Rakentamisalan kilpailukyky ja uusiutuminen

Rakennusalan kilpailukyky ja
uudistuminen:
Round table 22.3.2019
Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa VNK/1764/48/2017
TUNI: Ari Ahonen, Juha-Matti Junnonen
BES Oy: Jukka Puhto
Etlatieto Oy: Jyrki Ali-Yrkkö, Martti Kulvik, Tero Kuusi, Mika Pajarinen

Sisällysluettelo
• Johdanto rakentamisalaan
• Suuruusluokkia
• Vanhenemisen ulottuvuudet
• Hallitsemattomat muutosvoimat
• esim. Uusi kaupungistuminen
• esim. Muutokset omistajuuksissa
• esim. Kestävä kehitys
• Hallittavat muutosvoimat
• esim. Digitalisaatio
• esim. Globaali kilpailukenttä
22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 2

Rakentamisala
pähkinänkuorissa
322.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto

• It-toimiala: noin 15 mrd
• Terveydenhuolto: noin 20 mrd
• Rakennusala: noin 25 mrd
Toimialojen luomia arvoja vuodessa

-15,0
-10,0
-5,0
0,0
5,0
10,0
15,0
1990 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 2016
Rakentaminen
Koko yrityssektori
Arvonlisäyksen volyymin muutos, %
Lähde: Tilastokeskus, tuottavuustutkimukset.

0%
20%
40%
60%
80%
100%
1950 1970 1980 1998
Betonielementtirakentaminen
mahdollisti asumistasomme
huiman nousun

1. Tekninen vanheneminen
2. Toiminnallinen vanheneminen
3. Kaupallinen vanheneminen
4. Maantieteellinen vanheneminen
Markkinakysynnän tarkastelu vanhenemisen kautta

22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 10Lähde: Macrobond/Rakennusteollisuus RT, Euroconstruct Rakentamisen suhdanne maaliskuu 2018
Diasarja 2

Rakentamisen
toimiala
Metsätalous
Kaivostoiminta
Mineraalit
Perusmetallit ja
metallituotteet
Puuteollisuus
Elektroniset välineet
Koneet ja laitteet
Kemikaalit
Muu teollisuus
Suunnittelu
Tukku- ja väh. kauppa
Kuljetus ja varastointi
Sähkö, kaasu ja vesi
Kiinteistötoiminta
Rahoitus
Muut palvelut
• Yhdellä rakennustyömaalla voi olla
monta sataa toimijaa
• Vaikutukset
• Innovatiivisuuteen
• Laatuun
• Tuottavuuteen
22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto 11
Rakentaminen on prosessina
äärimmäisen kompleksinen
Lähde: Tero Kuusi - Hyvää halvalla? Havaintoja rakentamisalan tuottavuudesta. RakKi Round table 22.3.2019
Rakentamisen karkea kaksijako:
’Kokoaminen’ ja ’Kaikki muu’

Rakennusalan EP-patenttihakemukset vuosina 2000-2014
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
Itävalta Ruotsi Suomi Tanska
Lukumäärä
Lähde: OECD:n patenttitilasto; kirjoittajien laskelmat.
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
Itävalta Ruotsi Suomi Tanska
Osuus maan kaikista pat.hak. (%)

0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Suomi
Itävalta
Tanska
Ruotsi
Tuottavuus (Arvonlisäys 1000 euroa vuoden 2010 hinnoin per kokoaikatyöllisten lkm)
Koko rakennusala
20.2.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Junnonen-Kulvik-Kuusi 13
Lähteet: Suomi: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto. Muut maat: Eurostat, Structural Business Statistics.

Digitalisaatio! - Rakennuksen laadun muodostuminen
Suunnittelun laatu
• suunnitteluratkaisut
• suunnitteluprosessi
• suunnitelma-
asiakirjat
Rakennuksen laatu
Toiminnallinen
laatu
Tekninen
laatu
Koettu laatu
Valmistuslaatu
• tuotantotekniikka
• työnsuunnittelu
• laadunvarmistus
• yhteistyö
• osaaminen
Rakennuttamisen laatu
• johtaminen
• toteutusmuodot
• osapuolet
valintaperusteet
• päätöksenteko
• valvonta
x x =

Digitalisaatio! - Rakennuksen laadun muodostuminen
Suunnittelun laatu
• suunnitelma-
asiakirjat
Rakennuksen laatu
Toiminnallinen
laatu
Tekninen
laatu
Koettu laatu
Valmistuslaatu
• laadunvarmistus
• yhteistyö
• osaaminen
• johtaminen
• toteutusmuodot
• osapuolet
valintaperusteet
• valvonta
x x =

Aloitettujen rakennushankkeiden kerrosala (100 000 m2)
Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus; kirjoittajien laskelmat
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
Muut kuin asuinrakennukset
Asuinrakennukset

Hallittavat ja hallitsemattomat muutosvoimat rakentamisalalla
• Uusi kaupungistuminen
• Muutokset omistajuuksissa
• Ympäristön muutos
• Ikääntyminen
• Glokalisaatio
• Digitalisaatio
• Alan sisäiset toimintatavan muutokset
• Esivalmistusasteen nousu
• Keskisuurten rakennusliikkeiden nousu
• Yhteistoiminnallisten urakkamuotojen
lisääntyminen
• Suhdannehuippu käsillä
• Globaali kilpailukenttä
• T&K-toiminta
HallittavatHallitsemattomat

Uusi
kaupungistuminen
– maantieteellinen
vanheneminen
1822.3.2019

Asuintalojen aloitettujen rakennushankkeiden kerrosala (100 000 m2)
0
5
10
15
20
25
30
35
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
Erilliset pientalot
Rivitalot
Asuinkerrostalot
Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus; kirjoittajien laskelmat

22.3.2019
Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-
Puhto
21

22.3.2019
Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-
Puhto
22

• Paikkaan sidottu
•  sijainti
•  tonttien saatavuus ja tonttien hinnat aina yhtä kriittisiä
• Helsingin kaupungilla kohteita joissa tontti 3 500 €/m2
Rakentamisalan keskeinen erityispiirre

Omistajuuden muutokset Suomen
rakennuskannassa 2522.3.2019

Asuinrakennukset
Muut kuin asuinrakennukset
- ulkomaiset kiinteistösijoitukset Suomeen

Ulkomaiset kiinteistösijoitukset Suomeen
• Näkyy kansantalouden pääomataseessa
• Ulkomaiset sijoitukset ovat Isojen poikien pelikenttä
• Velkavivutus
• Suomen työeläke-vakuutusyhtiöt
• ”Myydäänkö Suomi alihintaan ulos ja syntyy tytäryhtiötalous?”

Lähde: KTI Transaktioseuranta

Ulkomaiset kiinteistösijoitukset Suomeen
• Näkyy kansantalouden pääomataseessa
• Ulkomaiset sijoitukset ovat Isojen poikien pelikenttä
• Velkavivutus
• Suomen työeläke-vakuutusyhtiöt
• ”Myydäänkö Suomi alihintaan ulos ja syntyy tytäryhtiötalous?”
• Ei nyt sentään:
• Työllistänyt
• Suomi-sijoitukset kannattavia
• Omistamme suhteellisesti enemmän ulkomaita kuin ulkomaat meitä
•  Luonnollinen osa omistuksen kansainvälistymistä

Digitalisaatio - rakennuksen laadun muodostuminen
Suunnittelun laatu
• suunnitelma-
asiakirjat
Rakennuksen laatu
Toiminnallinen
laatu
Tekninen
laatu
Koettu laatu
Valmistuslaatu
• laadunvarmistus
• yhteistyö
• osaaminen
• johtaminen
• toteutusmuodot
• osapuolet
valintaperusteet
• valvonta
x x =

• Tuottavuuden parantaminen
• Asiakaskokemuksen parantaminen
• Datapohjaisen liiketoiminnan
kehittäminen
Digitalisaation mahdollisuudet rakentamisalalla
”…digitalisaatio on hyvä tehostamiskeino ja nyt kun on kova
resurssipula, niin itseasiassa tuo on yks keino meidän säätää
rekrytointia tai ei säätää vaan pärjätä kapasiteetin kanssa, niin
tehostetaan toimintaa digitalisoimalla.” (Konsultti)

• Asiakkailta tulee vähän vaatimuksia
digitaalisiin ratkaisuihin liittyen
Digitalisaation hidasteita
”…meiltä hädin tuskin pyydetään 3d-suunnittelua. Meille
rakennetaan tossa, avataan, just nyt oli tullu jo Caven romut sisälle,
niin rakennetaan oma Cave. Oma virtuaalitilaympäristö. Ei sitä
kukaan oo tilannu eikä ostaja maksa enempää, mut me
halutaan päästä siinä eteenpäin.” (Konsultti)

• Kehitys etenee säädösmaailman
kautta
• Uutta liiketoimintaa kestävä kehitys
ei ole juurikaan tuonut perinteisille
toimijoille
Kestävä kehitys
”Kestävä kehitys on ollu ikuinen megatrendi, mutta siinä mä en nää
mitään, vaikka energiatehokkuutta on valtiovallanki puolelta ja säännösten
puolelta kovasti haettu, niin ei se volyymia oo juurikaan tuonu…. Ei
meiltä kysytä eikä pyydetä elinkaarilaskentaa vieläkään.” (Konsultti)
Me on koitettu miettii tota kiertotalousnäkökulmaa aika paljon omasta
näkökulmasta. Meille tähän mennessä tää kestävä kehitys on ollu sillai
haastava, että on vaikee nähdä, miten siitä tulee bisnestä. (Suuri
rakennusliike)

• Elinkaarilaskenta mukaan uusiin kohteisiin
• Elinkaarihankkeiden suosiminen
• Mielekästä vain suurissa hankkeissa
• Rakennusliikkeiden pääkonttorit eivät välttämättä salli
Suosituksia julkiselle sektorille

Globaali
kilpailukenttä –
uudet avaukset

• Tilaajaosaaminen!
• Innovatiivisten ratkaisujen mahdollistaminen ja suosiminen tarjouskilpailuissa
• Myös riskinkanto, kun halutaan suosia täysin uusia rakenne-materiaalityyppejä
• Tilaajan pitää kyetä ennakoimaan tulevaisuutta
Suosituksia julkiselle sektorille

Onko meillä kysyntää uusille
innovaatioille?
”…onks tää vaan kerta kaikkiaan niin vaikee tää
rakennusmarkkina just tässä suhteessa, kun se hankintatapa
on sellanen et sä et pääse tarjoomaan edes sellasta
(innovatiivista ratkaisua).” (Keskisuuri rakennusliike)
” Sitä voi tietysti miettiä, että jos näin julkinen sektori etenee,
että ei vaadi mitään uutta, niin sitten ei kyllä saakkaan
mitään uutta.” (Konsultti)
”Kyl tilaajatki aika helposti hakee varmaa, vanhoja ratkaisuja.
Puhutaan et innovoidaan, mut sit kun tulee se et nyt pitäs tehä
tää, niin sielt tulee et otetaan varma turvallinen ratkasu, ei
oo riskejä.” (Konsultti)
”Ja tietenkin tällasella julkisella sektorilla jossa se
ajatusmaailma on se, että vaan varmaan päälle ja
riskittömästi innovatiivisuus ja varman päälle pelaaminen on
huono yhteistyön lähtökohta. Sä haluut välttää kaikkia riskejä,
onnistua ensimmäisellä kerralla ja sun on vaikee olla
kauheen innovatiivinen.” (Tilaaja)

”Et innovaatiota innovaation vuoksi, niin sehän ei oo järkevää ja
sit innovaatio sen suhteen että pystyn paremmin
osaoptimoimaan omaa osuuttani, niin se on pikkasen se
ongelma et kiinteistön omistajan näkökulmahan ois se, et
innovoitais sitä kokonaisuutta ja tavallaan sitä ketjua ja
nimenomaan käyttö-, ylläpitovaihetta ja niin pois päin.” (Tilaaja)
Osaoptimoidaan ja osainnovoidaan
”Kyllähän jokainen yritys tekee omaa tuotekehitys ja
innovaatiotoimintaa. Ja sitten riippuen siitä, onks kyse
tuoteteollisuudesta tai urakoitsijasta tai suunnittelijoista, niin
luonne on aika erilainen. Mut se, et me saatais se lopputuote
kilpailukykysemmäks, niin se vaatii entistä enemmän niitä
yhteisiä hankkeita.” (Rakennustuoteteollisuus)
”…optimoidaanko kokonaisuutta ja vielä siitä kiinteistön
elinkaaren ajalta vai palastellaanko pieniin osiin ja
kilpailutetaanko jokainen osa mahollisimman halvalla ja
toivotaan että siitä tulis paras mahollinen yhdistelmä niin kumpi
on paras tapa ja kumpi edistää tätä innovatiivisuutta ja näitä
uusia ratkasuja.” (Keskisuuri rakennusliike)

• S
”Että miten tilaajat vois sitten edistää rakennusalanyritysten
innovaatiotoimintaa, niin se on tää vaatiminen ja valmius maksaa siitä.
Et kyl mä nään sen et kyl aika monessa lähtökohtana pitäs olla
vaativa tilaaja, joka on tyytymätön ja vaikka asiat ois aika hyvin, niin
silti vois kysyä et voisko tän kuitenkin tehdä vielä paremmin ja oisko
tässä jotain.” (Tilaaja)
”Et siis se on se avain mun mielestä siinä, että jos halutaan muutosta
ja halutaan näitä juttuja niin se pitäs jotenkin speksata ja tilata eikä
niin että ei tarvii yksityiskohtasesti määritellä kaikkia asioita vaan
antaa sitten toimijoiden kertoa miten he sen toteuttaa mutta ne
tavotteet.” (Keskisuuri rakennusliike)
”Tavallaan se koko hankeprosessi et urakoitsijat pääsee sinne
aikasemmin mukaan ja otetaan se toimittajakentän tuntemus ja
kustannustuntemus. Se on must semmonen hyvä ja potentiaalinen
…, niin siellähän on siis tehty näitä innovaatioita ja on ihan hyviä
juttuja jotkut sinänsä saatu läpi siellä mutta sitä pitäs edistää.”
(Keskisuuri rakennusliike)
”…kyl se kehittäminen, siin täytyy olla tilaajat mukana. Et se et
kiinteistönomistajat odottelee että rakennusliikkeet tai suunnittelijat
innovoi valmiiks, ja sit sielt käydään vaan niinku salaattipöydästä
poimimassa parhaat eväät itelle, niin ei se niin toimi, kyl siinä täytyy
olla siis tilaajat mukana vaatimassa ja, että tän tyyppistä me
jotain halutaan ja me ollaan tästä valmiita maksamaan.” (Tilaaja)
Sitä saa mitä tilaa…
rsh-p.com

1. Julkisten tilaajien rooli edelläkävijänä
rakentamisessa – riskinkanto?
2. Hankintakäytännöt, jotka tukevat
yhteistyötä ja innovaatiotoimintaa
3. Kokeilukulttuurin ja alan startup-
yrittäjyyden tukeminen – tilaajan pitää
kyetä ennakoimaan tulevaisuutta
Julkisen sektorin rooli innovaatiotoiminnassa
”Et se ei oo vaan pelkkää bulkkivolyymin tuottamista vaan kyl
mun mielestä koko julkinen sektori, erityisesti suuret
kaupungit, valtio, isoimmat tahot, niin kyl meidän pitää
olla esimerkillisiä tilaajia. Ja meidän pitäisi myös kyetä
rahottamaan kohtuullisilla osilla tällasta innovaatiota,
kehitystoimintaa eikä vaan polkea paikallaan.” (Tilaaja)
”Ja tietysti sen rakennusteollisuuden ympärille tulleissa
startupeissa, nii sieltä löytyy ihan hyvä - niitä on paljon,
niitä on todella paljon. Ja siinä varmaan taas jälleen kerran
julkisella sektorilla vois jonkunmoinen rooli tämmösen
startup-teollisuuden, yrittämisen tukemisessa.”
(Talotekniikkaurakoitsija)
”Tää tilaajien toimintamalli ehkäsee innovaatioita.
Innovaatioita voidaan tehdä vaan siinä ketjussa, missä
me ollaan koko ketjussa mukana. Tää on oma kokemus 20
vuoden ajalta.”

Näkymiä rakentamisen
kansainvälistymiseen

0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan arvo (m€) 1980-2017
Arvo nimellisenä Arvo vuoden 2017 rahassa
Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan arvo
Lähteet: Rakennusteollisuus RT:n ja sen edeltäjien suhdannekatsaukset ao. vuosilta

Meillä on maailmanluokan osaamista
Perinteinen rakentamisen
projektivienti voidaan kuitenkin
unohtaa…
Yritykset monikansallistuvat
Pohjoismaat ja Länsi-Eurooppa
suomaisille kiinnostavia suuntia
Kansainvälistyminen
”Mä sanoisin, että laadullisesti meillä ei oo mitään hävettävää
oikeestaan millään osa-alueella. Monialaisuudessa me
hävitään, et jotkut maailman suurimmat pystyy, jotkut Icomit tai
vastaavat, niin nehän pystyy hoitamaan ihan kaikki…” (Konsultti)
”…semmonen projektivienti, että lähetään rakentaan jotakin,
niin en, niinku ihan paikan päälle ja hankitaan miehet sieltä, niin
en oikeen tiiä mistä se lisäarvo tulee.” (Keskisuuri
rakennusliike)
”…meillä ei vois sanoo, että vientitoimintaa tehdään, meillä vaan
satutaan toimimaan useammassa eri maassa.” (Talotekniikka)
”Suomalaisen rakennusalan yrityksen kansainvälistyminen, niin
projektinvientiin mä en enää usko.” (Suuri rakennusliike)
”…kyl se ehkä globaalisti tarkasteltuna tämmönen
projektiviennin aika on hiipumaan päin, et kaikki, oli sitten
suomalainen rakentaja tai tiedän, et on joitaki monikansallisia
yrityksiä muista maista, niin on tehneet niitä samoja ratkasuja, et
vähä se projektivientitoiminta on ajettu alas. Et kyl se on sitte
paikallisten toimesta.” (Suuri rakennusliike)

 Rakennustuotevienti
 Paikallisen yrityksen ostaminen tai
perustaminen
 Korkeatason asiantuntemuksen vienti
 Ohjelmisto-/alustaliiketoiminta
 Konseptivienti
 Esivalmisteiden valmistus
 Erikoiskohteiden kokonaistoimitukset
 Invest-In sijoitukset
Kansainvälistymisen keinoja
”…mut tolleen jos lähetään niche alueella joku…, että meillä on
varmuudella kansainvälisen tason osaamista, niin sillähän
voi mennä ihan minne vaan.” (Konsultti)
”Että suomalaisen osaamisen vienti ulkomaille niin
suunnitteluosaamisen, niin edelleen softa.” (Konsultti)
”Et ainut keino on sitte ostaa yrityksiä ja luoda se pohja sitä
kautta.” (Talotekniikkaurakoitsija)
”Enemmän on se, että sulla on tuotteita, jotka sää voit
valmistaa teollisuudessa järkevästi ja sitten viedä niitä, tai
sitte etabloitua sinne, jos saat jalansijaa.” (Keskisuuri
rakennusliike)
”Ehkä siin on enemmän sitten se konsepti tai osaamisen
vienti se juttu ja toisaalta tuotetaan paikallisilla resursseilla
siellä paikan päällä.” (Suuri rakennusliike)
”…meillä on muutama semmonen, jotka kasvaa siten jo
Ruotsissa taikka Saksassa, eli on ensin lähteny täältä
elementin tai moduulin tekijä, ja sitten tekee siellä paikallisesti
lähellä jotain kaupunkia, niin tekee niitä elementtejä, joita
sitten tehdään…” (Rakennustuoteteollisuus)

”…jos tästä lähtis joku tällänen, koska toihan on ihan keskeinen juttu, jos tästä lähtis joku tämmönen ajatusaihio liikenteeseen, että miten
Suomesta tehdään tälläsen älykkään rakentamisen kärkimaa, niin mä olisin enemmän kuin kiinnostunu tuleen keskustelemaan siitä, ja ehkä
siinä sitten oppis paremmin, että minkä systeemin kautta tätä lainsäädäntöä ja regulaatioita ja muita pystytään kehittämään, että se on, mä
näen, että se itse avaa huikean mahdollisuuden, oikeesti, ja tää on ehdottomasti vientituote, eli tällä me, ei maailmalla sen parempia ole kuin
Suomessakaan tässä vaiheessa.” (Rakennustuoteteollisuus)
Älykkäästä rakentamisesta vientituote?

Kiitos!
Lisätietoja:
juha-matti.junnonen@tuni.fi
martti.kulvik@etla.fi
tero.kuusi@etla.fi
jukka.puhto@bes.fi

Hyvää halvalla? Havaintoja rakentamisalan
tuottavuudesta
Tero Kuusi, Tutkimuspäällikkö, Etla
Rakentamisalan kilpailukyky ja uudistuminen –tapahtuma, 22.3.2019

22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto
Tuottavuus
laatuPanosmäärä
laatuäTuotosmäär
Tuottavuus



51

Suomi-rakentamisen
arvoa etsimässä

Rakentamisen omat
panokset
Ylävirran arvoketjun
panokset
Rakennusalan arvo ja
tuottavuus edellyttävät
arvoketjutarkastelua
tuottamat välituotteet
arvonlisä
Rakentamisen
arvonlisä
Rakentamisen
tuotos
Rakentamisen
kokonais-
panos

• Vuonna 2014 kotimainen ja
ulkomainen arvonlisä yhteensä 25
miljardia euroa.
• Rakentamisen toimialan osuus vain
45 %, loppu arvonlisä laajasta
arvoketjusta.
• Koko arvoketju olennainen
kilpailukyvyn luomisen kannalta.
Missä Suomen rakentamisen
arvo siis oikeastaan syntyy?
Rakentamisen
toimiala
45 %
Raaka-aineet
6 %
Teollisuus
19 %
Palvelut
30 %
Rakentamisen
toimiala
Metsätalous
Kaivostoiminta
Mineraalit
Perusmetallit ja
metallituotteet
Puuteollisuus
Elektroniset välineet
Koneet ja laitteet
Kemikaalit
Muu teollisuus
Suunnittelu
Tukku- ja väh. kauppa
Kuljetus ja varastointi
Sähkö, kaasu ja vesi
Kiinteistötoiminta
Rahoitus
Muut palvelut
Lähde: Kansainvälinen panos-tuotos taulukko (WIOD, www.wiod.org) sekä omat laskelmat perustuen Suomen rakentamisen toimialan tuotoksen poistamisen vaikutuksiin.

0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
SUOMI EU
Rakentamisen
toimialan arvonlisä 43 %
Rakentamisen
toimialan arvonlisä
keskimäärin 48 %
Maiden sisäinen arvonlisä
yhteensä keskimäärin
74 %
Suomalainen arvonlisä
yhteensä 78 %
Lähde: Kansainvälinen panos-tuotos taulukko (WIOD, www.wiod.org) sekä omat laskelmat perustuen eri maiden rakentamisen toimialan tuotoksen poistamisen vaikutuksiin
Arvoketjun rakenne 2001-2014, % kokonaisarvonlisästä
Muu arvoketju on suuressa roolissa myös verrokkimaissa

0
5
10
15
20
25
30
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Koko rakentamisen arvoketju Vain rakentamisen toimiala
Lähde: Kansainvälinen panos-tuotos taulukko (WIOD, www.wiod.org) sekä omat laskelmat perustuen Suomen rakentamisen toimialan tuotoksen poistamisen
vaikutuksiin. Rakentamisen toimialan arvonlisä perustuen kansantalouden tilinpitoon
Suomen rakentamisen arvoketjun ja toimialan arvonlisän kehitys 2001-2014, miljardia euroa
Arvonlisän kehitys Suomessa

22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto
Arvon ja tuottavuuden yhteys? -- 𝐓𝐨𝐢𝐦𝐢𝐚𝐥𝐚𝐧 x
𝐤𝐨𝐧𝐭𝐫𝐢𝐛𝐮𝐮𝐭𝐢𝐨 𝐭𝐮𝐨𝐭𝐭𝐚𝐯𝐮𝐮𝐝𝐞𝐧 𝐤𝐚𝐬𝐯𝐮𝐮𝐧:
57
𝑥: 𝑛 𝑎𝑟𝑣𝑜𝑛𝑙𝑖𝑠ä𝑜𝑠𝑢𝑢𝑠 𝑎𝑟𝑣𝑜𝑘𝑒𝑡𝑗𝑢𝑠𝑠𝑎 ∗ 𝛥
x: n arvonlisä
x: n työtunnit

0,57
0,62
-0,20
-0,10
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
0,50
0,60
0,70
SUOMI EU
Rakentamisen toimiala
keskimäärin -0,01
Arvoketju yhteensä
+0,50
Rakentamisen toimiala -0,13
Arvoketju yhteensä
keskimäärin +0,64
Lähde: Kansainvälinen panos-tuotos taulukko (WIOD, www.wiod.org) ja EU-KLEMS tuottavuusaineisto (www.euklems.org), sekä omat laskelmat perustuen
tuottavuuskehityksen (arvonlisä per työtunnit) painottamiseen rakentamisen arvoketjun arvonlisäpainoilla (ns. Törnqvist indeksi).
Keskimääräinen työn tuottavuuden ja sen komponenttien vuosikasvu 2000-2014, %-yksikköä.
Tuottavuuskasvu on jatkunut muun arvoketjun ansiosta
Kotimainen arvoketju
yhteensä
+0,31
Maiden sisäinen arvoketju
yhteensä keskimäärin
+0,37
Mistä kasvu muussa arvoketjussa syntyi?
Toimialat:
Raaka-aineet +0,08
Teollisuus + 0,16
Palvelut + 0,20
Tuotannontekijät:
Pääomainvestoinnit +0,09
Työpanoksen laatu + 0,05
Kokonaistuottavuus + 0,30

Entä laatu? Vahvoja mielipiteitä, vähemmän näyttöä
Asumisen ja rakentamisen laatutason
kasvu → tuottavuuden kasvun aliarviointi?
Rakentamisen laadusta tinkiminen
→ tuottavuuden kasvun yliarviointi?
0%
20%
40%
60%
80%
100% 1950
1970
1980
1998
Mahdollista. Esimerkiksi asuintalojen ominaisuuksien
kasvu on ollut voimakasta:
Mahdollista. Rakentamisella on huono maine, mutta
ala on kuitenkin mainettaan parempi:
Rakkihanke: Rakentamisen laatu näyttäisi kyselyiden
ja selvitysten mukaan olevan hyvällä tasolla.
Aineistona:
- Uudisasuntotuotantoa koskeva EPSI Rating Oy:n selvitys.
- Rakennusteollisuus RT:n tekemä rakennusyritysten
takuukustannusselvitys.
- Rakentamisen laatu RALA ry:n projektipalauteselvitys.
- Rakentamisen Laatu RALA ry:n ja Rakennusliiton tekemä
työntekijäkysely

Arvo ja tuottavuuskasvu paikannettiin
tuotantoketjujen ylävirrasta.
Keskeistä mm. infrastruktuuria,
innovaatiopolitiikkaa ja sääntelyä
koskevien päätöksien suunnittelussa.
Suomi-rakentamisen
arvoa etsimässä

Liitteet:
1. Alan sidosryhmien näkökulmia tuottavuuteen
ja sen parantamiseen
2. Ulkomaisilla ja Tilastokeskuksen datoilla
laskettuja tuottavuuden tunnuslukuja
61

• Paljon tuottamatonta tekemistä, hukkaa
• Ainutkertaiset tuotteet ja toimijaverkostot
• Tilaajien varovaisuus
• Eriytyneet toimijat (suunnittelu/toteutus)
• Pitkät alihankintaketjut ja osaoptimointi
• Rakentamisen byrokratia ja määräysten
erilaiset tulkinnat
• Jäykät työehtosopimukset
Rakennusalan tuottavuuden ongelmat
”Tilaajien toiminta ehkäisee tuottavuutta. Se tuottaa
monumenttiarkkitehtuuria, mutta monumenttiarkkitehtuuri ei
lisää tuottavuutta, koska aina tehää ensimmäistä kertaa
ikinä yksilöllisiä ratkaisuita, jotka on aina kalliimpi tehdä.” Iso
rakennusliike” (Suuri rakennusliike)
”Mut tota ehkä sitten tässä tulee nyt vähän näitä, mut kyl se
iso juttu on kyl tää koko hankeprosessi et se nimenomaan
tää, että tämä integrointi et kyl mä pidän sitä hyvänä
verrattuna tähän tavallaan, että tää tämmönen
pirstaloituminen ja osaoptimointi niin se on semmonen
iso tuottavuuden jarru ja sehän on nyt sellanen mihin
nimenomaan julkinen tilaaja voi vaikuttaa muuttamalla näitä
hankintatapojaan.” (Keskisuuri rakennusliike)

• Modulaarisuus ja esivalmistuksen lisääminen
• Tuotantoketjujen integrointi
• Laajemmat aluekehityskokonaisuudet
• Yhteistoiminnalliset toteutusmuodot / KVR / elinkaarimallit
• Digitaalisuus / digitaalinen tuotantoketju, automaatio, tekoäly
• Tarkempi työsuunnittelu
• Oma tuotanto vs. alihankinta
• Sääntelyn purkaminen / paikallinen sopiminen
• Pitkäjänteisyys infrainvestoinneissa
Tuottavuuden parantaminen
”Kyl siinä on valtava tuottavuushyöty. Mitä enemmän sä
pystyt tekee, siirtämään pois työmaalta tehtaalle, ni se
on parempi.” Suuri rakennusliike
”Mutta aidosti ne tuottavuuden elementit on siinä, että se
rakennusliike hankintaprosesseineen ja esivalmisteineen
on mukana ihan siinä tuotteen luonnissa.” Suuri
rakennusliike
”Sitte esivalmisteet on oikeesti aika iso asia.” (Suuri
rakennusliike)
”Sit alihankintapuoles on sellanenki näkökulma, että kun
joku porukka keskittyy johonki tietyntyyppiseen
tekemiseen, keskimäärin heidän tuottavuutensa
paranee.” (Suuri rakennusliike)
Se tuottavuushyöty, mikä kenties saavutetaan siinä
kohdassa, kun se ihminen työmaalla toimii, niin hävitään
hyvin nopeesti sillä hetkellä, kun työmaa loppuu ja
seuraavaa ei olekaan. (Suuri rakennusliike)

• Julkisten tilaajien hankintamallien/-osaamisen kehittäminen
• Julkisen sektorin edelläkävijäroolin vahvistaminen
• Muitakin tehtäviä kuin hankkia halvimmalla
• Säädösmaailman vähentäminen ja tulkintatapojen yhdenmukaistaminen
• Elinkaariajattelun kehittäminen myös julkisten tilaajien puolella
Tuottavuus ja laatu: Toimenpiteitä päättäjille

Työn tuottavuus, 1000 euroa vuoden 2010 hinnoin
Koko rakennusala
0
10
20
30
40
50
60
70
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018
Mikro
Pienet
Keskisuuret
Suuret
Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto; kirjoittajien laskelmat. Työn tuottavuus = Arvonlisäys/työllisten lkm. Deflaattorina on käytetty
kansantalouden tilinpidon toimialoittaista bruttoarvonlisäyksen hintaindeksiä (2010=100).

0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Suomi
Itävalta
Tanska
Ruotsi
Tuottavuus (Arvonlisäys 1000 euroa vuoden 2010 hinnoin per kokoaikatyöllisten lkm)
Koko rakennusala
Lähteet: Suomi: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto. Muut maat: Eurostat, Structural Business Statistics.

Työn tuottavuuden kehittyminen eri työlajeissa
12 työlajia, 35 vuotta, työlajien tuottavuus kehittynyt hyvin vähän
Työmenekkitiedostojen avulla laskettuna
Lähde: Koskenvesa, Tolonen, Koskela: Rakennustyön tuottavuuteen
vaikuttavien tekijöiden johtaminen
20.2.2019
Rakki: BES, Etla, TTY – Junnonen-Kulvik-Kuusi
67

Rakentamisalan kilpailukyky ja uudistuminen
Vuorovaikutustilaisuus 22.3. klo 12.00–13.30
Jukka Puhto, BES Oy

Rakentamisalan innovaatiot ja kansainvälisyys
Havaintoja haastattelututkimuksesta

Haastattelututkimuksen toteutus
• 25 haastattelua yhteensä
• Haastattelut toteutettu pääosin syksyllä
2018.
• Haastattelujen keskimääräinen kesto
vähän yli tunti
• Puolistrukturoituja teemahaastatteluja,
jotka litteroitu kirjalliseen muotoon
sanatarkasti
• Laadullinen analyysi, Grounded Theory –
koodaus
• Haastateltavat:
• 15 toimitusjohtajaa
• 1 hallituksen puheenjohtaja
• 1 hallituksen jäsen
• 1 kehitysjohtaja
• 3 liiketoimintajohtaja
• 1 kiinteistöjohtaja
• 1 rakennetun omaisuuden
hallintapäällikkö
• 2 rakennuttajapäällikköä

Haastatellut yritykset
• Tilaajat
• Senaatti
• Liikennevirasto
• Kesko
• HOAS x 2
• Helsingin kaupunki
• Ilmarinen
• Suuret rakennusliikkeet
• Skanska
• SRV
• YIT
• Destia
• Keskisuuret rakennusliikkeet
• Fira
• Lehto
• Consti
• Talotekniikkaurakoitsijat
• Caverion
• ARE
• Rakennustuoteteollisuus
• Halton
• Ensto
• Skaala
• SSAB
• Metsä Group
• Konsulttiyritykset
• A-Insinöörit
• Granlund
• Vahanen
• Ramboll
• Muut
• Tilaajavastuu

Haastatteluteemat
• Teema 1. Rakennusalan toimintaympäristön muutos ja siihen vaikuttavat tekijät
• Teema 2. Rakennusalan osaamistaso ja koulutus
• Teema 3. Rakentamisen laatu
• Teema 4. Rakentamisen tuottavuus ja kustannuskilpailukyky
• Teema 5. Rakennusalan innovaatiotoiminta ja kasvukilpailukyky
• Teema 6. Rakennusalan kansainvälinen kilpailukyky
• Teema 7. Julkisen sektorin rooli rakennusalan toiminnassa

Innovaatiotoiminta rakentamisessa

Alan
innovaatiotoiminta on
vähäistä?
”No, se on tietenkin aivan varmasti kaikki yksimielisiä siitä,
ettei tämä ole mitenkään kovin innovatiivinen ala.” (Tilaaja)
”…kyl tietenki moneen toimialaan kun vertaa, niin vaikka siinä
niinku T&K-toimintaan suunnattujen resurssien, varojen osuus
vaikkapa liikevaihdosta, niin sehän on ihan murto-osia, se on
prosentin kymmenyksiä rakennusalalla, ku sitte ku
lääketeollisuus niin on 10, 15 prosenttia liikevaihdostaki voi
mennä siihen.” (Suuri rakennusliike)
”Mutta et riittämätönhän se tällä hetkellä on, että selkeesti
enemmän pitäs olla siellä sitä innovaatiotoimintaa ja
kehittämistä yrityksessäkin.” (Suuri rakennusliike)
”Mutta kun ei vaan oo tilaajapuolelta ei, mä sanoisin, että
tilaajien innovaatiotoiminta on erittäin heikkoo, myös
julkisten. Ei vaan yksityisten, mutta ehkä julkisella pikkusen
parempi kuin yksityisellä itseasiassa, että siltä puolelta ei
synny vetoa, imua, että kaikki pitää tunkee niin ku täältä päin.”
(Konsultti)
”Kyllä meit on moitittu aina, että tää on samanlaista
betonisekoitteluu, mitä se oli 50-luvulla.” (Suuri
rakennusliike)

Tuotelähtöistä innovaatiotoimintaa ”Sitte rakennustuoteteollisuus tietenkin pystyy
innovoimaan ominaisuuksia niihin omiin tuotteisiin.
Sehän on näin. Mutta se suunnittelijoiden innovointikyky tai
mahdollisuus innovoida on aika rajallinen, koska heillä ei oo
mahdollisuutta ymmärtää sitä toteutettavuutta ja hinnottelua.
Rakennusmateriaaliteollisuus voi innovoida, rakentaja voi
innovoida, jos he on siinä koko ketjussa mukana. Mut se
innovaatio, minkä rakentaja voi tehdä pelkästää
rakentajan roolissa, niin kyllä se on tehty jo joku aika
sitte. Nykyset uudet pienet innovaatiot Leanin ja muiden
mukaan tulot, niin ne on vaikutukseltaa tosi minimaaliset. Ei
maksa vaivaa yrittää.” (Suuri rakennusliike)
”…asuntorakentaminen, niin siellähän rakentaja itse hyvin usein on
ikään kun se tilaaja, kryndaa kohteita ja siel on kaikki eväät olemassa, et
voi itse kehittää ihan niin paljon kun huvittaa. Ja onhan siellä toki
tapahtunukkin sitä, et on erilaisia konsepteja luotu…” (Suuri rakennusliike)
”Itsessään se innovaatiotoiminta, semmosta systemaattisesti
johdettua innovaatiotoimintaahan on aika vähän ja se
johtuu siitä niinku mä sanoin aikasemminkin, että se on hyvin
tekemislähtöistä se liiketoiminta, rakennetaan ja sitten ne
innovaatiot on tullu enemmän muiden tuottamina,
tuoteteollisuuden ja kaikkien näiden.” (Keskisuuri
rakennusliike)
”…ne, jotka omistaa ne tuotteet, niin ne tekee sitä
innovaatiotoimintaa.” (Keskisuuri rakennusliike)

1. Julkisten tilaajien rooli edelläkävijänä
rakentamisessa
2. Hankintakäytännöt, jotka tukevat
yhteistyötä ja innovaatiotoimintaa
3. Kokeilukulttuurin ja alan startup-
yrittäjyyden tukeminen
Julkisen sektorin rooli innovaatiotoiminnassa
”Et se ei oo vaan pelkkää bulkkivolyymin tuottamista vaan kyl
mun mielestä koko julkinen sektori, erityisesti suuret
kaupungit, valtio, isoimmat tahot, niin kyl meidän pitää
olla esimerkillisiä tilaajia. Ja meidän pitäisi myös kyetä
rahottamaan kohtuullisilla osilla tällasta innovaatiota,
kehitystoimintaa eikä vaan polkea paikallaan.” (Tilaaja)
”Ja tietysti sen rakennusteollisuuden ympärille tulleissa
startupeissa, nii sieltä löytyy ihan hyvä - niitä on paljon,
niitä on todella paljon. Ja siinä varmaan taas jälleen kerran
julkisella sektorilla vois jonkunmoinen rooli tämmösen
startup-teollisuuden, yrittämisen tukemisessa.”
(Talotekniikkaurakoitsija)
”Tää tilaajien toimintamalli ehkäsee innovaatioita.
Innovaatioita voidaan tehdä vaan siinä ketjussa, missä
me ollaan koko ketjussa mukana. Tää on oma kokemus 20
vuoden ajalta.”

0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan arvo (m€) 1980-2017
Arvo nimellisenä Arvo vuoden 2017 rahassa
Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan arvo
Lähteet: Rakennusteollisuus RT:n ja sen edeltäjien suhdannekatsaukset ao. vuosilta

Kadonneen laadun
metsästäjät

Kysely: Suomalaisen rakentamisen
hyvä maine on mennyttä (HS 17.10.2018)
Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että ennen rakennettiin
paremmin, käy ilmi Taloustutkimuksen toteuttamasta kyselystä.
Yhteensä 92 prosenttia vastaajista on melko tai täysin samaa mieltä
väitteestä, että kosteus- ja sisäilmaongelmat ovat suuri ongelma
Suomessa:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005865807.html
17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 88

17.10.2018
Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi -
Puhto
89
Lehtien kertomaa

…mutta ei tämä ole uutta
17.10.2018
Puhto
90

… eikä vain Suomessa
9117.10.2018
Puhto

17.10.2018
Puhto
95
Väitteemme:
Rakennusalan tilanne ei ole niin huono
kuin julkisuus antaa ymmärtää

• Yleinen mielikuva rakentamisen laadusta on yllättävän negatiivinen
• Mielikuva on kansainvälinen, ja laatuongelmat puheenaiheena 1800-luvulta saakka
• Julkinen keskustelu käydään pitkälti yksittäisten epäonnistuneiden kohteiden kautta,
ja niissä olevat ongelmat ja virheet heijastetaan koko toimialaan
• Julkisessa keskustelussa ei aina osata erotta toisistaan laatutasoa (= rakennuksen
ominaisuudet) ja laatua (= vastaavuus asetettuihin vaatimuksiin)
• Laatu käsitteenä on hyvin moniulotteinen ja sitä voidaan lähestyä useasta näkökulmasta
• Mikä on se mittakeppi, johon rakennuksen laatua verrataan
• Rakennusalan ammattilaisten käyttämät yleiset laatuvaatimukset vai itse kunkin vaatimukset?
Lähtökohdat
17.10.2018
Puhto
96

Rakennuksen laadun muodostuminen
Suunnittelun laatu
• suunnitelma-
asiakirjat
Rakennuksen laatu
Toiminnal-
linen laatu
Tekninen
laatu
Koettu laatu
Valmistuslaatu
• laadunvarmistus
• yhteistyö
• osaaminen
Rakennuttamisen
laatu
• johtaminen
• toteutusmuodot
• osapuolet
valintaperusteet
• valvonta
x x =
• Rakennuksen laatu ei muodostu pelkästään työmailla
• Tilaajan omat toimet ja tilaajan määrittämät toimintatavat ovat keskeinen osa
laatuketjua ja laadukasta toimintaa
• Erityisesti suunnittelun johtaminen ja ohjaus vaikuttaa hankkeen kokonaislaatuun
• Suunnittelun ajallinen hallinta pettää valitettavan usein, jolloin vaikutukset heijastuvat
työmaalle kiireenä ja laatuongelmina
17.10.2018
Puhto
97

Väitteemme:
1. Viralliset tuottavuustilastot eivät heijasta laatutasoa kattavasti
17.10.2018
Puhto
98

17.10.2018
Puhto
99
0%
20%
40%
60%
80%
100%
1950
1970
1980
1998
Asuinrakennusten ominaisuuksien yleistyminen yli ajan, % asuntokannasta
Asumisen laatutason loikka 1950  1980 ( 2019…):

1. Viralliset tuottavuustilastot eivät heijasta laatutasoa kattavasti
2. Toimintalogiikkaa ei täysin ymmärretä, vaan alaa tarkastellaan
osasektoreittain  laadun arvioiminen vaikeutuu entisestään: esim. mikä
oli suunniteltu laatu, ja saavutettiinko se = Rakentamisen laatu
17.10.2018
Puhto
100
Väitteemme:

• Uudisasuntotuotantoa koskevan EPSI Rating Oy:n selvityksen perusteella
• Tarkastelee loppuasiakkaan käsitystä asuntojen ja asuntotuottajien toimintojen ”laadukkuutta”
• Rakennusteollisuus RT:n tekemän rakennusyritysten takuukustannusten perusteella
• Tarkastelee rakennusyritysten takuuvirheitä ja niiden kustannuksia
• Rakentamisen laatu RALA ry:n projektipalautteen perusteella
• Tarkastelee hankeosapuolten toimintaa ja toimintojen ”laadukkuutta”
• Rakentamisen laatu RALA ry:n ja Rakennusliiton tekemän selvityksen perusteella
• Tarkastelee työntekijöiden näkemystä rakentamisen ”laadukkuudesta”
Laadun arvioinnin lähestymiskulmat
17.10.2018
Puhto
101

EPSI Rating Oy:n asiakastyytyväisyystutkimus
Loppuasiakkaan kokema laatu

Koettu tuotelaatu
83,5
76,0
78,4
69,8
86,1
40
50
60
70
80
90
100
Asunnon
pohjaratkaisu
Käytettyjen
materiaalien laatu
Asunnon
varustetaso
Asunnon
virheettömyys
Rakennusliike pysyi
aikataulussa
EPSI RATING INDEKSI 0-100
(huom. asteikko 40-100)
17.10.2018
Puhto
103
Lähde: EPSI rating 2018

Vertailu muihin toimialoihin
• Asiakastyytyväisyyden näkökulmasta
uudisasuntorakentaminen ei eroa muista
toimialoista mitenkään negatiivisesti
• Hajonta eri yritysten välillä on suhteellisen suuri
• Negatiivisina asioina on asunnoissa olevat
viimeistelyvirheet, yritysten vähäinen aloitteellisuus
ja aktiivisuus sekä luovutushetkellä asuntojen
epäsiisteys
17.10.2018
Puhto
104

17.10.2018
Puhto
105
Vertailu muihin toimialoihin: aikasarja

Rakennusteollisuus RT:n tekemä selvitys
urakoitsijoiden takuukustannuksista
Urakoitsijan näkemys

107
• Rakennusteollisuus RT:n
tekemän kyselyiden mukaan
takuuajan virhekustannukset
ovat vaihdelleet 0,6-1,4 %
tuotantokustannuksista
• Takuuajan jälkeiset
virhekustannukset (0,1-2,1 %)
17.10.2018
Puhto Lähde: Rakennusteollisuus RT
Missä ollaan laadun osalta
- takuukustannukset

Virhealttiit rakennusosat / työlajit
- osuus takuukustannuksista
15,2 %
11,2 %
7,6 % 6,7 % 5,5 % 3,3 % 2,6 % 2,4 % 2,3 % 2,0 %
41,2 %
26%
34%
41%
46% 50% 52% 55% 57% 59%
100%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Osuus kaikista takuuajan kustannuksista
Kumulatiivinen osuus takuuajan
kustannuksista
10817.10.2018
Puhto

• Takuukustannusten seuranta ja tilastointi ei ole yrityksissä vakiintunutta toimintaa eikä
yhtenäisiä tilastoperusteita ole  tiedot ovat suuntaa-antavia
• Vastauksia kyselyihin saadaan yleensä hyvin vähän, esim. Rakennusteollisuus RT:n
syksyllä 2016 tekemän kyselyn vastausprosentti oli vain 6 %
• Tietävätkö yritykset omia takuukustannuksiaan, seurataanko niitä, vastaavatko kyselyihin vain hyvät
yritykset?
• Takuukustannukset kertovat kuitenkin vain osan laatukustannuksista
• Valtaosa laaduttomuuden kustannuksista jää hämärän peittoon ja kyselyillä saavuttamatta
Missä ollaan laadun osalta
- takuukustannukset: varauksia
17.10.2018
Puhto
109

Laatuongelmien syitä
• Aikataulut
• Suunnittelu
• Työmaan toiminta
• Hankkeen hallinta ja yhteistyö
• Osaaminen
• Valvonta
• Urakoitsijoiden toiminta
• Hinta
• Rakennuttajan toiminta
• Asenne, kulttuuri
• Hallinto ja määräykset
• Aliurakoiden ketjutus
• Palkitseminen
• Kielitaito
• Asiakas
• Aliurakoitsijoiden toiminta ja ketjutus
• Työntekijöiden osaamattomuus
• Yhteisen kielen puuttuminen
• Huonot työvälineet
• Aikataulu
• Hinta
• Sopimattomat rakennusmateriaalit
110
Rakennusteollisuuden kysely 2012 Ulkomaisia syitä (Othman & Mydin,
2014)
17.10.2018
Puhto

Rakentamisen Laatu RALA ry:n projektipalaute
Yhteistoimintaan liittyvä onnistuminen

• Palautejärjestelmässä hankeosapuolet arvioivat toistensa onnistumista
• Laatunäkökulmana hankkeen sisäinen toiminnallinen laatu
Palautejärjestelmä viitekehys
Tilaaja
Rakennuttaja Pääurakoitsija
Suunnittelija
Aliurakoitsija
17.10.2018
Puhto
112

• Noin 6 000 palautetta 1 747 hankkeesta vuodesta 2008 lähtien
• Palautteiden keskiarvon mukaan osapuolet ovat onnistuneet toiminnassaan hyvin
• Rakennuttajien saamien palautteiden keskiarvo 4,0
• Suunnittelijat 3,7
• Pääurakoitsijat 3,9
• Pääsääntöisesti kaikki ovat tyytyväisiä toisten ammattitaitoon ja osaamiseen sekä
yhteistyöhön
• Suurimmat epäluulot kohdistuvat aliurakoitsijoiden ammattitaitoon
17.10.2018
Puhto
113
RALAn palautejärjestelmän tulokset:
toiminnallinen laatu

Rakentamisen Laatu RALA ry:n ja Rakennusliiton
tekemä kysely
Työntekijöiden näkemys

• Yhteistyössä Rakennusliiton ja Rakentamisen Laatu RALA ry:n kanssa
joulukuussa 2017.
• Vastauksia 2 641 kappaletta.
• Käytännön kokemuksia laadusta, sekä kartoittaa näkemyksiä laadun
kehitystarpeista ja keskeisistä ongelmista työmailla. Pyydettiin arvioimaan:
• väittämiä yhteensä 17 työmaan laatua kuvaavaan kysymykseen.
• sanallisesti rakentamisen laadun ongelmia, syitä ja keinoja ongelmien ratkaisemiseksi.
17.10.2018
Puhto
115
Työmaan laatu-kyselyn toteutus

3,7
3,6
3,9
4,0
3,1
2,9
3,0
3,2
3,4
3,3
3,8
3,7
4,0
3,5
3,4
3,6
3,3
1 2 3 4 5
Työmaahan perehdytys on ollut kattavaa
Työmaan ajalliset tavoitteet ovat olleet tiedossa
Oman työn ajalliset tavoitteet ovat olleet tiedossa
Työlle asetetut laadulliset vaatimukset ovat olleet tiedossa
Suunnitelmat ovat riittävän tarkat ja toteutuskelpoiset
Suunnitelmat ovat ajantasaisia ja ne on saatu oikeaan aikaan
Työ on sujunut ilman keskeytyksiä
Työssä tarvittavat tarvikkeet ovat saatavilla oikeaan aikaan ja ovat oikeilla…
Työmaa on siisti ja järjestyksessä
Työnjohto ja valvonta on riittävää
Työskentelyolosuhteet ovat turvalliset
Yhteistyö eri urakoitsijoiden työntekijöiden kanssa on sujuvaa
Työmaalla on hyvä henki
Työntekijöiden ehdotukset on otettu huomioon työn toteutuksessa
Työn lopputulos on tarkastettu ja työstä on annettu palaute
Nykyisella/viimeisellä työmaalla rakentamisen laatu on hyvää
Rakentamisen laatu on yleisesti Suomessa hyvä
Laadukas toteutus: keskiarvot
17.10.2018
Puhto
116Lähde: Rakennusliitto ja Rakentamisen Laatu RALA ry

Työn tekemiseen
liian vähän aikaa
49 %
Työntekijöiden
välinpitämättömyys omaan
ja toisten töihin
8 %
Riittämätön valvonta
8 %
Ulkomaalaisten työntekijät ja
kieliongelmat
5 %
Työnjohdon
osaamattomuus
5 %
Työmaahenkilöiden
ammattitaidottomuus
6 %
Tiedonpuute ja
heikko tiedonkulku
4 %
Suunnitelmien
puutteellisuus ja
viivästyminen
3 %
Suuri
aliurakointiaste
3 %
Materiaalien
yhteensopimattomuus
3 %
Puutteellinen
kosteudenhallinta
4 %
Voimakas hinnalla
kilpailuttaminen
2 %
Lähde: Rakennusliitto ja Rakentamisen Laatu RALA ry
Laatuongelmien syyt
Mistä laatuongelmat johtuvat?
Syyluokka Kpl %
Työn tekemiseen liian vähän aikaa 1262 49 %
Työntekijöiden välinpitämättömyys omaan ja toisten töihin 210 8 %
Riittämätön valvonta 193 8 %
Ulkomaalaisten työntekijät ja kieliongelmat 131 5 %
Työnjohdon osaamattomuus 125 5 %
Työmaahenkilöiden ammattitaidottomuus 152 6 %
Tiedonpuute ja heikko tiedonkulku 95 4 %
Suunnitelmien puutteellisuus ja viivästyminen 82 3 %
Suuri aliurakointiaste 74 3 %
Materiaalien yhteensopimattomuus 72 3 %
Puutteellinen kosteudenhallinta 113 4 %
Voimakas hinnalla kilpailuttaminen 54 2 %
2563
17.10.2018
Puhto
117

Laatuongelmien poistaminen
Mitkä ovat parhaat keinot nostaa suomalaisen
rakentamisen laatua?
Keinovalikoima Kpl %
Työn tekemiselle enemmän aikaa 896 40 %
Ammattitaidon arvostuksen ja koulutuksen lisääminen 393 17 %
Valvonnan lisääminen 311 14 %
Suomalaisten työntekijöiden lisääminen 259 11 %
Asennemuutos ja motivaation parantaminen 85 4 %
Aliurakoinnin vähentäminen 90 4 %
Palkkatason nostaminen 71 3 %
Tiedonkulun ja yhteistyön parantaminen 59 3 %
Materiaalien kehittäminen 59 3 %
Sääsuojien yleisempi käyttö 35 2 %
2258
Työn tekemiselle
enemmän aikaa
40 %
Ammattitaidon
arvostuksen ja
koulutuksen
lisääminen
17 %
Valvonnan
lisääminen
14 %
Suomalaisten
työntekijöiden
lisääminen
11 %
Asennemuutos
ja motivaation
parantaminen
4 %
Aliurakoinnin
vähentäminen
4 %
Palkkatason
nostaminen
3 %
Tiedonkulun ja
yhteistyön
parantaminen
3 %
Materiaalien
kehittäminen
3 %
Sääsuojien
yleisempi käyttö
2 %
17.10.2018
Puhto
118Lähde: Rakennusliitto ja Rakentamisen Laatu RALA ry

Yhteenvetona:
Suomen rakennusalan tilanne
vaikuttaisi paremmalta kuin
mikä mielikuvamme on
1. Suomalaisten asuntojen laatutaso on korkea, ja myös tuottavuus on kasvanut (ks.
erillinen kooste tuottavuudesta)
2. Uudisrakennusten asukkaat ovat tyytyväisiä asuntoihinsa, ja työmaalla
ammattilaiset arvioivat toistensa työtä varsin arvostavasti: suunniteltu laatutaso
tunnutaan saavutettavan kohtuullisen hyvin
3. Rakennusala on kyennyt vastaamaan jopa yllättävän tehokkaasti laatuun ja
asiakaskohtaamiseen liittyvään kritiikkiin, ja haastattelujemme perusteella valmius
korjaaviin toimenpiteisiin on säilynyt korkeana
17.10.2018
Puhto
119

• Laadulla kilpailu
• Julkiset laatumittarit (EPSI)
• Lean –tuotanto
• Digitaalisuus
• Korkeampi esivalmistusaste
• Yhteistoiminnalliset toteutusmuodot
• Vertikaalinen integraatio
Laadun parantamisen keinoja
”Mut et sit kun sä kysyit et miten laatua voitas kehittää, niin nyt
mä uskon tässä allianssimallissa tähän palkitsevuuteen. Eli
laadukas rakentaminen, jos se saadaan tekijöille kannattavaksi, et
sun kannattaa tehdä laadukasta, niin se voisi olla se tie jolla me ihan
oikeasti päästäs eteenpäin, nythän meidän malli on ollu aina se
pitkälti se et me rangaistaan laaduttomuudesta.” Tilaaja
”…kun siinä (virtautetussa tuotannossa) luovutetaan koko ajan niitä
ja se ei siedä sitä laatuvirhettä koska et sä voi tulla takasin
palaamaan ja korjailla niitä tämmösessä perinteisessä tuotannossa
mikä on sellasta väljempää.” Keskisuuri rakennusliike
”Sen takii se johtaa siihen, että mekin otamme koko ketjun itse
haltuun ja otamme toisenlaisen roolin kuin mitä on aikasemmin ollu
sekä tästä tuottavuusnäkökulmasta että laatunäkökulmasta.
Mehän tiedetää omasta tuotannosta, että
omaperusteisasuntotuotannossa meidän virheettömyysprosentti
on tosi hyvä.” Suuri rakennusliike

Rakentamisalan kilpailukyky ja uusiutuminen

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Rakentamisalan kilpailukyky ja uusiutuminen

Similar to Rakentamisalan kilpailukyky ja uusiutuminen (20)

More from Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

More from Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (20)

Rakentamisalan kilpailukyky ja uusiutuminen