Ohjauspolku lukioon

1. 1
Projektisuunnitelma
Lukiolaisen ohjauspolku
Turun Lyseon lukio
Johanna Levola-Lyytinen
14.1.14

2. 2
Projektisuunnitelma
Sisällysluettelo
1 Lähtökohdat ja tavoitteet...............................................................................3
1.1 Projektin lähtökohdat................................................................................................ 3
1.2 Projektin tavoitteet ja rajaus ................................................................................... 5
2. Projektin määrittely........................................................................................6
2.1 Projektin esiselvitykset ................................................................................................. 6
2.2 Projektin organisointi.................................................................................................... 8
2.3 Resurssit ......................................................................................................................... 9
2.4 Projektin vaiheistus ja aikataulu ................................................................................. 9
3 Projektin kustannukset ja rahoitus .............................................................10
3.1 Kustannukset ............................................................................................................... 10
3.2 Rahoitus........................................................................................................................ 10
4 Riskienhallinta ................................................................................................10
4.1 Riskien kartoitus .......................................................................................................... 10
4.2 Immateriaalioikeudet.................................................................................................. 10
5 Tuotekehitystyön toteutus ...........................................................................11
5.1 Konseptin suunnittelu ja toteutus............................................................................. 11
5.2 Pilotointi........................................................................................................................ 12
6 Kaupallistaminen............................................................................................12
6.1 Tuotteistaminen........................................................................................................... 13
6.2 Markkinointi.................................................................................................................. 13
7 Arviointi ...........................................................................................................13
Liitteet.................................................................................................................14

3. 3
1 Lähtökohdat ja tavoitteet
1.1 Projektin lähtökohdat
Kuvaan seuraavassa asioita, jotka ovat lähtökohtana projektin syntymiselle.
Lukiolaki
Lukiolain 2§ antaa lukioille tavoitteen:
Lukiokoulutuksen tavoitteet
Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi,
tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa
opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä
persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja
taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä
elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana.
Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.
Tämä tavoite on pohjana jokaisen lukion omalle toiminta-ajatukselle. Jos tavoitteen
jakaa eri osiin: Lukiokoulutuksen tavoitteena on
1. tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja
yhteiskunnan jäseniksi sekä
2. antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä
persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja
taitoja.
3. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen
ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana.
4. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.
Projektin lähtökohtana pidän sitä, että meillä on lukioissa järjestelmä kohtiin kaksi ja
neljä: kurssimuotoinen opetus arviointeineen ja vanhempainillat. Kohdista yksi ja kolme
meiltä puuttuu opiskelijaa tukeva ja ohjaava systeemi. Tarvitsemme ohjausjärjestelmän
- polun - viemään opiskelijan ensimmäisestä lukiosyksystä lakkiaisiin ja lukiolain
tavoitetilaan.
Uusi opetussuunnitelma
Vuonna 2016 on tarkoitus ottaa käyttöön uudet peruskoulun ja lukion
opetussuunnitelmat. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteluonnoksessa
(http://www.oph.fi/download/146131_Luonnos_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiksi_VALMIS_14_11_2012.pdf)
syksyltä 2012 on määritelty uusi oppimiskäsitys, joka todennäköisesti tulee olemaan
jokseenkin samansuuntainen tulevan lukion opetussuunnitelman kanssa. Alla
peruskoulun oppimiskäsityksestä poimintoja, joihin mielestäni oppilas tai opiskelija
tarvitsee järjestelmällistä tukea.
• Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan
ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa.
• Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppi reflektoimaan
oppimisprosessejaan, kokemuksiaan ja tunteitaan.
• Koska oppiminen on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua ja
näiden monipuolista arvioimista, oppimisprosessiin liittyy myös oppilaan tahto ja
kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä ja huomioida toimintansa seuraukset ja
vaikutukset kanssatoimijoihin. Yhdessä oppiminen edistää parhaimmillaan myös
erilaisia luovan ajattelun ja ongelmanratkaisun prosesseja, joiden kautta oppilas

4. 4
oppii vähitellen tiedostamaan kokemuksiaan ja tunnistamaan omia ja toisten
tunteita suhteessa opittaviin tietoihin, taitoihin ja toimintaan.
Yrittäjyyskasvatus: Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategia
Oman määritelmäni mukaan yhteiskunnan jäsenenä toimiminen edellyttää omaehtoista
ja sisäistä yrittäjyyttä. Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategian (http://varsinais-
suomi.yes-keskus.fi/yrittajyyskasvatuksen_strategia/) mukaisesti omaehtoisen yrittäjyyden tavoite on
auttaa yksilöä oppimaan yritteliäistä asennetta, ajattelu- ja toimintatapoja, jotta hän
osaisi johtaa itseään paremmin ja toimia vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena.
Sisäisen yrittäjyyden tavoite on lisätä oppijoiden yhdessä ajattelemisen, tekemisen ja
oppimisen taitoja, jotta opiskelijat oppivat työskentelemään yritteliäästi ja vastuullisesti
yhdessä toisten kanssa yhteisten tavoitteiden aikaansaamiseksi.
Yrittäjyyskasvatuksen strategian ehjä polku -toimintamallin mukaan lukiolaisen tulisi
saada oppimiskokemus siitä, että hänellä on kyky rakentaa oma unelmatulevaisuutensa
sekä osaamista kehittää itseään ja ryhmää.
Lukiobarometri
Otavan opiston johtaja Hannu Linturi ennustaa tulevaisuuden koulussa fokuksen
siirtyvän opettamisesta oppijan ohjaamisen ja oppimisympäristöjen moderaattoriksi ja
manageriksi (http://www.ebarometri.fi/viisi-oppimisen-meta-ja-meemimurtumaa/).
Opettajien kuvaama ihannetila
Yksi lähtökohta projektille on kahdessa eri peruslukiossa opettajille tekemäni kysely
siitä, millainen heidän mielestään olisi ihanteellinen luokkatilanne opiskelijoiden kanssa.
Melkein poikkeuksetta kuvauksesta käy ilmi toive opiskelijoiden suuremmasta
aktiivisuudesta, paremmista vuorovaikutustaidoista ja paremmasta asenteesta
opiskeluun.
”Mitkä kolme asiaa ylioppilaan tulisi osata?”

5. 5
Keväällä 2013 teetin ennen vanhempainiltaa toisen vuositason opiskelijoiden kyselyn
siitä, mitkä olisivat kolme asiaa, mitkä vanhemmat toivoisivat nuortensa osaavan, kun
he lähtevät ylioppilaina maailmalle Turun Lyseon lukiosta. Vastauksissa korostuivat
muutkin asiat kuin yleissivistys, mistä mainittiin vain äidinkieli, vieraiden kielten taito ja
ilmaisu omalla kielellä sekä matematiikka. Jatko-opinnoista mainittiin ylipäätään halu
sellaisiin, omien vahvuuksien selvittäminen, opiskelutekniikat. Kriittinen tiedonhaku ja
ajattelu, esim. tiedon soveltaminen jokapäiväisessä elämässä nousivat esiin
vastauksissa. Elämiseen ja selviytymiseen liittyvät asiat ja sosiaaliset taidot olivat myös
tärkeitä vanhempien mielestä.
Tiimiakatemian menetelmät
Jyväskylän ammattikorkean Tiimiakatemiassa on vahva usko opiskelijoiden
kehittymismahdollisuuksiin ja tietoa tuotetaan ryhmässä. Opetuksen tilalla on
valmentaminen, joka antaa opiskelijoille vastuun opiskelusta, eikä rajoita oppimista.
Valmennuksen mukaisesti opiskelijat haastetaan arvioimaan ja suunnittelemaan omaa
toimintaansa ja opiskeluaan. Menetelmä on ilmeisen tehokas, koska Tiimiakatemiasta
valmistuneista 91 % työllistyy puoli vuotta valmistumisesta. Tämä oli yksi niistä
seikoista, mikä herätti kiinnostusta brittiläisissä kouluttajissa ja tällä hetkellä on UK:ssa
kolme Tiimiakatemian tavoin toimivaa oppilaitosta. Samalla tavalla Tiimiakatemian
menetelmiä sovelletaan myös Ranskassa, Unkarissa, Hollannissa, Espanjassa, Brasiliassa
ja Australiassa sekä useassa ammattikorkeakoulussa Suomessa.
Tiimimestarit-koulutuksessa vahvistuivat käsitykseni siitä, miten tärkeää on luottaminen
opiskelijan mahdollisuuksiin ja kehittymiseen, keskittyminen oppimiseen opetuksen
asemasta ja ryhmänohjauksen muuttaminen enemmän valmennuksen suuntaan, jolloin
opiskelija haastetaan aktiivisesti kehittämään itseään.
1.2 Projektin tavoitteet ja rajaus
Projektin tavoite on luoda ohjausjärjestelmä, joka lukiolain tavoitteen hengessä tukee
lukiolaista kasvamaan ihmisenä, oppijana, opiskeluyhteisön jäsenenä ja tulevaisuuden
työntekijänä, jonka piirteitä ovat:
• osaa johtaa itseään, jotta itsensä kehittäminen onnistuu jatkossakin
• osaa työskennellä ryhmässä yritteliäästi ja vastuullisesti
• osaa reflektoida oppimisprosessejaan, kokemuksiaan ja tunteitaan
• osaa rakentaa oman unelmatulevaisuutensa
• toimii vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena
Tavoitteena on opiskelijan oman toiminnan aktivoiminen ja hänen haastamisensa
kehitystehtävään.
Projektin rajauksena on keskittyä etupäässä ryhmänohjaukseen ja niin, että ohjaukset
rakennetaan nykyiseen ryhmänohjaajan ohjausjärjestelmään tapaamisineen ja
haastatteluineen. Joitakin laajempia kokonaisuuksia voidaan tehdä opinto-ohjaajan
ohjauksessa, jollakin pakollisella kurssilla työtapana tai koko vuositason yhteisenä
tapahtumana. Tämän lisäksi myös opetuksessa voidaan tehdä työtapojen valintoja
ohjauspolkua tukevaksi.

6. 6
Turun Lyseon lukiossa on mahdollista tehdä yrittäjyyden oppimispolku erillisistä
kursseista ja tapahtumista. Suunniteltu ohjauspolku hyödyntää osittain yrittäjyyden
oppimispolkua, mutta tavoite on se, että ohjauspolku toimii yksinäänkin.
Projektin vaikutusta olen arvioinut vaikutusketjumallissa: LIITE 1
2. Projektin määrittely
2.1 Projektin esiselvitykset
Projektin esiselvityksinä olen tehnyt projektista yritysanalyysin, jossa tulee esille
ydinosaaminen (ydinpätevyyspuu, LIITE 2). Pestel analysoi toimintaympäristön
muutostekijöitä, SWOT-analyysi tuo esiin kokonaisuuden projektista ja lopuksi oman
toiminnan kehittämisen strategiaprofiili antaa ohjeita siihen, miten nykytilaa kannattaisi
kehittää.
YDINPÄTEVYYSPUU
Liitteenä. LIITE 2
PESTEL
Toimintaympäristön muutostekijät PESTEL-analyysin mukaisesti vaikuttavat
tuotekehitystyöhön seuraavasti:
Lait ja säädökset:
• uusi yhteisvalinta - jatkokoulutusvalinta olisi hyvä saada kerralla oikein.
• uusi OH-laki: oh lukioissakin opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän
psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä
ja ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa (lakiesitys, 3§)
• tuleva tuntijakouudistus: valinnaisuus ehkä lisääntyy
• uusi lukion opetussuunnitelma todennäköisesti 2016 alkaen.
Talous:
• Turussa siirrytään suurempiin lukioyksiköihin kustannustehokkuuden takia.
• lukiokoulutuksen heikko taloustilanne
Sosiaaliset tekijät:
• lukiossa ohjaus ”ulkoistettu” opinto-ohjaajille, ryhmänohjaajien
ohjaustoiminta lähinnä tarkastuksia ja tiedottamista
• opiskelijoilla ei välttämättä tottumusta itsetutkiskeluun ja oman toiminnan
ohjaamisen tarkasteluun ja kehittämiseen.
Teknologia:
• mahdollistaa opiskelijan henkilökohtaisen ohjaamisen netin kautta
kommunikoimalla.
• ylioppilastutkinnon sähköistäminen edellyttää opiskelun sähköistämistä,
mikä vie opettajien resurssia.

7. 7
• tuo viihteen ja muuta tekemistä kilpailemaan lukiolaisen huomiosta
opiskelussa.
Politiikka:
• maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia.
• koulutuspolitiikassa yrittäjyyskasvatuksen yhä tärkeämpi asema esim.
seuraavassa opetussuunnitelmassa.
o yrittäjyyskasvatuksen vähäinen osuus lukiokoulutuksessa.
Ekologia
• teknologian mahdollisuudet ohjaustoiminnassa
SWOT
OMAN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN STRATEGIAPROFIILI/SININEN MERI
Sininen meri (Kim W. Chan & Mauborgne Renee) tarkoittaa omintakeista ja toimivaa
liikeideaa, jossa kilpailu on lähes olematonta. Siniselle merelle ominaista on
VAHVUUDET
osoittaa opiskelijalle arvostusta yksilönä
huomioida opiskelija kokonaisena
opettaa opiskelijaa suhtautumaan
tilanteisiin analyyttisesti
HEIKKOUDET
resurssit eivät riitä tarpeeksi
henkilökohtaiseen ohjaukseen
opiskelijoiden näkökulmasta
ohjaustehtäviä tehdään enimmäkseen
omalla ajalla kotona
MAHDOLLISUUDET
pysäyttää opiskelijat miettimään
toimintaansa
opiskelemisesta puhuminen voi luoda
yhteisen tsemppihengen
opiskelijat huomaavat omalla
toiminnallaan olevan vaikutusta,
myönteinen kierre
UHAT
lukiokoulutus nähdään vain tiedollisena
opiskeluna
opettajat eivät näe ohjauspolkua
hyödyllisenä, eivätkä sitoudu siihen
uusi työtapa aiheuttaa vastustusta
opiskelijoissa
TOIMENPITEET
Edetään pienin askelin niin, että muutokset tulevat vähitellen. Parannetaan
työkaluja yhdessä. Muutokseen vaaditaan sitkeyttä.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Projekti korostaa opiskelijan aktiivista roolia ja siirtää painopistettä opetuksesta
oppimiseen ja opiskelijan kehittymiseen, mikä vaatii totuttelua.

8. 8
hyödyntämätön markkinatila, uuden kysynnän aikaansaaminen ja kannattavan kasvun
mahdollisuudet. (M. Vanha-aho, Tiimiakatemia aikuiskoulutus)
Supista
2.2 Projektin organisointi
Projekti on tällä hetkellä organisoitu hyvin yksinkertaisena kokeilutoimintana Turun
Lyseon lukiossa. Sidosryhmänä ovat olleet erityisesti ensimmäisen vuoden ryhmien
ryhmänohjaajat ja opiskelijahuoltoryhmä. Muut opettajat ovat kuulleet tuotekehitystyön
kulloisestakin vaiheesta opettajainkokouksissa.
Projektin sidosryhmät
Supista
Mitä tekijöitä tulisi supistaa selvästi alan normaalitasoon verrattuna?
Ryhmänohjausta, jossa yhteisille tapaamisella ei ole selvää tavoitetta.
Poista
Mitkä toimialalla selviöinä pidettävät tekijät tulisi eliminoida?
Ryhmänohjaustuokio pelkkänä tiedotustilaisuutena. Tiedotuksen voi hoitaa Wilman
kautta.
Korosta
Mitä tekijöitä tulisi korostaa selvästi enemmän kuin alalla yleensä tehdään?
Ryhmänohjaajan roolia
• opiskelijan ohjaajana
• opiskelijan koko kokonaisuudesta välittävänä
• opiskelijasta ja hänen kasvamisestaan/kehityksestään kiinnostuneena
• lähitukihenkilönä.
Luo
Mitä kyseiselle toimialalle täysin uusia tekijöitä tulisi luoda?
Lukiolaisten tavoitteellista ja systemaattista ohjausta myös muussa kuin tiedollisessa
oppimisessa.

9. 9
Työpaikkaohjaajanani on toiminut Matti Mäkelä Turun kaupungin sivistystoimialan
Projektitoimistosta, joka on antanut arvokkaita vinkkejä työn konkretisoimiseksi
ryhmänohjaajien työkaluiksi.
Projektiin on vaikuttanut keväästä 2012 syksyyn 2013 sijoittunut Tiimimestarit-koulutus,
joka mahdollistui oppisopimuskoulutuksella ja Turun kaupungin panostuksella. Mukana
kehitystyössä ovat olleet kaksi tiimimestarit-ryhmää (29 ja 30), joiden kanssa opiskelin
ja sen lisäksi koko tiimimestariverkosto. Suunnitelmaa olen pääosin tehnyt omalla
ajallani, koska rehtorin tehtävien lisäksi ei työpäiviin mahdu mitään muuta.
2.3 Resurssit
Tiimimestarit-koulutukseen kului yhdeksän työpäivää virkavapaalla ja kymmenen päivää
omaa aikaani. Suurin resurssi on oma kiinnostukseni lukiolaisten kehityksen tukemiseen
ja lukiokoulutuksen suuntaamiseen opetuksesta oppimiseen.
2.4 Projektin vaiheistus ja aikataulu
Projektin tavoitteena on, että suunnitelma tuotekehittämisestä on valmis alkuvuodesta
2014, minkä jälkeen alkaa tuotekehittely konkreettisista ohjaustyökaluista.
projektin
sidosryhmät
asiakas:
opiskelijat
käyttäjä:
opettajat
tilaaja:
Turun
Lyseon
lukio
visuaalisen
ilmeen
toimittajana
ehkä sisäinen
viestintä
Turun
Lyseon
lukion
rehtorin
fb-sivut
kumppanit:
muut Turun
lukiot
Sisäiset sidosryhmät:
ryhmänohjaajat
opiskelijahuoltoryhmä
rehtori
kevät 2013
ohjauspolun suunnittelu
Tiimimestarit-koulutus
syksy 2013
ohjauspolun pilotointia
Tiimimestarit-koulutus
kevät 2014
ohjauspolun
pilotointia ja
tuotteistamista

10. 10
3 Projektin kustannukset ja rahoitus
3.1 Kustannukset
Projektin kustannukset ovat olleet osallistuminen Tiimimestarit-koulutukseen
matkoineen ja majoituksineen. Lisäksi Turun Lyseon lukiossa on tarvittu virkavapaiden
ajaksi osa-aikaista rehtorin sijaistamista. Turun kaupunki on vastannut suurimmasta
osasta koulutuksen kustannuksia ja kaikista sijaistuksista, oppisopimustoimisto on
rahoittanut Tiimimestarit-koulutuksen ja olen itse rahoittanut osan kustannuksista.
Opettajien kouluttamiseen uudentyyppiseen ryhmänohjaukseen tarvitaan aikaa, joka
todennäköisesti suurimmaksi osaksi on hoidettavissa normaalina sisäisenä koulutuksena
yt-aikana.
Mahdolliset koulutukset muissa oppilaitoksissa on resursoitava erikseen.
3.2 Rahoitus
Jos lukiolaisten ohjauspolku alkaa kiinnostaa muitakin lukioita, Turun kaupungilla on
mahdollisuus hakea hankerahoitusta opettajien kouluttamiseen.
4 Riskienhallinta
4.1 Riskien kartoitus
Kehitysprojektien riskit voi luokitella seuraaviin tyyppeihin: henkilö-, toiminnalliset,
taloudelliset, johtamiseen liittyvät ja ulkopuoliset riskit. Koska Lukiolaisen ohjauspolku -
projekti on niin pieni, siihen liittyvät riskit ovat lähinnä henkilöihin ja toimintaan liittyviä.
Henkilöriskeistä suurin on vaikeus saada kumppanit eli opettajat lähtemään kokeilemaan
tuotteita ja sitoutumaan niiden käyttöön, koska lukiokoulutus mielletään lähinnä
teoreettiseksi tietojen hankkimiseksi ja on tällä hetkellä niin monen muunkin muutoksen
keskellä. Tämän riskin minimoimiseksi materiaali on saatava helppokäyttöiseksi sekä
opettajille että opiskelijoille, ja sen käyttämisestä tuleva hyöty pitäisi olla näkyvä ja
tehdä arkea helpommaksi.
Toiminnalliselta kannalta riski voi olla tuotteistamisen ja tulosten mittaamisen vaikeus.
Projekti voi myös osoittautua suunniteltua laajemmaksi ja vaativammaksi. Näiden riskien
hallitsemiseksi tuotteita on hyvä testata ”puolivalmiina” ja keskustella yhdessä
ryhmänohjaajien kanssa mahdollisista parannusehdotuksista.
4.2 Immateriaalioikeudet
Projektiin liittyvistä oikeuksista sovitaan tekijän ja Turun kaupungin lukiokoulutuksen
kanssa tarvittaessa erillisessä kumppanuussopimuksessa.

11. 11
5 Tuotekehitystyön toteutus
5.1 Konseptin suunnittelu ja toteutus
Idea lukiolaisen kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen tuli luvussa 1.1 kuvattu
lähtökohtatilanne mielessä tamperelaisen ProAkatemian ”Polku yrittäjyyteen” -
arvokuvasta, missä on koottuna ammattikorkeakoulun opiskelijan kehittyminen
opiskelun aikana toimijaksi ja menestyjäksi. http://www.proakatemia.fi/visio/
Arvojen esittelystä kävi ilmi, että polku on suunniteltu seuraamaan opiskelijan kehitystä
koko opiskeluajan. ProAkatemia käyttää soveltaen jyväskyläläisen Tiimiakatemian
luomaa opiskelusysteemiä (http://www.tiimiakatemia.fi/fi/info/miten-meilla-opitaan/).
Lukiolain 2§:n tavoitteen lisäksi jokaisella lukiolla on oma tavoitteensa, joka usein
sisältää muutakin kuin pelkän tiedollisen yleissivistyksen, mutta mitään suunnitelmaa tai
systeemiä siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään lukiokoulutuksen avulla ei yleensä
ole olemassa. Lukion arjessa huomaa selvästi, ettei kaikilla lukiolaisilla täysin
omaehtoinen kasvaminen lukioiden tavoitteiden mukaisiksi onnistu. Lukiolaisen lähipiirin
vaikutus tavoitteen mukaiseen kasvuun vaihtelee suuresti lukiolaisesta toiseen, joten
ainakin heikoimmassa tilanteessa olevien kehittymistä tulisi lukion systemaattisesti
tukea.
Opiskelijan kehittymiseen panostaminen siirtää lukiokoulutuksessa painopistettä
opetuksesta oppimiseen, mikä samalla lisää yksittäisten opiskelijoiden merkitystä
opiskeluyhteisössä. Vaikka opetus yhä edelleen lukiokoulutuksessa tehdään suurimmaksi
osaksi melko suurissakin ryhmissä, painopisteen siirtyminen oppimiseen tarkoittaa sitä,
että opettaja miettii erityisesti, miten ryhmässä tekeminen hyödyttää opiskelijoiden
oppimista.
Lukiossa työskentelevät tunnistavat todennäköisesti ensimmäisen syyslukukauden piilo-
opetussuunnitelmaksi uusien lukiolaisten opettamisen lukion tavoille, vaikkei sitä ole
kirjattu mihinkään näkyville. Projektissa luodaan viidelle lukukaudelle (ei abien
kevätlukukaudelle) tällaiset opetussuunnitelmat ja niiden toteuttamiseen tarvittavat
toimintatavat ja työkalut lähinnä ryhmänohjaukseen, mutta myös opetukseen.
Turun Lyseon lukiossa opiskelijan kehittymistä ja ohjauspolkua tuetaan myös
yrittäjyyskasvatuksella, erityisesti kaikkien ensimmäisen vuositason opiskelijoiden Nuori
Yrittäjyys 24h-leirillä, opiskelun aloittamisella ohjausryhmässä sekä vanhempainiltojen
sisällöllä ja ajankohdalla. Kakkosvuoden opiskelijat pysäytetään huomaamaan opintojen
puoliväli tarjoamalla heille ”Puolivälin pullat” -tilaisuus puheineen ja tilastoineen.
Ryhmänohjauksessa
Lukion ryhmänohjaus on haaste kaikille lukiossa toimiville. Turussa ryhmänohjaajan
tehtävät on lueteltu Turun päivälukioiden opiskelijahuollon käsikirjassa, mutta tavoite on
epäselvä ja sen takia tulkittavissa jokaisen ryhmänohjaajan omalla tavalla.

12. 12
Projektissa luodaan ryhmänohjaukseen työkaluja, jotka vahvistavat kokemusta
opiskeluyhteisöstä ja jotka pysähdyttävät lukiolaisen analysoimaan omaa opiskeluaan ja
asettamaan sille tavoitteita. Tehtävät liittyvät kulloisenkin lukukauden tavoitteeseen.
Osa tehtävistä on tarkoitus teettää opiskelijoilla kotona ja kerätä sähköisesti, osa
tehdään ohjausryhmässä, joka on jaettu pienemmiksi ryhmiksi.
Opetuksessa
Lukiokoulutus edellyttää lukiolaisen pystyvän ottamaan vastuuta opinnoistaan.
Opiskelijan olisi viimeistään lukiovuosien muututtava aktiiviseksi toimijaksi, joka tekee
tietoisesti valintoja omien tavoitteidensa mukaisesti. Lukion arjessa toimivat tietävät,
ettei tämä kaikilta onnistu. Lukiokoulutuksen puolella syynä voivat esimerkiksi olla
sellaiset opetusryhmät, joissa ryhmäprosessi ei tue opiskelijan aktiivisuutta
vastuunkantajana.
Toinen syy opiskelijoiden toimijuuden puutteeseen voi olla se, että kurssien rakenne ja
opetusmetodit saattavat pysyä samanlaisina koko opiskeluajan, vaikka opiskelija voisi jo
abivuonna olla pystyvämpi vaikuttamaan kurssin opetusmetodien suunnitteluun tai
valitsemaan itse tai ryhmänsä kanssa heille sopivimman opiskelutavan johonkin tiettyyn
aiheeseen.
Jari Sarasvuo kuvasi Pro Rexi -koulutuksessa Hämeenlinnassa 11.10. pitämässään
esityksessä, miten ihminen käy elämässään läpi erilaisia vaiheita, esim. opiskelu,
työpaikan vaihtaminen, harrastuksen aloittaminen. Jokainen tällainen vaihe elämässä
alkaa aina objektina, jolloin status on sosiaalisesti matala. Vaiheen alkuun voi myös
liittyä heikentynyttä minuuden kokemusta. Itsemäärääminen on heikkoa, koska
osaaminen on vaatimatonta vaiheen alussa. Muut käyttävät valtaa, jota vaiheen alussa
olevalla ei ole. Tässä tilanteessa on tärkeää, että objekti kokee olonsa turvalliseksi.
Vaiheen alku voisi hyvin olla kuvaus siitä, millaista opiskelijoilla on lukion alussa, mutta
Sarasvuon normaali vaiheeseen liittyvä kehittyminen objektista subjektiksi tietojen ja
taitojen karttuessa näkyy mielestäni lukiossa liian vähän. Subjektina ihminen saa käyttää
valtaa ja sitä lukiolaisilla ei välttämättä ole esim. kurssien opetusmetodien valinnan
suhteen. Tietysti osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin on subjektina olemista, mutta
kirjoituksiin valmentavat kurssit saattavat rakentua aivan samalla tavalla kuin
ykkösluokankin kurssit: pelkästään opettajan päätösten ja valintojen perusteella.
5.2 Pilotointi
Ohjauspolun pilotointia on tehty Turun Lyseon lukiolla syyslukukauden 2013 alusta
lähtien 1. vuositason opiskelijoiden kanssa. Keväällä 2014 on tarkoitus ottaa kokeiluun
mukaan myös 2. vuositason opiskelijat muutamalla tehtävällä.
6 Kaupallistaminen

13. 13
6.1 Tuotteistaminen
Palvelun, lukiolaisen ohjauspolun, ydin opiskelijalle on saada tukea ja ohjausta
kehittymiseen itsenäiseksi jatko-opiskelijaksi lukion aikana. Ryhmänohjaajalle ja
opettajalle palvelun hyöty tulee siitä, että opiskelijan itsenäisyyden kasvaessa myös
hänen vastuunkantokykynsä opinnoista paranee ja opettajan ei enää tarvitse huolehtia
esim. opiskelijan muistuttamisesta.
Lisäpalvelut ovat prosessin toteuttamiseen suunnitellut tehtävät ja työkalut. Myös itse
opintoihin kuuluvat tehtävät ovat lisäpalveluita.
Projektin tukipalveluita ovat mahdolliset koulutukset opettajille, jotta he osaavat ottaa
käyttöön suunnitellut työkalut.
Tuotteet ovat
1. kokonaissuunnitelma, jossa viidelle lukukaudelle on omat tavoitteensa.
2. eri lukukausille kuuluvat opiskelijoiden kehittymiseen liittyvät tehtävät ja
ryhmänohjaajien työkalut.
3. eri lukukausille kuuluvat suositukset opetusmetodeista, jotka tukevat lukukauden
tavoitteita.
6.2 Markkinointi
Tässä projektissa tulee kyseeseen lähinnä vain sisäinen markkinointi. Tuotteet pitää
ensin myydä omalle työyhteisölle Turun Lyseon lukiossa ja sen jälkeen ehkä halukkaille
turkulaisille lukioille. Jos kiinnostusta löytyy Turun Lyseon lukion ulkopuolelta,
materiaalin ulkoasuun on ehkä mahdollista käyttää Sivistystoimen tiedotusryhmän
osaamista.
Markkinoinnissa on tärkeää tietää, mikä tuotteiden suurin hyöty asiakkaille on. Projektin
tavoitteena on opiskelijan oman toiminnan aktivoiminen, mikä toteutuessaan vähentäisi
opettajien tarvetta huolehtia opiskelijoiden asioista heidän puolestaan.
7 Arviointi
Projektin tavoitteena on luoda lukiolaisille ohjauspolku, joka auttaa opiskelijoita
systemaattisesti kasvamaan kohti lukiolain ja jokaisen lukion tavoitteita.
Tällä hetkellä, kun olen projektissa päässyt suunnittelemaan ryhmänohjauksessa
tarvittavia työkaluja, olen yhä vakuuttuneempi siitä, että tällaiselle
ohjauspolkusysteemille on tarvetta ainakin tavallisessa lukiossa, missä on hyvin
heikkojakin opiskelijoita.
Lukiokoulutuksen ryhmänohjauksen kehittäminen tuntuu tällä hetkellä tärkeältä, mutta
samalla erityisen haastavalta, koska lukion yleisesti tunnustettu päätehtävä eli opetus

14. 14
on vahvassa muutoksessa. Ylioppilastutkinnon sähköistäminen syksyllä 2016 konkretisoi
lopullisesti jo pitkään opetussuunnitelmassa olleen määräyksen siitä, että opetuksessa ja
oppimisessa olisi hyvä käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Myös uusi lukion tuntijako,
joka todennäköisesti vahvistetaan ennen juhannusta 2014 ja sen jälkeen alkava uuden
opetussuunnitelman kirjoittaminen työllistävät opettajia, joten ryhmänohjauksen
kehittäminen voi helposti opettajien tärkeyslistalla jäädä häntäpäähän.
Projektin lähtökohdat ovat vielä samat kuin vuosi sitten keväällä, jolloin ne hahmottelin.
Mikään niistä ei ajan myötä ole menettänyt merkitystään. Niitä ei myöskään toisten
muutosten olemassaolo poista, joten sen takia myös ryhmänohjauksen kehittäminen on
tärkeää.
Toisaalta voi olla niin, että ryhmänohjaus voi muuttua samalla kun lukiokoulutuksessa
on niin paljon muutakin muutosta. Opettajista voi osa olla erityisen vastaanottavaisia
kehittämään ryhmänohjausta systemaattisemmaksi. Osa voi kokea pelkkänä
tiedottajana toimimisen epämiellyttävänä ja selkeiden työkalujen saaminen voi auttaa
heitä muodostamaan oikeasti ohjauksellinen suhde opiskelijoihinsa.
Projekti on nyt hyvällä mallilla ja jatkan mallinnoksen tekemistä innokkaasti keväällä
2014. Tammikuun alussa tekemäni kysely 1. ja 2. vuoden opiskelijoille tuotti
joululomasta huolimatta yli 60 prosentin vastausaktiivisuuden, joten opiskelijat selvästi
kokivat sen tärkeäksi. Kyselyn tuloksia esitellään vanhempainillassa 14.1. ja siitä
seuraava toimenpide opiskelijoiden kanssa on tarkoitus tehdä tammikuun lopussa.
Uskon, että saamme Turun Lyseon lukiossa lukiolaisen ohjauspolun toimimaan ja jos
kiinnostusta on muualla, niin tuote on siirrettävissä muihinkin lukioihin.
Liitteet
LIITE 1 Projektin vaikuttavuusketju
LIITE 2 Ydinpätevyyspuu

15. 15
LIITE 1 Projektin vaikutusketju
Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä lukiossa fokus siirtyy
opettamisesta opiskelijan ohjaamiseen. Lukiosta siirtyy jatko-
opintoihin hyvin itsensä tuntevia lukiolaisia, jotka ovat aktiivisia
toimijoita ja tekevät itse tulevaisuutensa.
Sitten kun ohjauspolku on osa normaalia lukio-opiskelua, toiminnan
tulos on se, että opiskelija saa lukiosta hyvät edellytykset
suunnitella ja toteuttaa tulevaisuuttaan jatko-opinnoissa ja
työelämässä.
Konkreettisia aikaansaannoksia ovat
• ohjauspolku
• ohjauspolkuun liittyvät tehtävät ryhmänohjaajille
• toimintaohje ryhmänohjaajille
• ohjauspolkuun liittyvät opetustavat
Ohjauspolun kehittämiskustannukset ovat
• ohjauspolun kehittämiseen menevä aika
• polun havainnollistamiseen menevä aika
• polun varrella tehtävien ohjausten suunnittelu ja toteutus
• idean myymisen ryhmänohjaajille ja koko opiskeluyhteisölle
suunnittelu ja toteutus
• ryhmänohjaajien kouluttaminen
Nykylukiossa ei ole systeemiä opiskelijan kehittymiseen
lukiokoulutuksen koko tavoitteen mukaisesti. Opiskelijan oletetaan
kehittävän itsenäisesti taitoja ja ominaisuuksia, kun hän opiskelee
kurssien mukaisia tietoja ylioppilastutkintoa varten.
Tarvitaan ohjauspolku, jossa opiskelijaa tuetaan kohti aktiivista
toimijuutta ja sisäistä yrittäjyyttä.
Vaikutukset
Tulokset
Tuotokset
Panokset
Tarve

16. 16
LIITE 2
Yritysanalyysi - yrityksen ydinosaamisen tunnistaminen
(Ydinpätevyyspuu)
Strategiset liiketoiminta-alueet:
lukiokoulutus/-opetus, kasvatus, opiskelijahuolto, yrittäjyyskasvatus
Tuote:
Yksittäiset ohjaustyökalut
ryhmänohjaukseen.
Tuote:
Lukiolaisen
ohjauspolkukokonaisuus kohti
lukiolain tavoitetta.
Tuote:
Ajatus siitä, että lukion
tehtävänä olisi systemaattisesti
tukea opiskelijan kasvamista.
Kilpailuetu:
yksilöllinen ohjaaminen, opiskelijan arvostaminen, opiskelijan oman vastuunottamisen
herättäminen, opiskelijan ohjaaminen itsetutkiskeluun, opiskelijan aktiivisuuden
tukeminen.
Opiskelijan ihmisenä kasvamisen tukemista ei ole systemaattisesti tuettu
lukiokoulutuksessa Turussa.
Tiedot & taidot:
Yli 20 vuoden kokemus
lukiokoulutuksesta: 17
vuotta opettajana ja reilut
kuusi vuotta rehtorina.
Erikoistuminen
opiskelijahuoltoon ja
sisäiseen yrittäjyyteen.
Tiimimestari.
Arvot ja asenteet:
Jokainen opiskelija on
arvokas ja hänelle on
luotava sellainen
opiskeluympäristö, missä
juuri hän pääsee
kukoistamaan ja kohti
lukiolain tavoitetta ja
tulevaa aktiivista
aikuiselämää.
Kontaktit:
Laaja verkosto
opiskelijahuollon
toimijoita,
yrittäjyyskasvatuksen
asiantuntijoita ja
tiimimestareita.
Toiminta-ajatus:
Lukioon luodaan ohjauspolku, jotta opiskelijat kehittyvät lukiolain tavoitteen
mukaisesti myös ihmisinä psyykkisesti ja sosiaalisesti ei eivätkä vain tiedollisesti. Ohjaus
tapahtuu ensisijaisesti ryhmänohjauksessa ja otetaan huomioon myös
opetuksessa ja muussa toiminnassa.
Liikeidea:
Ohjausta varten luotavat työkalut ovat siirrettävissä eri lukioihin ja muokattavissa.
Ohjauspolun käyttämiseen voi antaa koulutusta.
Visio:
Lukio haastaa opiskelijat kasvamaan ja kehittymään ihmisinä, jotta he pärjäävät sekä
itsenäisinä että yhdessä muiden kanssa toimien tulevaisuudessa.