Videoneuvottelun ja yhdistetyn viestinnän yhteentoimivuuden ja markkinoiden selkeyttämiseksi Suomessa tarvitaan yhteistyöfoorumi ohjelmistojen, palveluiden ja laitteiden myyjille, ostajille ja käyttäjille.
Videoneuvottelun ja yhdistetyn viestinnän yhteentoimivuuden ja markkinoiden selkeyttämiseksi Suomessa tarvitaan yhteistyöfoorumi ohjelmistojen, palveluiden ja laitteiden myyjille, ostajille ja käyttäjille.
Perjantaina 5.2.2021 järjestetyn GAIA-X-tapahtuman esitykset:
- Tuomo Tuikka, VTT
- Ilkka Lakaniemi, Aalto-yliopisto
- Anita Juho, Työ- ja elinkeinoministeriö
- Elina Holmberg, Business Finland
GAIA-X on tulevaisuuden eurooppalaisia datamarkkinoita rakentava yhteiseurooppalainen projekti. Hankkeen tavoitteena on luoda avoin ekosysteemi, joka määrittelee eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvat datan jakamisen standardit ja infrastruktuurin. Koordinaatio eri maissa toteutetaan maakohtaisten GAIA-X Hubien kautta.
Finnish Advanced Manufacturing Network -verkoston toiminta käynnistyyTechFinland
Suomalaisten teknologiayritysten aloitteesta ja johdolla suunniteltu valmistavan teollisuuden FAMN-verkosto (Finnish Advanced Manufacturing Network) on nyt valmis käynnistymään ja kutsumme yrityksiä liittymään mukaan! Teollisuuden uudistuminen ja teknologinen edelläkävijyys ovat kilpailukyvyn ylläpitämiseksi erittäin tärkeitä teemoja, ja uskomme, että FAMN-verkosto tarjoaa niihin erinomaisia mahdollisuuksia. Verkosto on yrityksistä lähtenyt idea, sen toiminnot ovat yritysedustajien suunnittelemia ja verkostoa tulevat myös johtamaan sen jäsenyritykset. Osallistumalla verkostoon yritys saa hyviä työkaluja uudistumiseen ja kilpailukyvyn nostoon.
Tieken lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle koskien hallituksen selvitystä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja rahoituksen johdosta, erityisesti ICT2015 Kitkaton Suomi -raportissa ehdotettujen toimenpiteiden näkökulmasta.
TIEKEn tutkinnot eli @-kortti, Tietokoneen käyttäjän A-kortti, Tietokoneen käyttäjän AB-kortti ja TIETY - Tietotyötutkinto uudistuvat. Tutkintojen perusteet sekä koetehtävät päivitetään. Uudistukset astuvat voimaan 1.9.2013. Esitykseen on koottu keskeisimmät muutokset.
This document discusses the evolution of different forms of communication and their impacts on human culture and society. It notes that:
- Speech enabled tribes with 10^7 bits of information, while writing enabled larger city cultures with 10^11 bits through the printing press and Renaissance, leading to the industrial society.
- The digital age now handles 10^25 bits but the long term impacts on culture are still unknown. While technology has advanced rapidly, human brains still primarily operate at the level of speech and learning. Major trends like climate change, demographics, global networks and new technologies are reshaping societies in fundamental ways.
The document argues that we are in the early stages of a new digital revolution that will transform social
Perjantaina 5.2.2021 järjestetyn GAIA-X-tapahtuman esitykset:
- Tuomo Tuikka, VTT
- Ilkka Lakaniemi, Aalto-yliopisto
- Anita Juho, Työ- ja elinkeinoministeriö
- Elina Holmberg, Business Finland
GAIA-X on tulevaisuuden eurooppalaisia datamarkkinoita rakentava yhteiseurooppalainen projekti. Hankkeen tavoitteena on luoda avoin ekosysteemi, joka määrittelee eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvat datan jakamisen standardit ja infrastruktuurin. Koordinaatio eri maissa toteutetaan maakohtaisten GAIA-X Hubien kautta.
Finnish Advanced Manufacturing Network -verkoston toiminta käynnistyyTechFinland
Suomalaisten teknologiayritysten aloitteesta ja johdolla suunniteltu valmistavan teollisuuden FAMN-verkosto (Finnish Advanced Manufacturing Network) on nyt valmis käynnistymään ja kutsumme yrityksiä liittymään mukaan! Teollisuuden uudistuminen ja teknologinen edelläkävijyys ovat kilpailukyvyn ylläpitämiseksi erittäin tärkeitä teemoja, ja uskomme, että FAMN-verkosto tarjoaa niihin erinomaisia mahdollisuuksia. Verkosto on yrityksistä lähtenyt idea, sen toiminnot ovat yritysedustajien suunnittelemia ja verkostoa tulevat myös johtamaan sen jäsenyritykset. Osallistumalla verkostoon yritys saa hyviä työkaluja uudistumiseen ja kilpailukyvyn nostoon.
Tieken lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle koskien hallituksen selvitystä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja rahoituksen johdosta, erityisesti ICT2015 Kitkaton Suomi -raportissa ehdotettujen toimenpiteiden näkökulmasta.
TIEKEn tutkinnot eli @-kortti, Tietokoneen käyttäjän A-kortti, Tietokoneen käyttäjän AB-kortti ja TIETY - Tietotyötutkinto uudistuvat. Tutkintojen perusteet sekä koetehtävät päivitetään. Uudistukset astuvat voimaan 1.9.2013. Esitykseen on koottu keskeisimmät muutokset.
This document discusses the evolution of different forms of communication and their impacts on human culture and society. It notes that:
- Speech enabled tribes with 10^7 bits of information, while writing enabled larger city cultures with 10^11 bits through the printing press and Renaissance, leading to the industrial society.
- The digital age now handles 10^25 bits but the long term impacts on culture are still unknown. While technology has advanced rapidly, human brains still primarily operate at the level of speech and learning. Major trends like climate change, demographics, global networks and new technologies are reshaping societies in fundamental ways.
The document argues that we are in the early stages of a new digital revolution that will transform social
Osaamisen arviointi -työkalu on TIEKEn tuotekehityshanke, jossa toteutetaan verkkopohjainen työkalu tieto- ja viestintäteknisten (tvt) taitojen arviointiin. Työkalu tulee sisältämään mittareita tieto- ja viestintätekniikan perustaidoista syvällisempään tietotyöosaamiseen.
Osaamisen arvioinnin kohteena ovat tietoyhteiskunta- ja mediataidot, teknis-käytännölliset taidot sekä tietotyön taidot.
Valmisteilla on työkalu, joka mahdollistaa pitkäaikaisseurannan ja palvelee itsearviointia, koulutuksen järjestäjiä sekä henkilöstön kehittäjiä. Työkalu tulee saataville syksyllä 2013.
Osaamisen arviointi -työkalu toteutetaan osana TEKESin rahoittamaa Systeemiset oppimisratkaisut -arvoverkkohanketta.
http://www.tieke.fi/osaamisenarviointi
Julkiset tietojärjestelmät ja niiden poliittinen ohjausOtso Kivekäs
Julkiset tietojärjestelmät ovat tärkeä yhteiskunnallinen kysymys. Esitykseni Vihreän tietoyhteiskuntapolitiikan kurssilla käsittelee sitä, miksi ne kuuluvat kaikille, miten ne tehdään väärin ja miten ne sitten pitäisi tehdä.
Katso myös Jyrki Kasvin alustus tässä: http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/vihre-tietoyhteiskuntapolitiikka
Miktech Oy:n hallinnoima Pooliplus -hanke teetti Intosome Oy:llä kartoituksen eteläsavolaisten teknologiayritysten tilanteesta ja asenteista digitalisaation suhteen. Tulokset olivat hyviä, asenne on kohdallaan.
Täytä velvollisuudet ja hyödynnä mahdollisuudet – käytännön työkaluja regulaa...Mindtrek
Track | Sustainable and Future-proof Tech
Hanna Vuohelainen, Accelerator of digital competences and communications, TIEKE
Mindtrek Conference
3rd of October 2023.
Tampere, Finland
www.mindtrek.org
Suomi.fi -seminaari 7.4.2009 - alustus Kari A. HintikkaKari A. Hintikka
Alustus Kari A. Hintikka Suomi.fi:n seminaarissa 7.4.2009 julkishallinnolle kollektiivisista ja hajautetuista toimintatapojen muutoksista ja suunnattu seminaarin osallistujille. Qaikun tai Twitterin käyttäjälle ei mitään uutta, lisäksi päällekkäisyyksiä aiempien Slideshare -dokumenttien kanssa.
Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet teollisuudelle ja sen osa-alueita. Kuinka nämä vaikuttavat toisaalta käytettäviin teknologioihin sekä ihmisten työhön. Konkreettisia esimerkkejä teollisuudesta sekä yritys- ja innovaatiotoiminnan että opetuksen piiristä.
Kouluttajakoulutuksen osa 3 esittelee digitaitojen osaamismerkistön osaamiskuvauksineen ja kriteereineen sekä opastaa toimimaan merkkihakemusten arvioijana.
Kouluttajakoulutuksen osassa 2 tutustumme osaamismerkkijärjestelmiin eli Open Badge Factoryyn (osaamismerkkitehdas) ja Open Badge Passporttiin (osaamismerkkipassi)
Kouluttajakoulutuksen osa 1 on perustietopaketti osaamismerkeistä. Vastaamme kysymyksiin: Mitä osaamismerkit ovat? Missä osaamismerkkejä voi hyödyntää? Lisäksi käymme läpi osaamismerkkien merkitystä.
Osuvat taidot digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
Osaamismerkistö sisältää viisiportaisen mallin digiosaamisen todentamiseen. Osaamismerkit on tarkoitettu yhtälailla eri oppilaitosten opiskelijoiden, opetushenkilöstön, työelämän, vapaan sivistystyön henkilöstön ja asiakkaiden tai kenen tahansa kansalaisen suoritettaviksi.
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on #TIEKE40-juhlavuosijulkaisu.
Digitalisaatio on matka, jonka määränpää on tuntematon. Menneisyyden kokemuksista voi kuitenkin ponnistaa kohti uutta. Yli 50 eri alan asiantuntijaa jakaa julkaisussa ajateltavaa ja suuntaa yhteiselle retkellemme kohti osaavaa, ihmiskeskeistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Samalla tutustumme siihen mullistavaan kehitykseen, jonka esimerkiksi liiketoimintaprosessit, osaamisen kehittäminen ja taloushallinto ovat kokeneet tietoyhteiskuntakehityksen myötä.
Julkaisun voi myös tilata painettuna täältä: https://tieke.fi/tieken-40-vuotis-juhlajulkaisun-tilaus/
Vuoden ensimmäinen Tiedosta-lehtemme keskittyy kuvaamaan erilaista kehitystyötä kilpailukykyisen, yhteentoimivan ja ihmislähtöisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi. Lue esimerkiksi kuljetusten nopeuttamisesta hiljaista tietoa joukkoistamalla, digiosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta eri keinoin ja tietosuojaosaamisen viemisestä pk-yrityksille ja nuorille.
Lehden kumppanijulkaisuna on ilmestynyt myös TIEKEn 40-vuotishistoriikki, jota voit lukea täällä: https://www.slideshare.net/Tieke/tieke-40-vuotta-matkaevit-digitaaliseen-tulevaisuuteen
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
Vielä jokin aika sitten uskoimme digiteknologian säästävän luonnonvaroja, kun poistimme paperit toimiston rulokaapista, ryhdyimme työskentelemään etänä ja neuvottelemaan verkossa. Sittemmin digitalisaatio on laajentunut kaikille elämänalueille, ja nyt näemme myös lantin toisen puolen: laitteiden vaihdosta syntyy jätettä, akkujen valmistus syö uusiutumattomia luonnonvaroja, datakeskukset hönkivät ilmakehään hiilidioksidia. Keväällä 2020 Tiedosta suunnistaa kestävän kehityksen maastossa ja kysyy, mikä on digitalisaation rooli matkallamme kohti järkevää kulutusta ja hiilineutraalia tulevaisuutta. Etsimme tietoa, ideoita ja esimerkkejä ekologista tasapainoa edistävästä digitalisaatiosta.
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kartoitus tehtiin syksyn 2019 aikana kolmatta kertaa Avoine Oy:n, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Viestintä-Piritta Oy:n yhteistyönä. Kartoituksen 479 vastaajaa olivat järjestöjen työntekijöitä, johtajia, kehittäjiä, viestijöitä ja luottamushenkilöitä lähes kaikilta järjestösektoreilta. Esitys on 13.12.2019 pidetystä tulosten julkaisutilaisuudesta.
Järjestödigi kartoitti toistamiseen suomalaisten järjestöjen ja yhdistysten tilaa digitalisaatioon, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen.
Tämä esitys on yhteenveto kartoituksen tuloksista, jotka julkaistiin Helsingissä julkaisutilaisuudessa 15.12.2017. Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen.
Kartoitus tehtiin tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa ja se toteutettiin Avoine Oy:n, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Viestintä-Piritta Oy:n yhteistyönä. Tekijät Tuomo Heikkilä, Avoine Oy, Hanna Vuohelainen TIEKE ry ja Piritta Seppälä, Viestintä-Piritta Oy esiintyivät julkaisutilaisuudessa esitellen kartoituksen eri osiot.
Kartoituksen osiot tässäkin esityksessä ovat:
- Järjestöt ja digitalisaatio
- Järjestöt ja digiosaaminen
- Järjestöviestintä
- Järjestöt ja sosiaalinen media.
Vuosittain toteutettavan kartoituksen tarkoituksena on:
- tarjota järjestöille tietoa digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja somen tilasta Suomessa
- antaa järjestöille mahdollisuus peilata omaa tilannettaan tuloksiin
- nostaa esiin sosiaalisen median käytön ja viestinnän kehitystä järjestöjen parissa
- esitellä konkreettisia esimerkkejä järjestöjen tavoista toimia aihepiirin saralla sekä
- pitää yllä keskustelua digiosaamisen ja digitalisaation merkityksestä järjestökentällä.
Kartoitus on laajennettu kokonaisuus Viestintä-Pirittan kolmena edellisenä vuonna tekemälle järjestösome-kartoitukselle. Tästä syystä sosiaalisen median osiossa pystymme myös osittain vertailemaan tuloksia aiempiin vuosiin.
Lataa kartoituksen laaja white paper osoitteesta: http://bit.ly/jarjestodigi_whitepaper2017
Vaikuta ja vaikutu - Matkalla digiosaavaan Suomeen -seminaarin webinaarisarjan kolmannessa webinaarissa pohditaan nanokoulutusten tarjoamia mahdollisuuksia matkalla digiosaavaan tulevaisuuteen.
AamuAreenalla 10.11.2017 aiheena Taltio-hanke ja eKuitti. Elina Koskentalon esitys TALTIO-hankkeesta, jossa on luotu yhtenäinen standardoitu muoto kirjanpidon ja muiden taloushallinnon järjestelmien vienneille tiedon hyödyntämiseksi suoraan eri järjestelmissä.
Jalka pois digijarrulta. Suomella on erinomaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet olla tekoälyn kehittämisen ja hyödyntämisen kärkimaita maailmassa. Suomen viranomaisrekisterit, erityisesti terveydenhuollon alalla, ovat maailman huippua ja niiden hyödyntäminen tekoälyn avulla mahdollistaa aivan uudenlaista tehokkuutta toiminnalle.
Jyrki Kasvin avauspuheenvuoro Suomi tekoälyn paalupaikalla -seminaarisarjassa 9.11.2017.
6.10.2017 Digipolku töihin -hankeen webinaarissa pidetty esitys, jonka sisällöt keskittyvät TIEKEn tekemän Digiosaamisen merkitys ja kehittäminen -selvityksen tuloksiin.
Taikoja-koordinaatiohankkeen webinaarissa 19.5.2017 pidetty esitys. Webinaari oli tarkoitettu kaikille ICT-perustaitojen oppimisesta ja kouluttamisesta kiinnostuneille.
More from TIEKE Finnish Information Society Development Centre (20)
4. Big data buzz
Ihmisten ja tietoverkkoihin kytkettyjen laitteiden ja antureiden
tuottaman tiedon määrä kasvaa hyvin nopeasti.
High Volume, high Velocity & high Variety of sources
Datan arvo laskee nopeasti, jos sitä ei hyödynnetä.
Uusi tekniikka mahdollistaa hyvin suurten tietomäärien
varastoimisen ja analysoinnin murto-osalla aiemmista
kustannuksista.
Haasteena tiedon pirstaloituminen ja heikko laatu (puutteelliset määrittelyt,
epäyhdenmukaiset tiedon esitysmuodot, puuttuva metadata)
Itseään koskevan tiedon hallitseminen, my data
Big Data tarkoittaa näiden tietovarantojen reaaliaikaista
analysointia ja hyödyntämistä
uusissa kuluttajille ja teollisuudelle tarjottavissa palvelutuotteissa
toiminnan ohjaamiseksi reaaliaikaisesti tai automaattisesti.
5. Big data ja teollinen internet vuorovaikutuksessa
Teollinen
internetBig Data
Metadata
Horisontaali
integrointi
Sanastotyö
Standardit
Tiedon esitystavat
Avoin
data
data
sisäinen
Sanomat
My data
6. Big Data Forum Finlandin lähtökohdat
Foorumi jalkauttaa LVM:n Big data –strategiaa käytäntöön
LVM rahoittanut foorumin perustamisvaihetta
Foorumi on avoin ja riippumaton, eikä toimi jäsenistönsä
edusjärjestönä
Foorumi toimii tiiviissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa
Finnish Industrial Internet Forumin (FIIF) kanssa
Haaste: Alan käsitteistö ja määritelmät ovat edelleen sekavia ja
ristiriitaisia
Ns. ´datatietoisuus´on heikko
Julkinen keskustelu ja big datan täysimääräinen hyödyntäminen edellyttävät
yleistiedon tuottamista ja levittämistä
4.2.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
7. VYF - Videoneuvottelu- ja yhdistetyn viestinnän foorumi
Kuvayhteys - yksinkertaistako?
Teoriassa videoneuvottelun tai yhdistetyn viestinnän käytön pitäisi olla yhtä
helppoa kuin kännykän käyttö.
Miksi näin ei ole?
Haasteet
– Yhteinen toimintamalli
– Hankintojen tukena ei ole selkeätä kuvaa mitä vaatimuksia järjestelmille tulisi tai
voisi asettaa.
– Mistä tiedetään mitä standardia pitäisi käyttää?
– Sitoudutaanko yhden toimittajan ratkaisuihin, joita voi olla vaikea vaihtaa
jatkossa (Vendor lock)?
– Julkinen sektori saattaa hankkia eri toimittajien ratkaisuja, joita ei voida yhdistää
keskenään
– TIEKE laati asiasta tilanneselvityksen http://bit.ly/selvitys_video
2014
8. Yhteinen foorumi – VYF – tarvitaan
Videoneuvottelun ja yhdistetyn viestinnän käytön lisäämiseksi
organisaatioissa ja yrityksissä
Suomessa asioista pitää voida sopia yhdessä eri toimijaryhmien
kesken.
yhteiset toimintamallit ja yleiset toimintaperiaatteet - tiedetään mitä tehdään ja
(yhteinen periaate-roadmap)
Foorumilla on edustettuna julkinen ja yksityinen sektori, sekä
palvelujen tarjoajat että tilaajat.
Foorumin kautta pystytään tuottamaan mm. julkisten hankintojen
tueksi käsitys mikä on mahdollista nykytilanteessa ja mikä on
vasta tulevaisuutta.
4.2.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
9. VYF:n tavoitteet
Edistää videoneuvottelujen ja yhdistetyn viestinnän käyttöä
organisaatioissa ja yrityksissä
Yhteisten toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen määrittely sekä
niistä sopiminen
Laatia suunnitelma alan toimijoiden yhteisen tiekartan
muodostamiseksi
Edistää järjestelmiä ostavien ja tarjoavien osapuolten
vuorovaikututusta
Sopia videoneuvottelulaitteiden ja yhdistetyn viestinnän
järjestelmien osoitteistamismalli
4.2.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
12. moneen tarpeeseen
arvioi ICT-taidot
tunnista osaaminen ja
kehittämistarpeet
kohdista koulutus oikein
ja kehitä osaamista
2014-2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
14. TIEKEn palveluja
Tietopalveluja
Verkottaja-tietopalvelu
Hanketori (tarjouspyynnöt ja yritysrekisteri)
ICT-alan sopimukset (suomen- ja englanninkieliset)
Tutkintojen perusteet opetuksen tueksi
Foorumeja ja työryhmiä
Tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisverkostot
Verkkolaskufoorumi
Video- ja yhdistetyn viestinnän foorumi - VYF
Big data Forum Finland - BiFF
2014
15. TIEKEn rooli suomalaisessa tietoyhteiskunnassa
Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi
Puolueeton toimija
Public - Private - Partnerships; yritysten ja julkishallinnon
välisen yhteistyön edistäminen
Kehityshankkeiden käynnistäminen ja toimijoiden
verkottaminen
Kansallisten tavoitteiden edistäminen, osallistuminen
tietoyhteiskuntastrategian luomiseen ja toteuttamiseen
Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen
2014
16. TIEKEn toiminnan painopisteitä
Yhteentoimivuus
Sähköinen tiedonsiirto
Sähköinen liiketoiminta
Sähköiset palvelut ja sisällöt
Verkottaminen
Ydintoimijat ja pk-yritykset
Jäsentoiminta ja tiedotus
Palvelut, foorumit, seminaarit, projektit
Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
Tietokoneen ajokorttitutkinnot
Tiviittori – ICT-taitojen itsearviointityökalu
TIETY - Tietotyötutkinto
Oppaat ja tietopalvelut
2014
17. Linkkejä
Työkalu tieto- ja viestintäteknisten taitojen itsearviointiin
http://www.tieke.fi/display/Tiviittori/Tiviittori
Video- ja yhdistetyn viestinnän foorumi - VYF,
http://www.tieke.fi/display/VYF/VYF
2014
Videoneuvottelujen ja yhdistetyn viestinnän käyttökohteita voidaan etsiä ja kehittää erityisesti alueilla, joissa vuorovaikutus on olennainen osa viestintää. Mitään videoneuvottelun ja yhdistetyn viestinnän avulla yksiselitteisesti korvattavaa toimintoa ei voida nimetä, vaan ne ovat pääsääntöisesti organisaation toiminnan tehostamisen ja kustannusten alentamisen apuvälineineitä. Yhdistetyn viestinnän avulla parannetaan henkilöiden saavutettavuutta käytössä olevalla sähköisen viestinnän keinovalikoimalla. Usein todetaan että esimerkiksi video- ja telekokoukset korvaavat fyysisiä kokouksia ja vähentävät matkustamista sekä helpottavat yhteisten kokousaikojen löytämistä.
Foorumin tehtävänä on tehdä mahdolliseksi yhteistyö videoneuvottelumarkkinoiden eri rooleissa toimivien tahojen kesken. Foorumi tekee mahdolliseksi sen, että kaikki tietävät mitä tehdään ja minne ollaan menossa ja etenemisvaiheista pystytään päättämään yhdessä.
Tällä hetkellä keskeisin haaste videoneuvottelujen ja yhdistetyn viestinnän käytön edistämisessä ja yhteentoimivuuden kehittämisessä on yhteisten toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen määrittely sekä niistä sopiminen. Toinen tärkeä tehtävä tulisi olemaan yhteisen roadmapin laatiminen siitä, mitkä ovat tavoitteet kehitykselle ja mistä yhteentoimivuuteen vaikuttavista asioista sovitaan.
Foorumilla voidaan myös laatia ostajan tarkistuslista: ”Kuinka hankin tarpeisiin sopivan videoneuvottelu- ja yhdistetyn viestinnän ratkaisun?”, apuvälineeksi ostajalle hankinnansuunnitteluun ja kaupantekohetkelle. Tarkistuslistan käyttö ja painotukset riippuvat ostajan tarpeista ja budjetista. Tarkoituksena olisi, että ostaja ennen kaikkea ymmärtäisi mitä on ostamassa: Ostaako hän esimerkiksi videoneuvotteluhuoneen vai lisenssejä. Näin vältytään suuremmilta virheiltä ja väärinkäsityksiltä hankinnoissa ja lisätään ostajan ja toimittajan tyytyväisyyttä hankinnan lopputulokseen.
Osoitteiden nimeämiskäytäntö: pitää osata ennustaa, mikä on tuleva kansainvälinen käytäntö. Foorumin tehtävä on muodostaa yhteinen toimintamalli koko Suomelle, otettava kuitenkin huomioon kansainvälinen kehitys. Osoitteiden pitäisi näkyä käyttäjille vain niminä puhelinluettelossa.
Nimeämiskäytäntö vaihtelee päätelaitteittain isoilla laitevalmistajilla: joko IP-osoite tai SIP-osoite – useat laitteet tukevat molempia. Lisäksi nimeämiskäytäntö voi vaihdella myös asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Videoneuvotteluiden aloittamisessa yhteentoimivuuden puute tulee usein esille siinä, että yhteyksiä pitää testata mikä on aikaa vievää ja turhauttavaa työtä.