioksidia
• Korkea hiilidioksidipitoisuus vahvistaa
kasvihuoneilmiötä. Tämä taas kiihdyttää
lämpenemistä ja levittää lämpösyklin myös pohjoiselle
pallonpuoliskolle
• Lämpötila nousee entisestään jolloin myös pohjoisen
puoliskon mannerjäät sulavat
• Mitä enemmän hiilidioksidia, sitä lämpimämpiä ovat
napaseudut

Hiilidioksidipitoisuus viimeisten 400 000 vuoden aikana ja
ennuste vuodelle 2100
IPCC
ennuste 2100
alaraja 600 CO2 ev
IPCC
ennuste 2100
-yläraja 1250 CO2 ev

Mitä CO2:n kasvu vaikuttaa?
IPCC

Jos maa-pallon keski-
lämpötila nousee 3 oC
20-30 %:lla kasvi- ja
eläinlajeista on riski
kuolla sukupuuttoon
Jäätiköt sulavat,
merivesi nousee,
tulee kuivuutta, kovia
sateita,
hurrikaaneja,…
pakolaisia, nälkää,...
Kylmää sotaa
seuraakin kuuma
sota!
Maapallon ekokatastrofi
on todellisuutta:
Jos nousun k.a. 3,0 oC
•Päiväntasaajalla +1 oC
•Pohjoisnavalla +10 oC
+0,9 oC joka
tapauksessa
Yläraja 6 oC
vaihteluväli 2100
mennessä
1-4 oC
Maapallon keskilämpötilan nousu voi
johtaa ekokatastrofiin

Monia maapallon tiheästi asuttuja maita uhkaa tulevina
vuosikymmeninä vakava ja pitkäaikainen kuivuus
Lähde: Aiguo Dai, National Center for Atmospheric Research (NCAR), 2010
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/wcc.81/pdf sivu 15
http://ilmastotieto.wordpress.com/2010/10/22/kuivuus-vaivaa-maapalloa-tulevaisuudessa/

Differences in global average near-surface
temperatures - 1850 to July 2009
Kuva: Wikipedia

http://www.metoffice.gov.uk/climatechange/policymakers/policy/slowdown.html
26.4.2011 18
Kuva: Wikipedia
Olli Niemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Who believes in Climate Change?
Climatologists 97 %, they know the physics, Climate
58 % 2007 2007
General Public not
They know the wheather
http://www.skepticalscience.com/global-warming-scientific-consensus.htm

Ilmastonmuutos pitkällä tähtäimellä?
• The green line is the natural response without CO2 emissions.
• Blue represents an anthropogenic release of 300 gigatonnes of carbon - we have
already passed this mark.
• Release of 1000 gigatonnes of carbon (orange line) would prevent an ice age for
130,000 years.
• If carbon release were 5000 gigatonnes or more, glaciation will be avoided for at least
half a million years. As things stand now, the combination of relatively weak orbital
forcing and the long atmospheric lifetime of carbon dioxide is likely to generate a longer
interglacial period than has been seen in the last 2.6 million years.
• http://www.skepticalscience.com/heading-into-new-little-ice-age.htm

Miten suhtautua ilmastoskeptikkoihin?
Katsokaa esim.:
• http://planeetta.wordpress.com/
• http://ilmastotieto.wordpress.com/
Sieltä lisää linkkejä.
Esim:
• http://www.skepticalscience.com/
Ja samat osittain suomeksi, esim.
• http://www.skepticalscience.com/translation.php?a=7&l=2

Esim. USAn öljy- ja hiiliteollisuudella on mainoskampanja:
CO2 is Green: More CO2 results in a Greener Earth
– http://www.co2isgreen.org/default.aspx?AspxAutoDetectCookieSupport=1
• Väite on totta: CO2 edistää kasvua
– 550-360 miljoonaa vuotta sitten ilmakehän hiilidioksidi pitoisuus oli
3000-7000 ppmvtä ja dinosaurusten aikaan eli 250-65 miljoonaa
vuotta sitten 1000-2000 ppmvn välillä .
– Näinä aikoina syntyivät maapallon kivihiili- ja öljykentät.
– Viimeisten 800 000 vuoden aikana CO2 on vaihdellut 200-280 välillä.
– Meillä on ollut jääkausi kun CO2 oli tasolla 200 ppmv.
– Ja lämmin jakso, kun CO2 pitoisuus on noussut tasolle 280 ppmv.
– CO2 pitoisuus on ihmisten vaikutuksesta noussut 380een ja uhkaa
nousta lähes tasolle 1000 ppmv.
– Kasvillisuus tykkää CO2sta: silloin kaikki kasvaa valtavalla vauhdilla
– Silloin on myös lämmintä ja vettä riittää
– Maapallon keskilämpötila oli noina ”hyvinä” CO2 -aikoina 12 astetta
nykyistä korkeammalla ja meren pinta 70 metriä nykyistä ylempänä
– Eikä napajäätiköitä esiintynyt.
– Tähän voimme palata jos kasvihuoneilmiö riistäytyy käsistä
Olli mukaillen kirjasta ”Maapallon ilmastohistoria, Juha Pekka Lunkka”26.4.2011 22Olli Niemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

USAn liittovaltion energiatuki vuodelta 2007
paljastaa kuitenkin kampanjan perimmäisen syyn:
Kasvihuoneilmiön estäminen voi viedä perinteiseltä
energiateollisuudelta miljardien dollarien valtion tuen
ja suuren bisneksen.
USAn
liittovaltion
energiatuki 2007:
Kampanjassaan USAn hiili- ja öljyteollisuus
varoittaa meitä kolmesta H:sta:
Kasvihuoneilmiö on heidän mielestään Hurmosta,
Hysteriaa ja Huijausta suuresta bisneksestä

Havaitut muutokset
Sininen alue:
Luonnolliset tekijät
- tulivuoret
- auringon säteilyn muutokset
Punainen alue:
- luonnolliset tekijät
+ ihmiskunnan tuottamat päästöt
Ilmastonmuutos ihmisen toiminnan seurausta
Onko ilmastonmuutos ihmisten aiheuttamaa?
Havaitut ja ilmastomalleilla simuloidut lämpötilan muutokset

Mikä on rakennusalan vastuu?

Energian loppukäyttö Suomessa 2003, Yhteensä 308 TWh
Muu teollisuus
35 %
Asuin- ja
palvelurakennusten
lämmitys
22 %
Liikenne
16 %
Muut
5 %
Tuotantorakennusten
lämmitys ja
kiinteistösähkö
9 %
Rakennustarvikkeiden
valmistus ja
rakentamisajan
energia
5 %
Asuin- ja
palvelurakennusten
huoneisto- ja
kiinteistösähkösähkö
8 %
Kiinteistö- ja rakennusalalla on erittäin iso vastuu
Suomen ilmastomuutosstrategian toteutumisessa
Rakennusalan vastuu
8+22+9 +5=39+5=44 %

2008 2010 2013 2016 2019 2021 2024
Uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät
kolmessa vaiheessa sekä energiankulutuksen että
uusiutuvan energian käytön suhteen (arvio, Olli Niemi)
31.12.2018
Julkiset
150
kWh
m2
120
100
80
60
40
20
31.12.2018 31.12.2020,+…
31.12.2015, …+aurinko- ja tuulienergiaa,
31.12.2012 Sähköön ja kaukolämpöön enemmän uusiutuvaa energia
Lopputuloksena lähes nollaenergiarakennus
31.12.2020
Tavoite 40?
kWh/m2
31.12.2015 Tavoite 65? kWh/m2
31.12.2012 Tavoite 90? kWh/m2
A- luokka, asunnot
toimistot
Suomen rakentamismääräykset
1.1.2010 alkaen
Sähkössä ja kaukolämmössä on uusiutuvaa energia jo noin 20 %

Koko rakennuskanta 2000-2030
0
500
1000
1500
2000
2500
1990 2000 2010 2020 2030
milj. m
3
uudistuotanto
poistuma
Toimenpiteiden on kohdistuttava sekä uudistuotantoon
että olemassa olevaan rakennuskantaan
Uudisrakennusten energia-tehokkuutta on
parannettava
- 40…-80…-100…-200 %
Kaikki korjauskelpoiset
rakennukset korjataan:
Säästötavoite: -20-40-75 %?
Taloudellisesti korjauskelvottomat
korvataan uudisrakennuksilla!
28
Olli Niemi, Suomen
Yliopistokiinteistöt Oy
26.4.2011
Energiaverolla tullaan motivoimaan
energiatehokkuuden parantamista

Mitä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy tekee
ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen mukaan 2011:1
Tavoitteet
• Toimija esittää toimenpideohjelmaan liittyessään oman
ohjeellisen energiankäytön tehostamistavoitteensa
energiamääränä (MWh).
• Tavoite on vähintään 6 % Toimijan liittymisvaiheen
rakennuskantaa vastaavasta energiankäytöstä. Toimija voi
ottaa huomioon tavoitteen toteutumisen seurantaan
energiankäytön tehostamistoimenpiteet, jotka on toteutettu
vuosina 2011–2016 ja joiden toteuttamisen vaikutuksesta
syntynyt vuotuinen energiansäästö (MWh/a) on edelleen
voimassa vuonna 2016.
• Lisäksi toimija ottaa omissa pitkän aikavälin tavoitteissaan
huomioon toimialaliiton asettaman tavoitteen parantaa
olemassa olevan rakennuskannan vertailukelpoista
energiatehokkuutta vuodesta 2010 vähintään 20 % vuoteen
2020 mennessä.

0 50 100 150 200 250 300 350
Joensuun Yliopisto
Jyväskylä
Kuopio
Lapin
Lappeenrannan
Oulun
Tampereen yliopistot
Turun
Vaasan
KESKIMÄÄRIN
SYKOy:n lämmön ja sähkön
yhteenlaskettu kulutus vuonna 2011
lämpö
sähkö

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200
Joensuun Yliopisto
Jyväskylä
Kuopio
Lapin
Lappeenrannan
Oulun
Tampereen yliopistot
Turun
Vaasan
KESKIMÄÄRIN
SYKOy:n kiinteistön lämmön ja sähkön
kulutus vuonna 2010
sähkö
lämpö

Nykytilanne ja toimintamahdollisuudet
• Nykyinen energiankulutus keskimäärin
– Lämmitys 150 kWh/m2,a
– Sähkö 110 kWh/m2,a
– Vesi 305 l/m2,a
• Teknisten järjestelmien käytön optimointi ja
käyttöaikojen hallinta -5-7 %
• Sähkön käytön osalta käyttäjien omat toiminta -5-7 %
– Sammutetaan valot, koneet ja laitteet
– Asenteet, neuvonta, mittarointi ja säästön todentaminen
• Ilmanvaihdon kautta
– Poikkeustilanteiden ohjelmointi -15 %
• Korjausrakentamisella -20-25 %
• Uudisrakennukset jopa -50 %

Toiminnan organisointi ja suunnittelu
Vuoden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä Toimija:
• määrittelee energiatehokkuustoiminnan vastuut
• tunnistaa energiankäyttönsä selvittämällä toimipaikka- ja
toimipaikkaryhmäkohtaiset energiankulutukset
energialajeittain (sähkö, lämpö ja polttoaineet) sekä veden
kulutuksen.
Kahden vuoden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä
Toimija:
• selvittää mahdollisuudet tehostaa energiankäyttöä. Tämä
voidaan tehdä esimerkiksi suorittamalla kokonaisvaltaisia
(kohteen koko energian- ja vedenkäyttöä koskevia)
energiakatselmuksia tai muita vastaavia selvityksiä
• asettaa toimipaikka- ja toimipaikkaryhmäkohtaiset
energiankäytön tehostamisen tavoitteet
• laatii aikataulun kustannustehokkaiden energiankäytön
tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseksi

Energiankäytön ja sen tehostamisen
vuosittainen raportointi
Vuosittain raportoitavat tiedot sisältävät Toimijan:
• energiankäyttötiedot toimipaikoittain/toimipaikkaryhmittäin
• energiakatselmuksissa ja/tai muissa vastaavissa selvityksissä
ehdotetut ja/tai Toimijan muuten havaitsemat
seurantavuonna toteutetut energiankäytön tehostamiseen
liittyvät toimet sekä niiden arvioidut
energiansäästövaikutukset ja investointikustannukset
toimipaikoittain/toimipaikkaryhmittäin
• muiden tämän toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyvien,
mm. toimintatapoihin liittyvien, toimenpiteiden (ns. jatkuvan
parantamisen osuus) etenemisen seurannan
seurantajärjestelmän edellyttämässä laajuudessa. Raportointi
tapahtuu toimipaikka/toimipaikkaryhmätasolla tai ennen
ensimmäistä seurantaa sovittavalla raportointiryhmä- ja/tai
liittyjätasolla ko. osuuden mahdollistamalla jaottelulla.
Lisäksi toimija raportoi olemassa olevan rakennuskantansa
vertailukelpoisen energiatehokkuuden kehittymistä.

Kiitoksia mielenkiinnosta!
Olli

Olli Niemi, SYK Oy

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Olli Niemi, SYK Oy

Similar to Olli Niemi, SYK Oy (20)

More from SYL

More from SYL (20)

Olli Niemi, SYK Oy