Työeläkeyhtiö Elon toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan nuorilla yrittäjillä on vanhempia yrittäjiä korkeampi riski uupua. Parhaiten työssään jaksavat yli 55-vuotiaat yrittäjät. Vaikka iso osa nuorista yrittäjistä suhtautuu yrityksensä tulevaisuuteen vanhempia valoisammin, joka neljäs nuori on harkinnut yrityksensä lopettamista.
SAK:n työolobarometri osoittaa, että aloitepalkkioita maksavilla työpaikoilla työntekijät esittävät kehittämisehdotuksia peräti neljä kertaa useammin kuin työpaikoilla, jotka eivät palkitse aloitteista.
SAK:n Hyvän työn mittarin mukaan työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat heikentyneet merkittävästi. Hyvän työn mittari on SAK:n tapa mitata työelämän laatua.
SAK:n työolobarometrilla kerätään kahden vuoden välein tietoa SAK:laisten työn- tekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä. Barometrin teemoja ovat palkat ja palkitseminen, työajat ja työaikajärjestelyt, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys, sairastavuus ja työkyky sekä yhdenvertaisuus ja ammatillisen osaamisen ylläpitäminen. Uutena osiona SAK:n työolobarometrissa 2014 on Hyvän työn mittari, jolla voidaan seurata työolojen kehittymistä SAK:laisilla työpaikoilla.
Naqu Oy:n selvitys merkityksellisistä asioista suomalaisessa työelämässä Naqu Oy
Naqu Oy toteutti syyskuussa 2014 kyselytutkimuksen selvittääkseen mitkä seikat ovat suomalaisille työntekijöille työelämässä merkityksellisiä.
Suomalainen työntekijä arvostaa työssään ja työpaikassaan perusasioita: mielekkäitä työtehtäviä, mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä sekä mukavia työkavereita. Avoin tiedonkulku, mahdollisuus kehittyä sekä mahdollisuus oman osaamisen hyödyntämiseen nousevat myös merkityksellisten seikkojen joukkoon. Kilpailukykyinen palkka koetaan vasta yhdeksänneksi tärkeimmäksi seikaksi, mutta omaan tai yrityksen suoritukseen sidottu bonus on vasta sijalla 26. Nämä tulokset selviävät Naqu Oy:n tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin työntekijöille merkityksellisiä asioita työelämässä.
Ohessa kevyt tulosraportti löydöksisistä. Tarkempi analyysi löytyy osoitteesta: www.naqu.fi
Vain kaksi viidestä SAK:laisesta työntekijästä on osallistunut edellisen vuoden aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Tilanne on heikentynyt selvästi kahdessa vuodessa. SAK kerää työolobarometrin avulla tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työstä ja sen järjestelyistä. Tutkimuksen toteutamme kahden vuoden välein.
Työeläkeyhtiö Elon toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan nuorilla yrittäjillä on vanhempia yrittäjiä korkeampi riski uupua. Parhaiten työssään jaksavat yli 55-vuotiaat yrittäjät. Vaikka iso osa nuorista yrittäjistä suhtautuu yrityksensä tulevaisuuteen vanhempia valoisammin, joka neljäs nuori on harkinnut yrityksensä lopettamista.
SAK:n työolobarometri osoittaa, että aloitepalkkioita maksavilla työpaikoilla työntekijät esittävät kehittämisehdotuksia peräti neljä kertaa useammin kuin työpaikoilla, jotka eivät palkitse aloitteista.
SAK:n Hyvän työn mittarin mukaan työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat heikentyneet merkittävästi. Hyvän työn mittari on SAK:n tapa mitata työelämän laatua.
SAK:n työolobarometrilla kerätään kahden vuoden välein tietoa SAK:laisten työn- tekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä. Barometrin teemoja ovat palkat ja palkitseminen, työajat ja työaikajärjestelyt, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys, sairastavuus ja työkyky sekä yhdenvertaisuus ja ammatillisen osaamisen ylläpitäminen. Uutena osiona SAK:n työolobarometrissa 2014 on Hyvän työn mittari, jolla voidaan seurata työolojen kehittymistä SAK:laisilla työpaikoilla.
Naqu Oy:n selvitys merkityksellisistä asioista suomalaisessa työelämässä Naqu Oy
Naqu Oy toteutti syyskuussa 2014 kyselytutkimuksen selvittääkseen mitkä seikat ovat suomalaisille työntekijöille työelämässä merkityksellisiä.
Suomalainen työntekijä arvostaa työssään ja työpaikassaan perusasioita: mielekkäitä työtehtäviä, mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä sekä mukavia työkavereita. Avoin tiedonkulku, mahdollisuus kehittyä sekä mahdollisuus oman osaamisen hyödyntämiseen nousevat myös merkityksellisten seikkojen joukkoon. Kilpailukykyinen palkka koetaan vasta yhdeksänneksi tärkeimmäksi seikaksi, mutta omaan tai yrityksen suoritukseen sidottu bonus on vasta sijalla 26. Nämä tulokset selviävät Naqu Oy:n tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin työntekijöille merkityksellisiä asioita työelämässä.
Ohessa kevyt tulosraportti löydöksisistä. Tarkempi analyysi löytyy osoitteesta: www.naqu.fi
Vain kaksi viidestä SAK:laisesta työntekijästä on osallistunut edellisen vuoden aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Tilanne on heikentynyt selvästi kahdessa vuodessa. SAK kerää työolobarometrin avulla tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työstä ja sen järjestelyistä. Tutkimuksen toteutamme kahden vuoden välein.
Suurin osa (79 %) SAK:laisista luottamushenkilöistä tunnistaa työpaikallaan olevan työntekijöitä, jotka eivät jostain syystä pysty tekemään työtään niin hyvin ja huolellisesti, kuin haluaisivat. Useimmin näin koetaan yksityisellä palvelualalla (87 %) ja julkisella sektorilla (85 %).
Ilmiön tunnistaneista luottamushenkilöistä 51 prosenttia kertoo, että ongelma koskee vähintään puolta työpaikan työntekijöistä.
OAJ nosti syksyllä 2021 kampanjallaan esiin kiitollisuutta opettajien tekemää työtä kohtaan. Tavoitteena oli hoksauttaa alan ulkopuolisiakin siitä, miten suuri rooli opettajilla on ollut meidän jokaisen elämässä. Kampanjan päätteeksi tutkittiin, miten sisällöt vaikuttivat.
Tutustu kampanjaan osoitteessa www.tehdaantulevaisuuksia.fi
Lue tuloksista OAJ:n verkkosivujen uutisesta: https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/kiitos-opettaja-kampanja-tavoitti-ja-vaikutti-tehdaan-tulevaisuuksia/
Sparraava esimies
Kuinka motivoida nuoria työssä?
Kymmenen teesiä hyvään johtamiseen
Nuorten odotukset työelämältä ovat muuttuneet, esimiehiltä edellytetään yhä enemmän. Hyvä esimies on roolimalli, kannustaja ja innostaja. Sparraava esimies – Kuinka motivoida nuoria työssä? -pamfletti kertoo, millainen pomo pärjää tulevaisuudessa ja saa nuoret työntekijät kukoistamaan.
Pamfletilla herätellään esimiehiä sekä nuorten kanssa työskenteleviä motivoimaan ja johtamaan nuoria paremmin työpaikoilla. Esitellyt teesit perustuvat T-Median ja TATin vuosina 2011–2013 toteuttamien Työnantajakuva- sekä Nuoret ja johtaminen -tutkimusten tuloksiin.
1. Hyvä esimies luottaa. 58 prosenttia nuorista pitää tärkeänä työtehtävien räätälöimistä oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Hyvä pomo antaa vastuuta sitä haluaville ja huomioi nuoren yksilönä.
2. Ei minuutit, vaan tulokset. Fiksu työnantaja ymmärtää, että työntekijöiden oma elämä ja toiveet eivät ole työn vihollisia. Kun on yhdessä määritelty selkeät tavoitteet, työntekijä voi keskittyä työsuorituksiin parhaaksi katsomallaan tavalla.
3. Paras palaute kulkee molempiin suuntiin. Palaute toimii parhaiten, kun sitä saa välittömästi ja töiden ohessa, hyvin perusteltuna. Kannattaa luoda ilmapiiri, jossa myös nuori uskaltaa antaa palautetta.
4. Palkitse nuorta tämän arvojen mukaisesti. Hyvä esimies tietää, mikä motivoi työntekijöitä, ja innostaa antamaan parastaan. Hyvästä työstä pitää myös maksaa; palkka on nuorille yksi tärkeimmistä työpaikan valintakriteereistä.
5. Sparraa nuoresta taituri. Sparraaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan kannustamista, innostamista ja vastuun antamista. Jopa 95 % nuorista pitää tärkeänä, että esimies auttaa heitä kehittymään työssään.
6. Avaa mieli ideoille. Älä tapa intoa torppaamalla ideoita heti, typerästäkin ideasta voi jalostua jotain innovatiivista. Kannattaa pitää korvat herkkinä sille, miten oman talon tulokkaat voisivat opettaa organisaatiota.
7. Jäykistelyn aika on ohi. Nuoret toivovat työpaikalle rentoa ilmapiiriä. Se, että työpaikalla on kivaa, ei tarkoita sitä, että töitä ei hoidettaisi hyvin.
8. Jaa tietoa avoimesti. Tehokkaasti johdetussa yrityksessä työntekijät tietävät, missä mennään. Tieto liikkuu ja sitä tarjoillaan ymmärrettävästi. Nuoret haluavat oppia jatkuvasti uutta, hyvä tiedonkulku palvelee myös tätä tarkoitusta.
9. Perustele ohjeesi paremmin. Nuoret eivät lämpene ajatukselle, että jotakin tehdään vain siksi, että niin on tehty ennenkin. Perustele ja valmistaudu myös kuulemaan kritiikkiä. Nuoret haluavat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin.
10. Anna hyvän kiertää. Auttaminen lisää tutkitusti onnellisuutta. Jaa anteliaasti asiantuntijuuttasi nuoremmille, voitte oppia molemmat jotakin uutta.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 4.9.2020)Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja.
Päivitetty 4.9.2020: datan kuvaus lisätty sekä tarkennettu hankkeen kuvausta.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Suomalaisista 64 prosenttia haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat myös tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Kyselyn toteutti Kantar TNS 29.10.–6.11. ja siihen haastateltiin 1017 työikäistä (18–64-vuotiasta) henkilöä.
Suurin osa (79 %) SAK:laisista luottamushenkilöistä tunnistaa työpaikallaan olevan työntekijöitä, jotka eivät jostain syystä pysty tekemään työtään niin hyvin ja huolellisesti, kuin haluaisivat. Useimmin näin koetaan yksityisellä palvelualalla (87 %) ja julkisella sektorilla (85 %).
Ilmiön tunnistaneista luottamushenkilöistä 51 prosenttia kertoo, että ongelma koskee vähintään puolta työpaikan työntekijöistä.
OAJ nosti syksyllä 2021 kampanjallaan esiin kiitollisuutta opettajien tekemää työtä kohtaan. Tavoitteena oli hoksauttaa alan ulkopuolisiakin siitä, miten suuri rooli opettajilla on ollut meidän jokaisen elämässä. Kampanjan päätteeksi tutkittiin, miten sisällöt vaikuttivat.
Tutustu kampanjaan osoitteessa www.tehdaantulevaisuuksia.fi
Lue tuloksista OAJ:n verkkosivujen uutisesta: https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/kiitos-opettaja-kampanja-tavoitti-ja-vaikutti-tehdaan-tulevaisuuksia/
Sparraava esimies
Kuinka motivoida nuoria työssä?
Kymmenen teesiä hyvään johtamiseen
Nuorten odotukset työelämältä ovat muuttuneet, esimiehiltä edellytetään yhä enemmän. Hyvä esimies on roolimalli, kannustaja ja innostaja. Sparraava esimies – Kuinka motivoida nuoria työssä? -pamfletti kertoo, millainen pomo pärjää tulevaisuudessa ja saa nuoret työntekijät kukoistamaan.
Pamfletilla herätellään esimiehiä sekä nuorten kanssa työskenteleviä motivoimaan ja johtamaan nuoria paremmin työpaikoilla. Esitellyt teesit perustuvat T-Median ja TATin vuosina 2011–2013 toteuttamien Työnantajakuva- sekä Nuoret ja johtaminen -tutkimusten tuloksiin.
1. Hyvä esimies luottaa. 58 prosenttia nuorista pitää tärkeänä työtehtävien räätälöimistä oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Hyvä pomo antaa vastuuta sitä haluaville ja huomioi nuoren yksilönä.
2. Ei minuutit, vaan tulokset. Fiksu työnantaja ymmärtää, että työntekijöiden oma elämä ja toiveet eivät ole työn vihollisia. Kun on yhdessä määritelty selkeät tavoitteet, työntekijä voi keskittyä työsuorituksiin parhaaksi katsomallaan tavalla.
3. Paras palaute kulkee molempiin suuntiin. Palaute toimii parhaiten, kun sitä saa välittömästi ja töiden ohessa, hyvin perusteltuna. Kannattaa luoda ilmapiiri, jossa myös nuori uskaltaa antaa palautetta.
4. Palkitse nuorta tämän arvojen mukaisesti. Hyvä esimies tietää, mikä motivoi työntekijöitä, ja innostaa antamaan parastaan. Hyvästä työstä pitää myös maksaa; palkka on nuorille yksi tärkeimmistä työpaikan valintakriteereistä.
5. Sparraa nuoresta taituri. Sparraaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan kannustamista, innostamista ja vastuun antamista. Jopa 95 % nuorista pitää tärkeänä, että esimies auttaa heitä kehittymään työssään.
6. Avaa mieli ideoille. Älä tapa intoa torppaamalla ideoita heti, typerästäkin ideasta voi jalostua jotain innovatiivista. Kannattaa pitää korvat herkkinä sille, miten oman talon tulokkaat voisivat opettaa organisaatiota.
7. Jäykistelyn aika on ohi. Nuoret toivovat työpaikalle rentoa ilmapiiriä. Se, että työpaikalla on kivaa, ei tarkoita sitä, että töitä ei hoidettaisi hyvin.
8. Jaa tietoa avoimesti. Tehokkaasti johdetussa yrityksessä työntekijät tietävät, missä mennään. Tieto liikkuu ja sitä tarjoillaan ymmärrettävästi. Nuoret haluavat oppia jatkuvasti uutta, hyvä tiedonkulku palvelee myös tätä tarkoitusta.
9. Perustele ohjeesi paremmin. Nuoret eivät lämpene ajatukselle, että jotakin tehdään vain siksi, että niin on tehty ennenkin. Perustele ja valmistaudu myös kuulemaan kritiikkiä. Nuoret haluavat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin.
10. Anna hyvän kiertää. Auttaminen lisää tutkitusti onnellisuutta. Jaa anteliaasti asiantuntijuuttasi nuoremmille, voitte oppia molemmat jotakin uutta.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 4.9.2020)Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja.
Päivitetty 4.9.2020: datan kuvaus lisätty sekä tarkennettu hankkeen kuvausta.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Suomalaisista 64 prosenttia haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat myös tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Kyselyn toteutti Kantar TNS 29.10.–6.11. ja siihen haastateltiin 1017 työikäistä (18–64-vuotiasta) henkilöä.
Työsuojelun ja Työhyvinvoinnin tilanne ja tarpeet työpaikoilla: Työsuojelupan...Työterveyslaitos
Työhyvinvointi ja talous ovat työpaikkojen keskustelujen ykkösaiheet tällä hetkellä. Jaksamiseen, kiireeseen ja työilmapiiriin liittyvät asiat sekä taloudellinen tilanne puhuttavat työpaikoilla juuri nyt. Kiristyvä kilpailu ja talouden kehitys nähdään laajalti keskeisinä tulevaisuuden haasteina. Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö näyttää sujuvan varsin hyvin. Nämä seikat ilmenivät Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille suunnatussa ensimmäisessä Työsuojelupaneelissa (TS-paneeli). TS-paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ajankohtaisista ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen työpaikoilla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Työsuojelulla ja työterveyshuollolla on yhtenäinen näkemys työterveysyhteistyön tavoitteista työpaikoilla. Yli 75 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimii erittäin tai melko hyvin. Vain pieni osa on sitä mieltä, että yhteistyö toimii huonosti. Minna Toivanen, Auli Airila ja Minna Janhonen 2015.
Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...Työterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö: liian suuri työmäärä ja heikko tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla. 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä. Minna Toivanen 2016.
Työsuojelu, yhteinen työpaikka ja verkostomainen toiminta: Työsuojelupaneeli 3Työterveyslaitos
Muiden yritysten läsnäolo omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita työsuojelulle ja työturvallisuudelle. Alihankinnan, vuokratyövoiman tai ostopalveluiden käyttö tuo työpaikalle eri työnantajien työntekijöitä. Muiden yritysten työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Kesätyö ja vieraat kielet työsuojelun näkökulmasta: Työsuojelupaneeli 2Työterveyslaitos
Kesätyöntekijä murtaa totutut kaavat työpaikoilla. Kesä- ja kausityöntekijöiden ja vieraskielisen työvoiman mukana työpaikoille tulee uusia ideoita, toimintatapoja ja näkökulmia, jotka piristävät työpaikan totuttua arkea ja auttavat kehittämään työpaikan toimintaa. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Etätyö ja sosiaalisen median käyttö työpaikoilla: Työsuojelupaneeli 4Työterveyslaitos
Miten työsuojelu toteutuu, kun töitä tehdään etänä ja viestit virtaavat somessa? Etätyö ja sosiaalisen median käyttö tuovat uusia haasteita työpaikoille ja työsuojelutoimintaan, mitä ei ole vielä huomioitu kaikkialla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Lassi Köppä, hankepäällikkö, Väestöliitto ry.
Julkisen alan työhyvinvointi, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto - mikä o...Pauli Forma
Esitelmässä tarkastellaan julkisen alan työhyvinvoinnin erityispiirteitä, opetusalan työhyvinvoinnin näkökulmia sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategista johtamista.
Kyselyn avulla haluttiin kartoittaa, miten mobiililaitteet ja tietoliikenneratkaisut vaikuttavat yrittäjän arjen sujuvuuteen. Lue lisää: www.sonera.fi/uutishuone
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Marjukka Laine, FT, kehittämiskonsultti, Työterveyslaitos.
Delårsrapport 1.1–31.3.2024 Ömsesidiga Arbetspensionsförsäkringsbolaget EloTyöeläkeyhtiö Elo
Elos placeringar gav en god avkastning i början av året. Bäst avkastade noterade aktieplaceringar och placeringar i hedgefonder. Avkastningarna på aktiemarknaden stöddes av förväntningarna på en lättare penningpolitik och av ökade förväntningar på resultattillväxt i teknologiföretagen. Elos solvensnivå ökade och driftskostnaderna minskade.
Interimreport1 January–31 March2024 Elo Mutual Pension Insurance CompanyTyöeläkeyhtiö Elo
Elo’s investments generated good returns during the first quarter. Listed equities and hedge fund investments generated the highest returns. Equity market returns were supported by expectations of monetary policy easing and a significant strengthening of the profit growth expectations of technology companies. Elo’s solvency ratio increased and operating expenses decreased.
Elon sijoitukset tuottivat hyvin alkuvuonna. Noteeratut osakesijoitukset ja hedge-rahastosijoitukset tuottivat parhaiten. Osakemarkkinatuottoja tukivat odotukset rahapolitiikan keventymisestä ja teknologiayhtiöiden tuloskasvuodotusten vahvistuminen. Elon vakavaraisuusaste nousi ja liikekulut alenivat.
Elon tulos 2023: Sijoitustoiminnan tuotto nousi 6 prosenttiin ja kustannusteh...Työeläkeyhtiö Elo
Tehostimme toimintaamme edelleen ja maksamme asiakkaillemme takaisin 10,4 miljoonaa euroa palautuksina. Lisäksi asiakkaamme maksavat vuonna 2024 huomattavasti pienempää hoitomaksua.
Elos resultat 2023: placeringsintäkterna uppgick till 6 procent och kostnads...Työeläkeyhtiö Elo
Visionen i Elos strategi är att växa till det mest tilltalande pensionsbolaget. För att uppnå målet koncentrerar Elo på fem centrala mål som är att vara det mest kundvänliga bolaget med snabbast tillväxt, att vara högpresterande inom sina tjänster, att erbjuda en utomordentlig personalupplevelse, att vara en föregångare inom arbetsförmågetjänster och att ha en tillräcklig solvens
Elo’s result 2023: Return on investment increased to 6 per cent and cost effi...Työeläkeyhtiö Elo
Elo’s strategic goal is to become the most preferred pension company in the industry. To achieve this goal, the focus will be on five key objectives: the most customer-centric and fastest growing, strong performance in services, excellent employee experience, a pioneer in work ability services and adequate solvency.
Elo interim report 1 January–30 September 2023: Return on investment was 2.7 per cent, as returns were reduced by write-downs on real estate investments
Största delen av Elos tillgångsslag avkastade positivt i det krävande marknadsläget. Den ekono-miska tillväxten var fortfarande god och inflationen var på en fortsatt hög nivå i början av året. I mars ökade emellertid osäkerheten på placeringsmarknaden och förväntningarna på den ekonomiska tillväxten försvagades, då vissa banker hamnade i svårigheter som en följd av den förhöjda räntenivån.
Suurin osa Elon omaisuuslajeista tuotti positiivisesti haastavassa markkinatilanteessa. Talouskasvu jatkui vielä hyvänä ja inflaatio pysyi korkealla tasolla alkuvuonna. Maaliskuussa sijoitusmarkkinoiden epävarmuus kuitenkin kasvoi ja odotukset talouskasvulle heikkenivät, kun tietyt pankit ajautuivat vaikeuksiin nousseen korkotason seurauksena.
Global growth slowed down further in the third quarter. Elo’s total return on investment remained negative due to the deterioration of the general economic situation.
Avkastningen på Elos placeringsverksamhet var negativ som en följd av det allmänt försvagade ekonomiska läget. Omställningsförhandlingarna på hösten ledde till att 44 arbetsuppgifter upphörde i Elo. En ny strategi lotsar Elo fram till målet om att vara det mest tilltalande bolaget inom branschen år 2025.
Avkastningen på Elos placeringsverksamhet var negativ som en följd av det allmänt försvagade ekonomiska läget. Omställningsförhandlingarna på hösten ledde till att 44 arbetsuppgifter upphörde i Elo.
2. Tutkimuksen tavoite ja toteutus
7.2.2017 2
Tutkimus toteutettiin internet-tutkimuksena 10.8.-28.8.2016 suomeksi
ja ruotsiksi. Kutsu lähti 25 163 Elon yrittäjäasiakkaalle. Määräaikaan
mennessä vastauksia saatiin 1910. Vastausprosentti on näin ollen 8.
Toteutus
Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa yrittäjien työhyvinvoinnista ja
yritystoiminnan onnistumisen tekijöistä. Tutkimuksen ja
lomakesuunnittelun pohjana käytettiin kymmentä laadullista
syvähaastattelua, jotka tehtiin toukokuussa 2016.
Tavoite
Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut
3. 7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 3
26%
Länsi-Suomi
12%
Itä-Suomi
6%
Keski-Suomi
11%
Pohjois-Suomi
44%
Etelä-Suomi
Vastaajien taustatietoja (N=1910)
50% 48%
mies
nainen
Ei vastausta
7%
20%
39%
33%
alle 36-vuotias
36-45-vuotias
46-55-vuotias
yli 55-vuotias
Sukupuoli
Ikäryhmä
4. Vastaajien taustatietoja (N=1910)
7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 4
19%
13%
11%
9%
7%
6%
5%
20%
Muu toimiala
Taiteet, viihde ja virkistys
Majoitus- ja ravitsemustoiminta
Maa-, metsä- ja kalatalous
Kuljetus ja varastointi
Teollisuus
Koulutus ja konsultointi
Tukku- ja vähittäiskauppa
Rakentaminen ja lvi
Informaatio/viestintä
Terveys- ja sosiaalipalvelut
Toimiala
54%
27%
10%
Olen yksinyrittäjä
1-4 työntekijää
5-10 työntekijää
11-20 työntekijää
yli 20 työntekijää
19%
22%
17%
42%
1-4-vuotta
5-9 vuotta
10-14 vuotta
15 vuotta tai enemmän
Työntekijöiden määrä
Kauanko toiminut yrittäjänä
8. 7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 8
Yrityksen kehitysvaihe ja siihen liittyvät
erityishaasteet
--
Myynnin ja kannattavuuden kehitys
9. Yrityksen kehitysvaihe
Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 9
9 %
14 %
36 %
22 %
12 %
Alkuvaiheessa
Iältään nuoremmat yksinyrittäjät ja sivutoimiset, jotka olleet lyhyen aikaa yrittäjinä. Näkymät tulevaisuudesta
myönteiset. Yrityksiä, jotka aikovat laajentaa toimintaa muihin maihin tai toimivat lähinnä kotimaassa. Toimialat: maa-,
metsä- ja kalat., informaatio/viestintä, rahoitus/vakuutus, koulutus ja konsultointi
Kasvuvaiheessa
Iältään nuoremmat yrittäjät, 11-20 työntekijää työllistävät, yrittäjinä korkeintaan 9 vuotta. Näkymät tulevaisuudesta
myönteiset. Yrityksiä, jotka aikovat laajentaa toimintaa muihin maihin tai toimivat lähinnä kotimaassa. Vahvasti
yrittäjyyteen sitoutuneita. Toimiala: teollisuus.
Vakiintumisvaiheessa
Iältään kypsemmät yrittäjät (46+), pidempi kokemus yrittäjyydestä (5-14 vuotta). Yrityksen myynnin ja kannattavuuden
arvioidaan säilyvän ennallaan. Vahvasti yrittäjyyteen sitoutuneita. Toimialat: rakentaminen/lvi, kuljetus/varastointi,
terveys- ja sosiaalipalvelut
Muu vaihe, 6 % (esim. kriisivaihe, selviytymisvaihe, sukupolvenvaihdos, alan vaihto)
Uudistumisvaiheessa
Vähintään viisi työntekijää työllistävät, pitkään yrittäjänä toimineet (vähintään 10 vuotta).
Toimialat: koulutus ja konsultointi.
Päättymisvaiheessa
Yli 55-vuotiaat yksinyrittäjät, arviot kannattavuuden ja myynnin kehityksestä ovat negatiiviset.
Pitkiä sairauspoissaoloja. On harkittu siirtymistä tai ollaan siirtymässä palkkatyöhön, eläkkeelle siirtyvät.
7.2.2017
14. 7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 14
23%
12%
36%
28%
22%
30%
15%
25%
4%
5%
0% 25% 50% 75% 100%
2016
2014
Digitalisaation aste on lisääntynyt vuodesta 2014
32%
22%
42%
38%
14%
23%
6%
9%
6%
8%
2016
2014
26% 35% 21% 11% 7%2016
Hyödynnän
sähköisen
liiketoiminnan
välineitä
Koen
digitaalisuuden
positiivisena
Uskon, että digi-
taalisuus lisää
yritykseni tulosta/
menestystä*
Pitää täysin paikkansa
Pitää jokseenkin paikkansa
Ei pidä juurikaakaan paikkaansa
Ei pidä lainkaan paikkaansa
Eos
16. Työhyvinvointi ja työura
7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 16
58%
48%
45%
40%
28%
23%
22%
19%
37%
43%
34%
41%
51%
50%
38%
52%
4%
7%
12%
13%
17%
20%
26%
22%
7%
5%
4%
5%
14%
5%
0% 25% 50% 75% 100%
Koen työni merkitykselliseksi
Koen usein onnistumisen tunteita työssäni
Minulla on ainakin yksi mieluinen harrastus, jolle varaan aikaa
Lähipiirissäni on ihmisiä, joille voin purkaa syudäntäni ja ajatuksiani
Pystyn aikatauluttamaan työni järkevästi
Sallin itselleni myös epäonnistumisia
Minulla on riittävästi vapaa-aikaa työstä palautumiseen
Koem, että työni ja muu elämäni ovat hyvin tasapainossa
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Eos
17. Työhyvinvointi ja työura
7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 17
42%
31%
18%
40%
41%
43%
13%
20%
28%
3%
6%
9%
0% 25% 50% 75% 100%
Työni turhauttaa minua usein
Tunnen itseni usein väsyneeksi, kun minun pitää kohdata uusi työpäivä
Koen usein, että minulla on vaikeuksia selviytyä työmäärästäni
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Eos
Työni turhauttaa minua usein
Tunnen itseni usein väsyneeksi,
kun minun pitää kohdata uusi työpäivä
Koen usein, että minulla on
vaikeuksia selviytyä työmäärästäni
20. Lomia pidetty aiempaa vähemmän
7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 20
4%
4%
30%
34%
60%
58%
2016
2014
yli 30 päivää 21-30 päivää 11-20 päivää 1-10 päivää En yhtään
20%
24%
21%
24%
25%
25%
28%
23%
6%
4%
2016
2014
yli 30 päivää 21-30 päivää 11-20 päivää 1-10 päivää En yhtään
Montako päivää olet pitänyt lomaa viimeisen 12 kk:n aikana?
Montako päivää olet ollut pois töistä sairauden takia viimeisen 12 kk aikana (noin)?
22. 7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 22
42% 41% 17%
Kolme hyvinvointiryhmää
Hyvinvoivat SinnittelijätTasapainoilijat
(N=1910)
23. Hyvinvoivat
7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 23
• Yli puolet (55 %) naisyrittäjiä. Ikäryhmistä painottuvat yli 55-
vuotiaat. Lähes 60 % on yksinyrittäjiä.
• Aikaa löytyy työn lisäksi harrastuksille, työ ja muu elämä ovat
balanssissa ja työstä palaudutaan.
• Ryhmään kuuluvat tunnistavat keskimääräistä useammin
uusia mahdollisuuksia muutostilanteissa. Yrityksen
menestystä arvioidaan muita ryhmiä myönteisemmin.
• Yrityksen digitaalisuuden vaihe edistyksellisin.
• 69 % antaa omalle työkyvylleen arvosanan 9 tai 10. Hieman
yli puolet (52 %) arvioi fyysisen kuntonsa paremmaksi
verrattuna muihin saman ikäisiin.
24. Tasapainoilijat
7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 24
• Hieman yli puolet (53 %) miesyrittäjiä, ikäryhmään 46-55-
vuotta kuuluvia.
• Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta kuormittaa
mm. liiallinen työmäärä.
• Ryhmään kuuluvat kokevat keskimääräistä useammin
väsymystä, kun on töihin lähdön aika. Työstä palautuminen
koetaan myös kehityskohteeksi.
• 40 % antaa omalle työkyvylleen arvosanan 9 tai 10 ja 43 %
arvioi fyysisen kuntonsa paremmaksi verrattuna muihin
saman ikäisiin.
25. Sinnittelijät
7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 25
• Hieman yli puolet (53 %) miesyrittäjiä, ikäryhmään 36-
45-vuotta kuuluvia.
• Keskeinen työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin haaste
liittyy henkilökohtaisen hyvinvoinnin paranta-miseen.
Sosiaaliset verkostot ovat muita ryhmiä heikommat.
• Selkeästi enemmän yrittäjiä, jotka eivät ole pitäneet
yhtään lomaa tai korkeintaan 10 päivää.
• Yrityksen digitaalisuuden vaihe heikoin.
• Noin viidesosa antaa omalle työkyvylleen arvosanan 9
tai 10 ja noin kolmannes arvioi fyysisen kuntonsa
paremmaksi verrattuna muihin saman ikäisiin.
26. 7.2.2017 Työeläkeyhtiö Elo / Työhyvinvointipalvelut 26
Hyvinvoivat
42 %
• Yli puolet (55 %) naisyrittäjiä. Ikäryhmistä
painottuvat yli 55-vuotiaat. Lähes 60 %
on yksinyrittäjiä.
• Aikaa löytyy työn lisäksi harrastuksille,
työ ja muu elämä ovat balanssissa ja
työstä palaudutaan.
• Ryhmään kuuluvat tunnistavat
keskimääräistä useammin uusia
mahdollisuuksia muutostilanteissa.
Yrityksen menestystä arvioidaan muita
ryhmiä myönteisemmin.
• Yrityksen digitaalisuuden vaihe
edistyksellisin.
• 69 % antaa omalle työkyvylleen
arvosanan 9 tai 10. Hieman yli puolet
(52 %) arvioi fyysisen kuntonsa parem-
maksi verrattuna muihin saman ikäisiin.
Tasapainoilijat
41 %
• Hieman yli puolet (53 %) miesyrittäjiä,
ikäryhmään 46-55-vuotta kuuluvia.
• Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen
kannalta kuormittaa mm. liiallinen
työmäärä.
• Ryhmään kuuluvat kokevat keskimääräistä
useammin väsymystä, kun on töihin
lähdön aika. Työstä palautuminen
koetaan myös kehityskohteeksi.
• 40 % antaa omalle työkyvylleen
arvosanan 9 tai 10 ja 43 % arvioi fyysisen
kuntonsa paremmaksi verrattuna muihin
saman ikäisiin.
• Hieman yli puolet (53 %) miesyrittäjiä,
ikäryhmään 36-45-vuotta kuuluvia.
• Keskeinen työssä jaksamisen ja
työhyvinvoinnin haaste liittyy
henkilökohtaisen hyvinvoinnin paranta-
miseen. Sosiaaliset verkostot ovat muita
ryhmiä heikommat.
• Selkeästi enemmän yrittäjiä, jotka eivät
ole pitäneet yhtään lomaa tai korkeintaan
10 päivää.
• Yrityksen digitaalisuuden vaihe heikoin.
• Noin viidesosa antaa omalle työkyvylleen
arvosanan 9 tai 10 ja noin kolmannes
arvioi fyysisen kuntonsa paremmaksi
verrattuna muihin saman ikäisiin.
Sinnittelijät
17 %