Aikuinen soiton ja laulun harrastajana

1. 1
AIKUINEN HARRASTAJASOITTAJANA JA -LAULAJANA
Tutkimuksen väliraportti 25.9.2014
Esko Johnson
1 Johdanto
Tämän päivän yhteiskunnassa pidetään musiikkia usein kulttuurisena tuotteena, jota suuri enemmistö
kuluttaa omien mieltymystensä mukaisesti. Vastaavasti katsotaan, että vain harvat – varsinaisen musii-
kinalan koulutuksen saaneet asiantuntijat - hallitsevat ja tuottavat musiikkia. Tällaisen yksipuolisen kä-
sityksen kanssa on selkeästi ristiriidassa tosiasia, että musiikin harrastaminen, joko yksin tai orkesterei-
den, kuorojen ja muiden harrastajaryhmien jäsenenä, muodostaa keskeisen tavan toteuttaa itseä, kom-
munikoida, samaistua ja olla vuorovaikutuksessa musiikin kanssa. Tämä koskee huomattavan suurta
joukkoa kaikenikäisiä ihmisiä. Jos katsomme, että musiikin harrastaminen monitasoinen ja jatkuvasti
aikaan kietoutuva prosessi, voimme tarkastella harrastuksen sosiaalisia, kulttuurisia ja terapeuttisia
merkityksiä yksilölle ja yhteisölle. (Vrt. Lindström 2006; O’Neill & Senyshyn 2011.)
Tutkin harrastajasoittajien ja –laulajien kokemusta omasta musiikin harrastamisestaan ajassa ja pai-
kassa. Teoreettinen näkökulma nousee elämänlaajuisen oppimisen ja harrastamisen yksilökokemuk-
sesta. (O’Neill & Senyshyn 2011.) Näen harrastamisen olevan dialogisessa suhteessa, ja katson se
muotoutuvan yksilöllisellä ja sosiaalisella perustalla (Small 1998; Webster 2011; myös Gergen 2009).
Pyrin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Kuinka tullaan harrastajasoittajaksi tai -laula-
jaksi? Kuinka pysytään ja kehitytään harrastajasoittajana tai laulajana? Miten muodostuu tässä koke-
muksessa dialogi yksilön ja sosiaalisen ulottuvuuden välillä?
Tutkin ilmiötä kerronnallisella eli narratiivisella tutkimusotteella (Clandinin & Connelly 2000; myös
Johnson 2012). Tekemäni kyselytutkimus auttaa hahmottamaan tutkimusilmiötä ja valmistautumaan
haastatteluiden suorittamiseen. Käytän kyselyn tuottamia vastauksia haastatteluaineiston ohella lisäai-
neistona tutkimuksessani.
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus. Harrastajasoittajat ja –laulajat edustavat eri ikäisiä aikui-
sia. He toimivat Kokkolan seudulla ja edustavat erilaisia musiikkilajeja kuten kansanmusiikkia,

2. 2
pop/rytmimusiikkia ja kuorolaulua. Lähtökohtaolettamukseni on, että tämä harrastuneisuus muotoutuu
eri tavoin ja että aktiivisimmat harrastajasoittajat saattavat vaihtaa musiikkigenrejään ja ylittää niiden
rajoja oman musiikkiharrastuksena puitteissa..
Tarkoitukseni on raportoida tutkimuksestani tiedotusvälineille (todennäköisesti: loka-marraskuussa
2014) erityisjulkaisuissa kuten Kansanmusiikki ja Fiolen min, samoin seminaareissa ja konferensseissa
mikäli tähän järjestyy rahoitusta. Tutkimuksen tuloksena syntyy päätelmiä, hypoteeseja sekä käytän-
nönläheisiä suosituksia. Tutkimustulokset tulevat olemaan tapaustutkimuksen tavoin yleismerkityksel-
lisiä pikemmin kuin yleistettäviä.
Kerronnallisen tutkimuksen avulla muodostuu syvällisempi ymmärrys harrastajasoittajien osallistumi-
sesta ja paneutumisesta harrastukseensa sekä musiikkiharrastajien oppimisen ja kehityksen sisäisistä ja
ulkoisista ehdoista. Odotan, että tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää musiikinopetuksessa ja mu-
siikkikasvatuksen/ musiikkiharrastuksen tutkimuksessa, samoin orkestereiden ja muiden musiikin har-
rastajaryhmiin kuuluvien henkilöiden ymmärtämisessä, ohjaamisessa ja innostamisessa.
2 Kyselytutkimus tammikuulla 2014
Toteutin kyselyni tammikuussa 2014 verkon välityksellä Webropol-järjestelmällä. Rakenteisilla kysy-
myksillä tiedustelin taustatietojen lisäksi seuraavaa: Mitä vastaaja on harrastanut, kuinka kauan harras-
tanut sekä kuuluuko hän orkesteriin tai kuoroon. Kysyin sen jälkeen miksi vastaaja oli ryhtynyt aktii-
visesti soittamaan tai laulamaan, kuinka monta tuntia viikossa hän käyttää soiton tai laulun harrastami-
seen, samoin kuinka monta esiintymistä vastaajalla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana.
Avokysymykset olivat seuraavat:
 Mikä on vastaajalle ollut helpointa - ja vastaavasti haasteellisinta - soiton ja/tai laulun harrasta-
misessa? Miksi?
 Mitä vaiheita tai käännekohtia vastaaja tunnistaa soiton ja/tai laulun harrastamisessa? Mitä ta-
pahtui ja miksi?
 Mitä soiton ja/tai laulun harrastaminen on antanut vastaajalle? Mitä se on merkinnyt hänelle?
Otanta perustui omiin henkilökohtaisiin verkostotietoihini sekä Facebookin avulla tekemiini hakuihin.

3. 3
Lisäksi tein hakuja ja kuorojen ja yhtyeiden verkkosivuilta. Pyrin tavoittamaan eri-ikäisiä mies- ja nais-
puolisia laulun ja soiton harrastajia Kokkolan seudulta.
3 Kyselytutkimuksen tuloksia
Verkkokyselyyn (Webropol) osallistui 58 % kutsun saaneista. Osallistumispyynnöt lähetin käyttämällä
Facebookin viestitoimintoa (18 kpl) ja normaalia sähköpostia (10 kpl). Facebook-viestin saaneista vas-
tasi vain 5 henkilöä, mutta en lähettänyt heille muistutusviestiä. Kysely oli kaksikielinen. Ruotsiksi
vastasi 7, suomeksi 8 henkilöä. Kaikki vastaajat olivat Kokkolan seudulta tai lähiseudulta.
ikä
nai-
sia miehiä yhteensä
15-29 vuotta 1 0 1
30-44 vuotta 1 2 3
45-59 vuotta 5 2 7
60-74 vuotta 1 3 4
yhteensä 8 7 15
Soiton ja laulun harrastus oli vastaajajoukossa monipuolista ja monimuotoista. Harrastus painottui yh-
tyeiden ja kuorojen harrastajaverkostoihin. Useimmat vastaajat harrastivat sekä soittoa että laulua (67
%). Vain yksi laulun harrastajista ei soittanut aktiivisesti. Soittamista harrastaneet vastaajat ilmoittivat
soittamisen ohella laulaneensa joko yksin (29 %) ja/tai kuorossa (57 %).
Soitonharrastus kohdistui (kahta vastaajaa lukuun ottamatta) useaan eri instrumenttiin - yhden vastaa-
jan tapauksessa jopa seitsemään eri soittimeen. Suosituin soitin oli kitara, sen jälkeen piano, kosketin-
soitin, harmonikka ja rummut, kun taas viulua soitti vain kaksi.
Useimpien laulun ja soiton harrastaminen oli jatkunut yli 15 vuotta (87 %). Tutkimusjoukossa kolme
alle 50-vuotiasta (20 %) oli harrastanut laulua ja/tai soittoa 7-12 vuotta.
Kaikki vastaajat tunnistivat1
ryhtyneensä soittamaan tai laulamaan aktiivisesti ainakin kahdesta tai use-
1
Monivalintakysymyksessä 6 vaihtoehtoa, joista sai valita yhden tai useampia; mukana lisäksi ”muu; mikä?” aukkovastaus.

4. 4
ammasta syystä johtuen. Yleisimmät syyt olivat tässä järjestyksessä (a) harrastuminen jo lapsuudenko-
dissa (67 %), (b) ystävien ja kavereiden kannustus (60 %), (c) pelkästään omakohtainen päätös (60 %)
sekä oman perheen kannustus (47 %). Muiksi syiksi mainittiin halu oppia musiikintekoa, ryhtyminen
soittamaan tanssiharrastuksen kautta sekä för att få en aktivitet som var bara ’min’ [egen].
Vastaajista 60 % käytti 4-7 tuntia viikossa soittamiseen ja/tai laulamiseen, joten näyttää että kotona/yk-
sin soittaminen ja laulaminen ovat pääosin kuorojen tai yhtyeiden ohjelmiston harjoittelua tässä jou-
kossa. Iällä tai harrastuksen pituudella ei näyttänyt olevan selvää yhteyttä ajankäyttöön tai esiintymis-
ten määrään. Kolme vastaajaa (20 %) käytti alle 4 tuntia, samoin 3 vastaajaa (20 %) yli 7 tuntia soitta-
miseen ja/tai laulamiseen. Vastaajista vajaa puolet (47 %) oli esiintynyt viimeisen puolen vuoden yli
kymmenen kertaa.
Keskityn seuraavassa tarkastelemaan kyselyn tuloksia avovastausten osalta, mutta peilaan niitä raken-
teisten kysymysten vastauksiin. Vastaajat katsoivat soitto- tai laulunharrastuksen helppouden nousevan
lähinnä omasta musikaalisuudesta, musiikillisista taidoista ja harjaantuneisuudesta. (Sen sijaan käsitettä
’motivaatio’ ei esiintynyt näissä vastauksissa.)
- Yhteissoitto, sovittaminen, sävelkorkeuksien hahmottaminen. Ilmeisesti on kehittynyt 35 vuoden myötä
jo relatiivinen sävelkorva.
- Opin nopeasti. Liittyy varmaan musikaalisuuteen.
- Improvisointi
- Vackra låtar. Jag kan läsa noter.
- [Jag] har lätt att läsa noter och sjunga från noter tack vare skoltidens pianolektioner och teoriundervis-
ning(..). Relativt lätt att ta in nya sånger o stämmor.
Edellisen ohella yhtyeeseen/kuoroon kuuluminen sekä tunne- ja identiteettiset syyt tekivät harrastuksen
helpoksi. –
- När man tycker om att göra något är ingenting svårt eller lätt, bara roligt.
- [Det är] att fortsätta sjunga :)) för att det är roligt och man får vara med sitt kära gäng.
Toisaalta soiton ja laulun harrastaminen oli haastavaa. Vastaajat tunnistivat omia osaamisaukkoja
(esimerkiksi nuottien lukutaito) ja toisaalta sosiaalisia jännitteitä harrastajien kesken. He olivat koke-
neet omaan ja muiden soittoon tai lauluun liittyviä oppimis- ja motivaatiopulmia. Yhtyeen tai kuoron
jäsenet voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia päämääriltään, taidoiltaan ja persoonallisuudeltaan.
Jännittäminen esiintymistilanteissa nostettiin esille yhdessä vastauksessa. Yksi vastaaja piti haasteena
aikapulaa ja rahapulaa.

5. 5
- En ole saanut kunnon koulutusta lapsuudessani ja nuoruudessa ja siten en ole voinut harjaantua prima
vista soittamiseen.
- Att lära texter utantill. Pianospelandet rostar och fingrarna blir styva då man inte längre spelar aktivt
varje dag.
- Esiintymisjännitys on nuorempana ollut voimakasta. Onneksi se on vähentynyt iän myötä ja lukuisten
esiintymisten myötä
- Saada kaikki orkesterin jäsenet motivoitumaan treenaamisesta.
- Ibland är det jobbigt att orka med alla olika typer som man har i sin grupp. när det handlar om hobby-
körer har folk så olika personligheter, bakgrund, intressen och förmågor osv.
- Ison soittimen kuljettaminen matkoilla ja keikkapaikoilla yleensäkin. Ilman äänentoistoa ja monitoria on
usein vaikea itse kuulla omaa soitinta tarkasti muiden soitinten joukosta.
Toistuva harjoittelupaikalle kulkeminen ei ollut aina välttämättä mieluisaa. Lisäksi käytännön haasteita
muodostui suurten, painavien soittimien käsittelemisestä ja kuljettamisesta.
- Ison soittimen kuljettaminen matkoilla ja keikkapaikoilla yleensäkin. Ilman äänentoistoa ja mo-
nitoria on usein
vaikea itse kuulla omaa soitinta tarkasti muiden soitinten joukosta.
- Att ta sig till platsen - slöhet
Vastaajat tunnistivat erilaisia vaiheita ja käännekohtia soiton ja laulun harrastamisessa. Verrattuna ky-
selyn muihin avokysymyksiin vastaajat selvittivät vaiheiden ja käännekohtien taustoja laajasti. Liitty-
minen ja toisaalta jääminen pois yhtyeistä ja kuoroista – esimerkiksi paikkakunnalta/-kunnalle muuton
tai opiskelun takia - muodostivat keskeisiä vaiheita ja käännekohtia.
- Pitkään toiminut lauluryhmäni muutama vuosi sitten lopetti toimintansa pikkuhiljaa hiipuen kokonaan
vetäjän iän myötä. Rinnalla oli jo kuitenkin toiminut kaksikin eri yhtyettä, joissa olin mukana ja toisessa
niistä soolo- sekä stemmalaulua paljon soiton lomassa. Elämäntilanteet muuttuvat ja kaikella on aikansa.
Tämäkin yhtye toimi aktiivisesti vuosia ja tuli tiensä päähän luonnolliselta tuntuvalla tavalla. Toinen yh-
tye on edelleen aktiivinen, se on nykytilanteessani riittävä, kun aikaa on tähänkin vain rajallisesti käytet-
tävissä.
- [Jag] flyttade till en ort där man behövde min musik, till fester och som ackompanjemang. Jag kände
genast att man hade nytta och glädje av mitt musicerande. Dessutom fick jag gå med i flera grupper och
lära mej folkmusik från olika länder och traditioner.
Omassa oppimisessa ja harjaantumisessa tunnistettiin erilaisia ratkaisevia vaiheita. Solististehtävien
saaminen voi olla harrastuksen kannalta merkittävä käännekohta ja tuoda mukanaan positiivista rajojen
ylittämistä.
- Nuoruudessani harrastin soittoa yksin. Kun pääsin harrastamaan sitä ryhmässä, heräsi uudenlainen
kiinnostus ja motivaatio lisääntyi. Ja aina kun löysin itseni jossain uudessa ryhmässä, ehkä laimennut into
heräsi taas uudelleen ja uudelleen. Ennen noin kolmen vuoden välein soittotaito (kitara) hypähti portait-
tain eteenpäin. Nykyisin uusia teknisiä hyppäyksiä ja soittotaidon kohenemista tapahtuu lähes puolen
vuoden välein. Varsinkin pienen tauon jälkeen tuntuu kuin uusia asioita löytyisi itsestään. Olen aina
ihmetellyt sitä, miten taito kehittyy kuin portaittain.
- Jag har älskat att sjunga sen jag var jätteliten och har alltid trott på mej själv. En vändpunkt var när jag
kom att börja sjunga solo i mina körer för något år sedan. Det började med att jag uppvaktade en vän
med en sång vid ett privat tillfälle. Då var jag väldigt spänd och nervös, men när det en gång var gjort så
var jag mycket lugnare inför följande solistuppdrag och sen dess har jag hållits lugn.

6. 6
-
Mitä soiton ja/tai laulun harrastaminen oli antanut vastaajille ja merkinnyt heille? Vastaajat kertoivat,
että soiton ja laulun harrastaminen oli antanut heille iloa ja tyydytystä elämään. Se oli monille kaikkein
tärkein harrastus. Tässä kokemuksessa yhdistyy musiikkiharrastuksen yksilöllinen ja sosiaalinen pe-
rusta.
- [Musiikin harrastaminen on] kiinteä osa elämääni, joka antaa mielihyvää sekä onnistuneen laulamisen
ja soittamisen muodossa, sekä antanut hyviä ihmissuhteita, laulu- ja soittokavereita.
- Antaa itselle tyydytystä saada aikaan musiikkia ja viihdytystä itselle ja toisille.
- Hyvin paljon henkilökohtaista mielihyvää ja paljon myös onnistumisen elämyksiä ryhmässä. Se on edel-
leen yksi
suurimmista mielihyvän tuottajista, kun huomaa, että pystyy soittamaan muiden kanssa saumattomasti
yhteen.
- Fina stunder tillsammans övriga likasinnade
- Det har gett mej glädje, vänner, självförtroende innehåll åt mitt liv. Det är min viktigaste hobby.
- Se on antanut sisältöä elämään ja ollut korvaamaton vastapaino työlle ja muulle arkielämälle
Soiton ja laulun harrastaminen oli siis tuonut sisältöä elämään ja paljon sosiaalisia kontakteja. Musiikki
oli täyttymystä, ja se saattoi merkitä henkilölle kaikkea elämässä.
- Uskon, että lapsuudesta saakka musikaalisuuden tunnustaminen ja musiikin kuuluminen elämään on
vaikuttanut myönteisesti persoonan kehitykseen. Kun lauluryhmäni loppui, huomasin miten iso ja merki-
tyksellinen asia elämästä jäi pois. Oli tärkeää, että musiikin harrastaminen jatkui kuitenkin edelleen
muissa muodoissa. Näen että olen jatkanut hyvää perinnettä myös lapsilleni toimimalla mallina ja kan-
nustamalla myös heitä omilla tavoillaan ottamaan hyöty musikaalisuudestaan. Kun harrastus on yhtei-
nen puolison kanssa, sen tuoma hyöty on moninkertainen.
- Många nya bekanta, resor och upplevelser tillsammans med andra likasinnade. Musiken ger avkoppling
och är stimulerande för hjärnan.
- Det har alltid varit ett andningshål för mig och ett sätt att söka utmaning, vill ha ett visst mått av utma-
ning i allt
jag gör
Yksilöllisten merkitysrakenteiden kuvaus asettui monissa avovastauksissa musiikkiharrastuksen koko-
naisvaltaisuutta ja tunteita painottavien metaforien (Lakoff & Johnson 2003/1980) varaan kuten ’soit-
taminen on korvaamaton vastapaino työlle’ tai ’soittotaito hypähtää’ tai ’bändi pysyy kasassa’. Tutki-
jana en pidä metaforaa pelkästään vastausten (”subjektiivisena”) retoriikkana, vaan katson että meta-
fora ilmentää juonta, joka henkilön tarinassa kietoutuu hänen kokemuksensa kertomiseen. Se on erään-
lainen ’minitarina’ (Ricoeur 1981), joka johdattelee minut tutkijana henkilön tarinaan.
4 Miten aion edetä tutkimuksessani?
Edellisestä luvusta voi huomata, olen teemoitellut kyselyni tuottamaa aineistoa, mutta en ole halunnut
tätä yksityiskohtaisemmin analysoida ja peilata tuloksia valitsemaani kirjallisuutta vasten. Lopputulos

7. 7
voi näyttää pinnalliselta ja keskeneräiseltä. Mutta uskon, että minun on helpompi paneutua haastattelui-
hin ja niiden kerronnalliseen analyysiin mikäli maltan olla jatkamatta kyselyaineiston analysointia ja
tulkintaa tässä vaiheessa.
Kysely on ollut hyödyllinen, koska se on johdatellut minut musiikkiharrastuksen monimuotoiseen ja
kokonaisvaltaiseen elettyyn kokemukseen, samoin tuon kokemuksen ilmaisuun, kieleen. Tulkinnalli-
sessa tutkimuksessa kielen osuus on usein yllättävän keskeinen.
Olen jatkanut tutkimustani haastatteluvaiheeseen (keväällä ja kesällä 2014). Haastattelurunko on alla.
Ympyrän sisällä on syvähaastattelun ydin ja sen oikealle puolelle olen luonnostellut teemarunkoa.
Tutkimustehtäväni on paneutua siihen, miten henkilö tulee harrastajasoittajaksi ja –laulajaksi, ja miten
hän pysyy ja kehittyy harrastajasoittajana tai laulajana. Sen vuoksi valitsin ja pyysin haastatteluihini
niitä henkilöitä, jotka vastasivat tässä raportoituun kyselyyn. Vielä yksi tai kaksi haastattelua mahtuu
mukaan, joten pohdin sitäkin, tulisiko mukana olla yksi näistä poikkeava henkilö - sellainen, joka on jo
luopunut harrastuksestaan tai ole koskaan harrastanut soittoa tai laulua nimenomaan yhtyeiden tai kuo-
rojen piirissä.

8. 8
Olen tähän mennessä tehnyt kolme syvähaastattelua. Ensimmäinen haastateltavani on 1940-luvulla
syntynyt suomenkielinen rumpali-laulaja, joka aloitti keikkailunsa tanssilavoilla vuonna 1961 ja esiin-
tyy edelleen 2-3 kertaa viikossa. Toinen haastateltavani, 1960-luvulla syntynyt viulisti ja säveltäjä, on
osallistunut pitkään pelimanniyhtyeiden ja klassista musiikkia soittavien harrastajaorkestereiden toi-
mintaan yli kielirajojen. Kolmas haastateltavani on rokkikoulun kasvatti, joka laulaa vokalistina ja kuo-
rossa ja soittaa pianoa. Hän on äskettäin aloittanut luokanopettajakoulutuksen ja aikoo jollakin tavoin
liittää lasten laulunopetuksen opettajan työhönsä. Ensimmäistä tutkimushenkilöä haastattelin suomeksi,
toista ja kolmatta ruotsiksi.
KIRJALLISUUTTA
Clandinin, D. J. & Connelly, F. M. (2000) Narrative Inquiry. Experience and Story in Qualitative Research. San
Francisco, CA: Jossey-Bass.
Gergen, K. (2009) Relational being: Beyond self and community. New York, NY: Oxford University Press.
Johnson, E. (2012) Introduction to narrative inquiry with special consideration of research on education.
Slideshare-esitys. Saatavilla: http://www.slideshare.net/eskojohnson/introduction-tonarrative-inquirywork-
shop2012
Lakoff, G. & Johnson, M. (2003/1980) Metaphors we live by. Chicago: Chicago University Press.
Lindström, D. (2006) Sjung, sjung för livet! En studie av körsång som pedagogisk verksamhet och av deltagar-
nas upplevelse av hälsa och livskvalitet. Licentiatuppsats. Luleå: Luleå tekniska universitet, Institutionen för mu-
sik och medier.
O’Neill, S. & Senyshyn, Y. (2011) How learning theories shape our understanding of music learners. Teo-
ksessa MENC handbook of research on music learning. Vol 1: Strategies. New York, NY: Oxford University Press,
3-34.
Ricoeur, P. (1981) Hermeneutics and the human sciences. Toimittanut ja kääntänyt J. Thompson. Cambridge:
Cambridge University Press.
Small, C. (1998) Musicking. The Meanings of Performing and Listening. Hanover: Wesleyan University Press.
Webster, P. (2011) Construction of music learning. Teoksessa MENC handbook of research on music learn-
ing. Vol 1: Strategies. New York, NY: Oxford University Press, 35-83.