Suomalaisista 64 prosenttia haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat myös tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Kyselyn toteutti Kantar TNS 29.10.–6.11. ja siihen haastateltiin 1017 työikäistä (18–64-vuotiasta) henkilöä.
Kysyimme SAK:laisten liittojen jäseniltä, miten he ovat kokeneet korona-ajan työelämän. Kysyimme myös SAK:laisten alojen luottamushenkilöiltä, miltä mennyt vuosi näyttää työpaikkojen näkökulmasta.
Korona-aika on iskenyt erityisen voimakkaasti SAK:laisten alojen naisiin. Heillä on ollut työssään miehiä yleisemmin pelkoa tartunnan saamisesta, heidän työnsä on muuttunut miehiä useammin kuormittavammaksi ja he voivat koronan seurauksena henkisesti huonommin kuin miehet.
Jäsenistölle suunnattuun kyselyyn vastasi 1 213 SAK:laisen ammattiliiton jäsentä. Haastattelut teki Kantar TNS Oy maaliskuussa 2021. Lisäksi SAK selvitti korona-ajan vaikutuksia työhön luottamushenkilöpaneelin kautta. Paneelikyselyyn vastasi 808 SAK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua niin ikään maaliskuussa 2021.
Suurin osa (79 %) SAK:laisista luottamushenkilöistä tunnistaa työpaikallaan olevan työntekijöitä, jotka eivät jostain syystä pysty tekemään työtään niin hyvin ja huolellisesti, kuin haluaisivat. Useimmin näin koetaan yksityisellä palvelualalla (87 %) ja julkisella sektorilla (85 %).
Ilmiön tunnistaneista luottamushenkilöistä 51 prosenttia kertoo, että ongelma koskee vähintään puolta työpaikan työntekijöistä.
SAK:n Hyvän työn mittarin ja Työolobarometrin mukaan suomalaisen työelämän laatu on kokonaisuutena kehittynyt parempaan suuntaan viimeisten kuuden vuoden aikana. Toisaalta työntekijöiden henkisessä työhyvinvoinnissa ja jaksamisessa on paljon huolen aihetta.
SAK:laisten työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä työstä ja työhön liittyvistä järjestelyistä kerätään kahden vuoden välein SAK:n työolobarometrilla. Kantar TNS Oy keräsi vuoden 2020 tutkimusaineiston tekemällä yhteensä 1003 puhelinhaastattelua helmi–maaliskuussa 2020.
Hyvän työn mittari kuvaa työelämän laatua SAK:laisilla aloilla. Mittarissa on kaksi osaa, joista toinen mittaa työelämän perusasioita ja toinen työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä. Yhteensä arvioidaan kymmentä eri osa-aluetta.
Suomalaisista 64 prosenttia haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat myös tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Kyselyn toteutti Kantar TNS 29.10.–6.11. ja siihen haastateltiin 1017 työikäistä (18–64-vuotiasta) henkilöä.
Kysyimme SAK:laisten liittojen jäseniltä, miten he ovat kokeneet korona-ajan työelämän. Kysyimme myös SAK:laisten alojen luottamushenkilöiltä, miltä mennyt vuosi näyttää työpaikkojen näkökulmasta.
Korona-aika on iskenyt erityisen voimakkaasti SAK:laisten alojen naisiin. Heillä on ollut työssään miehiä yleisemmin pelkoa tartunnan saamisesta, heidän työnsä on muuttunut miehiä useammin kuormittavammaksi ja he voivat koronan seurauksena henkisesti huonommin kuin miehet.
Jäsenistölle suunnattuun kyselyyn vastasi 1 213 SAK:laisen ammattiliiton jäsentä. Haastattelut teki Kantar TNS Oy maaliskuussa 2021. Lisäksi SAK selvitti korona-ajan vaikutuksia työhön luottamushenkilöpaneelin kautta. Paneelikyselyyn vastasi 808 SAK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua niin ikään maaliskuussa 2021.
Suurin osa (79 %) SAK:laisista luottamushenkilöistä tunnistaa työpaikallaan olevan työntekijöitä, jotka eivät jostain syystä pysty tekemään työtään niin hyvin ja huolellisesti, kuin haluaisivat. Useimmin näin koetaan yksityisellä palvelualalla (87 %) ja julkisella sektorilla (85 %).
Ilmiön tunnistaneista luottamushenkilöistä 51 prosenttia kertoo, että ongelma koskee vähintään puolta työpaikan työntekijöistä.
SAK:n Hyvän työn mittarin ja Työolobarometrin mukaan suomalaisen työelämän laatu on kokonaisuutena kehittynyt parempaan suuntaan viimeisten kuuden vuoden aikana. Toisaalta työntekijöiden henkisessä työhyvinvoinnissa ja jaksamisessa on paljon huolen aihetta.
SAK:laisten työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä työstä ja työhön liittyvistä järjestelyistä kerätään kahden vuoden välein SAK:n työolobarometrilla. Kantar TNS Oy keräsi vuoden 2020 tutkimusaineiston tekemällä yhteensä 1003 puhelinhaastattelua helmi–maaliskuussa 2020.
Hyvän työn mittari kuvaa työelämän laatua SAK:laisilla aloilla. Mittarissa on kaksi osaa, joista toinen mittaa työelämän perusasioita ja toinen työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä. Yhteensä arvioidaan kymmentä eri osa-aluetta.
SAK:n työolobarometri osoittaa, että aloitepalkkioita maksavilla työpaikoilla työntekijät esittävät kehittämisehdotuksia peräti neljä kertaa useammin kuin työpaikoilla, jotka eivät palkitse aloitteista.
SAK:n julkaisusarja
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
SAK:n Hyvän työn mittarin mukaan työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat heikentyneet merkittävästi. Hyvän työn mittari on SAK:n tapa mitata työelämän laatua.
SAK:n työolobarometrilla kerätään kahden vuoden välein tietoa SAK:laisten työn- tekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä. Barometrin teemoja ovat palkat ja palkitseminen, työajat ja työaikajärjestelyt, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys, sairastavuus ja työkyky sekä yhdenvertaisuus ja ammatillisen osaamisen ylläpitäminen. Uutena osiona SAK:n työolobarometrissa 2014 on Hyvän työn mittari, jolla voidaan seurata työolojen kehittymistä SAK:laisilla työpaikoilla.
SAK:n julkaisusarja
SAK:n työolobarometrin mukaan SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet eivät lämpene pelkästään työpaikoilla tehtäville työehtosopimuksille. Työolobarometrilla kerätään tietoa SAK:laisten palkansaajien näkemyksistä ja kokemuksista muun muassa työaikajärjestelyistä, henkilöstökoulutuksesta, työnteon muodoista ja työoloista. Erkki Laukkanen.
SAK:n julkaisusarja.
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
Työeläkeyhtiö Elon toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan nuorilla yrittäjillä on vanhempia yrittäjiä korkeampi riski uupua. Parhaiten työssään jaksavat yli 55-vuotiaat yrittäjät. Vaikka iso osa nuorista yrittäjistä suhtautuu yrityksensä tulevaisuuteen vanhempia valoisammin, joka neljäs nuori on harkinnut yrityksensä lopettamista.
SAK:n työolobarometri osoittaa, että aloitepalkkioita maksavilla työpaikoilla työntekijät esittävät kehittämisehdotuksia peräti neljä kertaa useammin kuin työpaikoilla, jotka eivät palkitse aloitteista.
SAK:n julkaisusarja
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
SAK:n Hyvän työn mittarin mukaan työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat heikentyneet merkittävästi. Hyvän työn mittari on SAK:n tapa mitata työelämän laatua.
SAK:n työolobarometrilla kerätään kahden vuoden välein tietoa SAK:laisten työn- tekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä. Barometrin teemoja ovat palkat ja palkitseminen, työajat ja työaikajärjestelyt, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys, sairastavuus ja työkyky sekä yhdenvertaisuus ja ammatillisen osaamisen ylläpitäminen. Uutena osiona SAK:n työolobarometrissa 2014 on Hyvän työn mittari, jolla voidaan seurata työolojen kehittymistä SAK:laisilla työpaikoilla.
SAK:n julkaisusarja
SAK:n työolobarometrin mukaan SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet eivät lämpene pelkästään työpaikoilla tehtäville työehtosopimuksille. Työolobarometrilla kerätään tietoa SAK:laisten palkansaajien näkemyksistä ja kokemuksista muun muassa työaikajärjestelyistä, henkilöstökoulutuksesta, työnteon muodoista ja työoloista. Erkki Laukkanen.
SAK:n julkaisusarja.
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
Työeläkeyhtiö Elon toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan nuorilla yrittäjillä on vanhempia yrittäjiä korkeampi riski uupua. Parhaiten työssään jaksavat yli 55-vuotiaat yrittäjät. Vaikka iso osa nuorista yrittäjistä suhtautuu yrityksensä tulevaisuuteen vanhempia valoisammin, joka neljäs nuori on harkinnut yrityksensä lopettamista.
Kysely SAK:laisille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista ja työpaikan taloustilanteen vaikutuksesta tähän.
SAK:n julkaisusarja
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
Valtiokonttorin data-analyytikko Aleksi Kirjosen esitys analysointipalveluista Valtio Expossa 7.5.2019.
Valtiokonttorin analysointipalvelut tuottavat poikkihallinnollista vertailutietoa erityisesti valtion konserniohjauksen tarpeisiin. Tietokiri-hankkeen puitteissa teemme myös virastokohtaisia pilotteja, joiden avulla etsitään laajemmin valtionhallinnon päätöksentekoa tukevia analysointikohteita. Pilottien kautta löydetyt ratkaisut yksittäisten virastojen kiinnostaviin tietotarpeisiin halutaan skaalata koko valtionhallintoon.
Tietokirin tavoitteena on edistää tiedolla johtamisen kulttuuria julkishallinnossa. Valtiokonttorin Olli Ahonen esitteli hanketta Valtio Expossa 8.5.2018. #valtioexpo #tiedollajohtaminen #Tietokiri
2. Tehty ja tehollinen työaika vuonna 2014
19.5.2015 2Marika Tammeaid
Tehottoman työajan vähentämisen mahdollisuudet liittyvät mm.
• motivaatioon • osaamiseen • johtamiseen • digitalisaatioon/ICT:en • organisaatio-
rakenteisiin • työn kohdentamiseen • työprosesseihin • työyhteisön toimivuuteen ja
sen jäsenten vuorovaikutukseen
8. Korrelaatioissa sukupuoli, ikä ja
sosioekonominen asema on
vakioitu. Kaikki korrelaatiot ovat
tilastollisesti merkitseviä vähintään
tasolla p<0,01.
Kaikki hyvin työssä? 2012-2014
Työolojen merkitys työn teossa
• työolojen ja elintapojen yhteydet (korrelaatiot) työhyvinvointi- ja terveystekijöihin
sekä niiden yhteydet työpanokseen
• työolojen yhteys työyksikön aikaansaavuuteen
Viivan paksuus on
suhteessa korrelaatioon:
mitä paksumpi viiva, sitä
vahvempi yhteys.
Yksilöllinen
työpanos
Motivaatio-
ongelmat
Työhyvin-
vointi
Liikunta ja
elintavat
r=-0,48
r=0,62
r=0,24
Fyysisten
työolojen
haittaavuus
r=0,18
r=-0,26
r=-0,25
r=-0,12
r=0,17
r=0,42
r=-0,42
r=0,56
r=0,27
Terveyden-
tila
r=0,38
r=0,51
r=-0,15
Voidaan
vaikuttaa,
muuttaa
toiminta-
tapoja
Psykosos.
ja organisa-
toriset
työolot
r=-0,58
r=0,10
r=-0,33
*
*
*
*
Osaaminen
Oman
yksikön
aikaan-
saavuus
8
10. Motivaatio-ongelmien haittaavuus työssä
psykososiaalisten työolojen eri desiileissä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
heikoindesiili
toinenX
kolmasX
neljäsX
viidesX
kuudesX
seitsemäsX
kahdeksasX
yhdeksäsX
parasdesiili
ei haittaa
haittaa jonkin
verran
haittaa melko tai
erittäin paljon
Prosenttia
Psykososiaalisten työolojen desiilit
Motivaatio-
ongelmien
haittaavuus
17 %
43 %
40 %
82 %
17 %
1 %
Kaikki hyvin työssä? 2014 10
11. 0 1 2 2 2
4
7
20
36
21
4
0
10
20
30
40
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Prosenttia
Työhyvinvointi 0-10
3
8
36
52
0
10
20
30
40
50
60
haittaa
erittäin
paljon
haittaa
melko
paljon
haittaa
jonkin
verran
ei
esiinny
tai ei
haittaa
Motivaatio-ongelmien haittaavuus
Työhyvinvoinnin jakautuminen asteikolla 0-10 ja
motivaatio-ongelmien haittaavuus 2014
Prosenttia81 %
Työn mielekkyys
0,3 1 2 2 2
4
7
20
36
21
4
0
10
20
30
40
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Prosenttia
Työhyvinvointi 0-10
3
8
36
52
0
10
20
30
40
50
60
haittaa
erittäin
paljon
haittaa
melko
paljon
haittaa
jonkin
verran
ei
esiinny
tai ei
haittaa
Motivaatio-ongelmien haittaavuus
Prosenttia
Kasvun ja kehittymisen
mahdollisuus
Organisaation rakenteiden ja
toimintatapojen tuki työlle
Ilmapiirin kannustavuus
Arvostus
Tiedonkulku omaan työhön
liittyvissä ja yksikön asioissa
Esimiesten ja alaisten välinen
luottamus
Mahdollisuus vaikuttaa oman työn
uudistamiseen
Muutosten hyvä johtaminen
Organisaation johdon linjausten
tuki työlle
Arvostus
Ilmapiirin leppoisuus
Tiedonkulku omaan työhön
liittyvissä ja yksikön asioissa
Syrjimättömyys / osallisuus
Esimiesten ja alaisten välinen
luottamus
Organisaation rakenteiden ja
toimintatapojen tuki työlle
Muutosten hyvä johtaminen
Ilmapiirin kannustavuus
Organisaation johdon linjausten
tuki työlle
Työhyvinvointi
Motivaatio
16. erittäin huono
tilanne
melkoin huono
tilanne
ei selvästi hyvä
eikä huono
tilanne
melko hyvä
tilanne
erittäin hyvä
tilanne
15
2
2
5
1
32
7
7
22
9
34
18
21
37
14
17
51
49
27
51
3
23
21
9
24
0 20 40 60 80 100
Työn mielekkyys
Kasvun ja kehittymisen mahdollisuus
työssä
Työn vaihtelevuus
Mahdollisuus hyödyntää osaamista ja
kokemusta työssä
Mahdollisuus vaikuttaa oman työn
uudistamiseen
3
1
6
3
2
4
13
6
22
16
9
11
29
20
32
18
19
23
48
62
36
38
34
49
7
11
5
25
36
13
0 20 40 60 80 100
Ilmapiirin leppoisuus
Ilmapiirin riidattomuus
Ilmapiirin kilpailemattomuus, ei oman
edun tavoittelua
Ilmapiirin kannustavuus
Luottamus työtovereiden kesken
Luottamus esimiesten ja alaisten
kesken
TyötehtävätIlmapiiri
Työtehtävien ja -ilmapiirin motivoivuuteen
voimakkaimmin liittyvien asioiden tilanne 2014
Kaikki hyvin työssä? 2014
%
16
17. Mitkä työhön liittyvät asiat ovat voimakkaimmin
yhteydessä johtamisen kokemiseen motivoivaksi?
(10 voimakkaimmin korreloivaa muuttujaa)
Kaikki hyvin työssä? 2014
Motivoivaan johtamiseen voimakkaimmin liittyvät muuttujat
Korrel.-
kerroin*
Muutosten hyvä johtaminen 0,60
Luottamus esimiesten ja alaisten välillä 0,57
Tiedonkulku yksikköä ja omaa työtä koskevissa asioissa 0,53
Johdon linjaukset tukevat työntekoa 0,52
Organisaation sisäiset rakenteet ja toimintatavat tukevat työntekoa 0,48
Reilu ja oikeudenmukainen kohtelu esimieheltä 0,47
Ilmapiirin kannustavuus 0,46
Tyytyväisyys kehityskeskusteluihin 0,46
Tuen saaminen esimieheltä tarvittaessa 0,46
Kehityskeskusteluilla on vaikutusta niissä käsiteltyihin asioihin 0,42
*Kerroin voi vaihdella itseisarvoltaan nolla ja yhden välillä; mitä lähempänä yhtä
arvo on, sitä voimakkaampi on muuttujien välinen yhteys.
17
18. 21
12
10
15
8
6
6
3
4
5
4
30
31
27
21
23
22
17
13
13
13
7
37
37
36
35
34
32
37
29
27
25
18
10
19
25
25
33
36
37
48
51
34
44
2
1
1
4
3
5
4
7
6
23
27
0 20 40 60 80 100
erittäin huono
melko huono
ei huono eikä
hyvä
melko hyvä
erittäin hyvä
%
Johtamisen motivoivuuteen voimakkaimmin
korreloivien muuttujien jakaumat 2014
Kohteleeko esimies reilusti ja
oikeudenmukaisesti
Saako tarvittaessa tukea esimieheltä
Tiedonkulku omaa työtä koskevissa
asioissa
Luottamus työyhteisössä
esimiesten ja alaisten kesken
Tiedonkulku yksikön asioissa
Ilmapiirin kannustavuus
Johdon linjaukset tukevat työntekoa
Tyytyväisyys kehityskeskusteluihin
kaikkiaan
Miten muutoksia johdetaan
työpaikalla
Tukevatko organisaatio rakenteet ja
toimintatavat tuloksellista työtä
Onko kehityskeskusteluilla ollut
käytännön vaikutuksia
Tilanne asian
suhteen
Kaikki hyvin työssä? 2014 18
21. …MOTIVAATIOVAJE…
OSAAMISVAJE…
…TYÖHYVINVOINTI-
VAJE…
Innostus on hyväksi tuottavuudelle
Mm. Hakanen, Fredrickson, Schaufeli, Spreitzer & Porath (2003-2012)
Työhön osallistuvien ihmisten vuorovaikutuksen laatu määrittää
suoraan syntyvän työn arvoa
Katri Saarikivi
Väitös: suomalaiset työyhteisöt liian asiakeskeisiä
Jyväskylän yliopisto/YLE 9.12.2014
Kuinka työpaikallasi puhutaan? Näistä taidoista kilpailuetua:
Vuorovaikutteinen inhimillinen kommunikointi on koko
työjärjestelmäkokonaisuuden toimivuuden perusta
Tutkimus, Oulun yliopisto/Talouselämä 24.4.2015
Marika Tammeaid19.5.2015 21
22. HYVÄN
JOHTAMISEN HUOMIO SEKÄ
JOHTAMISTAVASSA ETTÄ
TULOKSISSA
Pelolla, uhalla ja
vallankäytöllä johtaminen
• Tuloksia lyhyellä aikavälillä
• Keskinkertaisia tuloksia
• Sitoutumisen ja
lojaalisuuden lasku
Marika Tammeaid
Vuorovaikutteisesti,
vahvuuksille rakentaen ja
osallistamalla johtaminen
• Kestäviä tuloksia
• Todellisia muutoksia
ajattelussa ja toiminnassa
• Mielekkyyden
ylläpitäminen – myös
muutostilanteissa
19.5.2015 22
23. ?
Voinko todella olla tehokas johtaja ja
ystävällinen samaan aikaan?
Ystävällisyys, vahvuuksille rakentaminen ja
osallistavuus eivät tarkoita standardien
puutetta tai heikkoutta.
Ihmiset ovat kokonaisina ihmisinä töissä.
Hyvä työsuoritus tulee kukoistuksen kautta.
Marika Tammeaid19.5.2015 23
24. JOHTAMISTA,
JOSSA TEHDÄÄN
TULOSTA IHMISTEN
KANSSA
24
1. Kysytään
- kysymyksiä, jotka avaavat uusia näkökulmia/toisia tapoja
nähdä/ajatella
2. Näytetään
- oma kiinnostus, tilanteet/asiat käytännössä
3. Tuetaan
- pystyvyyden tunnetta; annetaan apua, rohkaistaan, annetaan
palautetta
19.5.2015 Marika Tammeaid
26. MUUTOS
HAASTEISTA
KOHTI OPPIMIS-
KOKEMUKSIA
Muutos ei synny kirjoituspöytäsuunnitteluna
Muutos ei ole yksilöpsykologiaa
Muutos on sosiaalinen prosessi
• Henkilöstön voimavaroja ja vahvuuksia esiin nostamalla kokemus
oman työn hallinnasta vahvistuu – uusillakin työvälineillä ja
muuttuvassa toimintaympäristössä
• Tue resilienssiä: osallista, kouluta, ohjaa, valmenna, tavoitteista, anna
palautetta, palkitse – yksilöitä ja yhteisöjä
~ Muutoksen salaisuus on kohdistaa kaikki energiasi uuden rakentamiseen,
ei vanhaa vastaan taistelemiseen ~ Sokrates
19.5.2015 Marika Tammeaid 26
31. 31
Keskiarvo 1–5
Esimiesten (n~300) ja muun henkilöstön (n~1320) arviot psyko-
sosiaalisista ja organisatorisista työoloista (1–5)
työhyvinvointihankkeiden mukaan
Psykososiaaliset ja
organisatoriset työolot
keskimäärin (1–5)*
Työyksikön
aikaansaavuuteen
voimakkaimmin
korreloivien muuttujien¹
keskiarvo (1–5)*
¹ kyseiset 10 muuttujaa:
- tuen saaminen esimieheltä tarvittaessa
- luottamus esimiesten ja alaisten kesken työyhteisössä
- ilmapiirin kannustavuus; leppoisuus; riidattomuus
- luottamus työtovereiden kesken työyhteisössä
- työn sujuvuus omassa tiimissä/työryhmässä
- oman työn koettu arvostus työyhteisössä
- tiedonkulku omaa työtä koskevissa asioissa
- tiedonkulku työyksikköä koskevissa asioissa
3,39
3,54
3,16
3,32
3,61
3,81
3,34
3,60
1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
Muu henkilöstö
Esimiehet
Muu henkilöstö
Esimiehet
on ollut Kaiku- tai muita
työhyvinvointihankkeita
ei työhyvinvointihankkeita tai
ei tietoa niistä
*kaikki erot tilastollisesti merkitseviä
19.5.2015 Marika Tammeaid