Esitys sisältää 15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, merkityksestä ja näkymistä. Esitys on laadittu osana "100 vuotta pientä avotaloutta" -tutkimushanketta. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimusuunnitelman toimeenpanoa.
Yhteenveto "100 vuotta pientä avotaloutta - Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät" -tutkimushankkeen tärkeimmistä huomioista.
Tutkimuksen tekijät: Pertti Haaparanta ja Jussi Kiviluoto (Aalto-yliopisto), Sakari Heikkinen, Juhana Aunesluoma ja Kasperi Lavikainen (HY), Saara Tamminen (VATT) ja Katariina Nilsson Hakkala (Etla).
Tutkimus julkaistiin 27.11.2017. Tutustu tutkimukseen täällä:
Tiedote: IT-palveluiden vienti on jo Suomen "uusi Nokia"
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/it-palveluiden-vienti-on-jo-suomen-uusi-nokia-
Tutkimusraportti: 100 vuotta pientä avotaloutta (Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73/2017):
http://vatt.fi/documents/2956369/3875431/100+vuotta+pient%C3%A4+avotaloutta.pdf/2b86f28b-c227-42e9-8618-dd75ef944498
Julkistustilaisuudessa (27.11) kuullut esitykset:
http://www.slideshare.net/vatt_tutkimus/100-vuotta-pient-avotaloutta-tutkimushankkeen-tulokset
Julkistus- ja keskustelutilaisuudessa 27.11.2017 esitetyt tutkimustulokset. Tuloksiaan esittelivät:
Sakari Heikkinen ja Juhana Aunesluoma (HY): Suomen ulkomaankaupan pitkä linja
Pertti Haaparanta (Aalto): Euron ja globaalin talouskriisin vaikutukset Suomen ulkomaankauppaan
Saara Tamminen (VATT) ja Katariina Nilsson Hakkala (Etla): Miten mitata vientiä: bruttovientiluvut vai kotimainen arvonlisäys? 2000-luvun trendit
Tutkimusraportin "100 vuotta pientä avotaloutta" löydät täältä:
http://vatt.fi/100-vuotta-pienta-avotaloutta
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.
Palvelualojen työnantajat PALTAn suhdannekatsaus 1/2013 julkistettiin 21.5.2013. Katsauksen luvut perustuvat 15.5.2013 tilanteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksia neljä kertaa vuodessa.
Yhteenveto "100 vuotta pientä avotaloutta - Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät" -tutkimushankkeen tärkeimmistä huomioista.
Tutkimuksen tekijät: Pertti Haaparanta ja Jussi Kiviluoto (Aalto-yliopisto), Sakari Heikkinen, Juhana Aunesluoma ja Kasperi Lavikainen (HY), Saara Tamminen (VATT) ja Katariina Nilsson Hakkala (Etla).
Tutkimus julkaistiin 27.11.2017. Tutustu tutkimukseen täällä:
Tiedote: IT-palveluiden vienti on jo Suomen "uusi Nokia"
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/it-palveluiden-vienti-on-jo-suomen-uusi-nokia-
Tutkimusraportti: 100 vuotta pientä avotaloutta (Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73/2017):
http://vatt.fi/documents/2956369/3875431/100+vuotta+pient%C3%A4+avotaloutta.pdf/2b86f28b-c227-42e9-8618-dd75ef944498
Julkistustilaisuudessa (27.11) kuullut esitykset:
http://www.slideshare.net/vatt_tutkimus/100-vuotta-pient-avotaloutta-tutkimushankkeen-tulokset
Julkistus- ja keskustelutilaisuudessa 27.11.2017 esitetyt tutkimustulokset. Tuloksiaan esittelivät:
Sakari Heikkinen ja Juhana Aunesluoma (HY): Suomen ulkomaankaupan pitkä linja
Pertti Haaparanta (Aalto): Euron ja globaalin talouskriisin vaikutukset Suomen ulkomaankauppaan
Saara Tamminen (VATT) ja Katariina Nilsson Hakkala (Etla): Miten mitata vientiä: bruttovientiluvut vai kotimainen arvonlisäys? 2000-luvun trendit
Tutkimusraportin "100 vuotta pientä avotaloutta" löydät täältä:
http://vatt.fi/100-vuotta-pienta-avotaloutta
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.
Palvelualojen työnantajat PALTAn suhdannekatsaus 1/2013 julkistettiin 21.5.2013. Katsauksen luvut perustuvat 15.5.2013 tilanteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksia neljä kertaa vuodessa.
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
Suomen kokonaistuotannon kasvu kiihtyi merkittävästi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä huolimatta kansainvälisen taloutta jatkuvasti uhkaavasta epävarmuudesta. Kun kokonaistuotanto vielä supistui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, niin se kasvoi tuotannon suhdannekuvaajan mukaan toisella neljänneksellä runsaat kolme prosenttia alkuvuodesta ja noin viisi prosenttia viime vuodesta. Hyppäyksellinen muutos vaikuttaa tuotannon vuosimuutosta kuvaaviin lukuihin aina ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle saakka, vaikka kasvuvauhti hidastuisikin tästä eteenpäin. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että Suomen talouskasvu pysyy jatkossa kohtuullisena. Bruttokansantuote kasvaa tätä vuonna 3,7 prosenttia, kun kevään (8.4.) ennuste oli 3 prosenttia. Ensi vuotta koskeva bkt:n kasvuennuste on 3,7 prosenttia ja näin vain 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin viimekeväinen arvio.
Majoitusmatkailun kehitys uudellamaalla 2014 Uudenmaan LiittoJukka Punamäki
Uudenmaan liiton tekemä tutkimus 2014. Alkuperäinen luettavissa täältä: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/13416/Majoitusmatkailun_kehitys_Uudellamaalla_E129-2014.pdf
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Suhdannenäkymät ovat heikentyneet viime keväästä myös Suomen osalta. Tämä näkyy talouskasvun hidastumisena. Pääsyy heikentyneeseen taloustilanteeseen on Euroopan velkakriisi ja sen aikaansaama rauhattomuus rahoitusmarkkinoilla. Euroopan velkakriisi on lisännyt kotitalouksien ja yritysten pidättyväisyyttä kuluttamisessa ja investoinneissa ei vain Euroopassa vaan myös sen ulkopuolella. Finanssipolitiikan kiristyminen euroalueen kriisimaissa on myös vaikuttanut laajemminkin ja suistanut ainakin kriisimaat taantumaan. Maailmantalouteen voivat vaikuttaa negatiivisesti myös USA:n poliittiset ongelmat sekä Aasian maiden riittämättömät toimet talouskasvun vauhdittamiseksi uudelleen.
Vaikean ja syvän eurokriisin lievittämisessä on edistytty loppukesällä. Näillä näkymin Euroopan velkakriisi on laantumassa niin, että talouskasvun edellytykset vahvistuvat Euroopassa ja laajemminkin kansainvälisessä taloudessa. Heikosta kotimaisesta kysynnästä kärsivä Euroopan talous tukeutuu joka tapauksessa sen ulkopuolisiin maihin, joissa taloustilanne on Eurooppaa selvästi parempi.
Avoimen talouskriisin ja syvän taantuman mahdollisuutta ei toisaalta voida sulkea pois. Jos euromaiden hallitukset ja EKP eivät kykene tekemään päätöksiä, jotka verraten nopeasti tukisivat kriisimaiden pankkien ja valtioiden rahoitusmahdollisuuksia, euroalueen taantuma vain syvenisi sekä tekisi alueen taloudesta entistä haavoittuvaisemman. Tällöin myös edellytykset taloutta tukeviin poliittisiin ratkaisuihin heikkenisivät. Tämän tien päässä on valuuttaunionin hallitsematon hajoaminen, mikä johtaisi väliaikaiseen investointilamaan ja veisi myös Keski- ja Pohjois-Euroopan syvään taantumaan.
Näillä näkymin valuuttaunioni kuitenkin pysyy koossa ja rahoitusmarkkinat ovat rauhoittumassa. Tämä osaltaan johtaa siihen, että kansainvälisen talouden näkymät alkavat kirkastua aikaisintaan tämän vuoden lopulla ja viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Tähän suuntaan vaikuttavat myös kehittyvien maiden hallitusten elvytystoimet. Tällöin Suomen bkt kasvaisi tänä vuonna 1,4 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvun hidastuessa talouskasvun vauhdittuminen perustuu viennin elpymiseen.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen.
SAK:n kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro. SAK:n julkaisusarja.
Työelämän laatua ja tuottavuutta on kehitettävä samanaikaisesti. Tuottavuudessa on haettava
kestävää ja pitkän aikavälin kasvua, joka vaatii työelämältä inhimillisyyttä.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian uudistamisesta ja Suomen talouden näkymistä
Helsinki, 13.11.2020
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
Suomen kokonaistuotannon kasvu kiihtyi merkittävästi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä huolimatta kansainvälisen taloutta jatkuvasti uhkaavasta epävarmuudesta. Kun kokonaistuotanto vielä supistui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, niin se kasvoi tuotannon suhdannekuvaajan mukaan toisella neljänneksellä runsaat kolme prosenttia alkuvuodesta ja noin viisi prosenttia viime vuodesta. Hyppäyksellinen muutos vaikuttaa tuotannon vuosimuutosta kuvaaviin lukuihin aina ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle saakka, vaikka kasvuvauhti hidastuisikin tästä eteenpäin. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että Suomen talouskasvu pysyy jatkossa kohtuullisena. Bruttokansantuote kasvaa tätä vuonna 3,7 prosenttia, kun kevään (8.4.) ennuste oli 3 prosenttia. Ensi vuotta koskeva bkt:n kasvuennuste on 3,7 prosenttia ja näin vain 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin viimekeväinen arvio.
Majoitusmatkailun kehitys uudellamaalla 2014 Uudenmaan LiittoJukka Punamäki
Uudenmaan liiton tekemä tutkimus 2014. Alkuperäinen luettavissa täältä: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/13416/Majoitusmatkailun_kehitys_Uudellamaalla_E129-2014.pdf
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Suhdannenäkymät ovat heikentyneet viime keväästä myös Suomen osalta. Tämä näkyy talouskasvun hidastumisena. Pääsyy heikentyneeseen taloustilanteeseen on Euroopan velkakriisi ja sen aikaansaama rauhattomuus rahoitusmarkkinoilla. Euroopan velkakriisi on lisännyt kotitalouksien ja yritysten pidättyväisyyttä kuluttamisessa ja investoinneissa ei vain Euroopassa vaan myös sen ulkopuolella. Finanssipolitiikan kiristyminen euroalueen kriisimaissa on myös vaikuttanut laajemminkin ja suistanut ainakin kriisimaat taantumaan. Maailmantalouteen voivat vaikuttaa negatiivisesti myös USA:n poliittiset ongelmat sekä Aasian maiden riittämättömät toimet talouskasvun vauhdittamiseksi uudelleen.
Vaikean ja syvän eurokriisin lievittämisessä on edistytty loppukesällä. Näillä näkymin Euroopan velkakriisi on laantumassa niin, että talouskasvun edellytykset vahvistuvat Euroopassa ja laajemminkin kansainvälisessä taloudessa. Heikosta kotimaisesta kysynnästä kärsivä Euroopan talous tukeutuu joka tapauksessa sen ulkopuolisiin maihin, joissa taloustilanne on Eurooppaa selvästi parempi.
Avoimen talouskriisin ja syvän taantuman mahdollisuutta ei toisaalta voida sulkea pois. Jos euromaiden hallitukset ja EKP eivät kykene tekemään päätöksiä, jotka verraten nopeasti tukisivat kriisimaiden pankkien ja valtioiden rahoitusmahdollisuuksia, euroalueen taantuma vain syvenisi sekä tekisi alueen taloudesta entistä haavoittuvaisemman. Tällöin myös edellytykset taloutta tukeviin poliittisiin ratkaisuihin heikkenisivät. Tämän tien päässä on valuuttaunionin hallitsematon hajoaminen, mikä johtaisi väliaikaiseen investointilamaan ja veisi myös Keski- ja Pohjois-Euroopan syvään taantumaan.
Näillä näkymin valuuttaunioni kuitenkin pysyy koossa ja rahoitusmarkkinat ovat rauhoittumassa. Tämä osaltaan johtaa siihen, että kansainvälisen talouden näkymät alkavat kirkastua aikaisintaan tämän vuoden lopulla ja viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Tähän suuntaan vaikuttavat myös kehittyvien maiden hallitusten elvytystoimet. Tällöin Suomen bkt kasvaisi tänä vuonna 1,4 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvun hidastuessa talouskasvun vauhdittuminen perustuu viennin elpymiseen.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen.
SAK:n kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro. SAK:n julkaisusarja.
Työelämän laatua ja tuottavuutta on kehitettävä samanaikaisesti. Tuottavuudessa on haettava
kestävää ja pitkän aikavälin kasvua, joka vaatii työelämältä inhimillisyyttä.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian uudistamisesta ja Suomen talouden näkymistä
Helsinki, 13.11.2020
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.5.2014 tilanteeseen.
Esitys pidettiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan viestintäkoulutuksessa 25.8.2022. Lisätietoja toiminnasta: https://tietokayttoon.fi/etusivu
Esitys pidettiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan viestintäkoulutuksessa 25.8.2022.
Lisätietoja toiminnasta: https://tietokayttoon.fi/etusivu
Esitys pidettiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan viestintäkoulutuksessa 25.8.2022.
Lisätietoja toiminnasta: https://tietokayttoon.fi/etusivu
Esitys pidettiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan viestintäkoulutuksessa 25.8.2022.
Lisätietoja toiminnasta: https://tietokayttoon.fi/etusivu
Esitys pidettiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan viestintäkoulutuksessa 25.8.2022.
Lisätietoja toiminnasta: https://tietokayttoon.fi/etusivu
Esitys pidettiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan viestintäkoulutuksessa 25.8.2022.
Lisätietoja toiminnasta: https://tietokayttoon.fi/etusivu
Arvio covid 19 pandemian johtamisesta ja hallinnosta syksystä 2020 syksyyn 2021.
Esitys pidettiin 12.4.2022 webinaarissa, jossa esiteltiin arvioinnin tuloksia.
Lisätietoja arviointihankkeesta: https://tietokayttoon.fi/-/covid-19-arvio-pandemian-hallinnan-johtamisesta-suomessa.
Esitys perustuu tutkimukseen, joka toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa. Esitetty aamukahvitilaisuudessa 8.5.2019.
Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/tutkimustiedon-hyodyntamisen-hyvat-kaytannot-lainvalmistelussa-kohti-parempaa-saantelya-
Esitys pidettiin 22.3.2019 järjestetyssä rakentamisalan kilpailukykyä ja uusiutumista tarkastelleessa tilaisuudessa.
Lisätiedot tutkimushankkeesta: https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/rakennusalan-kilpailukyky-ja-uudistuminen
POLKU2030-hankkeen päätavoitteina oli tuottaa riippumaton ja kokonaisvaltainen näkemys Suomen kestävän kehityksen politiikasta, erityisesti Suomen kansallisen politiikan, Agenda2030:n toimeenpanon ja ulkopolitiikan osalta sekä tuottaa konkreettisia suosituksia Suomen kestävän kehityksen politiikan jatkosuunnista.
Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/kehittava-arviointi-suomen-kestavan-kehityksen-politiikasta-ja-muutospoluista-polku-2030-
Sirpa Virta, Ari-Elmeri Hyvönen ja Tapio Juntunen esittelivät valtioneuvoston tilaaman, resilienssiä tarkastelleen tutkimuksen tuloksia 7.2.2019 järjestetyssä tilaisuudessa.
Crisis Management Initiativen toiminnanjohtaja Tuija Talvitie pitää keynote-puheenvuoron rakentavasta dialogista ja kansainvälisten konfliktien ratkaisukeinoista. Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
Talouselämän toimituspäällikkö Marjo Ollikainen kertoo, mitä tiedotusvälineet odottavat tutkijalta ja miten tutkija voi rakentaa pitkäjänteisesti suhteita toimittajien kanssa. Mikä tutkimuksessa ja selvityksissä kiinnostaa mediaa? Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
More from Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (20)
3. # 1 A R V O N L I S Ä Y S K E R T O O
V I E N N I N M E R K I T Y K S E S T Ä
Ulkomaankaupan vaikutukset
Suomen talouden kasvuun ja
työllisyyteen perustuvat sen
luomaan kotimaiseen
arvonlisäykseen, ei viennin
bruttoarvoon.
Globaalit tuotantoketjut
ovat pirstoutuneet,
ja palveluviennin
merkitys kasvaa.
Tämä muuttaa sitä,
miten vienti
kansantaloudessa
vaikuttaa.
5. # 2 S U O M I O N O L L U T P I E N I
AV O TA L O U S 1 5 0 V U O T TA
Ulkomaankaupan suhde
bruttokansantuotteeseen
oli kansainvälisessä
vertailussa korkea jo
ensimmäisen globalisaatio-
kauden aikaan (1870 – 1913)
Viennin arvoketju oli täysin kotimainen.
Suomi vei tuotteita, jotka perustuivat kotimaisten raaka-
aineiden ja välituotteiden jalostamiseen, eli pääasiassa
metsätuotteita.
7. # 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S
V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T
91,8
88,4
84,1
82,3
70,2
75,9
69,4
72,2
58,0
62,2
93,8
30
40
50
60
70
80
90
100
1913
1928
1956
1959
1965
1970
1980
1982
1985
1989
1995
2000
2005
2010
2015
%
8. Arvonlisäyksen osuuden
lasku on yleinen trendi
kehittyneille maille. Se
johtuu tuotannon
kasvavasta
ulkoistamisesta.
# 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S
V I E N N I N B R U T T O A R V O S TA O N P I E N E N T Y N Y T
Korkeimmillaan
kotimaisen
arvonlisäyksen osuus
on ollut vuonna 2000,
jolloin se oli 29 %.
10. # 4 S U O M E N TA L O U S E I S U L K E U T U N U T
1 9 2 0 - J A 1 9 3 0 - L U V U I L L A
Samalla
viennin rakenne
yksipuolistui
metsätalouden
ja -teollisuuden
tuotteisiin
Suomen
ulkomaankauppa
suuntautui länteen
vanhan Venäjän
markkinoiden
kadottua
KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Suomi pysyi
verrattain avoimena
1930-luvun
sulkeutuvassa
maailman-
taloudessa
Maailmansota
pysäytti alkaneen
globalisaatio-
kehityksen. 1930-
luvun lama kiihdytti
protektionismia
12. # 5 T O I S E N M A A I L M A N S O D A N J Ä L K E I N E N
P R O T E K T I O N I S M I VA I K U T T I P I T K Ä Ä N
KUVA: VÄINÖ KANNISTO | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Sodan aikana
omaksuttiin toiminta-
tapa, jossa elinkeino-
elämän edustajat
toimivat kiinteässä
yhteistyössä valtion-
hallinnon kanssa Tämä näkyi vielä 1970-
ja 1980-luvuilla läntisiä
naapurimaita
suurempana
halukkuutena suojata
kotimaista teollisuutta
ulkomaiselta kilpailulta.
14. # 6 V I E N N I N R A K E N N E M O N I P U O L I S T U I
1 9 6 0 - L U V U LTA L Ä H T I E N
Viennin tuotevalikoima
monipuolistuu:
metsäteollisuuden
tuotteiden rinnalle
metalli-, kone- ja
kemianteollisuutta
Määrämaiden joukko
monipuolistuu:
vientiä yhä enemmän
eri Euroopan maihin
ja Euroopan
ulkopuolelle
Ruotsin
merkitys viennin
kohdemaana
kasvaa 1960-
luvulta lähtien
16. # 7 PA P E R I T U O T T E E T J A I T - PA LV E L U T
O VAT S U O M E N T Ä R K E I M M Ä T Y K S I T T Ä I S E T
V I E N N I N A R V O N L I S Ä N L Ä H T E E T
IT-palveluiden
vienti
11,4 %
Paperiteollisuuden
tuotteiden vienti
13 %
Viennin luomasta kotimaisesta arvonlisäyksestä
(vuonna 2016).
18. Vuonna 2015
puolet
elektroniikkateollisuuden
viennin bruttoarvosta oli
palveluiden
vientiä
ja vain toinen
puoli tavaravientiä
Palveluhyödykkeiden
vienti vastasi yli
36 %:sta
viennin kotimaisesta kokonais-
arvonlisäyksestä vuonna 2016.
Vuonna 2002 niiden osuus oli
vielä noin 20 prosenttia.
# 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä
S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S T A
19. # 8 V I E N N I N K O T I M A I S TA A R V O N L I S Ä Ä
S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N PA LV E L U I S T A
Kotimainen arvonlisäys
alhaisempaa
teollisuudessa kuin
palveluissa, sillä
teollisuudessa
ulkomaisten
välituotteiden käyttö
on yleisempää
Palvelutoimialojen
osuus viennin
arvonlisästä on
yleisesti kasvanut
kehittyneissä
maissa.
21. # 9 L A AT U O N E N T I S T Ä T Ä R K E Ä M P I
V I E N N I N M E N E S T Y S T E K I J Ä
60-70%
Suomeen jäävästä viennin
arvonlisäyksestä on viime
vuosina tullut sellaisten
tuotteiden viennistä, joissa
kilpaillaan ensisijaisesti laadulla
ja ominaisuuksilla sekä yrityksen
maineella.
Tällaisten palveluiden
viennistä saatava
kotimainen arvonlisäys on
2002-2015 kasvanut yli
2
-kertaiseksi
23. # 1 0 Y R I T Y S TA S O N T E K I J Ä T
O VAT T Ä R K E I T Ä V I E N N I S S Ä
Viennin keskittyneisyys on
edelleen suurta:
• Kuten muissa pienissä avotalouksissa, Suomessakin yksittäisten suurten yritysten
menestys voi vaikuttaa merkittävästi viennin luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen
20 suurimman
yrityksen osuudet
kotimaisesta
kokonaisarvon-
lisäyksestä
25. # 11 V I E N T I Y R I T Y S T E N T Y Ö N T E K I J Ä T
O VAT K E S K I M Ä Ä R Ä I S T Ä K O U L U T E T U M P I A
Koulutus-
tasolla
on suuri merkitys
viennin kotimaisen
arvonlisäyksen
karttumisessa
Palveluiden
vientiyrityksissä
työvoiman rakenne on
selkeästi erilainen kuin
tavaratuotannossa:
yli puolet korkeasti
koulutettuja (2014)
Suomessa on viime
vuosina kasvanut
lähinnä palveluiden
vienti. Tästä vastaavat
hyvin korkean
osaamistason
työntekijät
27. # 1 2 M A A I L M A N K A U P PA J Ä R J E S T E L M Ä
M Ä Ä R I T T Ä Ä S U O M E N V I E N N I N
T O I M I N TA Y M P Ä R I S T Ö N
Laajempi protektionismin
nousu voi hankaloittaa
erityisesti pk-yritysten
vientiä ja alentaa viennistä
saatavaa arvonlisäystä
Suomeen. Mahdollisuuksia
Suomelle
megatrendeistä:
digitalisaatio ja
cleantech-tuotteiden
kysynnän globaali
nousu.
29. # 1 3 E U R O O PA N R A H A L I I T T O E I O L E L I S Ä N N Y T
J Ä S E N M A I D E N V Ä L I S T Ä K A U P PA A
EU-jäsenyyden myötä
viennin luoma arvonlisäys
on noussut, mutta
euroalueella ei näytä olleen
merkittävää vaikutusta
jäsenmaiden väliseen
ulkomaankauppaan
Euroalueella on
saattanut olla
positiivinen vaikutus
Suomen käymään
kauppaan muiden
euromaiden kanssa
31. Suomen koko
viennin
vientimenestys
heikkeni paljon
vähemmän kuin
elektroniikka-
teollisuuden
Sujuva
rakennemuutos:
palveluviennin
kehittyminen edisti
talouden sopeutumista
elektroniikkateollisuuden
nopeaan romahdukseen
IT-palvelut
jopa paransivat
menestystään
# 1 4 G L O B A A L I F I N A N S S I K R I I S I VA I K U T T I
S U O M E N V I E N T I M E N E S T Y K S E E N
M O N I TA H O I S E S T I
Suomen
vientimenestys
heikkeni vuonna
2007 alkaneen
kriisin aikana,
kuten odotettua
Mutta:
vaikutukset
olivat erilaisia
eri toimialoilla
33. # 1 5 V I E N T I M E N E S T Y K S E E N TA R V I TA A N
M U U TA K I N K U I N H I N TA K I L PA I L U K Y K Y Ä
Suomessa on viime
aikoina kasvanut
lähinnä palveluiden
viennistä saatava
arvonlisäys
Tämän viennin
mahdollistavat
korkean
osaamistason
työntekijät
→ Jos halutaan
tukea yritysten
kilpailukykyä, monet
muutkin asiat
merkitsevät kuin
kustannukset
Palveluviennin
hyödykkeiden
kilpailussa
yrityskohtaiset tekijät,
kuten laatu, brändi ja
maine ratkaisevat