2. Kurssin sisältö
• Tapaamiset ma ja to klo 14-16 H306 helmikuun
ajan
• Harjoitustehtävä
• Kotitehtäviä
• Vierailu
• Arkistomatka 13.-14.3.2014
Suoritus: läsnäolo, keskustelut, harjoitukset &
tehtävät, arkistomatka + raportti
Kurssin infosivu:
http://etna202jy2014.wordpress.com
3. Luennot
• 3.2. Aloituspaketti / arkistojärjestelmä / Tutkimusetiikka
• 6.2. Harjoitustehtävän ohjeet / Muistitietotutkimus
Kotitehtävä
• 10.2. Kotitehtävän purku / Muistitietotutkimus loppuun
• 13.2. Vierailu
• 17.2. Visuaalinen kulttuuri ja ”valmiit aineistot”
• 20.2. Verkkoetnografia ja sähköiset aineistot
• 24.2. Lukutapoja ja näkökulmia arkistoaineistoihin
• 27.2. Kurssin koonti ja valmistautumista arkistomatkaan
4. Arkistomatka 13.-14.3.2014
• Ilmoittautuminen Korpissa HETI – sitova
majoitusten ja Kansatieteen päivien järjestäjien
tarpeiden vuoksi
• Kohteena 3 arkistoa Helsingissä sekä
Kansatieteen päivät
– Museoviraston kansatieteellinen arkisto
– Työväen Arkisto
– Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
kansanrunousarkisto
• Hela maksaa matkat, majoituksen ja
osallistumisen Kansatieteen päiville
5. Etnologian graduja arkistoaineistoista
(yhdessä koottu: aihe + aineisto)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Pappilan puutarhat: haastattelut + kyselyaineistot, muistiot, kuvat, pöytäkirjat
Kartanon maatalouden muuttuminen: kartanon oma arkisto: henkilöstöön, paikkoihin,
työhön, torppiin jne. liittyvää tietoa. Mikkelin läänin maanmittauskonttorin asiakirjoja.
Petäjänveden kirkko: säätiön järjestämä kirjoituskilpailun tekstit.
Metsänhaltiat itäsuomal. kansanuskossa: SKS KRA, kansanuskomuksia ja
uskomustarinoita
Seminarium-rakennus: Maakunta-arkisto, JY:n museon arkisto, piirustukset, kirjallinen
aineisto, kirjaston sanomalehtikokoelmat, K-S museon kuva-arkisto
Nuukuus-vitsit: 1969-laihialaiskeruu SKS KRA
Perukirjat: raastuvanoikeuteen talletut perukirjat, lakipykälät
Kenttäpostikirjeet: omien isovanhempien kirjeenvaihto
Huvilakulttuuri: Espoon kaup.museon Donnerin arkisto: mikrofilmejä yms. (ÅA)
Talonpoikaisnaisten pukeutuminen 1700-luvulla: perukirjat, kirkonkirjat, pitäjänhistorian
aineisto
Lasten metsätarinat: lasten kirjoituskilpailu, KSMA
Kahvilakulttuuri Jkl:ssä: sanomalehdet, rakennusinvestointilomakkeet, asemakaavat
yms. K-S museon arkisto, JKL kaupunginarkisto, informanttien omat materiaalit
6. Harjoitustehtävä
• Tavoite on tutustua erilaisiin tapoihin käyttää
tekstuaalista, visuaalista tai verkkoaineistoja,
hahmottaa lukutapoja ja tutkimuseettisiä
kysymyksiä.
• Tehtävänä on lukea tekstejä ja kirjoittaa niiden
pohjalta 4 sivun mittainen (riviväli 1,5, fontti 12)
essee. Ks. esseen ohjeen Helan nettisivuilta.
• Palautus 21.3.2014 mennessä kurssin opettajalle.
7. Lue Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta tutkimusetiikasta.
Lue teksti, selaa linkkejä ja pohdi lukemaasi kurssilla käsiteltyjen
aiheiden yhteydessä.
http://www.fsd.uta.fi/fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html (Luettu
5.2.2014.)
Valitse alla luetelluista artikkeleista kaksi erilaista. Lue ne ja pohdi
lukiessasi muun muassa:
• Mikä on artikkelissa esitetty tutkimuskysymys?
• Millaisella aineistolla kysymykseen pyritään vastaamaan?
Millainen muu aineisto voisi tulla kyseeseen ja miten
tutkimusasetelma muuttuisi silloin?
• Millaisia eettisiä näkökulmia tuodaan esiin?
• Millaisia näkökulmia ja lukutapoja aineistoon suunnataan?
• Millainen vastaus/vastauksia tutkimuskysymykseen saadaan?
• Millaisia kysymyksiä artikkeli herättää sinussa?
• Mitä pidit artikkelista?
8. Teoksessa Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat. Toimittanut Tuulikki Kurki. Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura 2004.
Fingerroos, Outi: Sisällissodan arkistoidut muistot ja tulkinnan mahdollisuus.
Koski, Kaarina: Monitulkintaisen aineiston ongelmia. Huomioita uskomustarinoiden
luokittelusta.
Latvala, Pauliina: Kerrotun ja kertomatta jätetyn jäljillä. Suvun suuri kertomus -keruu ja
tutkimusprosessin vaiheet.
Olsson, Pia: Vain lehtohuorat viheltävät. Siveys tyttöjen kasvatuksessa. Teoksessa Sukupuolen
kohtaaminen etnologiassa. Toimittaneet Pia Olsson ja Terhi Willman. Ethnos ry 2007.
Hänninen, Vilma ja Timonen, Senni: ”Huoli” ja ”masennus”. Kärsimyksiä ennen ja nyt. Teoksessa
Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä. Toimittaneet Marja-Liisa Honkasalo, Terhi
Utriainen ja Anna Leppo. Vastapaino 2004.
Helsti, Hilkka: ”Rakkaat omaiset” Heikkilän sisarusten kirjeet ja perhestrategiat 1901–1919.
Teoksessa Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960. Toimittaneet Hilkka Helsti,
Laura Stark ja Saara Tuomaala.
Teoksessa Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami
Lakomäki, Pauliina Latvala ja Kirsi Laurén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011.
Sorainen, Antu: Laki, sukupuoli ja seksuaalisuus. Oikeudelliset tekstit queer-tutkimuksen
lähdemateriaalina.
Saarikoski, Helena: Menneisyyden ruumiinkokemusten tutkiminen kirjoitetuissa aineistoissa.
Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena
Ruotsala. Ethnos ry 2005.
Sinisalo, Hannu: Kuva tutkimuksen välineenä ja kohteena.
Räsänen, Riitta: Piika ei oo ihminen eikä ihra voita – sukupuoli ja omakohtainen näkökulmina
kyselyaineiston tulkinnassa.
Haverinen, Anna: Trobriand-saarilta internetiin – antropologisen kenttätyön haasteita
virtuaalisessa ympäristössä. J@rgonia vol 7 (2009). Online: <
http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia16_haverinen.pdf> (luettu 5.2.2014).
9. Muistitieto – mitä se on?
Muisti
Oral history
Muistelukerronta
Muistitietotutkimus
Muistelu
Muistitieto
Muistitietohistoria
10. • Muisti on etnologiatieteiden peruskäsite;
muistelu ja muisti ovat ikään kuin
sisäänrakennettuina tieteenalaan.
• Etnologiassa ja historiassa muisti = menneisyyden
representaatio (vrt. esim. psykologiassa muistin
mekaaninen selvittäminen)
• Käsitteiden määrittely tärkeää, eikä esim.
muistitiedon käsitettä pidä ottaa itsestään
selvyytenä – ks. esim. metodikirjan
Muistitietotutkimus (2006) artikkelit eri
näkökulmineen.
11. • Muistia ja muistitietoa tutkitaan sellaisena kuin
se on (ei siis minkään ”objektiivisen totuuden”
takia.
• Muistelemisen sosiokonstruktivistinen luonne:
sitä rakennetaan koko ajan uudelleen
sosiaalisessa ympäristössä.
• Yksilö tulkitsee todellisuutta omasta
näkökulmastaan subjektiiviset kokemukset.
• Aika muuttaa muistoja, kun muistelija muuttuu,
saa lisää kokemuksia ja välittäviä tekijöitä tulee
lisää ks. esim. James V. Wertsch 2002.
12. Oral history
• Oral history = suullinen historia eli haastattelumenetelmin tuotetut
menneisyyttä koskevat aineistot. Käännös suomeksi nykyään
yleensä muistitietotutkimus.
• Muistitiedon hyväksyminen historiantutkimuksen lähteeksi vasta
vähitellen.
• History from below -tutkimusta: aiemmin sivuun jääneiden ryhmien
suullista historiaa.
– Esim. eri etnisten ryhmien historia, naisten historia, värillisten historia,
lukutaidottomien historia give voice to the voiceless
• Traumaattisten muistojen tutkimus, esim. Viro: neuvostoajan
historia, Saksa: kansallissosialismin aika, DDR:n historia.
• Suomeen oral history tuli Jorma Kalelan paperiliiton
historiahankkeiden myötä: paperityöläisten oma ääni esiin (1981,
1986)
– Kritiikki olemassa olevaa historiantutkimusta kohtaan hierarkkisesta
asetelmasta.
– Osoittautui, että paperityöläiset hahmottavat paperiliiton historian eri
tavoin kuin historiantutkija.
12
13. Folkloristinen muistitietotutkimus
• Perinteenkeruu kansanrunoudentutkimuksessa alusta
alkaen: perinnettä kerätty kansalta, kansan parissa
• Tavoitteena katoavan perinteen säilyttäminen, etsitty
perinteen taitavia/tuntevia, hyvämuistisia ihmisiä
• 1970- ja 1980-luvuilta alkaen folkloristinen
muistitietotutkimus: elämäkerta- ja kertojatutkimukset,
perinteen yhteisöllisyys, kertomusperinne, perinteen
elinympäristö, käyttö ja merkitykset
• Vaikutteet oral history -suuntauksesta – Ulla-Maija Peltosen
tutkimukset: Punakapinan muistot (1996), Muistin paikat
(2003)
• 1990-luvulta alkaen metodologinen tutkimus: mitä
muistitieto on, miten sitä voi tutkia ks. metodikirja
Muistitietotutkimus (2006).
13
14. Kansatieteellinen muistitietotutkimus
• Tietoa kansankulttuurista on kerätty informanteilta
– Hyvämuistisuus tärkeä kriteeri
• 1990-luvulta lähtien, erityisesti Pirjo Korkiakankaan
tutkimukset (ks. väitöskirja Muistoista rakentuva
lapsuus 1996): muistelun tutkimus, yksilöllinen ja
sosiaalinen/kollektiivinen muisti (Halbwachs)
– Lähellä oral history -tutkimusta: tavoitteena arkielämää
koskevan, usein syrjään jääneen tai unohdetun
menneisyyttä koskevan tiedon tai osaamisen esille
tuomista
– Hilkka Helsti 2000: Kotisynnytysten aikaan
– Maarit Knuuttila 2006: Kansanomainen keittämisen taito
14
15. Kollektiivinen ja sosiaalinen muisti
(Maurice Halbwachs, Paul Connerton)
• Muisteleminen edellyttää kommunikointia
muiden kanssa.
• Yhteisö määrittelee sen, mikä on
muistelemisen arvoista ja sen, mitä täytyy
muistaa (ja huom, myös sen, mikä täytyy
unohtaa).
• Muistoja rakennetaan yhdessä toisten kanssa
koko ajan eivät ole pysyviä.
16. • Muistin yhteiseksi kokeminen
kielellistämisen kautta.
• Kollektiivinen muisti ei edellytä, että
omakohtaisesti muistettaisiin asioita
yhteisön jakamat ”kulttuuriset
kertomukset” (James Phelan)
• Kollektiivinen muisti on aikaan sidottua.
• Yksityinen ja yhteinen sekoittuvat
muistelussa oleellista
informaatiosisällön sijaan sisällön
rakentuminen erilaisista asioista ja osista.
17. ”Suulliset lähteet eivät kerro meille vain, mitä
ihmiset tekivät, vaan sen, mitä he halusivat
tehdä, mitä he uskoivat tekevänsä ja mitä he
jälkikäteen katsovat tehneensä.”
- Alessandro Portelli (1996/2006) -
18. Esimerkki: muistelukerrontaa
yöhoitajan tehtävistä
• Kaksi kuvausta jatkosodan ajalta. Molemmat
Museoviraston kansatieteellisen arkiston
keruukyselystä nro 34: Suomalaisen naisen
asema ja työpanos sotien 1939-1944 aikana.
19. ”Erityisen raskas oli minulle n.s. pitkä valvonta. Aloitin kuukauden valvonnan
Kirurgin ainoalla silloisella naisosastolla joulukuun alussa ainoana
työntekijänä. Kaikki naispuoliset päivystystapaukset joutuivat siis osastolleni,
joten usein joutui juoksemaan koko yön. Työ alkoi klo 20, mutta sitä ennen oli
tultava kuulemaan raportti, ja päättyi n. klo 8.00 aamulla, koska päivä
vuorolaisia oli usein autettava niissä aamutoimissa, joita ei itse ollut kerinnyt
suorittaa. Yliyöhoitajatar oli turvana, mutta hänelle ei voinut soittaa, ettei
osastonhoitajattaren yöuni olisi häiriintynyt. Osastonhoitajien huone oli
osaston keittiön takana ja ainoa puhelin keittiössä. Oli pyydettävä vastapäisen
osaston yökköä – oppilas hänkin – pitämään silmällä kelloja ja juostava
poliklinikalle tai toiseen päähän taloa yliyökköä etsimään. Valvominen
tapahtui ilman vapaaöitä yhtäjaksoisesti, ja 3–4 vapaapäivää annettiin
tavallisesti kuukauden päättyessä. En ollut vielä ennättänyt vapaapäiviin asti,
kun joulun jälkeen sairastuin pariksi viikoksi, osittain ehkä ylirasituksesta.
Parannuttuani toivoin pääseväni päivätyöhön, mutta valvomistani jatkettiin
vielä kaksi viikkoa, mutta yksityisosastolla, jossa työmäärä oli kohtuullinen.”
MV:K34/517, synt. 1920.
20. ”Työni sairaalassa käsitti tavanomaiset yökön
tehtävät. Kuljin hiljaisin askelin vuoteiden äärellä
peittelemässä kuumeisia potilaita. Myös
lääkkeiden jakamista tapahtui öiseen aikaan.”
MV:K34/605, synt. 1918.
21. Nostalgia
• Nostalgia liittyy muistamiseen ja unohtamiseen.
• Inhimillistä, koskee kaikkia: tekee muistoista
nostalgisoituneita (ei vääristyneitä!)
• Positiivisten asioiden esiin nouseminen, ikävien
aiheiden unohtaminen tai vaimentaminen kadonneen paratiisin etsintä.
• Nostalgian kaupallistaminen?
• Lue Pirjo Korkiakangas, esim. 1996, 1999, 2005,
2009.
22. Keruut
• Keruukysely vai kilpakeruu?
• Arkisto + usein yhteistyökumppani
• Teemat rajattuja, mutta käytännössä melkein
mitä vaan.
23. Keruukyselyn käyttö tutkimuksessa
• Huomioitavia asioita esimerkiksi:
•Kuka tekee kysymykset?
•Kuka vastaa?
•Kenelle vastaus on osoitettu?
•Miksi vastataan?
•Milloin aineisto on koottu?
•Ks. Ulla-Maija Peltonen: Punakapinan muistot (1996) tai
Outi Fingerroos: Haudatut muistot (2004)
• Kysymysten määrä: vähän vai paljon
vaikutus vastaajiin.
• Dialogisuus (vrt. haastattelu!)
24. Keruita järjestäviä arkistoja
Keruukyselyt myös muista kuin muistelemiseen
liittyvistä aiheista!
• Keski-Suomen Muistiarkisto
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
kansanrunousarkisto
• Työväen Arkisto, Työväen muistitietotoimikunta
• Museoviraston kansatieteellinen arkisto
• Monet muut arkistot ja huom! myös museot (ks.
esim. Työväenmuseo Werstas).
25. Kirjallisuutta
Fingerroos, Outi 2004. Haudatut muistot. Rituaalisen kuoleman merkitykset Kannaksen muistitiedossa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 985. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Fingerroos, Outi & Haanpää, Riina 2012. Fundamental Issues in Finnish Oral History Studies. Oral History, vol
40, no.2 (Autumn), 81–92.
Heimo, Anne 2010. Kapina Sammatissa. Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen
rakentamisen prosessia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1275, Tiede. Helsinki: Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura.
Korkiakangas, Pirjo 1996. Muistoista rakentuva lapsuus. Agraarinen perintö lap-suu-den työn-teon ja leikkien
muistelussa. Kansatieteellinen Arkisto 42.Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys.
Korkiakangas, Pirjo 1999. Muisti, muistelu, perinne. Teoksessa Kulttuurin muuttuvat kasvot. Johdatusta
etnologiatieteisiin. Toimittaneet Bo Lönnqvist, Elina Kiuru & Eeva Uusitalo. Tietolipas 155. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Korkiakangas, Pirjo 2001. Esineiden nostalgisoituminen. Ylevöityneen, arkisen ja kansanomaisuuden nostalgiaa.
Teoksessa Pandoran lipas. Virvatulia esineiden maailmasta. Toimittaneet Ilmari Vesterinen & Bo Lönnqvist.
Tietolipas 179. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Korkiakangas, Pirjo 2004. Everyday Life, Objects, and Nostalgia. In Everyday Life and Cultural Patterns. Edited by
Ene Kõresaar & Art Leete. Department of Estonian and Comparative Folklore, Department of Ethnology. Tartu:
University of Tartu.
Korkiakangas, Pirjo 2005. Muistoista tulkintaan – Muisti ja muisteluaineistot etnologian tutkimuksessa.
Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson & Helena Ruotsala.
Ethnos-toimite 11. Helsinki: Ethnos ry.
26. Korkiakangas, Pirjo 2006. Etnologisia näkökulmia muistiin ja muisteluun. Teoksessa
Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. Toimittaneet Outi Fingerroos, Riina Haanpää,
Anne Heimo & Ulla-Maija Peltonen. Tietolipas 214. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura.
Koskinen-Koivisto, Eerika 2013. A Greasy-Skinned Worker. Gender, Class and Work in the 20th
Century Life Story of a Female Labourer. Doctoral thesis of Ethnology. Department of History
and Ethnology, University of Jyväskylä.
Hytönen, Kirsi-Maria 2012b. Kannettu kaksoistaakka. Äitiys työssäkäyvien naisten
muistelukerronnassa 1940–1950-luvuilta. Teoksessa Lapsi matkalla maailmaan. Historiallisia
ja kulttuurisia näkökulmia syntymään. Toimittaneet Pasi Saarimäki, Kirsi-Maria Hytönen &
Heli Niskanen. Historiallinen Arkisto 135. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kalela, Jorma 2001. Historiantutkimus ja jokapäiväinen historia. Teoksessa Jokapäiväinen
historia. Toimittaneet Jorma Kalela & Ilari Lindroos. Tietolipas 177. Helsinki: Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura.
Kalela, Jorma 2006. Muistitiedon näkökulma historiaan. Teoksessa Muistitietotutkimus.
Metodologisia kysymyksiä. Toimittaneet Outi Fingerroos, Riina Haanpää, Anne Heimo & UllaMaija Peltonen. Tietolipas 214. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Olsson, Pia 2005. Myytti ja kokemus. Lotta Svärd sodassa. Helsinki: Otava.
Peltonen, Eeva 1997. Muistojen sodat – muistien sodat. Teoksessa Aina uusi muisto.
Kirjoituksia menneen elämisestä meissä. Toimittaneet Katarina Eskola & Eeva Peltonen.
Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 54. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
27. Peltonen, Ulla-Maija 1996. Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan
muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 657.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Portelli, Alessandro 2006. What makes oral history different. In The Oral History Reader. Edited by
Robert Perks & Alistair Thomson. 2nd edition. London and New York: Routledge.
Saarenheimo, Marja 1997. Jos etsit kadonnutta aikaa. Vanhuus ja oman elämän muisteleminen.
Tampere: Vastapaino.
Savolainen, Ulla 2012. Lapsuuden evakkomatkan monet merkitykset. Kerrontastrategiat
muistelukirjoituksissa. Elore, Vol 19, nro 1, 15–36. [online]
<http://www.elore.fi/arkisto/1_12/savolainen.pdf>
Steel, Tytti 2013. Risteäviä eroja sataman arjessa. Kansatieteellisiä tutkimuksia Helsingin
yliopistossa 17. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Helsinki: Helsingin
yliopisto.
Summerfield, Penny 1998. Reconstructing women’s wartime lives. Discourse and subjectivity in
oral histories of the Second World War. Manchester and New York: Manchester University Press.
Thompson, Paul 1978. The Voice of the Past. Oral History. Oxford, London, New York: Oxford
University Press.
Tuomaala, Saara 2004. Työtekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen
oppivel-vol-lisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939. Bibliotheca Historica 89.
Helsinki: Suo-ma-lai-sen Kirjallisuuden Seura.
Ukkonen, Taina 2000. Menneisyyden tulkinta kertomalla. Muistelupuhe oman his-to-rian ja
ko-ke-mus-kertomusten tuottamisprosessina. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toi-mituksia 797.
Hel-sinki: Suo-malaisen Kirjallisuuden Seura.
28. Kotitehtävä
• Lue Outi Fingerroosin ja Riina Haanpään artikkeli
Muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä
Teoksessa: Muistitietotutkimus. Metodologisia
kysymyksiä. Toim. Outi Fingerroos, Riina Haanpää, Anne
Heimo ja Ulla-Maija Peltonen. Tietolipas 214. Helsinki:
SKS 2006.
• Pohdi esim.:
– Millainen on muistitietotutkimuksen näkökulma
menneisyyteen?
– Mitä tarkoittaa reflektoiva paikantaminen?
– Mitkä ovat artikkelin kolme tärkeintä viestiä sinun
mielestäsi?
