SlideShare a Scribd company logo
1 of 19
Ammattiasemien väliset erot pitkissä
sairauspoissaoloissa
Johanna Pekkala
LL, KTM, tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto
5.12.2017
Pekkala J, Blomgren J, Pietiläinen O, Lahelma E, Rahkonen O. Occupational class differences in diagnostic-specific
sickness absence: a register-based study in the Finnish population, 2005-2014. BMC Public Health 2017;17:670.
Sairaudet, sairauspoissaolot ja ammattiasema
• Eniten Kelan sairauspäivärahan saajia
1. tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa
2. mielenterveyshäiriöissä
3. vammoissa
• Työntekijöillä sairauspoissaolojen riski 2-3-kertainen
ylempiin toimihenkilöihin verrattuna
• Sairauspoissaolojen eroista ja muutoksista sekä niiden
diagnostisista syistä ammattiasemittain vähän tietoa
koko työikäisessä väestössä Suomessa
Tutkimustavoitteet
1. Pitkien sairauspoissaolojen esiintyvyys (prevalenssi)
sairausryhmissä ammattiasemittain Suomessa
2005–2014
2. Ammattiasemien välisten absoluuttisten ja suhteellisten
erojen suuruus pitkissä sairauspoissaoloissa
sairausryhmittäin ja niissä tapahtuneet muutokset
Vuosittainen n
Naiset
658 148 – 694 142
Miehet
604 715 – 642 922
KELA
70%:n satunnaisotos
25-64-vuotiaista
suomalaisista
2004–2013
KELA
Sairauspäivärahajaksot
2005–2014
TILASTOKESKUS
Ammattiasema
vuosilta 2004–2013
(1) Työntekijät
(2) Alemmat toimihenkilöt
(3) Ylemmät toimihenkilöt
Sairausryhmät
Sairausryhmä ICD-10
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet M00-M99
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt F00-F99
Vammat S00-T98
Kasvaimet C00-D48
Hermoston sairaudet G00-G99
Sydän- ja verisuonisairaudet I00-I99
Hengityselinten sairaudet J00-J99
Ruoansulatuselinten sairaudet K00-K93
Muut sairaudet
Kaikki sairaudet
Menetelmät
1. Sairauspoissaolojen esiintyvyys ammattiasemittain naisilla
ja miehillä vuosittain
• kaikki sairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet,
mielenterveyden häiriöt ja vammat
• suora ikävakiointi
2. Ammattiasemien välisten absoluuttisten ja suhteellisten
erojen suuruus sairauspoissaolojen esiintyvyydessä
• eriarvoisuusindeksi SII (The Slope Index of Inequality)
• eriarvoisuusindeksi RII (The Relative Index of Inequality)
Ikävakioitu sairauspoissaolojen esiintyvyys (%):
kaikki sairaudet
ALEMMAT TOIMIHENKILÖT YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
NAISET
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
MIEHET
TYÖNTEKIJÄT
Ikävakioitu sairauspoissaolojen esiintyvyys (%):
tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
0
2
4
6
8
10
12
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
0
2
4
6
8
10
12
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
NAISET MIEHET
TYÖNTEKIJÄT ALEMMAT TOIMIHENKILÖT YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT
Ikävakioitu sairauspoissaolojen esiintyvyys (%):
mielenterveyden häiriöt
TYÖNTEKIJÄT ALEMMAT TOIMIHENKILÖT YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT
0
2
4
6
8
10
12
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
NAISET
0
2
4
6
8
10
12
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
MIEHET
Ikävakioitu sairauspoissaolojen esiintyvyys (%):
vammat
TYÖNTEKIJÄT ALEMMAT TOIMIHENKILÖT YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT
0
2
4
6
8
10
12
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
NAISET
0
2
4
6
8
10
12
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
MIEHET
NAISET: Ammattiasemien väliset absoluuttiset
erot sairauspoissaoloissa, ikävakioitu SII
0.00
0.02
0.04
0.06
0.08
0.10
0.12
0.14
2005 2008 2011 2014
0.00
0.02
0.04
0.06
0.08
0.10
0.12
0.14
2005 2008 2011 2014
0.00
0.02
0.04
0.06
0.08
0.10
0.12
0.14
2005 2008 2011 2014
0.00
0.02
0.04
0.06
0.08
0.10
0.12
0.14
2005 2008 2011 2014
KAIKKI
SAIRAUDET
TULES MIELEN-
TERVEYS
VAMMAT
p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille 0.8005p-arvo trendille 0.5135
SII > 0
NAISET: Ammattiasemien väliset suhteelliset erot
sairauspoissaoloissa, ikävakioitu RII (1/2)
KAIKKI
SAIRAUDET
TULES MIELEN-
TERVEYS
VAMMAT
p-arvo trendille 0.8737 p-arvo trendille 0.0570 p-arvo trendille 0.2226p-arvo trendille 0.2494
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
2005 2008 2011 2014
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
2005 2008 2011 2014
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
2005 2008 2011 2014
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
2005 2008 2011 2014
RII > 1
NAISET: Ammattiasemien väliset suhteelliset erot
sairauspoissaoloissa, ikävakioitu RII (2/2)
HERMOSTO
p-arvo trendille 0.0002 p-arvo trendille 0.0227 p-arvo trendille 0.6433p-arvo trendille < 0.0001
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
2005 2008 2011 2014
RII > 1
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
2005 2008 2011 2014
SYDÄN JA
VERISUONI
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
2005 2008 2011 2014
HENGITYS-
ELIMET
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
2005 2008 2011 2014
RUOAN-
SULATUSELIMET
MIEHET: Ammattiasemien väliset absoluuttiset
erot sairauspoissaoloissa, ikävakioitu SII
KAIKKI
SAIRAUDET
TULES
MIELEN-
TERVEYS VAMMAT
p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille < 0.0001p-arvo trendille 0.1907
0.00
0.02
0.04
0.06
0.08
0.10
0.12
0.14
0.16
2005 2008 2011 2014
0.00
0.02
0.04
0.06
0.08
0.10
0.12
0.14
0.16
2005 2008 2011 2014
0.00
0.02
0.04
0.06
0.08
0.10
0.12
0.14
0.16
2005 2008 2011 2014
SII ≈ 0
0.00
0.02
0.04
0.06
0.08
0.10
0.12
0.14
0.16
2005 2008 2011 2014
MIEHET: Ammattiasemien väliset suhteelliset
erot sairauspoissaoloissa, ikävakioitu RII (1/2)
KAIKKI
SAIRAUDET
TULES MIELEN-
TERVEYS VAMMAT
p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille < 0.0001p-arvo trendille 0.7980
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2005 2008 2011 2014
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2005 2008 2011 2014
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2005 2008 2011 2014
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2005 2008 2011 2014
RII > 1
MIEHET: Ammattiasemien väliset suhteelliset
erot sairauspoissaoloissa, ikävakioitu RII (2/2)
p-arvo trendille 0.6117 p-arvo trendille 0.3322 p-arvo trendille 0.0125p-arvo trendille 0.0329
HERMOSTO
SYDÄN JA
VERISUONI
HENGITYS-
ELIMET
RUOAN-
SULATUSELIMET
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2005 2008 2011 2014
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2005 2008 2011 2014
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2005 2008 2011 2014
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2005 2008 2011 2014
RII > 1
Yhteenveto
1. Alemmissa ammattiasemissa enemmän sairauspoissaoloja kuin ylemmissä
2. Erojen suuruus ja ajalliset muutokset vaihtelevat sairausryhmittäin:
 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet: suurimmat erot – erot kaventuneet
 Vammat: merkittävät erot – etenkin miehille, joilla (suhteelliset) erot
kaventuneet
 Mielenterveyshäiriöt: pienet ja vakaat erot
 Muissa tutkituissa sairausryhmissä (absoluuttiset) erot vähäisiä koko
tutkimusjakson ajan – hermoston sairauksissa suuret suhteelliset erot
Selityksiä eroilla ja muutoksille? -> Työn fyysiset ja psyykkiset vaatimukset ja
vaikutusmahdollisuudet, työn fyysisten vaatimusten keveneminen, työturvallisuuden
paraneminen, työntekijöiden valikoituminen, alkoholin hinnan muutokset (vammat),
taloussuhdanteet ja työttömyys
Toimenpiteiden kohdentaminen -> tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja vammoista johtuvat
sairauspoissaolot, alemmissa ammattiasemissa työskentelevät henkilöt
johanna.pekkala@helsinki.fi
Ammattiasemien väliset erot pitkissä sairauspoissaoloissa

More Related Content

Similar to Ammattiasemien väliset erot pitkissä sairauspoissaoloissa

Similar to Ammattiasemien väliset erot pitkissä sairauspoissaoloissa (7)

Sairaan ahdas kategoria
Sairaan ahdas kategoriaSairaan ahdas kategoria
Sairaan ahdas kategoria
 
Työkyvyttömyyseläkehakemukset ja -päätökset Suomessa – alueelliset erot 2009–...
Työkyvyttömyyseläkehakemukset ja -päätökset Suomessa – alueelliset erot 2009–...Työkyvyttömyyseläkehakemukset ja -päätökset Suomessa – alueelliset erot 2009–...
Työkyvyttömyyseläkehakemukset ja -päätökset Suomessa – alueelliset erot 2009–...
 
Työikäiset eläkkeensaajat - keitä he ovat?
Työikäiset eläkkeensaajat - keitä he ovat?Työikäiset eläkkeensaajat - keitä he ovat?
Työikäiset eläkkeensaajat - keitä he ovat?
 
Tyokyvyttomyyden yhteiskunnallinen merkitys
Tyokyvyttomyyden yhteiskunnallinen merkitysTyokyvyttomyyden yhteiskunnallinen merkitys
Tyokyvyttomyyden yhteiskunnallinen merkitys
 
Suomalaisen työntekijän hyvinvointi selvitys mattila 270314
Suomalaisen työntekijän hyvinvointi selvitys mattila 270314Suomalaisen työntekijän hyvinvointi selvitys mattila 270314
Suomalaisen työntekijän hyvinvointi selvitys mattila 270314
 
Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo kymmenen v...
Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo kymmenen v...Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo kymmenen v...
Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo kymmenen v...
 
Ketkä käyttävät sairausvakuutusetuuksia?
Ketkä käyttävät sairausvakuutusetuuksia?Ketkä käyttävät sairausvakuutusetuuksia?
Ketkä käyttävät sairausvakuutusetuuksia?
 

More from Kelan tutkimus / Research at Kela

Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitysTimo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitysKelan tutkimus / Research at Kela
 
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissäTapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissäKelan tutkimus / Research at Kela
 
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossaRiitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossaKelan tutkimus / Research at Kela
 
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...Kelan tutkimus / Research at Kela
 

More from Kelan tutkimus / Research at Kela (20)

Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitysTimo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
 
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
 
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
 
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
 
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissäTapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
 
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...
 
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossaRiitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
 
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
 
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
 
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
 
Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta
Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksestaMeneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta
Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta
 
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
 
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
 
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
 
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinat
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinatKuntoutuksen hankinnat ja markkinat
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinat
 
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsausEtämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
 
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...
 
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
 
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...
 
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
 

Ammattiasemien väliset erot pitkissä sairauspoissaoloissa

  • 1. Ammattiasemien väliset erot pitkissä sairauspoissaoloissa Johanna Pekkala LL, KTM, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto 5.12.2017 Pekkala J, Blomgren J, Pietiläinen O, Lahelma E, Rahkonen O. Occupational class differences in diagnostic-specific sickness absence: a register-based study in the Finnish population, 2005-2014. BMC Public Health 2017;17:670.
  • 2. Sairaudet, sairauspoissaolot ja ammattiasema • Eniten Kelan sairauspäivärahan saajia 1. tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa 2. mielenterveyshäiriöissä 3. vammoissa • Työntekijöillä sairauspoissaolojen riski 2-3-kertainen ylempiin toimihenkilöihin verrattuna • Sairauspoissaolojen eroista ja muutoksista sekä niiden diagnostisista syistä ammattiasemittain vähän tietoa koko työikäisessä väestössä Suomessa
  • 3. Tutkimustavoitteet 1. Pitkien sairauspoissaolojen esiintyvyys (prevalenssi) sairausryhmissä ammattiasemittain Suomessa 2005–2014 2. Ammattiasemien välisten absoluuttisten ja suhteellisten erojen suuruus pitkissä sairauspoissaoloissa sairausryhmittäin ja niissä tapahtuneet muutokset
  • 4. Vuosittainen n Naiset 658 148 – 694 142 Miehet 604 715 – 642 922 KELA 70%:n satunnaisotos 25-64-vuotiaista suomalaisista 2004–2013 KELA Sairauspäivärahajaksot 2005–2014 TILASTOKESKUS Ammattiasema vuosilta 2004–2013 (1) Työntekijät (2) Alemmat toimihenkilöt (3) Ylemmät toimihenkilöt
  • 5. Sairausryhmät Sairausryhmä ICD-10 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet M00-M99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt F00-F99 Vammat S00-T98 Kasvaimet C00-D48 Hermoston sairaudet G00-G99 Sydän- ja verisuonisairaudet I00-I99 Hengityselinten sairaudet J00-J99 Ruoansulatuselinten sairaudet K00-K93 Muut sairaudet Kaikki sairaudet
  • 6. Menetelmät 1. Sairauspoissaolojen esiintyvyys ammattiasemittain naisilla ja miehillä vuosittain • kaikki sairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt ja vammat • suora ikävakiointi 2. Ammattiasemien välisten absoluuttisten ja suhteellisten erojen suuruus sairauspoissaolojen esiintyvyydessä • eriarvoisuusindeksi SII (The Slope Index of Inequality) • eriarvoisuusindeksi RII (The Relative Index of Inequality)
  • 7. Ikävakioitu sairauspoissaolojen esiintyvyys (%): kaikki sairaudet ALEMMAT TOIMIHENKILÖT YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 NAISET 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MIEHET TYÖNTEKIJÄT
  • 8. Ikävakioitu sairauspoissaolojen esiintyvyys (%): tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 0 2 4 6 8 10 12 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0 2 4 6 8 10 12 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 NAISET MIEHET TYÖNTEKIJÄT ALEMMAT TOIMIHENKILÖT YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT
  • 9. Ikävakioitu sairauspoissaolojen esiintyvyys (%): mielenterveyden häiriöt TYÖNTEKIJÄT ALEMMAT TOIMIHENKILÖT YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT 0 2 4 6 8 10 12 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 NAISET 0 2 4 6 8 10 12 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MIEHET
  • 10. Ikävakioitu sairauspoissaolojen esiintyvyys (%): vammat TYÖNTEKIJÄT ALEMMAT TOIMIHENKILÖT YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT 0 2 4 6 8 10 12 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 NAISET 0 2 4 6 8 10 12 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MIEHET
  • 11. NAISET: Ammattiasemien väliset absoluuttiset erot sairauspoissaoloissa, ikävakioitu SII 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 0.14 2005 2008 2011 2014 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 0.14 2005 2008 2011 2014 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 0.14 2005 2008 2011 2014 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 0.14 2005 2008 2011 2014 KAIKKI SAIRAUDET TULES MIELEN- TERVEYS VAMMAT p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille 0.8005p-arvo trendille 0.5135 SII > 0
  • 12. NAISET: Ammattiasemien väliset suhteelliset erot sairauspoissaoloissa, ikävakioitu RII (1/2) KAIKKI SAIRAUDET TULES MIELEN- TERVEYS VAMMAT p-arvo trendille 0.8737 p-arvo trendille 0.0570 p-arvo trendille 0.2226p-arvo trendille 0.2494 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 2005 2008 2011 2014 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 2005 2008 2011 2014 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 2005 2008 2011 2014 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 2005 2008 2011 2014 RII > 1
  • 13. NAISET: Ammattiasemien väliset suhteelliset erot sairauspoissaoloissa, ikävakioitu RII (2/2) HERMOSTO p-arvo trendille 0.0002 p-arvo trendille 0.0227 p-arvo trendille 0.6433p-arvo trendille < 0.0001 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 2005 2008 2011 2014 RII > 1 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 2005 2008 2011 2014 SYDÄN JA VERISUONI 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 2005 2008 2011 2014 HENGITYS- ELIMET 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 2005 2008 2011 2014 RUOAN- SULATUSELIMET
  • 14. MIEHET: Ammattiasemien väliset absoluuttiset erot sairauspoissaoloissa, ikävakioitu SII KAIKKI SAIRAUDET TULES MIELEN- TERVEYS VAMMAT p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille < 0.0001p-arvo trendille 0.1907 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 0.14 0.16 2005 2008 2011 2014 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 0.14 0.16 2005 2008 2011 2014 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 0.14 0.16 2005 2008 2011 2014 SII ≈ 0 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 0.14 0.16 2005 2008 2011 2014
  • 15. MIEHET: Ammattiasemien väliset suhteelliset erot sairauspoissaoloissa, ikävakioitu RII (1/2) KAIKKI SAIRAUDET TULES MIELEN- TERVEYS VAMMAT p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille < 0.0001 p-arvo trendille < 0.0001p-arvo trendille 0.7980 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 2005 2008 2011 2014 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 2005 2008 2011 2014 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 2005 2008 2011 2014 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 2005 2008 2011 2014 RII > 1
  • 16. MIEHET: Ammattiasemien väliset suhteelliset erot sairauspoissaoloissa, ikävakioitu RII (2/2) p-arvo trendille 0.6117 p-arvo trendille 0.3322 p-arvo trendille 0.0125p-arvo trendille 0.0329 HERMOSTO SYDÄN JA VERISUONI HENGITYS- ELIMET RUOAN- SULATUSELIMET 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 2005 2008 2011 2014 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 2005 2008 2011 2014 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 2005 2008 2011 2014 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 2005 2008 2011 2014 RII > 1
  • 17. Yhteenveto 1. Alemmissa ammattiasemissa enemmän sairauspoissaoloja kuin ylemmissä 2. Erojen suuruus ja ajalliset muutokset vaihtelevat sairausryhmittäin:  Tuki- ja liikuntaelinsairaudet: suurimmat erot – erot kaventuneet  Vammat: merkittävät erot – etenkin miehille, joilla (suhteelliset) erot kaventuneet  Mielenterveyshäiriöt: pienet ja vakaat erot  Muissa tutkituissa sairausryhmissä (absoluuttiset) erot vähäisiä koko tutkimusjakson ajan – hermoston sairauksissa suuret suhteelliset erot Selityksiä eroilla ja muutoksille? -> Työn fyysiset ja psyykkiset vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet, työn fyysisten vaatimusten keveneminen, työturvallisuuden paraneminen, työntekijöiden valikoituminen, alkoholin hinnan muutokset (vammat), taloussuhdanteet ja työttömyys Toimenpiteiden kohdentaminen -> tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja vammoista johtuvat sairauspoissaolot, alemmissa ammattiasemissa työskentelevät henkilöt