Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa

1. 19.6.2012 Työpaja MTT & THL
Riitta-Maija Hämäläinen
Maaseutu, hyvinvointipalvelut,
sopimuksellisuus ja julkiset
hankinnat sosiaalisin
näkökulmin

2. Tästä on puhe…
• Palvelujen järjestämisestä
maaseutukaupungeissa, maaseudulla
• Uudet yritys- ja palvelumuodot lähipalveluissa
– Sopimuksellisuus
– Sosiaaliset näkökulmat hankinnoissa
– Sosiaaliset yritykset ja yhteiskunnalliset yritykset
– Yritysten yhteiskunnallinen vastuu
• Miten eteenpäin?
2

3. Kunta- ja palvelurakenneuudistus
• On kyettävä sovittamaan yhteen erilaisia palvelutarpeita – eri
väestöryhmien ja alueiden kannalta – priorisoimaan ja tekemään
valintoja
• Asukkaiden tilanteet ja arjen tarpeet: palvelujen saatavuus, laadukkuus
ja hyvät vaikutukset palveluja tarvitseville -> tarvitaan uusia
palvelumuotoja
• Julkisen sektorin lisäksi palveluja ovat tuottaneet erilaiset muut
toimijat: voittoa tuottavat ja tuottamattomat toimijat, yksityinen ja
kolmas sektori sekä omaiset ja läheiset
• Taloudellisiin ja laadukkaisiin palveluratkaisuihin pääseminen edellyttää
– harkittuja valintoja
– muutosprosessien määrätietoista johtamista sekä neuvottelutaitoja
– kykyä löytää paikallisiin olosuhteisiin toimivia ratkaisuja.
-> kestäviä ratkaisuja, luoda luottamus ja vakauttaa palveluja tarvitseville
asukkaille, viihtyvyyttä ja kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana.
3

4. Kunta ja palvelustrategia
• Palvelustrategiassa määritellään, miten kunnan asukkaiden
tarvitsemat palvelut turvataan – onko palvelustrategioita?
• Strategiassa määritellään myös se, millä tavoin ennalta
ehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta resursoidaan ja
järjestetään
• Strategia selkeyttää kuntatasolla sitä, kuka tuottaa palvelut:
kunta, yritykset vai kolmas sektori
• Palvelustrategia tuo luottamusta yksityissektorin palvelujen
kehittämiseen ja sen valmistelu edellyttää vuoropuhelua
yksityissektorin kanssa
4

5. Esimerkkejä ratkaisuista lähipalveluille
• Monialapalvelujen kehittämistä: yhteisötalonmiehet,
asiointiliikennesovellukset, liikkuvat monialapalvelut ja
palvelupäivät; sektorien ja ammattikuntien raja-aidat ylittäen
• Välittäjäorganisaation asiantuntemuksen avulla tuotteet
voidaan mahdollisesti räätälöidä toteutettavaksi
moniammatillisesti ja sektorirajat ylittäen: asiakas saa
tarvitsemansa palvelut tarpeiden mukaan räätälöitynä,
kokonaisena tuotteena; ei kokoelmana erillisiä töitä.
• Kyläpalvelukeskus kyläkaupan, koulun tai kylätalon
yhteydessä: kylän yhteisenä kokoontumistila ja eri toimijoiden
(julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) järjestämiä palveluja
(yhdistys-, osuuskunta- ja osakeyhtiöpohjaisia, sosiaalinen yritys
on yksi mahdollisuus toteuttaa palvelukeskustoimintaa) 5

6. Esimerkkejä ratkaisuista lähipalveluille
• Hoiva- ja hyvinvointipalveluissa on mahdollisuuksia yrittäjien tai
yhdistysten ja yksityisten asukkaiden välisiin sekä kunnan ja yrittäjän
välisiin sopimuksiin
• Maaseudun turvallisuusratkaisut mm. päivystyksen järjestäminen ja
ruoka- tai ateriapalvelu
• Ikääntyvät ja ikäihmiset: varsin yksin ja kokevat turvattomuuden
tunnetta eikä apu ole välttämättä lähellä: Kotona asumista tuki
• Lasten iltapäivähoito, kotien siivouspalvelut, vanhusten kotihoito,
• Vanhusten pienkodit, asiointipalvelut, asiointiliikenne ja
liikuntapalvelut; konkreettisten töiden tekijät: talon ja saunan lämmitys,
lumenluonti, ulkoiluttaminen, yksinäisyyden ja turvattomuuden
lievittäminen, saattaminen ja asiointiapu.
• Vanhusten osalta ns. kevyt hoito, joka tarkoittaa seurustelua,
siivousta, nurmikon leikkausta, polttopuiden pilkkomista, verenpaineen
ottamista jne (ns kevyt hoidolla tarkoitetaan työtä, johon ei tarvita 6

7. 7

8. Työmarkkinat, sopimuksellisuus ja
lähipalvelut
8
Työmarkkinat:
osatyökyiset,
vammaiset,
pitkäaikaistyöttömät,
nuoret
Yritysten
yhteiskunnallinen
vastuu
Sosiaaliset ja
yhteiskunnalliset
yritykset
Kuntien maksamat
työmarkkinatuet –
pitkäaikaistyöttömyys –
palkkatuettu työ yms
Julkisten
hankintojen
sosiaaliset
näkökulmat ja
sosiaaliset
kriteerit

9. Sopimuksellisuus
• Toimintatapa, jossa pyritään joustavasti paikallisista tarpeista
lähtien täyttämään alueen palvelutarpeita
• Maaseudun piilevät ansiolähteet työksi ja palveluiksi: luodaan
uusia palveluita ja työpaikkoja kokoamalla pienistä yksittäisistä
työtehtävistä järkeviä kokonaisuuksia
• Kattaa yleensä palveluaukkoja
• Vaatii uutta ajattelutapaa
• Käsittää eri kokoisen toiminnan palkattomasta ”naapuriavusta”
kunnan kilpailutettuun palveluntarjontaan
• Keskeistä on kolmen toimijan yhteistyö eli julkisten
organisaatioiden, yksityisten yritysten ja henkilöiden sekä
yhdistysten toiminta yhdessä
• Resurssit yhdistämällä saadaan enemmän voimia kuin erikseen
toimimalla
9

10. Sopimuksellisuuden hyödyt
Kunnille:
• Palvelun tarjoaminen kunnan laita-alueilla helpottuu / Palvelut paranevat
• Säästöt palveluiden tuotannossa
• Työllisyys paranee
• Käyttäjien näkemysten esilletulo
Yrityksille:
• Mahdollisuus uuteen liiketoimintaan tai nykyisen laajentamiseen
• Avaa toimintamahdollisuuksia erityyppisille yritysmuodoille, kuten yhteisöllinen,
voittoa tavoittelematon yritys (yhteiskunnallinen yritys) tai palveluosuuskunta
Yhdistyksille:
• Mahdollisuus tulon hankintaan
• Oman kylän palveluiden paraneminen
• Mahdollisuus palkattuun henkilökuntaan
Asukkaille:
• Paremmat lähipalvelut
• Viihtyisyyden kasvu (maisema, palvelut)
• Työllistymismahdollisuus
10

11. HANKINTAVOLYYMEJA
• Kuntasektorin hankinnat n. 13-16 mrd. euroa/v
• Kuntasektori järjestää noin n. 8 000 tarjouskilpailua
• Hankintoja tekee noin 2 000 hankintayksikköä
(viranhaltijat, organisaatiot)
• Hankinnoissa painopiste siirtymässä bulkkitavarasta
laajoihin palveluhankintoihin
– Etelä-Karjalan hankintapalvelut 30 milj €/vuosi, josta 27%
palveluita, 57% kulutustarvikkeita ja 16% laitteita tai muita
kertainvestointeja
– Espoon kaupunki 700 milj. €/vuosi
– Tampereen kaupunki (ulkoisten palveluiden ostot) 408 milj.
€/vuosi 11

12. Käsitteet
• Sosiaaliset näkökohdat (laki): toimenpiteet, joilla taataan
perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen
noudattaminen. Sosiaalisia näkökohtia ovat myös heikommassa
asemassa olevien suojelemiseksi sekä syrjäytymisen estämiseksi
käytettävä positiivinen syrjintä tai muut kannustavat toimet
• Varsinaisessa kilpailutuksessa vertailuperusteisiin tai sopimusehtoihin
viitattaessa käytetään sosiaaliset kriteerit -käsitettä.
• Sosiaaliset näkökulmat –käsite sisältää myös strategisen
näkökulman, joka viittaa niihin arvovalintoihin, linjauksiin ja päätöksiin,
joiden pohjalta käytännön toteutusta hankintayksiköissä tehdään.
– Sosiaalisiin näkökulmiin viitataan yleensä sosiaalisesti vastuullisina
hankintoina
12

13. Kuntien rahoittama työmarkkinatuki 2010
(www.kelasto.fi ja Työmarkkinatukiseuranta)
13
Kaupunki Kuntien rahoittama
työmarkkinatuki (€)
Yli 500 päivää
työttömänä olleet
henkilöt
Espoo 4 333 586 1 682
Kouvola 2 207 082 1 092
Lappeenranta 2 268 782 1 112
Oulu 5 276 607 2 381
Tampere 11 777 965 4 166
Helsinki 17 184 146 6 615
Vantaa 6 234 223 2 702

14. Keski-Suomi
Työmarkkinatukimaksut kunnissa 2010
Kunta Saajat
Maksetut
etuudet € Korvatut päivät
Kunnan osuus
€
Keski-Suomi 4 765 18 918 122 729 909 9 459 061
Hankasalmi 66 192 919 7 509 96 460
Joutsa 56 192 373 7 561 96 186
Kannonkoski 18 55 286 2 342 27 643
Karstula 81 225 585 8 981 112 793
Kinnula 6 10 214 390 5 107
Kivijärvi 26 53 831 2 138 26 915
Kyyjärvi 19 70 527 2 716 35 263
Luhanka 7 28 320 1 132 14 160
Multia 32 135 553 5 456 67 777
Petäjävesi 66 216 182 8 804 108 091
Pihtipudas 69 209 229 8 128 104 615
Toivakka 46 184 481 7 189 92 241
Uurainen 46 172 260 7 164 86 130
14

15. KINNULAN KUNNAN VÄLITYÖMARKKINAT
(Olavi Tuikkanen, Kinnulan kunta)
0 200 400 600 800
TUUMASTA TOIMEEN
TYÖPAJA
KINNULA MAHIS OY
TEOLLISUUS
SYRJÄYTYNEE
T
AMMATTITAIDON
PALAUTUS
TYÖHARJOITUS NORMAALI TYÖLLISTYMINEN
PÄIVÄÄ
TYÖVOIMAN KUNTOUTUSPERIAATTEET

16. Grantoftegaard Tanska
• Ballerupin kunta noin 30 min matkan päässä
Kööpenhaminasta
• Grantoftegaardin luomumaatila 1991: laiduntaminen
(lampaat, karjaa (lehmiä, sikoja, hevosia));
maatalousmatkailu: avoimet karjasuojat,
lammaskarsinat ja opastetut kierrokset; vuodesta
2001 Grantoftegaard säätiö, joka edistää modernia
luomumaataloutta liiketoiminnallisesti.
• Grantoftegaardia johtaa toimeenpaneva hallitus,
johtaja, tuotannon johtaja, sosiaalityöntekijä ja
kahdeksan projektijohtajaa päivittäistoimintoihin sekä
hallinnollinen johtaja. 16

17. Grantoftegaardin toiminnot:
1) maataloustuotanto (ympäristön ja rakennusten suojelu,
karjahoito laitumilla, viljelykasvien hoito ja kauppapuutarha);
2) myynti ja jakelu (maatalouskauppa, työntekijöiden ruokala ja
Traktörstedt pitopalvelu ja kahvila);
3) maatilamatkailun edistäminen (mm. erilaiset tapahtumat,
hevosajelut ja koulupalvelut);
4) sosiaalinen yritys (työttömien työllistäminen, työn ohjaus ja
testaus);
5) koulutus (käytännöllinen koulutus maatalouteen, erityiskoulutus
ala- ja yläasteen oppilaille ja liiketoiminnan opiskelijoille
harjoittelupaikka).
17

18. Grantoftegaardin sopimukset
• Ballerupin kunnan kanssa työllisyys- asioissa
• Metsä- ja luontovirasto (puisto/metsäalueiden
huolto)
• Ympäristöministeriö (vesialueiden ja
vedenottoalueiden huolto)
• Puolustusministeriö (lentokentän ymp. Hoito)
• Yksityiset henkilöt
• Grantoftegaardin viljelemän maan omistavat
Ballerupin kunta, muut lähikunnat ja yksityiset
18

19. Grantoftegaardissa 54 täysipäiväistä tehtävää
• 32 työpaikkaa työttömien aktivointiin ja kuntoutukseen
• 12 paikkaa erityiskoulutukseen maataloudessa,
kauppapuutarhassa ja pitopalvelussa; myös
harjoittelu, ammatillinen peruskoulutus ja
liiketoiminnan harjoittelupaikka
• 8 pysyvää työtoiminnan paikkaa (joustava työ niille,
joilla on pysyvä työkyvyn alenema)
• erityisopetusta pienryhmissä ala- ja yläasteen
oppilaille; 2 paikkaa erityisoppilaille
• harjoittelupaikkoja koulujen työelämään
tutustumisjaksoille
19

20. Viljelyaloista
• 204 hehtaaria öljykasveja, viljoja ja rehua
• 500 hehtaaria on laidunmaana ja heinällä
• Luonnonhoitoa laidunmailla 250 uuhella,
joista 100 lypsyuuhea sekä 50 emolehmää.
• Maatila tuottaa ruoan joihinkin päiväkoteihin
ja Grantofegaardin kahvilaan ja pitopalveluun
• Lisäksi pieni juustola&jäätelötehdas;
vihannes- ja juuresviljelykset; hunaja;
luomuliha 20

21. ETELÄ-SUOMEN PALVELUINNOVAATIOT
TULOKSIA JA SAAVUTUKSIA
• Hyvinvointipalvelujen avustavien tehtävien kartoitus ja
mallentaminen hoivapalveluissa ja kodeissa
• Työtehtävien etsiminen avoimilta työmarkkinoilta ja työvalmentajan
tehtävän laajentaminen yrityksien tukemiseen sekä töiden
räätälöinti
• Työvoiman palvelukeskusten rooli ohjata ja valmentaa hoiva- ja
hyvinvointialan yrityksiin avustaviin tehtäviin työntekijöitä (hankinnat)
• Opiskelun ja työelämän välisen nivelvaiheen tukeminen
• Palvelusetelin käytön laajentamismahdollisuuksia sosiaalisen
työllistämisen ja sosiaalisen yrittäjyyden edistämiseksi
• Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa: julkaisu, video ja
seminaarit
• Sosiaalisen yritystoiminnan dialogifoorumit
• Eurooppalaisten hyvien käytäntöjen kytkeminen
hyvinvointipalvelujen kehittämiseen (Tanska ja Espanja (Baskimaa))
21