Miksi kuntien ja kuntayhtymien kannattaa liittyä sopimukseen? Mitä hyötyä liittymisestä on? Mitä liittyminen tarkoittaa konkreettisesti ja mitä se vaatii kunnalta? Miten sopimukseen liitytään?
Webinaariaineisto 18.10.2017
Webinaarissa käydään läpi uudistuneen vuosiraportoinnin yleisiä toimintoja ja kuntien raportoinnin rakennetta.
Puhujana asiantuntija Saara Elväs, Motiva Oy.
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan toimenpideohjelmiin (kauppa, autoala, matkailu-ja ravintola-ala, yleinen palveluala) liittyneiden vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Webinaarissa käydään läpi uudistuneen vuosiraportoinnin yleisiä toimintoja ja kuntien raportoinnin rakennetta.
Puhujana asiantuntija Saara Elväs, Motiva Oy.
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan toimenpideohjelmiin (kauppa, autoala, matkailu-ja ravintola-ala, yleinen palveluala) liittyneiden vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan toimenpideohjelmiin (kauppa, autoala, matkailu-ja ravintola-ala, yleinen palveluala) liittyneiden vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneiden vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2017-2025, vuosiraportointi teollisuus
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen ja vuokra-asuinyhteisöjen toimenpideohjelmaan liittyneen vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
31.1.2018 pidetyssä webinaarissa tutustuttiin päivitettyyn energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutusten laskennan ja dokumentoinnin ohjeistukseen. Yleiset periaatteet säästöjen laskennasta ja niiden dokumentoinnista koskevat kaikkia energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä.
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen ja vuokra-asuinyhteisöjen toimenpideohjelmaan liittyneen vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EVT-EK) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Vuoden 2017 alussa Suomessa käynnistyi uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoiminnalla velvoitteet on jatkossakin mahdollista saavuttaa ilman erillistä uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Tiivis kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan toimenpideohjelmiin (kauppa, autoala, matkailu-ja ravintola-ala, yleinen palveluala) liittyneiden vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneiden vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2017-2025, vuosiraportointi teollisuus
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen ja vuokra-asuinyhteisöjen toimenpideohjelmaan liittyneen vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
31.1.2018 pidetyssä webinaarissa tutustuttiin päivitettyyn energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutusten laskennan ja dokumentoinnin ohjeistukseen. Yleiset periaatteet säästöjen laskennasta ja niiden dokumentoinnista koskevat kaikkia energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä.
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen ja vuokra-asuinyhteisöjen toimenpideohjelmaan liittyneen vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EVT-EK) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Vuoden 2017 alussa Suomessa käynnistyi uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoiminnalla velvoitteet on jatkossakin mahdollista saavuttaa ilman erillistä uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Tiivis kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
Teollisuuden yleinen toimenpideohjelma - Energiatehokkuussopimusten tulokset ...Energiatehokkuussopimukset
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto teollisuuden yleiseen toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto toimitilakiinteistöjen
toimenpideohjelmaan liittyneiden yhteisöjen raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kaupan alan toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto matkailu- ja ravintolapalvelualan toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Esitysmateriaali Jyväskylässä Keski-Suomen talossa 23.10.2014 järjestetystä resurssitehokas yritys -tietoiskusta. Seminaarissa esiteltiin seudun yrityksiin tehtyjen resurssitehokkuuskävelyiden tulokset. Seminaari järjesti Jykes yhteistyössä Sitran ja Gaia Consulting Oy:n kanssa.
Palvelualan yleinen toimenpideohjelma - Energiatehokkuussopimusten tulokset 2...Energiatehokkuussopimukset
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto palvelualan yleiseen toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Energian tehokas käyttö on vastuullista ja yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Se maailmanlaajuisesti tunnustettu välttämätön toimi ja ensisijainen toimi, kun tavoitteena on energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tehokas ja järkevä energiankäyttö säästää kustannuksia ja lisää yritystoiminnan kannattavuutta.
Vuoden 2017 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana 440 yritystä ja niiden noin 2800 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti 62 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuonna 2017 toteuttamien energiansäästötoimien ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Voidaanko ilmastonmuutos torjua taloustieteen tarjoamin keinoin?
Taloustieteen näkökulmasta kasvihuonekaasut ovat tuotannon ei-toivottu ulkoisvaikutus, sillä ilmastonmuutos ei ainakaan täysin näy kasvihuonepäästöjä tuottavien yritysten kustannuksissa. Siksi tarvitaan politiikkaohjausta, joka luo yrityksille kannustimet vähentää päästöjä.
Tämä voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein. Päästöjen hinnoittelu on yhteiskunnan kannalta edullisin yksittäinen ohjauskeino: Se sekä kannustaa vähentämään päästöjä että tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä ja vähentää tarvetta puhtaan teknologian innovaatiotukiin. Päästöjen hinnoittelu voidaan toteuttaa päästökaupan tai hiiliveron avulla.
Esityksessä paneudutaan näihin ohjauskeinoihin hiilineutraaliin talouteen pyrkimisen ytimenä, unohtamatta uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa tärkeinä hiilineutraalin talouden perusteina.
Marita Laukkasen (VATT) esitys Tieteen päivillä 14.1.2017.
http://www.tieteenpaivat.fi/
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Lähienergialiiton jäsenyys tarjoaa näköalapaikan puhtaan energian alalla. Tässä esitteessä löydät lyhyet esittelyt: mitä Lähienergialiitto tavoittelee, miten se toimii ja mitä etuja yhteisöjäsenille Lähienergialiiton jäsenyys tarjoaa. Tutustu ja liity jäseneksi.
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Virpi Messman
Materiaalitehokkuus ja jätehuolto osahanke perehtyy kiinteistöjen, yritysten ja yhteisöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Osahankkeen tavoitteena on pyrkiä kehittämään keinoja jätehuollon tehostamiseen, energiankulutuksen vähentämiseen sekä asumisen ekologisuutta lisäävien tuotteiden sekä niiden markkinoiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä alan toimialojen kesken samoin kuin viranomaisten välille koko Etelä-Suomen alueella
Similar to Miksi ja miten mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen? (20)
Finnish companies and municipalities are actively and voluntarily improving their energy efficiency. At the end of 2022 over 700 Finnish companies with over 7000 sites and 130 municipalities and joint municipalities had signed up to voluntary Energy Efficiency Agreements 2017–2025. Saving measures they implemented in 2017-2021 generated annual energy savings of 12.5 TWh.
Vuoden 2022 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 700 yritystä ja niiden noin 7000 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti yli 130 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2022 toteuttamien yli 24 500 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Vuoden 2021 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 650 yritystä ja niiden noin 7000 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti yli 120 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2021 toteuttamien lähes 19 000 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Finnish companies and municipalities are actively and voluntarily improving their energy efficiency. At the end of 2021 over 650 Finnish companies with nearly 7000 sites and 121 municipalities and joint municipalities had signed up to voluntary Energy Efficiency Agreements 2017–2025. Saving measures they implemented in 2017-2021 generated annual energy savings of 10.3 TWh.
Vuoden 2020 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 590 yritystä ja niiden noin 6500 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti yli 110 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2020 toteuttamien lähes 15 000 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Finnish companies and municipalities are actively and voluntarily improving their energy efficiency. At the end of 2019 altogether 550 Finnish companies with 6300 sites and nearly 100 municipalities and joint municipalities had signed up to voluntary Energy Efficiency Agreements 2017–2025. Saving measures they implemented in 2017-2019 generated annual energy savings of 7 TWh.
Vuoden 2019 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 550 yritystä ja niiden noin 6300 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti lähes 100 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2019 toteuttamien yli 11 000 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Vuoden Energianerokas -tunnustus myönnetään nerokkaalle energiatehokkuusteolle, joka loistaa vaikuttavuudellaan ja oivaltavuudellaan. Tunnustuksen myöntävät työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.
Webinaarissa käydään läpi yleisiä raportoinnin periaatteita, seurantajärjestelmän käyttöä sekä energiatehokkuustoimenpiteiden raportointia ja tavoitteen saavuttamista.
2. Webinaarin ohjelma
10.00 Webinaarin avaus, Okariina Rauta, Motiva Oy
10.05 Kunta-alan energiatehokkuussopimus pähkinän kuoressa, Okariina Rauta, Motiva Oy
10.20 Energiatehokkuuden edistämiseen työkaluja/toimintamalleja
ESCO-toimintamalli, Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy
Energiakatselmukset, Tomi Kiuru, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus, Timo Määttä, Motiva Oy
10.35 Askelmerkit mukaan sopimukseen, Okariina Rauta, Motiva Oy
Terveiset Riihimäeltä energiatehokkuuden merkeissä
10.40 Kysymykset ja keskustelua
11.00 Webinaari päättyy
Langan päässä vastaamassa myös:
- energiainsinööri Kalevi Luoma, Kuntaliitto
- asiantuntija Saara Elväs, Motiva Oy (seuranta ja raportointi)
18.10.20172
4. Energiatehokkuusdirektiivi asetti velvoitteen
Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää
EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) (EED)
Sopimustoiminnan tavoitteena kattaa yli puolet energiatehokkuusdirektiivin
toimeenpanokaudella 2014−2020 direktiivin 7 artiklan mukaisesta sitovasta
kansallisesta energiansäästötavoitteesta.
Vapaaehtoinen järjestelmä on vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle
tai muille uusille pakkokeinoille.
Energiatehokkuusvelvoitteiden toimeenpano onnistuu vapaaehtoisin keinoin
vain, jos sopimustoiminta on kattavaa!
18.10.20174
5. ELINKEINOELÄMÄ │ KUNTA-ALA │ KIINTEISTÖALA │ ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT
Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
Kattava vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on käynnistynyt
Suomessa jo vuonna 1997
Sopimustoiminta on tuottanut toivottuja tuloksia
Uusi sopimuskausi vuosille 2017–2025 käynnistyi
ENERGIANSÄÄSTÖ-
SOPIMUKSET
1997–2007
ENERGIATEHOKKUUS-
SOPIMUKSET
2008–2016
ENERGIATEHOKKUUS-
SOPIMUKSET
2017–2025
18.10.20175
7. Kunta-alan energiatehokkuussopimus
Omistetut, vuokratut ja vuokralle annetut rakennukset
Katu- ja muu ulkovalaistus
Vesi- ja jätehuolto
Joukkoliikenne
Omat kuljetukset ja työkoneet
* Sopimuksen ulkopuolelle liittyjän kokonaan tai osittain omistama energian tuotanto, siirto ja jakelu tai vastaavat toimenpiteet.
Nämä toiminnat liittyvät niitä koskeviin Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiatuotantoa ja /tai energiapalveluja
koskeviin toimenpideohjelmiin.
* Vuokra-asuntoyhtiöt ja asumisoikeusyhtiöt liittyvät ensisijaisesti kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-
asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.
18.10.20177
Sopimuksen kohderyhmä ja siihen liitettävä energiankäyttö
10. KANSALLISET HYÖDYT
Energiatehokkuussopimukset
Keskeinen osa Suomen energiapolitiikkaa Ensisijainen keino EU:n
energiatehokkuusdirektiivin
(EED) toimeenpanossa
Palvelee myös rakennusten
energiatehokkuusdirektiivin
(EPBD) toimeenpanoa
Helpottaa uusiutuvan
energian velvoitteiden
toteutumista
Auttaa kasvihuonekaasu-
päästövelvoitteiden
saavuttamisessa
Edistää osaltaan Suomen
huoltovarmuutta ja
energiaomavaraisuutta
Luo vihreää kasvua &
markkinoita puhtaan
teknologian ratkaisuille
Ei verotuksen tai
lainsäädännön
haitallisia vaikutuksia
yritysten kilpailukykyyn
Vaihtoehtoinen ja täydentävä
keino
lainsäädännölle/pakkokeinoille
Lisää yritysten ja kuntien kustannustehokkuutta
& parantaa toimintaedellytyksiä
Vastaa osaltaan kansainvälisiin
ilmastositoumuksiin
18.10.201710
11. HYÖDYT LIITTYJÄLLE
Tarkoituksenmukainen
energiankäyttö on
vastuullista
Toiminnan ilmastokuorma
vähenee
Turhien energiakulujen karsinta
lisää kannattavuutta ja tulosta
Liittyy luontevaksi osaksi
johtamisjärjestelmiä
Mahdollisuus hyödyntää
valtion energiatukea
energiatehokkuustoimiin
Energiankäytön tehostuminen
muuttuu hyödylliseksi toimintatavaksi
Rakentaa ja vahvistaa
myönteistä julkisuuskuvaa
Energiatehokkuussopimukset
Joustavampi ja mielekkäämpi
vaihtoehto uudelle kansalliselle
lainsäädännölle tai muille uusille
pakkokeinoille
11 18.10.2017
13. KATTAVUUSTAVOITTEET VUODEN 2018 LOPPUUN MENNESSÄ
Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
ELINKEINOELÄMÄ
Energiavaltainen teollisuus: yrityksistä 100 %
Keskisuuri teollisuus ja yksityinen palveluala: toimenpideohjelma-alueiden energiankäytöstä 50 %−65 %
Energiantuotanto: sähköntuotannosta 85 %, kaukolämmön tuotannosta 70 %
Energiapalvelut: sähkön ja kaukolämmön jakelusta ja myynnistä 80 %
KIINTEISTÖALA
Toimitilakiinteistöt: sopimuksen kohderyhmän huoneistoalasta vähintään 80 %
Vuokra-asuntoyhteisöt: sopimuksen kohderyhmän huoneistoalasta vähintään 80 %
KUNTA-ALA
Kunnat ja kaupungit: asukasluvusta vähintään 75 %
LÄMMITYSPOLTTONESTEIDEN JAKELU − ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT
Höylä IV: lämmityspolttonesteiden toimitusmäärästä vähintään 80 %
18.10.201713
14. LIITTYJÄN ENERGIANSÄÄSTÖTAVOITE − ELINKEINOELÄMÄ* │ KUNTA-ALA │ KIINTEISTÖALA
Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
Tavoite vuodelle 2025 ja välitavoite vuodelle 2020
Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä**
Tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä**
Liittyjän energiankäytön ei edellytetä tavoitevuosina 2020 ja
2025 olevan sopimukseen liittymistilannetta alempi
** Vuosina 2014–2016 toteutettujen ja raportoitujen energiatehokkuustoimien säästöt voi
halutessaan ottaa huomioon asettamalla vuodelle 2025 energiamääräisen (MWh) tavoitteen,
joka vastaa 10,5 % liittyjän energiankäytöstä ja vastaavasti välitavoitteen vuodelle 2020, joka
vastaa 7 % liittyjän energiankäytöstä.
* Keskisuuri teollisuus ja palveluala
14 18.10.2017
16. LIITTYJÄ SITOUTUU JATKUVAAN PARANTAMISEEN │KUNTA-ALA
Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
Tavoitteena on liittää energiatehokkuus, energiansäästö ja pyrkimys uusiutuvan energian
osuuden lisäämiseen osaksi Liittyjän toimintaa ja käytössä olevia tai käyttöön otettavia
johtamisjärjestelmiä
Tavoitteiden saavuttamiseksi liittyjä sitoutuu:
Toiminnan organisointiin ja suunnitteluun
Energiatehokkuuden huomioon ottamiseen suunnittelussa ja hankinnoissa
Energiankäytön tehostamismahdollisuuksien selvittämiseen
Kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseen
Energiankäytön seurantaan ja sen hyödyntämiseen suunnitelmallisesti
Henkilökunnan koulutukseen ja energiatehokkuusasioiden viestintään
Alueellisen yhteistyön ja koordinaation edistämiseen
Vuosittaiseen raportointiin
Tarkemmat tiedot liittyjän toimenpiteistä ja velvoitteista löytyy Kunta-alan energiatehokkuussopimuksesta
(sopimuskohta 6 Liittyjän toimenpiteet ja velvoitteet).
Kunta-alan energiatehokkuussopimus: http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/wp-content/uploads/Kunta-ala.pdf
18.10.201716
17. SOPIMUKSEN VASTUUHENKILÖ JA YHDYSHENKILÖ − KUNTA-ALA
Toiminnan organisointi
Sopimuksen vastuuhenkilö huolehtii
sopimuksen toimeenpanon ja tehtävien organisoinnista
resurssoinnista sopimuksen toimeenpanon mukaisten toimenpiteiden
toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Sopimuksen yhdyshenkilö(t)
Liittyjä nimeää sopimukseen liittyessään sopimuksen yhdyshenkilön, joka toimii
yhteyshenkilönä sopimusosapuoliin, Motivaan ja liittyjän omassa
organisaatiossa.
sopimuksen yhdyshenkilö vastaa raportoinnista, jos raportointivastuuhenkilöitä
ei ole erikseen nimetty.
Liittyjä voi halutessaan nimetä erikseen myös rakennusten energiankulutuksen seurantatietojen
vastuuhenkilön.
18.10.201717
20. 10/2017 Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut 20
Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut
• Palveluliiketoimintaa, jossa
palveluntarjoaja toteuttaa
asiakasyrityksessä investointeja
ja toimenpiteitä energian
käytön tehostamiseksi.
• Palvelun kustannukset,
energiansäästöinvestointi
mukaan luettuna, maksetaan
säästöillä, jotka syntyvät
alentuneista
energiakustannuksista.
• Palveluun liittyy takuu
syntyvästä energiansäästöstä.
SÄÄSTÖT ESCO
EURO
AIKAKULUT
SOPIMUSKAUSI
PALVELUKAUSI
ENERGIA
KULUT
SÄÄSTÖT ASIAKAS
21. 10/2017 Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut 21
ESCO –palvelu on
kokonaistoimitus
• Palveluntarjoaja toteuttaa
energiatehokkuustoimenpiteet
asiakkaalle kokonaistoimituksena.
• Kokonaistoimitukseen voi sisältyä
palvelutarjoajan hankkima rahoitus,
mutta asiakas voi halutessaan itse
huolehtia rahoituksesta.
• Asiakas voi saada hankkeeseen
valtion investointitukea.
ASIAKAS
PALVELUYRITYS
RAHOITUS
SUUNNITTELU
ALIURAKAT
LAITETOIMITUKSET
HUOLTO- JAYLLÄPITO
SÄÄSTÖJENVARMISTAMINEN
ESIMERKKI KOKONAISTOIMITUKSESTA
22. Energiatuki ESCO-hankkeisiin
• Energiatehokkuussopimukseen liittyneet yritykset ja yhteisöt
– Tavanomaisen tekniikan energiansäästöhankkeet, tuki enintään 20 %
– Jos hanke toteutetaan ESCO-palvelulla, on tuki enintään 25 %.
• Yritykset ja yhteisöt, jotka eivät ole mukana energiatehokkuussopimuksessa
– ESCO-palvelulla toteuttavat tavanomaisen tekniikan hankkeet, tuki enintään 15 %.
• ESCO-hankkeen palvelu- tai sopimuskauden pituudelle ei ole asetettu
hankkeen tukikelpoisuuteen vaikuttavia ehtoja.
• Lisätietoja: www.tekes.fi/energiatuki
(Tukiprosentit vuonna 2017).
10/2017 Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut 22
23. Palveluita julkiselle sektorille sekä yrityksiin
teollisuudessa ja palvelualalla
• Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut soveltuvat sekä teollisuusyrityksiin että
julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. Järkeviä/hyviä kohteita löytyy muun
muassa
– rakennusten talotekniikkajärjestelmistä,
– teollisuuden käyttöhyödykejärjestelmistä ja
– energiantuotannosta.
• Palvelusektorilla on rakennettu esimerkiksi lämmöntalteenottojärjestelmiä,
uusittu valaistusta ja säädetty virtaamia.
• Teollisuudessa hyviä kohteita ovat muun muassa pumppausten optimoinnit,
paineilmajärjestelmien säädöt tai savukaasujen lämmöntalteenotto.
• Palvelumalli soveltuu myös uusiutuvan energian hyödyntämistä edistäviin
hankkeisiin sekä tuotannon materiaalien käytön tehostamiseen.
Lisätietoja: www.motiva.fi/esco
10/2017 Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut 23
24. 10/2017 Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut 24
Julkisen sektorin
ESCO-hankkeita
Akaa 74 000 € säästöt vuosittain
Ilmajoki
Jyväskylä 30 % kokonaisenergiansäästöt
Kiuruvesi
Kouvola
Lahti 3 700 MWh/vuodessa (lämpö)
Lemi
Lempäälä
Paimio
Pieksämäki
Raisio
Salo
Siilinjärvi
Turku
Vantaa 35 000 MWh kokonaissäästöt
21
ESCO hanketta
15
Kuntaa
25. Akaa:
Lämmitystä ja automatiikkaa
• Hankkeeseen valittiin neljä kiinteistöä,
kolme koulua ja kirjasto.
• Tavoitteena oli päästä koulujen
öljylämmityksestä eroon, joten niissä
päädyttiin pellettiratkaisuun.
Kirjastossa sähkölämmitys vaihdettiin
kaukolämpöön. Kirjastoon vaihdettiin
ja yhteen kouluista lisättiin
ilmanvaihto-koneeksi
lämmöntalteenotolla varustettu laite.
Lisäksi kaikkien kiinteistöjen
automatiikkaa uudistettiin.
– Hanke toteutettiin vuosina 2010-2011.
Seuranta kestää viisi vuotta, kausi alkoi
vuonna 2012.
Hanke lukuina
• Kustannukset: 480 000 EUR
• Säästöt/vuosi: 74 000 EUR
• Takaisinmaksuaika: 4,5vuotta
• Kohteita: 8kpl
• Toteuttaja: 0
YIT Kiinteistötekniikka Oy
10/2017 Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut 25
26. Jyväskylä:
Kaupungin kiinteistöt energiatehokkaiksi
• Jyväskylän ESCO-puitesopimus on
kaupungin suurin, ja sen arvioidaan
olevan myös Suomen tähän asti suurin
kunnallinen ESCO-hankekokonaisuus.
– Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa
toteutetaan kolmeen kiinteistöön
energiatehokasta valaistusta,
ilmanvaihtoa, aurinkosähköjärjestelmä,
lämpöpumppuratkaisuja, uusitaan
ikkunoita sekä parannetaan
energiatehokkuuteen liittyviä
talotekniikan ohjaustoimintoja.
Hanke lukuina
• Kustannukset: 4,0MEUR
• Säästötavoite: 30%
• CO2 säästöt/vuosi: 655tonnia
• Sopimuskausi: 4,5vuotta
• Toteuttaja: Caverion Oy
10/2017 Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut 26
27. Lahti:
Lahden kaupunginteatteri ja talotekniikka
• Energiasäästöjä tavoittelevan
remontin myötä päivitettiin
ikääntynyttä talotekniikkaa ja uusittiin
valaistusta.
– Ilmanvaihtolaitteita päivitettiin,
automaatio nykyaikaistettiin ja valot
vaihdettiin LED-lamppuihin.
– Uudistukset osa laajempaa Lahden
Tilakeskuksen ESCO-hanketta, joka on
parantanut kymmenen lahtelaisen
kiinteistön energiatehokkuutta:
Kaupunginteatterin lisäksi Sibeliustalo,
Lahden kaupunginkirjasto, Lahden
kaupungintalo, Saksalan uimahalli,
Salinkallion koulu, Kaarikadun päiväkoti,
urheilukeskus sekä museon tilat
Sopenkorvenkatu 9:n kiinteistössä.
Hanke lukuina
• Kustannukset: 3,12MEUR
• Lämmön säästö/vuosi: 3 700 MWh
• Sähkön säästö/vuosi: 1 700 MWh
• Takaisinmaksuaika: 8vuotta
• Uudistettuja kohteita: 10kpl
• Toteuttaja: Siemens Oy
10/2017 Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut 27
28. Vantaa:
Kiinteistöjen talotekniikan modernisointi
• Kaupungin kiinteistöjen taloteknisiä
järjestelmiä modernisoidaan ESCO-
hankkeella.
• Hankkeessa uusitaan kiinteistöjen
valaistusta ja ilmanvaihtoa, korvataan
koulun öljylämmitystä
maalämpöratkaisulla sekä parannetaan
energiatehokkuuteen liittyviä
talotekniikan ohjaus-toimintoja.
– Kaupunki on toteuttanut jo aiemmin
vastaavanlaisen ESCO-hankkeen
kilpailutuksen kehittäen samalla
kilpailuttamismalleja. Nyt sovittu ESCO-
sopimus koskee 12 kiinteistöä, joissa
tavoitteena on toteuttaa energia-
tehokkuusinvestoinnit vuoden 2017 aikana ja
säästötakuujakso on 5-vuotinen.
Hanke lukuina
• Kustannukset: 1,5MEUR
• Säästöt/vuosi: n. 5 000 MWH
• CO2 säästöt/vuosi: 1 317 tonnia
• Takaisinmaksuaika: 5vuotta
• Kohteiden lkm: 12kpl
• Toteuttaja: Caverion Oy
10/2017 Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut 28
30. TEM:n tukemat Motiva-mallin energiakatselmukset
Motiva-energiakatselmus on TEM:n ohjeiden mukaan toteutettu kokonaisvaltainen
selvitys kohteen energian käytöstä ja kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista
sekä uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksista
TEM/Motivan ohjeiden mukaisesti suoritettuun katselmukseen voivat kunnat sekä
mikro- ja pk-yritykset saada tukea 50 % vuonna 2017 (tuki-% vahvistetaan
vuosittain)
Tuki haetaan 1.1.2017 alkaen Tekesin sähköisen asiointipalvelun kautta
Katselmusmallit ”kohteelle kuin kohteelle” pl. asuinrakennukset ja maatilat, jotka
eivät ole tuen piirissä
18.10.201730
31. Katselmusmalleja eri tarpeisiin
Energiakatsastus
erityisesti pienen palvelualan rakennuksen energiakatselmointiin.
Kiinteistön energiakatselmus
yleisimmin käytetty katselmusmalli, joka soveltuu tavanomaisella tai vaativalla tekniikalla varustetulle
palvelurakennukselle.
Kiinteistön käyttöönottokatselmus
hyödyllinen apu uuden tai teknisiltä osiltaan peruskorjatun rakennuksen energiankäytön optimointiin.
Kiinteistön seurantakatselmus
soveltuu aiemmin katselmoidun kiinteistön energiatalouden tehostamiseen.
Teollisuuden energiakatselmus
selvittää teollisuuskiinteistön ja tehdaspalvelujärjestelmien energiankäytön
tehostamismahdollisuudet.
Teollisuuden energia-analyysi
keskittyy tehdaspalvelujärjestelmien ja kiinteistötekniikan lisäksi tuotantoprosessin
energiatehokkuuden parantamiseen.
Prosessiteollisuuden energia-analyysi
energiaintensiiviselle teollisuudelle suunnattu kaksivaiheinen sovellus energia-analyysista.
Voimalaitoksen energia-analyysi
tehty voimalaitosten energiantuotannon taloudellisten tehostamismahdollisuuksien arviointiin.
Kaukolämpökatselmus
selvittää kaukolämmön tuotannon, siirron ja jakelun energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet.
18.10.201731
37. Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Ensimmäiset kuntakatselmukset vuonna 2003
Tähän mennessä tehty n. 70 kpl
Kuntakatselmoijat
pätevöityneitä 30
kurssin käyneitä yli 110
Työkalu päätöksen tekijöille
Tuottaa tietoa myös kunnan asukkaille ja teollisuudelle
Kokoaa yhteen uusiutuvaan energiaan liittyvää tietoa
Voi hyödyntää tiedottamisessa -> positiivinen julkisuus ja näkyvyys
18.10.201737
38. Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Määrämuotoinen
malliraportti, mutta
Painotuksia ja tärkeitä
asioita kuntakohtaisesti
Hakemusvaiheessa jo
pohdittava
Konsultti voi auttaa myös
tukihakemuksen
täyttämisessä
Kunnan sitoutuminen
tärkeää
18.10.201738
Uutta viestintämateriaalia tulossa www-sivuille.
Motiva ja kuntakatselmoijat auttavat.
39. Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Lisätietoja uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta:
https://www.motiva.fi/ajankohtaista/julkaisut/energiakatselmukset?C=10778&product_id=717
Esimerkkejä toteutetuista kuntakatselmuksista:
Porvoo: https://youtu.be/EESZLdUswWc
Tampere: https://youtu.be/odoRIB96ps4
Tampere – seutukunnat: https://youtu.be/4EgENKiHmao
18.10.201739
41. MITEN LIITYN MUKAAN − KUNTA-ALA
Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
Tutustu energiatehokkuussopimuksiin: www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi
1. Tutustu Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen, liittyjän energiatehokkuussopimukseen ja
liittymistietolomakkeeseen
• Kunta-alan energiatehokkuussopimus: http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/wp-content/uploads/Kunta-ala.pdf
• Liittymisdokumentit: http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/wp-content/uploads/Kunta-alan-
liittymisdokumentti_t%C3%A4ytett%C3%A4v%C3%A4.pdf
2. Kerää liittymistietolomakkeella edellytettävät tiedot ja määritä sopimuksen mukaisesti ohjeellinen
energiansäästötavoite
3. Toimita täytetty ja allekirjoitettu liittyjän energiatehokkuussopimus liittymistietoineen Energiavirastoon
4. Motiva tarkastaa Energiaviraston toimesta liittyjän energiatehokkuussopimuksen ja liittymistiedot;
tarvittaessa kunnalta pyydetään lisätietoja
5. Kunta, kaupunki tai kuntayhtymä liitetään Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen, kun Energiavirasto
on todennut liittymisasiakirjan ja liittymistiedot asianmukaisiksi, allekirjoittanut liittymisasiakirjan ja
jäljennös niistä on toimitettu liittyjälle sekä Motivaan merkittäväksi liittymisrekisteriin
18.10.201741
42. SOPIMUKSEEN LIITTYMINEN − KUNTA-ALA
Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
Kunta-alalla sopimuskaudella 2017−2025 yksi sopimus kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän koosta
riippumatta
Kunta-alan toimijat liittävät asuinrakennuskantansa ensisijaisesti Kiinteistöalan vuokra-asuntoyhteisöjen
toimenpideohjelmaan (VAETS)
1) Liittyjän energiatehokkuus-
sopimuksen ja liittymistietojen
TÄYTTÖ ja kahden
allekirjoitetun sopimuksen
TOIMITUS Energiavirastoon
2) Liittyjän energiatehokkuus-
sopimuksen ja liittymistietojen
TARKASTUS
Motivassa Energiaviraston
toimesta ja tarvittaessa
lisätietopyyntö
5) Kunta/kaupunki/ kuntayhtymä LIITETÄÄN
kunta-alan energiatehokkuussopimukseen
3) Energiavirasto allekirjoittaa liittyjän
energiatehokkuussopimuksen ja
toimittaa toisen allekirjoitetun
kappaleen Liittyjälle
4) Motiva lisää Liittyjän
liittymisrekisteriin
18.10.201742