MIKSI MINUT PITÄISI VALITA HEKA:n hallitukseen? Ohessa esittelyni ja teemat pp-esityksenä.

1. Marko Ekqvist
Diplomi-insinööri, energiatalous, ympäristötekniikkaa
Johdon konsultti (kuntasektorin toimijat) valtionhallinnossa (2007- ).
Tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa (1994-2000), osallistunut mm.
Suomen virallisten ilmapäästötietojen raportointiin EU-komissiolle, EEA:lle,
YK:n Euroopan talouskomission kaukokulkeutumissopimuksen (UNECE
Convention on Long Range Transboundary Air Pollution) täytäntöönpanoon
liittyen.
Osallistunut lukuisten tutkimusartikkeleiden kirjoittamiseen, tausta-
aineistojen laadintaan ja mallilaskelmien tekemiseen, niin
ympäristöministeriön, kuin sosiaali- ja terveysministeriönkin hallinnonalalla.

2. Mikä mies?
• Ikä: 48v, naimisissa.
• VMY: Urputie 1 vuodesta 2003 lähtien. Väistöasuntokokemusta Parjvaljakontieltä 2011-2014.
• Koulutus: diplomi-insinööri, energiatalous ja ympäristötekniikka.
• Tohtorikoulutettava (energiatehokkuus, koneoppiminen, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin
tuottavuus ja tehokkuustarkastelut).
• Kts. CV-liitteestä työkokemus, julkaisut ja saavutukset.
• Harrastukset: OCR (Obstacle Course Racing). –kilpailut, TFW Konala (training for warriors)
• Blogit: HU blogissa kirjoittelen pääasiassa paikallisista (Länsi-Helsinki) asioista. Markon Blogi –
sivustolla ruodin valtakunnan politiikkaa tuoden vahvasti esiin tiedolla johtamista
päätöksentekoon. Päätösten tulisi aina perustua faktatietoihin, ei ideologisiin hömpötyksiin.
• Harrastuksiini liittyvä blogi löytyy osoitteesta: sporttimania.ekqvist.fi

3. MIKSI MINUT PITÄISI VALITA HEKA:n
hallitukseen?
• Kauttani asukkaiden ääni kuuluviin
• Selvitän asiat etukäteen, riittävän laajasti ja perustelen kantani avoimesti.
• Nyt yleisesti tilanne, jossa asukkailta ei kysytä tai ainakaan asukastoimikunnissa ei
ole sellaista kulttuuria, että järjestäisivät asukasiltoja, muutoin kuin ne pakolliset
asukaskokoukset. Avointa, demokraattista päätöksentekokulttuuria lisättävä.
• Nostan esiin sellaisia asioita, joilla oikeasti on merkitystä mm. mitä tulee
vuokrankorotuksiin liittyen. Esimerkki: Vuokrankorotuksilta tulee edellyttää
nollalinjaa, koska palkansaajat ovat laajasti sitoutuneet palkkojen nollakorotuksiin
kilpailukykysopimuksessa. Tämä on seikka, joka tulisi ottaa huomioon myös
HEKA:ssa.
• Onko vuokria pakko korottaa joka vuosi? Käsitykseni mukaan ei ole! Päinvastoin
osassa yksiköitä voitaisiin hoitovuokria alentaa. Tästä lisää myöhemmin tässä
esityksessä.

4. MIKSI MINUT PITÄISI VALITA HEKA:n
hallitukseen?
• Käyttökorvausten osalta on käsittämätöntä, että kerralla tehdään
120% korotus autopaikan vuokraan ja 50% korotus saunan
käyttömaksuun??
• Vuokrankorotusilmoituksessa on käsittämätöntä, että pääomavuokran
korotusta selitetään pääomakustannusten nousulla. Hassua, sillä
lainakorot ovat tällä hetkellä ennätysalhaalla. Kts. Seuraavan sivun
kuva.

6. PÄÄASIAT, JOIHIN TULEN KIINNITTÄMÄÄN
HUOMIOTA – 1 talokohtainen tarkastelu.
• Vuokrien määritys ja tasaus –asiat tulisi tehdä siten, että ne aidosti
otetaan huomioon talotasolla huomioon asukkaiden tavat ja
tottumukset, niin energian, kuin jätejakeidenkin osalta.
• Pitäisi pyrkiä yksikkökohtaiseen tarkasteluun. Miksi? Siksi, että sillä
tavoin voidaan palkita nimenomaan ne taloudet, jotka aidosti ovat
toteuttaneet esim. lämpöön, sähköön ja veteen liittyviä
säästötoimenpiteitä. Missä tämä nyt näkyy nykyisessä
pisteytysjärjestelmässä?
• Tämä onnistuu vain käsittelemällä laajasti huoneistokohtaista dataa,
jota sitten hyödynnetään online-tyyppisesti mm. lämmönsäädössä.
• Tämä on jatkuva prosessi ja tältä osin pilotit ovat ihan jees, mutta aina
peruskorjausten yhteydessä tulisi tehdä sellaiset temput, joilla on
todella vaikutusta koko yhtiön energiatalouteen. Olen tehnyt asiasta
laskelmia ja esitän niistä nyt tiiviissä muodossa olennaisimmat asiat.
1

7. PÄÄASIAT, JOIHIN TULEN KIINNITTÄMÄÄN
HUOMIOTA – 2. tulorajasekoilu
• Nykyhallituksen ohjelmaan kirjattu tulorajasekoilu pitää saada
peruttua. Tähän on useitakin syitä, joista yhtenä tärkeimpänä pidän
sitä, että tällä automaatilla HEKA:n asunnoista poistuvat ahkerat ja
työssäkäyvät asukkaat. On välinpitämätöntä ja käsittämätöntä
rangaista sellaista asukasainesta, joka rakentaa tulevaisuutta ja on
asukkaaksi tullessaan pitäytynyt tässä käsityksessä varmasta,
kohtuuhintaisesta asumisesta.
2

8. PÄÄASIAT, JOIHIN TULEN KIINNITTÄMÄÄN
HUOMIOTA – 3. käyttö- ja pääomavuokran
laskentaperusteet avattava
• Hallituksen jäsenenä pyydän ensitöikseni selvittämään
käyttökorvausten määrittämiseen liittyvät epäselvyydet.
• ARA:n kannanotossa (16.10.2017) on mainittu, että he eivät ole
varmistaneet kirjanpidosta pohjautuuko HEKA:n määrittämät
käyttökorvaukset todellisiin lukuihin vai olettamiin.
• ARA edellyttää (ja luottaa), että rajoitusten alaisten ARA –vuokra-
asuntojen vuokrat ja käyttökorvaukset määritetään lain
edellyttämällä tavalla. Yhteisön tulee myös varmistaa, että
käyttökorvausten tarkistukset toteutetaan huoneenvuokralain
ja hyvän vuokratavan mukaisesti.
• HEKA ei ole käsitykseni mukaan toiminut tässä asiassa ainakaan
viimeksi mainitulla tavalla ja mahdollisesti asiaan liittyy muitakin
seikkoja, jotka tulisi selvittää.
3

9. PÄÄASIAT, JOIHIN TULEN KIINNITTÄMÄÄN
HUOMIOTA – 4. luvatta asuminen kuriin
• Asunnoissa asuvien todellinen lukumäärä tulisi pystyä selvittämään
luotettavasti. Vaikuttaa mm. veden kulutukseen.
• Muuttuneessa tilanteessa ja Helsingin päätöksenteossa
tapahtuneet käsittämättömät linjaukset ovat johtamassa
tilanteeseen, jossa asumisturvallisuus on vaarantumassa.
• On tietenkin olemassa keinoja selvittää, asuuko huoneistossa
muitakin henkilöitä, kuin esim. vuokrasopimuksissa mainitut tai
yhtiöön ilmoitetut.
4

10. PÄÄASIAT, JOIHIN TULEN KIINNITTÄMÄÄN
HUOMIOTA – 5 vuokrantarkistukset kahden vuoden
välein
• Muutostilanteessa ja pitemmälläkin aikavälillä olisi hyvä jos
vuokrantarkistukset tehtäisiin kahden vuoden välein.
• Tämä menettely takaisi ja varmistaisi kaikkien kannalta virheettömän
tuloksen, jossa varmasti kaikki asiaan liittyvät tekijät olisi voitu ottaa
huomioon.
• KIKY ja siihen sitoutuminen tarkoittaa käytännössä myös sitä, että
HEKA tasoinen toimija sitoutuu pidättäytymään vuokrankorotuksista.
Eikö istuvan hallituksen hallitusohjelman kirjauksilla olekaan mitään
väliä?
5

11. YHTIÖISTÄ
Heka Koillinen takaisin yhteenvetoon
Toimielimen valitsija: Konsernijaosto
Valittavien luottamushenkilöiden määrä: 1 jäsentä (ei varajäseniä).
Muut jäseniä valitsevat tahot: Asukasedustajat vuokralaisdemokratiamenettelytapojen mukaisesti
Toimikausi:
1 vuosi (kevät 2018).
Hallituksen ensimmäinen toimikausi alkanee poikkeuksellisesti 1.1.2018 sulautumisten toteuttamisen yhteydessä.
Hallituksen jäsenet valitaan ensimmäisen kerran normaalisti varsinaisessa yhtiökokouksessa keväällä 2018.
Tasa-arvon toteutuminen: Samaa sukupuolta jäsenten tai varajäsenten keskuudessa korkeintaan 1.
Sukupuolten välinen tasa-arvo on vaatimusten mukainen.
Yhteisön tai säätiön toimiala: Kiinteistönhoito (81100). Yhtiön toimialana on kiinteistöhallintapalveluiden tuottaminen.
Varsinainen jäsen
Puheenjohtajuu
s Ryhmä Sukupuoli Jäsenen nimi
1

12. KYSYMYKSIÄ
• Kaupunki omistaa 100%, mutta määräysvalta tuntuu olevan 0%
• Esimerkiksi miksi yksi alueyhtiöistä on perustettu jo 3.10.2017?
• Edellisen sivun mukaan uudet alueyhtiöt aloittavat toimintansa
1.1.2018.
• Onko konsernijaosto tietoinen tai hyväksynyt tämän menettelyn?
• Helsingin kaupungin asunnot Oy fuusioi nykyiset 21 alueyhtiötänsä
viiteen vuodenvaihteessa 2017 – 2018. Alueyhtiöfuusio on kuitenkin
tullut yhden yhtiön, Heka Koillinen Oy:n, osalta voimaan jo 3.10.2017.
Vanhojen alueyhtiöiden Heka-Jakomäki Oy:n, Heka-Malmi Oy:n, Heka-
Pihlajisto Oy:n ja Heka-Suutarila Oy:n työtä jatkaa Heka Koillinen Oy.

13. Alueyhtiöt 1.1.2018
• Heka Etelä Oy:n muodostavat Heka-Kansanasunnot Oy, Heka-
Kantakaupunki Oy, Heka-Kumpula Oy, Heka Pikku Huopalahti Oy,ja
Heka-Vallila Oy
• Heka Itä Oy:n muodostavat Heka-Kontula Oy, Heka-Puotila Oy, Heka-
Vesala Oy ja Heka-Vuosaari Oy
• Heka Kaakko Oy:n muodostavat Heka-Laajasalo Oy, Heka-Myllypuro Oy,
Heka-Roihuvuori Oy ja Heka-Siilitie Oy
• Heka Koillinen Oy:n muodostavat Heka-Jakomäki Oy, Heka-Malmi Oy,
Heka-Pihlajisto Oy ja Heka-Suutarila Oy
• Heka Länsi Oy:n muodostavat Hega-Haaga Oy, Heka-Kannelmäki Oy,
Heka-Malminkartano Oy ja Heka-Maunula Oy.

14. Lisätietoja
• Lehdistötiedote 29.10.2017: Tarpeenmukainen energiankäyttö ja
peruskorjausten parempi suunnittelu mahdollistavat vuokratasojen
säilymisen ennallaan myös HEKA:n asunnoissa
• HU blogi 30.10.2017: HEKAN vuokria ollaan hilaamassa kohti Kojamon
ja SATO:n vuokratasoja
• HU blogi HEKA tuottavuudesta ja tehokkuudesta 19.9.2016:
http://www.helsinginuutiset.fi/blogi/435321-vaikuttavaa-
tuottavuustarkastelua-case-heka

15. Velkaa, tasearvo
• Heka:lla oli vuoden 2015 lopussa velkaa yhteensä 2.14 mrd. e.
• Asukasta kohden velkamäärä on noin 25 000 e ja vastaavasti
asuntoa kohden 48 000 e. Kiinteistömassan tasearvo on tällä hetkellä n.
2.2 mrd. euroa.
• Vertailukohtana koko Suomen SOTEEN liittyvät rakennuskannan
tasearvo n. 6,5 miljardia. Ei siis ihan pieni yhtiö.
• Tämän johdosta pidän tärkeänä, että hallitukseen valituilla henkilöillä
on pätevyyttä ja vahvaa tekniikan tuntemusta sekä vankkaa
perehtyneisyyttä talousasioista.

16. Asukkaita, hoitovuokra, vuokrasumma
• Heka:n asunnoissa asuu reilu 86 000 asukasta. Huoneistoissa asuu
keskimäärin 1,9 asukasta. Keskimääräinen huoneistokoko on noin 60
neliötä.
• Hekan alueyhtiöissä keskimääräinen hoitovuokra (5,80 e/m2) jakaantuu
seuraavasti: korjaukset 29%, lämmitys 16%, käyttö ja huolto 13%,
hallinto 9%, vesi- ja jätevesimaksut 9%, siivous 6%, sähkö 4%, jätehuolto
4%, kiinteistövero 3%, ulkoilualueet 3%, muut menot 4%.
• Vuokrista saatava yhteenlaskettu tulosumma oli 350 milj. euroa vuonna
2015.

17. sähkö
• Hekan sähkönkulutus (56 GWh) on noin 1,3 prosenttia koko Helsingin
vuotuisesta (4 400 GWh) sähkön kulutuksesta. Sähköä ja tässä tapauksessa
kiinteistösähköä kuluu keskimäärin 660 kWh/asukas. Erot eri alueyhtiöiden
suhteen ovat melko suuret.
• Kovin suuria muutoksia sähkölaskun pienentämiseksi ei tarvitsisi tehdä
peruskorjausten yhteydessä ja esim. poistoilmapuhaltimien modernisointi,
lämmöntalteenoton tehostaminen ja säätöön liittyvät parannukset toisivat jo
huomattavia säästöjä tässä mittakaavassa ja niillä voisi olla vaikutusta jopa
joka vuotiseen vuokrankorotustarpeeseen.
• Näillä em. tempuilla sähkölasku voisi olla hyvinkin 0,8 milj. e. pienempi.

18. Lämpö
• Lämmityksen suhteen kaukolämpöä kuluu keskimäärin 48,9 kWh / m3.
Tämä luku on normeerattu, jotta olisi vertailukelpoinen eri paikkakuntien
vastaavaan ominaiskulutuslukuun. Lämmitykseen palaa n. 29 milj. e.
Vuodessa asukasta kohden lämmitykseen uppoaa 342 e.
• Lämmityskustannusten suhteen olisi paljonkin tehtävissä. Saattaa toki
olla että muutoksia ei jostain syystä haluta tehdä. Tosin jos muutoksia
olisi alettu tekemään systemaattisesti jo vuonna 2006, niin karkeasti
arvioiden tänä päivänä oltaisiin tilanteessa, jossa lämmitykseen kuluisi
noin 23 milj. e. vuositasolla. Ottaen huomioon edellä mainittu
sähkönsäästö ja tämä lämmityksen potentiaalinen säästömäärä
puhutaan suuruusluokasta 6-8 milj e. vuodessa.

19. Jäte- ja kiinteistöhyuolto
• Jätettä kertyy huomattavat määrät ja tämän osaltakin eri yhtiöiden
välillä on suuriakin eroja. Jätejakeita pyritään erottamaan jo
huoneistotasolla, mutta kuten tässäkin asiassa täydellisyyttä kohti ollaan
vasta menossa. Jätehuollon hintalappu kaikkien alueyhtiöiden osalta on
n. 7,5 milj. e. vuonna 2015.
• Heka resurssoi kiinteistöhuoltoon n. 26 milj. e. (300
eur/asukas/vuosi) ja siivoukseenkin kuluu lähes 12 milj. e (140
eur/asukas/vuosi).

20. Energiansäästö – temppuvalikoima1
• Edellä jo sivusin ostoenergiaan liittyviin tunnuslukuihin. Vaihtoehto,
jossa tehdään muutoksia poistoilmanvaihtoon ja lisätään
lämmöntalteenottoyksiköt talokohtaisesti, sekä edistyksellistä
sensoritekniikkaa huoneistokohtaisesti voidaan saavuttaa helpostikin
kymmenen prosenttiyksikön säästöt, enemmänkin. Asukkaan kannalta
tämä tarkoittaisi keskimäärin 7 euroa /kk alempaa kuukausivuokraa.
Yhtiön kannalta selvää säästöä ostoenergian suhteen saataisiin
vuositasolla n. 4 milj. euroa.

21. Energiansäästö – temppuvalikoima2
• Hieman vielä kehittyneemmässä vaihtoehdossa, jossa
taloryhmäkohtaisesti edellä esitetyn ykkösvaihtoehdon
lisäksi käyttöönotetaan aurinkokeräimet, sekä edistyksellistä
lämmöntalteenottotekniikkaa, niin jäteveden, kuin käyttövedenkin
osalta saavutettaisiin helposti koko Hekan osalta n. 7 milj. euron säästöt
nykytilanteeseen verrattuna.

22. Energiansäästö – temppuvalikoima3
• Kolmannessa vaihtoehdossa käyttöön otettaisiin kaikki edellä mainitut
teknologiat lisättynä geotermisen energian hyödyntävillä
lämpöpumpputekniikoilla voidaan sitten saavuttaa lähes
energiaomavaraisuus, mitä tulee ainakin lämpöenergian suhteen. Tässä
tapauksessa vertailuajankohtaan verrattuna energiakustannuksia
voidaan säästää n. 20 milj. euron edestä. Laskennallisesti hoitovuokraa
voitaisiin tiputtaa näillä tekniikoilla keskimääräisestä lukuarvosta 5,78
eur/m2 lukuarvoon 5,00 eur/m2. Keskimääräiseksi kokonaisvuokraksi
saadaan näin ollen 10,37 eur/m2.

23. Energiansäästö – temppuvalikoimien
yhteenveto
• Vuokranmaksussa tämä vaihtoehto tuntuisi vuokralaiselle n. 42 eur/kk
alhaisempana vuokrana. Yhtiönkin kannalta tämä vaihtoehto
maksaisi itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa ja vaikutus ostettavan
energian määrään on dramaattinen.
• Se miten tai kenen toimesta tuo geoterminen lämpöenergia
tuotetaan vuokranmääritysyksiköihin en ota tässä vaiheessa kantaa
enkä siihen millä vuosikymmenellä sen laajamittainen käyttö voisi
toteutua.

24. TUOTTAVUUDESTA JA TEHOKKUUDESTA
• Tuottavuuden mittarointi
• Tuottavuuden ja tehokkuuden mittarointi vaatii yhdenmukaisen tavan
raportoida ja jalostaa tuotettua tietoa.
• Hekan vuosikertomuksessa oli kohta, jossa tuottavuuden yleiseksi mittariksi
oli määritetty asuntojen määrän kasvu, suhteessa henkilöstön määrään.
• Lisäksi oli maininta lyhytaikaisten sairauspoissaolojen suhteesta
henkilöstömäärään. Nämä ovat varmaan ihan käypiä mittareita, kun
tarkastellaan asiaa yhdestä näkökulmasta.
• Mutta valitettavasti nämä nykyisin käytössä edellä esitetyt eivät riitä, mikäli
aidosti halutaan mittaroida kokonaisuutta ja tehtyjen toimien vaikuttavuutta.

25. TUOTTAVUUDESTA JA TEHOKKUUDESTA
• Useimmissa tapauksissa kuitenkin tuottavuuteen ja sitä edeltävään
tehokkuuteen kaikissa toiminnoissa vaikuttavat varsin monet sellaiset tekijät,
joita ei osata jostain syystä ottaa huomioon tuottavuustarkasteluissa.
• Resurssien käytön lisäksi tarkasteluissa tulisi aina huomioida vaikutukset
mm. energiatehokkuuteen ja vaikuttavuuteen ylipäänsä, jotta tämän
tyyppisellä arvioinnilla olisi oikeasti merkitystä toiminnan kehittämisen
kannalta.
• Tärkeää on myös verrata omaa toimintaa tehokkaimpiin yksiköihin ja löytää
sitä kautta toiminnan kannalta oleelliset parannuskohteet omasta yksiköstä
tai yhtiöstä.
• Nämä ja monet muutkin asiakokonaisuudet tulen saattamaan kuntoon
tullessani valituksi yhtiön hallitukseen.

26. Kysymyksiä Hekan hallitukselle osa1
Miksi vuokrankorotuslapussa ei näy seuraavat
vuokraerät eriteltyinä?
• rahoitusvuokra
• hoitovuokra
• perusparannus-, ylläpito- ja hoitotoimenpiteisiin varautumisena kerättävästä
vuokra
Nyt siis näkyy vain nämä
kaksi erää, vaikka ARAn
ohjeistuksessa nuo em.
nimikkeet
Me/17.12.17

27. Kysymyksiä Hekan hallitukselle osa1
Omakustannusvuokrissa / käyttövastikkeissa saa periä tuleviin
perusparannus-, ylläpito- ja hoitokustannuksiin varautumista yhteensä
enintään:
– 1 €/asm2 /kk, jos talon tai asunnon rahoittamiseksi tarkoitetun korkotuki-
tai aravalainan myöntämisestä on kulunut enintään 20 vuotta. <20v
– 2 €/asm2 /kk, jos talon tai asunnon rahoittamiseksi tarkoitetun korkotuki-
tai aravalainan myöntämisestä on kulunut enemmän kuin 20 vuotta. >20v
– Enimmäismäärät ovat voimassa 1.1.2017 alkaen.
– Korkotukiasetus 24 § ja arava-asetus 58 a§.
– Ks. myös hallituksen esitys 99/2015.
Me/17.12.17

28. Lainsäädäntöä ja lisätietoja
• Korkotukilaki - Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta
(604/2001): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010604
• Korkotukiasetus - Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja
asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001), (ajantasainen versio ei Finlexissä):
https://www.edilex.fi/lainsaadanto/20010666
• Aravarajoituslaki (1190/1993): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931190
• Arava-asetus (1587/1993): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931587
• Investointiavustuslaki - Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi
(1281/2004): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041281
• Asumisoikeuslaki - Laki asumisoikeusasunnoista (650/1990):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900650
• HE 99/2015 (Hallituksen esitys): http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150099
• Huoneenvuokralaki - Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481
• Lisätietoja - www.ara.fi/vuokranmaaritys tai vuokranmaaritys@ara.fi

29. Kiitos!
Marko Ekqvist
p. 044-945 2263
marko.ekqvist@gmail.com