1YHTEINEN ISÄNMAA           Ilkka Taipale 2011SDP:LLE JA SEN KAUTTA SUOMEN KANSALLE EHDOTUS KÖYHYYDEN PUOLITTAMISEKSI     ...
2SISÄLLYSSaatteeksiSisällysMaksuton lasten päivähoitoMaksuton perusterveydenhuolto, yksi yhtenäinen maksukattoMaksuton tel...
3SAATTEEKSIMaailman kaikkien kansojen yhteisö, YK, Yhdistyneet Kansakunnat julisti vuosituhannen vaihteessa nsMillennium -...
4On myös paljon puhuttu tasa-arvoisuuden vähentymisestä maassamme, terveyserojen ja. tuloerojenvoimakkaasta kasvusta, mahd...
51. MAKSUTON LASTEN PÄIVÄHOITOSDP otti puoluekokouksessaan vuonna 2008 kannan, että lasten päivähoito on saatava maksuttom...
62. MAKSUTON PERUSTERVEYDENHUOLTO,   YKSI, YHTENÄINEN MAKSUKATTOSDP:n kuuluisa, vuoden 1969 terveyspoliittinen ohjelma alk...
7omavastuu alenee sitten. Suomessa lääkkeiden omavastuu on noin 650 euroa/vuosi. Tämä ontavattoman korkea, kun samalle pot...
84. KONDOMIT ILMAISJAKOONSukupuolisuhteiden kautta ilmenevät ongelmat jakautuvat myös epätasaisesti väestön pariin. Eniten...
9Kun Tukholman 6000 asunnottomasta 1970-luvulla puolet sai asunnon, heidän laitoskäyttönsä putosi85%. Helsingin huoltovira...
107. PALVELUASUNTOJA RAKENNETTAVA ALLE 65 VUOTIAILLEKINPalveluasunnolla tarkoitetaan normaalitasoista pienasuntoa, johon o...
118. VALTION KÄYNNISTETTÄVÄ OMA VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO1970-luvun alussa esitettiin ideaalisena tavoitteena, että perheen kä...
12Vuonna 1983 syntyi noin 65 000 lasta. Ensimmäisen lapsen lapsilisä on 100 €/kk.Uudistuksen hinta olisi 78 miljoonaa €, j...
1312. OPINTOTUKI SIDOTTAVA INDEKSIIN    TOISEN ASTEEN OPISKELIJOIDEN OPINTOTUKEA    KOROTETTAVAMonet sosiaaliedut on sidot...
1415. NUORENA SAIRASTUNEEN TAI VAMMAUTUNEEN ELÄKEKansaneläkejärjestelmä luotiin vanhuuden turvaksi eikä alkujaan nuoren ih...
15Samalla kun toimeentulotukimenot vähentyisivät, olisi sen perusosan maksatus siirrettäväKansaneläkelaitokselle, joka mak...
16yhteiskunnalta saa eivätkä sille paljon anna. Jos heidän sosiaalista asemaansa nostettaisiin olennaisesti,jopa tappojen ...
17Vuonna 1955 Kalevi Vataja sai lobattua ensimmäisen tautiryhmän, tuberkuloosipotilaat. Sata-prosenttisella valtionavuilla...
1820. VANKIPALKKADostojevski totesi vankiloiden ja mielisairaaloiden olevan yhteiskunnan peili. Jos peiliä korjataan, kuva...
1921. LAITOSVÄESTÖN KÄYTTÖVARAN NOSTOLaki asiakasmaksuista on aika ajoin poliitikkojen päätettävänä, yleensä erilaisia hoi...
20Vaikka yksityishenkilön velkajärjestelyn maksuohjelma lyheni 1.8.2010 lähtien viidestä kolmeenvuoteen, se voi edelleen k...
21Toinen välttämätön uudistus olisi, että puolison tulot eivät vaikuttaisi toisen työmarkkinatuenmaksatukseen. Yhteiskunna...
2225. ELMA-PROJEKTI VAKINAISTETTAVATyövoima- ja elinkeinotoimistojen sekä sosiaalitoimistojen asiakkaina ja jopa niiden ul...
2326. KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KORVAUSTA NOSTETTAVALaki kuntouttavasta työtoiminnasta on ollut suuri edistysaskel, joskaa...
2428. KEIKKASETELISuomi on täynnä seteleitä, on liikuntaseteli, kulttuuriseteli, lounasseteli, lastenhoitoseteli, hoitoset...
25pääosan ajasta ja itse käsittely ja päätöksenteko ovat nopeita. Siksi onkin yhdyttävä kertatalkoidenvaatimukseen – jonot...
26                               YTYÄ SUOMEEN!Kerppu ehdotuksia on tarkoitettu päätettäväksi.Seuraavassa ei ole täsmäehdot...
27Entinen suojatyöjärjestelmä tai työttömien velvoitetyö olivat yksinkertaisia järjestelmiä, joskin edeltäväkattoi vain no...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Yhteinen isänmaa2

980 views

Published on

Ilkka Taipaleen kerppu ehdotuksia köyhyyden kukistamiseksi

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
980
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
12
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Yhteinen isänmaa2

  1. 1. 1YHTEINEN ISÄNMAA Ilkka Taipale 2011SDP:LLE JA SEN KAUTTA SUOMEN KANSALLE EHDOTUS KÖYHYYDEN PUOLITTAMISEKSI SUOMESSA VUOTEEN 2015 KERPPU EHDOTUKSIA ”Kävimme sotaa köyhyyttä vastaan ja köyhyys voitti” (Ronald Reagan) 1
  2. 2. 2SISÄLLYSSaatteeksiSisällysMaksuton lasten päivähoitoMaksuton perusterveydenhuolto, yksi yhtenäinen maksukattoMaksuton televisio¨Kondomit ilmaisjakoonPitkäaikaisasunnottomuuden poistaminenPienasuntojen rakentamista lisättäväPalveluasuntoja rakennettava alle 65 -vuotiaillekinValtion käynnistettävä oma vuokra-asuntotuotantoTalon kirjat takaisinLapsilisät 18 -vuotiaaksi astiVarusmiehille ja sivareille opintotukea vastaava tukiOpintotuki sidottava indeksiin. Toisen asteen opiskelijoiden opintotukea korotettavaOpiskelijoiden terveydenhuolto kaikilleYksinhuoltajaperheiden tuki ylösTakuueläkeNuorena sairastuneen tai vammautuneen eläkkeen nostoYli 85 -vuotiaiden eläkkeen nostoToimeentulotukimenot puolitettava – osana köyhyyden puolittamisprojektiaYksinäisten asemaa parannettavaMielen sairaat ja vammaisetuudetVankipalkkaLaitosväestön käyttövaran nostoYlivelkaantumisen ehkäisy ja vähentäminenTyömarkkinatuen nostoEläketukilaki uusiksiELMA- projekti vakinaistettavaKuntouttavan työtoiminnan korvausta nostettavaTyötoiminnan veroton korvaus nostettavaKeikkaseteliOikeudellisten jonojen lyhentäminenVaaliarpaYtyä Suomeen! 2
  3. 3. 3SAATTEEKSIMaailman kaikkien kansojen yhteisö, YK, Yhdistyneet Kansakunnat julisti vuosituhannen vaihteessa nsMillennium - tavoitteensa, johon kuului maailman ihmisten köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015mennessä. Suomi allekirjoitti tämän vetoomuksen.Samaan aikaan kaikkialta kaikuu, että suhteellinen köyhyys on maassamme vain lisääntynyt kattaen nyt13 prosenttia eli lähes 700 000 kansalaistamme. Vuosi 2010 oli Euroopan unionin köyhyyden jasyrjäytymisen torjunnan vuosi, joten tästä ilmiöstä on puhuttu enemmän kuin vuosiin. Tilastoja onpaljon, mietintöjä ja kirjallisuutta samaten.Nyt on toimenpiteiden aika. Suhteellinen köyhyys on maastamme puolitettava vuoteen 2015mennessä!Köyhyyden (tai pienituloisuuden) rajana käytetään EU:n määritelmää. Jos saa alle 60% väestönkeskinettotuloista (tulonsiirtoineen) kuuluu köyhiin. Joukko jakautuu kuuteen suurempaan ryhmäänvuoden 2009 tulonjakotilastossa eläkeläisiä 172 000 työttömiä 127 000 palkansaajia (osa-aikaisia, pätkätyöläisiä) 60 000 opiskelijoita 126 000 (pien)yrittäjiä 35 000 muita (esim pelkällä toimeentulotuella) 42 000 alle 16 vuotiaita 127 000 Kaikki yhteensä 690 000Tällöin puhutaan tuloköyhyydestä tai pientuloisuudesta.Vuonna 2009 toimeentulovaikeuksia oli noin 600 000 kotitaloudella eli 24 prosentilla kotitalouksista.Suurempia toimeentulovaikeuksia oli 190 000 kotitaloudella, seitsemällä prosentilla kaikista.Toimeentulovaikeuksissa olevien tulot kasvoivat vuodesta 2003 reaalisesti 1.2 % vuosittain, kun nekeskimäärin kotitalouksissa kasvoivat 2.2 %.Lisäksi maassamme on paljon muuta osattomuutta, kovaosaisuutta, ahdinkoa ja syrjäytymistä, joita eimitata yksinomaan rahalla.Syrjäytymisestä puhuttaessa on eriteltävä, onko syrjäytynyt työstä, tuloista, asuntomarkkinoilta,koulutuksesta, perhe-elämästä, ystävyysverkostoista, vanhemmuudesta, vanhemmistaan, vapaa-ajanharrastuksista tms. Vaikka usein nämä ilmiöt kasautuvat, voidaan osaan niistä vaikuttaa helpommin javähentää ongelmia. Mutta karkeasti: jos Sinulla on yksi ongelma, putoat yhteiskunnassa pykälän,kahdella ongelmalla kolme pykälää ja kolmella ongelmalla viisi ja usein on sitten reppu täynnä. Siksitäsmätoimenpiteillä on merkitystä. 3
  4. 4. 4On myös paljon puhuttu tasa-arvoisuuden vähentymisestä maassamme, terveyserojen ja. tuloerojenvoimakkaasta kasvusta, mahdollisesta kansan kahtiajaosta – jos kohta toiset sanovatkin: kahtiajaon aikaon ohi. Kahtiajako on ainakin kauempana, jos YK:n tavoite toteutetaan neljässä vuodessa. Se vaatii nytkansalta kaksinkertaista uhrimieltä, etenkin, jos me kaikki joudumme taloustilanteen takia kiristämäänvyötämme. Me, joilla siihen on varaa, kiristämme omaa vyötämme sitten enempi.Tutkijat Richard Wilkinson ja Kate Pickett ovat kirjoittaneet teoksen: ”Miksi tasa-arvo on parastakaikille (niin rikkaille kuin köyhille)”. Teos ilmestyy oireellisesti Sanoma Oy:n kustantamana suomeksilähiaikoina. Siinä tutkijat ovat osoittaneet, että niissä maissa (tai Yhdysvaltain osavaltioissa), joissatulonjako on tasaisinta, on kaikkein vähiten yhteiskunnallisia ja inhimillisiä ongelmia (köyhyyttä,väkivaltaa, itsemurhia. vankeutta, mielenterveysongelmia ja päihteiden käyttöä, teiniraskauksia, jopaliikalihavuutta) ja toisaalta paremmat mahdollisuudet kaikkien saada koulutusta tai siirtyäyhteiskuntaluokasta toiseen .Suomi on kansainvälisissä vertailuissa ollut hyvinvointivaltioiden kärjessä, PISA-tutkimuksissakoululaisten oppimistulosten kärjessä, maailman kilpailukykyisimpiä maita vielä. Kaikki nämäsaavutukset nojautuvat sosiaalisiin keksintöihimme, tasa-arvon ihanteisiimme, maksuttomaankoulutukseemme, naisten ja miesten aseman tasapainoon ja myös harjoitettuun sosiaalipolitiikkaan.Tästä esimerkkinä on, että toimittamani kirja, sadan eri yhteiskuntapiirejä ja puolueita edustavankirjoittajan kokoelma ” 100 sosiaalista keksintöä Suomesta” on nyt käännetty japaniksi, koreaksi,kiinaksi, urduksi, venäjäksi, liettuaksi, englanniksi, ruotsiksi ja tulossa vielä useille kielille, eisuomalaisten aloitteesta, vaan em. maiden kansalaisten aloitteesta. Siinä määrin maailmaa kiinnostaapohjoismainen hyvinvointivaltio Suomi, jonka varjopuolia meidän on nyt aika korjata ja hyvät puolet onsyytä kiireesti turvata.On muistettava, että lähdimme liikkeelle, kun olimme köyhä kansakunta. Päätimme jakaa vähästämmekaikille! Jos olisimme odottaneet, milloin olemme kyllin rikkaita jakaaksemme, sitä jakovaihetta ei enääolisi tullut. Nyt olemme joko jako- tai jakautumispisteessä. Toteuttakaamme YK:n tavoite omankansamme parissa malliksi koko kehittyneelle maailmalleSDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja allekirjoittanut sopivat 9.2.2010, että voin tehdä SDP:lle ja senkautta maallemme ehdotuksen köyhyyden puolittamisesta Suomessa vuoteen 2015 mennessä.Tässä se nyt on, luonnoksenomaisena, ei vain keskustelua varten, vaan suuri osa toteutettavaksi, eiensimmäisenä vuotena kaikki, vaan neljän vuoden aikana. Monet ehdotukset ovat toisiinsa lomittuneita.Jos korjaat yhden asian, ei yhteensovituksen takia ehkä tarvitse toteuttaa toista täysimääräisesti. Muttapääkohteeni ovat lapsiperheet ja nuoret, yksinäiset perheettömät sekä köyhät eläkeläiset, muttaerityisesti ne, joiden tulot ovat jääneet alle 40 % ihmisten keskinettotuloista.Helmikuussa 2011Ilkka Taipalejoukkolääketieteen dosenttiKirjallisuutta:Anna-Maria Isola, Meri Larivaara ja Juha Mikkonen (toim): Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä, Kustannusyhtiö Avain Oy ja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry 2007Ilkka Taipale (toim): 100 sosiaalista keksintöä Suomesta, Kustannus Oy Kunnia 2006Richard Wilkinson & Kate Pickett: The Spirit Level. Why Equality is Better for Everyone, Penguin Books 2010 4
  5. 5. 51. MAKSUTON LASTEN PÄIVÄHOITOSDP otti puoluekokouksessaan vuonna 2008 kannan, että lasten päivähoito on saatava maksuttomaksi.Tämä on toteutettuna merkittävä, suurin, todellinen ja konkreettinen askel lapsiperheiden ja lastentukemiseksi. Se on johdonmukaista politiikkaa, sillä nyt kaikki lasten ja nuorten koulutus ja esikouluovat maksuttomia.Vuonna 2008 Suomeen syntyi 59 808 lasta. Suomen kokonaishedelmällisyysluku on kehittyneidenteollisuusmaiden keskuudessa korkea 1,85, mutta se voidaan varmasti nostaa yli kahden, jolloin kansanuusiutuvuus on taattu.1-6-vuotiaita lapsia oli Suomessa vuonna 2009 yhteensä noin 353 000, joista 210 000 lasta oli erilaisenpäivähoidon piirissä. Noin 70 % lapsista on päiväkotihoidossa, 20 % perhepäivähoidossa, Heistäkaikista noin viidennes on osapäivähoidossa.Korkeimmillaan päivähoidon maksut voivat olla lapsiperheille erittäin suuria, nuorimmasta lapsestamaksetaan 254 €, toiseksi nuorimmasta 229€ ja seuraavista 20 % toiseksi nuorimman maksusta.Kolmen tai neljän päivähoitoikäisen lapsen perheelle aiheuttama taloudellinen paine on korkea.Kuitenkin suurempia lapsiperheitä toivotaan maan syntyvyyden kannalta.OECD, kehittyneiden teollisuusmaiden yhteisö sekä Euroopan Unioni ovat kiinnittäneet maa-arvioinneissaan huomiota siihen, että Suomessa on vähemmän lapsia päivähoidossa kuin EuroopanUnionissa keskimäärin ja kuin olisi suotavaa naisten ja miesten työllistymisen kannalta.Päivähoito on paras keino tukea lapsiperheitä heidän ruuhkavuosinaan.Maksuttomana se voi myös lisätä syntyvyyttä.Maksuton päivähoito helpottaa kaikkia alle kouluikäisten vanhempia. Se vahvistaa myösuniversaalisuusperiaatetta. Myös parempituloiset lapsiperheet hyötyvät uudistuksesta jaovat varmasti tyytyväisempiä myös veronmaksajina myöhemminkin.Se estää lasten erottelun heidän perheittensä taloudellisen aseman pohjalta.Maksuttomuus poistaa päivähoitoon liittyvää byrokratiaa.Vuonna 2009 lasten päivähoitomenot olivat 2 083 miljoonaa euroa, josta maksut olivat 295 milj €.Siten maksuton päivähoito ei olisi mahdottoman kallis ratkaisu verrattuna aiempiin verohelpotuksiin,mutta lapsiperheille se toisi suurimpia helpotuksia, mitä yhteiskunta voi tarjota.Jos ratkaisu halutaan tehdä vaiheitain, voidaan ensin poistaa maksu toiselta ja sitä seuraavilta lapsilta. 5
  6. 6. 62. MAKSUTON PERUSTERVEYDENHUOLTO, YKSI, YHTENÄINEN MAKSUKATTOSDP:n kuuluisa, vuoden 1969 terveyspoliittinen ohjelma alkoi sanoilla: Köyhyys ja sairaus kulkevatkäsi kädessä. Nyt olemme jälleen samassa tilanteessa, köyhät lisäksi maksavat sairastamisestaansuhteellisesti enemmän. Käänteen on tapahduttava.Terveydenhuollon kustannusten jakautuminen julkisen ja yksityisen sektorin keskenSuomessa kotitaloudet maksavat terveydenhuollon kokonaismenoista suuremman osankuin useimmissa meihin verrattavissa maissa. Tämä johtuu erityisesti lääke- ja hammashuolto-menoista sekä käyttäjämaksuista. Omavastuuosuudet ja käyttäjämaksut kohdistuvat kaikkiregressiivisesti eli pienituloiset maksavat suhteellisesti suuremman osan tuloistaan kuinsuurempituloiset, vaikka maksuille olisi asetettu katto (lääkkeet jne.)Meihin verrattavissa maissa ei yleensä lainkaan ajatella käyttäjämaksuja terveydenhuollon tai julkisenvallan tulonlähteenä, koska ne joka tapauksessa ovat marginaalinen tuloerä. Suomi on tässä suhteessapoikkeus. Erityisesti Kuntaliitto ja VM pyrkivät lisäämän käyttäjämaksuja rahoituslähteenä.Käyttäjämaksujen merkitysIso-Britannia on hyvä esimerkki maasta, jossa avohoidon lääkärikäynnit ja myös sairaalahoito ovatpotilaalle maksuttomia. Ajatus on se, että pääsyn terveydenhuoltoon tulee olla käyttöhetkellämaksutonta, koska mikä tahansa maksu muodostaa esteen palvelujen käytölle. Sen jälkeen kunpotilas on päässyt järjestelmään, potilas ei voi mitenkään vaikuttaa kustannuksiin, koska ne riippuvatlääkäreiden päätöksistä. Britit ovat pitäneet tästä NHS:n perusperiaatteesta kiinni myöskonservatiivihallitusten (MacMillan, Thatcher, Cameron) aikana. Saman filosofian mukaan useimmissaEuroopan maissa ovat avohoidon lääkärikäynnit potilaalle jos ei maksuttomia, niin maksut nimellisiä.Suomessa sanotaan usein, että eihän 12 euroa/käynti ole paljon, tuleehan maksukatto vastaan paljonkäyttäville. Katto kaikille kunnallisille palveluille on noin 600 euroa, mikä on pienituloiselle sangensuuri.Vahvin argumentti terveyskeskusten lääkärikäyntien maksuttomuudelle on se, että työterveyshuolto onkäyttäjälleen maksutonta. Siellä hoidetaan työikäisiä, työkykyisiä, keskimäärin parempituloisiapotilaita kuin terveyskeskuksessa, jossa potilaat ovat useammin pienituloisia, työelämän ulkopuolella, jamoni- tai pitkäaikaissairaita.MaksukatotWHO on määritellyt, jos yli 40% kotitalouden kokonaismenoista kuluu terveydenhuoltoon, on kysekatatrofaalisista terveysmenoista. Näin on useissa kehitysmaissa. Suomessa on noin 12 000 kotitaloutta,joilta kuluu noin paljon terveysmenoihin.Kohtuuttomien kustannusten estämiseksi on useimmissa maissa säädetty menokattoja joko yksilöille taiperheille. Niiden kattavuus eri palvelujen tai hyödykkeiden suhteen vaihtelee. Vuotuiset julkisenterveydenhuollon avohoidon maksukatot ovat Ruotsissa 97 euroa/vuosi. Lääkekustannusten katto onRuotsissa 97 euroa, minkä jälkeen potilaan omavastuu pienenee asteittain, yhteensä korkeintaan ad 464euroa.. Norjassa on 208 euron katto, joka kattaa lääkkeet, lab- ja rtg-kustannukset, välttämättömätlääkkeet ja matkat. Tanskassa on samantyyppinen järjestelmä, kuitenkin niin, että katto on 62 euroa ja 6
  7. 7. 7omavastuu alenee sitten. Suomessa lääkkeiden omavastuu on noin 650 euroa/vuosi. Tämä ontavattoman korkea, kun samalle potilaalle voi kertyä kunnallinen maksukatto (600), lääkekatto (650)ja matkakustannuskatto (160), yhteensä siis noin 1400 euroa.Terveydenhuollon maksukertymäSuomessa kunnallisen terveydenhuollon maksukertymä on noin 6 % kokonaismenoista.Terveyskeskusten avohoidon lääkärikäyntien maksukertymä on alle 53 milj. euroa. Kun kuntien kaikkimaksukertymät ovat noin 10 miljardia €, edeltävä on 0.05% kokonaiskertymästä. Kuntien verotulot ovatnoin 20 mrd €, terveyskeskusmaksut ovat tästä 0.02 %.Toisin sanoen jos terveyskeskusten käyttömaksu poistettaisiin, olisi kunnallisveroa nostettava 0.02%euroa, jotta uudistus olisi kustannusneutraali. Laskelmissa on muistettava, että vaikka kunnallisvero on jakovero, se on vähemmän regressiivinenkuin asiakasmaksu, joka kohdistuu suoraan pienituloisiin ja sairaisiin.Maksukatot olisi yhdistettävä ja kokonaiskaton tulisi olla huomattavasti alhaisempi kuin nykyinen, jokaon kahden kuukauden takuueläkkeen kokoinen! Riittäisikö yhden kuukauden?Kirjallisuutta:Kimmo Leppo: Kansan terveys on tahdon asia. Terveyspolitiikka ja –palvelut 2010-luvulle. KaleviSorsa säätiön julkaisuja 3/2010Tästä osuudesta kiitän LKT, dosentti Kimmo Leppoa3. MAKSUTON TELEVISIORadioluvasta luovuttiin aikanaan. Nyt tulee luopua TV-luvasta ja rinnastaa YLE kirjastoihin jaopetuslaitokseen. Ne ovat maksuttomia.Televisiolupamaksu on jakoveron kaltainen, köyhä ja rikas maksaa saman. Yhteiskunnallemaksuttomuus ei maksa mitään, köyhät ja tulottomat saisivat noin 20 €/kk lisää käyttövaroja,toimeentulotukinormeissa ei tarvitsisi huomioida TV-lupaa enää, keskipienituloinen ei menettäisimitään maksaessaan TV:n lupansa yhtä suurena verona ja keski- ja suurituloisetkin menettäisivät kovinvähän tukiessaan aivan pikkuisen köyhemmän väestön käteen jääviä tuloja.TV-lupien tuotto on 462 miljoonaa euroa, kyse olisi tämän maksun jakamisesta tasasummasta hiukanprogressiiviseksi summaksi.Valtiovalta säästäisi 11 miljoonaa euroa lupamaksujen keräys- ja valvontakuluista. Tämä vahvistaavaltion tuottavuusohjelman toteutumista. Piilorikollisuus vähentyisi, kun TV:tä ei katsottaisi luvattamissään 7
  8. 8. 84. KONDOMIT ILMAISJAKOONSukupuolisuhteiden kautta ilmenevät ongelmat jakautuvat myös epätasaisesti väestön pariin. Enitenhaittoja syntyy nuorille ja köyhemmälle väestölle.Ennaltaehkäisy on yksinkertaista ja halpaa, maksutonkondomien jakelu koko väestölle on välttämätön terveystoimi. Jopa muslimimaa Iranissa asia ontoteutettu. Kondomeja tulee olemaan toki myynnissäkin, niiden alv on poistettava terveystuotteena.Perinteisesti ajateltiin, että sukupuoliteitse tarttuvat vain kuppa ja tippuri, harvemmin neekerishankkeri.Penisilliinin keksimisen jälkeen todettiin: lähti kuin kuppa Töölöstä, ei siis hätää. Nyt ymmärretään, ettäsyphiliksen, gonorrhean ohella klamydian, herpersvirusten, HIV:n, papilloman, C-hepatiitin,trichomonaksen, uroplasman ja ehkä joukon vielä tuntemattomien virusten, bakteerien ja alkueläintenvoivan tarttua sex-suhteissa. Useat virtsatietulehduksia aiheuttavat bakteerit johtavat tietyillä ihmisilläns. reaktiivisiin niveltulehduksiin, joista 15 % voi jäädä pysyviksi. Klamydia – joka usein on oireeton –aiheutti aiemmin lapsettomuutta. Jos vahingossa ilmenisi vielä, että hitaat virusinfektiot (esim Herpes)olisivatkin Alzheimer-taudin takana, pankki räjähtäisi.Suomessa tehdään 10 000 aborttia, joista puolet alle 24 -vuotiaille. Klamydiatartuntoja havaittiin2009 yli 13 000. Teini-ikäisten synnytyksiä on toistasataa. Luvut ovat suhteellisesti vain puolet Ruotsinluvuista. Suomessa käytetään kondomeja jo nyt enemmän kuin siellä. Raskaudenehkäisyistä kondomienosuus on viidennes kaikissa ikäluokissa.Kaikissa muissa pohjoismaissa nuorten ehkäisy on taloudellisesti tuettua. THL on suositellutmaksutonta kondomien jakelua nuorille, mutta vain kolmannes kunnista on sen toteuttanut.Kondomien kokonaismyynti on hiukan yli 10 miljoonaa euroa.HIV:n hoito maksaa 10 – 15 000 €/vuosi, maassamme on 2000 diagnostisoitua tapausta ja arvionmukaan tuhat diagnostisoimatonta tapausta. Vuonna 2010 todettiin 200 uutta tapausta.Lapsettomuuden hoito maksaa 4-5 000 euroa, raskaustodennäköisyys on 30% ja hoito toistetaantarvittaessa 2-3 kertaa. Raskauden keskeytyksen kuntalaskutus on 1000 euroa.5. PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN POISTAMINENAsunnottomuuden poistoa on yritetty vuosikymmeniä, vakavasti Asunnottomien vuodesta 1986 lähtien.Tuolloin oli 20 000 asunnotonta, määrä kyettiin puolittamaan 10 vuodessa. Se alkoi lisääntyä taas..kunnes vuonna 2001 pääministeri Paavo Lipposen aloitteesta pääkaupunkiseudun kunnat sitoutuivattuottamaan 4000 uutta asuntoa asunnottomille neljässä vuodessa. Hanke vesittyi osin, kun kunnatlaskivat kaikki muutenkin tekemänsä toimet ao. ”uusien” asuntojen joukkoon. Asuntoministeri JanVapaavuoren asettaman ns. viisaiden työryhmän ehdotuksesta pitkäaikaisasunnottomuudenpuolittamisesta on päätetty vuosina 2007-11 ja poistamisesta vuoteen 2015 mennessä. Valtio jasuurimmat kaupungit ovat hankkeeseen sitoutuneet vakavasti ja puolitus toteutuneekin aikataulussa.Ohjelmaa on yhtä tarmokkaasti jatkettava vuoteen 2015 samoin taloudellisin panostuksin.Pulmana on, että lyhytaikainen asunnottomuus on lisääntymään päin pienasuntojen tarjonnanvähäisyyden ja vuokrahintojen korkeuden takia. Siksi vuoteen 2015 ohjelmaan on lisättävä maammeasunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2015 ja (lähes) poistaminen vuoteen 2020 mennessä. 8
  9. 9. 9Kun Tukholman 6000 asunnottomasta 1970-luvulla puolet sai asunnon, heidän laitoskäyttönsä putosi85%. Helsingin huoltovirasto teki aikanaan selvityksen, kuinka paljon säästetään jos sata asunnotontasaa asunnon verrattuna heidän hoito-, huolto-, valvonta- tai laitoskustannuksiin nähden. Säästö olierittäin suuri. Äskettäin on tehty vastaavia pienempiä selvityksiä. Myös häiriörikollisuus ja muuta haitatvähenevät, kun asunnottomuus poistetaan.Valitettavasti kaikki asumistilastot vuodesta 1910 lähtien kattavat vain ns asuntoväestön eli ihmiset,jotka asuvat normaaliasuntokannassa. Ennen tätä vuotta kaupunginlääkärien tekemät laajat tutkimuksetkattoivat kaiken asumisen, myös koko laitosväestön, piharakennuksissa ja työpaikkojen pöydillä janurkissa asuvat.Vuonna 1987 ilmestyi Asunnottoman väestön tilastotyöryhmän mietintö, jossaongelmaa viimeksi käsiteltiin.Tulevalla hallituskaudella on myös teetettävä kattava tutkimus kaikkien suomalaisten ja täälläasuvien ulkolaisten asumistasosta, mukaan lukien erilaiset asuntolat, hoitokodit, laitokset,varuskunnat, työmaaparakit, asuntovaunut ja työpaikkojen takahuoneet.6. PIENASUNTOJEN RAKENTAMISTA LISÄTTÄVÄKunnallisten asuntojonojen pääjoukon muodostavat (ja ovat muodostaneet jo vuosikymmeniä)yksinäiset henkilöt, joista enemmistö on miehiä.Helsingissä joka toisen postiluukun takana on yhden hengen talous, joita on kaikkiaan 150 000.Yksiöitä kaupungissa on vain 65 000. 25 viimeisen vuoden aikana uudistuotannosta alle kymmenesosaon ollut yksiöitä. Nykyisin kohtuullisena asumisstandardina pidetään vähintään 35-40 m2, eliyksinäiselle ihmiselle suurta yksiötä tai pientä kaksiota eli ns pienasuntoa.Perheiden suosimista perheettömien kustannuksella on tosin harjoitettu jo sodan jälkeisestä ajastalähtien. Vuokrasäännöstely, pakkoalivuokraus, Arava-tuotanto ja kaupungin asuntojen jako suosivatvoimakkaasti vain perheellisiä. Omakotitalot, rivitalot ja kerrostaloasunnot ovat olleet perheellisille.Pääkaupunkiseudulla vallitsee villi kilpailu veronmaksajista, hyvä- ja keskituloisista lapsiperheistä,joten omistusasuntojen uudistuotannossa on vaadittu asunnoilta vieläkin 75m2 keskipinta-alaa.Samaan aikaan yhteiskunnan hyväksymille yhden hengen ruokakunnille eli opiskelijoille ja eläke-ikäisille rakennetaan pienasuntoja, köyhempi ja jopa keskituloinen nuori yksinasuva jää tästä paitsi.Asunnottomuuden ratkaisevalle poistolle maastamme yksi kolmesta keskeisestä hankkeesta on pientenvuokra-asuntojen ja omistusasuntojen rakentamisen kolminkertaistaminen suurissaasutuskeskuksissa – tarvittaessa vaikka määräajaksi. Samalla tulisi suosia, että omakotitaloihin jarivitaloasuntoihin pääsääntöisesti rakennettaisiin myös liitännäispienasunto. 9
  10. 10. 107. PALVELUASUNTOJA RAKENNETTAVA ALLE 65 VUOTIAILLEKINPalveluasunnolla tarkoitetaan normaalitasoista pienasuntoa, johon on tarjolla 24 t/vrk valvonta taipalvelut. Vanhusten huollossa tällöin puhutaan myös tehostetusta palveluasumisesta.Eniten palveluasuntoja on rakennettu iäkkäille, toiseksi eniten somaattisesti vaikeavammaisille.Vammaispalvelulain säätämisen yhteydessä päätettiinkin, että vuonna 1992 vaikeavammaistenasumisolojen tulee olla kunnossa. Invalidiliitto rakensi tätä ennen noin tuhat palveluasuntoaliikuntavammaisille.Palveluasuntoja ei pidä sotkea ns palvelukoteihin, joita on entisissä vanhainkodeissa,koulukiinteistöissä, kerrostalojen suurissa asunnoissa jne. Markku Salon ja Mari Kallisen tutkimuksenmukaan mielenterveyspotilaiden asumisyksiköissä asui lähes 8 000 henkilöä, joista vain 40%:lla on 20m2 tai sitä suurempi asuintila käytössään. Asukkailla ei pääsääntöisesti ole käytössään edes yhtäasumismukavuutta tiloissaan. Osa asui kolmen hengen huoneissa – jollaista on jo 1930-luvulla pidettyäärimmäisen ahtaan asumisen mittana.On monia muita sairaus- ja vammaisryhmiä ynnä sosiaalisia syitä, joiden vuoksi ihminen ei pärjääyksin asuessaan, mm mielen sairaita, kehitysvammaisia ja kehityshäiriöisiä, aivovammaisia,neurologisesti näkymättömämmin vammaisia, MBD-, ADHD-, autismipotilaita mutta myös päihteidenkäyttäjiä tai vankilasta vapautuneita. Osa lastensuojelun piirissä olevista perheistäkin hyötyisipalveluasunnoista.Esimerkiksi yksin asuvista mielensairaista noin 10% ei pärjää itsenäisesti, lisäksi iäkköiden vanhempienluona asuvista aikuisista moni haluaisi muuttaa, mutta ei halua laitoksiin, ryhmäkoteihin eikä pärjääyksin. Mielisairaaloissa on edelleen toista tuhatta sairaansijaa liikaa, jotka voitaisiin vähentääedellyttäen että palveluasuntoja on riittävästi. Esimerkiksi Helsingissä 80 potilasta odottaa osastoillapalveluasuntoa. Oikeuspsykiatristen potilaiden kotiutuskin sujuisi niiden avulla nopeammin.Velvoiteavohoidon luominen – mikä on järkevää – edellyttää tuekseen palveluasuntoja.Palveluasuntojen rakentaminen on yksi välttämätön osa asunnottomuuden poisto-ohjelmaa.Itse asuntojen rakentaminen ei ole taloudellinen ongelma, ne rakentuvat asuntolainoilla jaerityisvaltionavulla, mutta kunnat pelkäävät palvelujen hintoja. Rahoitus järjestyy pitkältilaitospaikkojen vähentämisellä. Sairaalassa on noin kaksinkertainen miehitys verrattunapalveluasuntoihin. Tavallisesti palveluasuntoyksikössä on 15 – 25 yksilöllistä pienasuntoa lähekkäinynnä yhteisiä palvelutiloja.Alle 65 -vuotiaille tulisi rakentaa vuosittain vähintään 500 palveluasuntoa vuosittain. Vainvaltakunnallinen, hallitusohjelmaan kirjoitettu päätös voi tämän tuottaa, eivät kuntien yksittäisetpäätökset valitettavasti.Kirjallisuutta:Markku Salo ja Mari Kallinen: Yhteisasumisesta yhteiskuntaan. Mielenterveyskuntoutujienasumispalvelujen tila ja tulevaisuus. Mielenterveyden keskusliitto 2007Ilkka Taipale: Mielen sairaat ja palveluasunnot. Sewlvitysmiehen raportti.Sosiaali- jaterveysministeriön monisteita 1998:32 10
  11. 11. 118. VALTION KÄYNNISTETTÄVÄ OMA VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO1970-luvun alussa esitettiin ideaalisena tavoitteena, että perheen käytettävissä olevista tuloistakorkeintaan 20-25% kuluisi asumiseen. Ne ajat ovat ohi, kasvukeskusten asuntopula ja asuntotuotannonjälkeenjääneisyys ovat nostaneet asuntojen hinnat ja yksityisten asuntomarkkinoiden vuokrat pieni- jakeskituloisillekin kohtuuttomiksi. Tosin pankit neuvovat edelleen, että vuokra-, asuntolaina- taiyhtiövastikekulut eivät saisi viedä yli 25% perheen käytettävissä olevista tuloista.Sodan jälkeen yhteiskunnalla on ollut suuret, yhteiset päämäärät. Karjalaiset asutettiin, rintamamiehillejaettiin tontteja, Aravalla tuotettiin puoli miljoonaa perheasuntoa, 1960-luvulta aloitettiin rakentaavanhuksille (silloin jo 65 -vuotias luettiin vanhukseksi!) järjestelmällisesti asuntoja ja samanvuosikymmenen lopulla käynnistyi opiskelija-asuntojen yhä jatkuva rakennuttaminen.Nyt kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen niukkuus on johtanut yksinäiset ja lapsiperheet koville.Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rakennusalan kilpailu ei toimi siten, että hinnat kohtuullistuisivatvaikka työvoimakustannuksia on halvennettu ulkomaalaistyövoiman avulla.Helsingin kaupungilla on vuosikymmenten menestyksellinen kokemus omasta asuntotuotannostaan,jota teknisesti hoitaa Asuntotuotantotoimisto.Valtion on astuttava rohkea askel ja käynnistettävä oma vuokra-asuntotuotantoyksikkö. Se voisirakentaa myös valtion omistamille maille. Tämä saisi aikaan tervettä kilpailua alalla ja kansa hurraisi.Se toteuttaisi tämän päivän Suurta Yhteistä Päämäärää, samalla asumislisäkustannukset vähenisivätvuokrien kohtuullistuessa asuntojen tarjonnan myötä.9. TALONKIRJAT TAKAISINAikanaan ihmisen piti tehdä muuttoilmoitus joko taloyhtiön kautta tai muuten väestörekisteriin, jottayhteiskunta tietää hänen vakinaisen asuinpaikkansa ja osoitteensa. Tästä on luovuttu. Niinpäyksiöissä tai liiketiloissa voi valvomatta asua 4-6 henkilöä, kaupungin asuntoja voidaan edelleenvuokrata ja pitää vastoin sääntöjä alivuokralaisia tai käyttää sosiaaliavustuksia väärin siten, ettäavustuksia saavien valtajoukko, joka ei ole vilpillistä, saatetaan myös epäilyksen alaiseksi. Myöshenkilön tavoitettavuus hankaloituu.Yhteiskuntarauhan ja järjestyksen ylläpitämiseksi olisi paikallaan palata joustavaantalonkirjajärjestelmään, vaikka Väestönrekisteri sitä kynsin hampain vastustaa.10. LAPSILISÄT 18 VUOTIAAKSI ASTINyt lapsilisä maksetaan 17 vuoden ikään asti. Aikuisiän katsotaan alkavan 18 vuotiaasta, joka on myösäänioikeusikäraja. Perheiden kannalta juuri teini-ikäiset kuluttavat enemmän ja siksi on perusteltuajatkaa lapsilisän maksamista 18 -vuotiaaksi asti.Ehdotukseni on, että lapsilisän nimike muutettaisiin nuorisolisäksi 16-17 -vuotiailla ja seannettaisiin nuorelle itselleen (poikkeuksellisesti jo nyt lapsilisä voidaan maksaa 15 vuottatäyttäneelle itselleen). Perheissä voidaan sitten keskustella, miten nuori osallistuu omiin tai perheenkustannuksiin. 11
  12. 12. 12Vuonna 1983 syntyi noin 65 000 lasta. Ensimmäisen lapsen lapsilisä on 100 €/kk.Uudistuksen hinta olisi 78 miljoonaa €, joka tulisi suoraan lapsiperheiden hyväksi.Kaikkiaan lapsilisiä maksetaan 1.44 miljardia euroa, joten kokonaiskulut nousisivat noin 5.5%. Koskajo nyt nuori voi saada opintotukea, voidaan nämä sovittaa yhteiseksi nuorisolisäksi, joka opiskelevilleon suurempi kuin ei opiskeleville. Tällöin uudistus ei maksaisi sitäkään vertaa.11. VARUSMIEHILLE JA SIVAREILLE OPINTOTUKEA VASTAAVAKORVAUSAsevelvollisten päiväraha on 132 euroa/kk ad 6 kk, 222 €/kk (6-9 kk) ja 312 €/kk (9-12 kk).Asiallisesti heidän isänmaan palveluksensa maksavat heidän omaisensa tai he elävät velaksi.Vain noin 75% mies-ikäluokasta suorittaa varusmies- tai siviilipalveluksen kokonaan. Muut 25% -kuten kaikki ao ikäiset naiset - voivat teoriassa opiskella tai käydä työssä – jos kohta moni, etenkinpojista, on työtön ja koulutuksen ulkopuolella.Lisäksi palvelukseen astumisajat eivät nivelly välittömästi työ- ja opintomarkkinoihin, vaan usein jäätulotonta väli- ja luppoaikaa, kun kotiutusrahaakaan ei enää ole.Perinteisesti päiväraha oli sidottu ns. röökiaski-indeksiin tai muutaman munkkipossukahvin hintaan.Varusmiesliitto on jo 40 vuoden ajan nähnyt tämän todellisuuden, kuten omaisetkin.On aika muuttaa kokonaan suhtautuminen asevelvollisiin, varusmiehiin ja sivareihin. Heidät onrinnastettava taloudellisesti ja sosiaalisesti ikäluokkansa muihin nuoriin. Emme tarvitse palkka-armeijaa, vaan em kaltaisen nuorisojoukon.Asevelvollisten päivärahoista on luovuttava ja korvattava ne opintotuen suuruisella tuella, jonkasuuruutta määriteltäessä otetaan huomioon eri osapuolten muut sosiaaliset edut. Kun näiden vertailuvoi olla vaikeaa, rationaalisinta olisi päätyä samoihin etuihinTämän ohella asevelvollisuusajan tulisi kerryttää eläkettä, joka kertyy opiskelijoilla 0.82 €/kkopintovuosilta ad viisi vuotta. ja kotiuttamisraha tulisi ottaa uudelleen käyttöön. Vuoteen 1993jälkimmäinen vastasi suuruudeltaan 2 viikon elinkustannuksia.Miksipä sotamies ei olis parempi kuin herra, kun hän kelvannut keisarille kerran?Jos tuen suuruus olisi 300 €/kk, lisäkustannukset olisivat noin 16 miljoonaa €/vuosi eli häviävän pienimäärä puolustusbudjettiin nähden.Eläkekertymäoikeus nostaisi kustannuksia 2 miljoonalla eurolla tulevaisuudessa kun eläkkeitämaksetaan, jos lasketaan eläkkeen nautintaiäksi keskimäärin 11 vuotta (63 – 74 tai 68 – 81 ikävuosienvälillä). Jos kotiuttamisraha olisi 300 euroa, kustannukset olisivat 7.5 miljoonaa euroa, kaikkiaanmaan nuorison ja perheiden hyväksi maksimissaan 25 miljoonaa euroa. On muistettava ettätoimeentulotuki ja muut avustukset hiukan pienenisivät. 12
  13. 13. 1312. OPINTOTUKI SIDOTTAVA INDEKSIIN TOISEN ASTEEN OPISKELIJOIDEN OPINTOTUKEA KOROTETTAVAMonet sosiaaliedut on sidottu indeksiin kuten lapsilisät ja kodinhoidon tuki. Opetusministeriönopintotuen kehittämistyöryhmä ehdotti näin meneteltävän myös opintotuen osalta.Itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavat vanhempien tulorajat onpoistettava ja tuki nostettava vastaamaan korkea-asteen opiskelijoiden tukea. Ero on tällä hetkellä noin50 €/kk.13. OPISKELIJOIDEN TERVEYDENHUOLTO KAIKILLESosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ammattikorkeakoulujenopiskelijaterveydenhuollon kokeiluja YTHS (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö) mallin mukaisesti.Kokeilu on laajennettava myös muihin ammatillisiin oppilaitoksiin tavoitteena, että kaikillaopiskelijoilla on tasaveroinen, korkealuokkainen terveydenhuolto 2010-luvun loppuun mennessä.14. YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN TUKI YLÖSKun perheistä noin 12% kuuluu EU:n määritelmän mukaiseen köyhään väestöön, lukuyksinhuoltajaperheiden osalla on jo noin 20%. Lapsiköyhyyden piiriin luetaan noin 130 000 lasta.Yksinkertaisin tapa tukea köyhiä perheitä on, että lapsilisiä ei lueta toimeentulonormeissatuloksi, joka pienentää toimeentulotukea.Toiseksi yksinhuoltajien mahdollisuus opiskella ilman tulovähennyksiä on turvattava.Yhä useammin keskusteluissa nousee esille lapsiperhevihamielinen ajatus, että parempituloisiltapoistettaisiin lapsilisät kokonaan eli lapsilisät muutettaisiin tarveharkintaisiksi. Näin ei tulisi tehdä.Jos ankariin leikkauslistoihin joudutaan, vähemmän huono vaihtoehto on laittaa lapsilisät verollisiksisamalla kun niiden tasoa nostettaisiin.15. TAKUUELÄKEEU:n köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuonna 2010 mahdollisesti merkittävin yksittäinen päätös olitakuueläkkeen säätäminen, joskin alkavaksi huhtikuusta 2011. Tällöin vähimmäiseläke nouseehiukan yli 500 eurosta 685 euroon ja uudistuksesta hyötyy noin 120 000 ihmistä. Valtiolle uudistusmaksoi 120 miljoonaa euroa..Vähimmäiseläkkeiden taso on silti Suomessa Pohjoismaiden alhaisin.On katsottava, että mahdollisten erilaisten leikkauslistojen aikana tätä takuueläkettä ei lasketa, vaan sitäon johdonmukaisesti nostettava, on se sitten vuonna 2015 750 tai 850 euroa – puolueet osaavatvarmaan itse tämän huutokaupan ilman neuvoja. 13
  14. 14. 1415. NUORENA SAIRASTUNEEN TAI VAMMAUTUNEEN ELÄKEKansaneläkejärjestelmä luotiin vanhuuden turvaksi eikä alkujaan nuoren ihmisen elämän edellytystenkohentamiseksi. Vanhuuseläkkeellä useimmilla on myös työeläkekarttuma sekä hankittu omaisuusturvana. Nuorena sairastuneella tai vammautuneella ei ole useimmiten mahdollisuutta kerryttää eläkettätyöllään eikä hänelle ole karttunut omaisuutta. Niinpä esimerkiksi suurin osa skitsofreniapotilaista,kehitysvammaisista tai muuten vaikeavammaisista nuorista jää pelkälle kansaneläkkeelle. Osa heistäsaa toki hoitotukia, mutta silti kokonaistulot jäävät muita ikätovereita paljon huonommiksi.Siksi nuorena sairastuneen tai vammautuneen eläketasoa tulee nostaa, helpoin keino onautomaattisen hoitotuen myöntäminen ilman eri hakemusta, ainakin korotettuna 143.27 €/kk) kaikilleja ylimpänä hoitotukena (302 €/kk) vaikeavammaisille ja mielisairaille. Aluksi automaattinen tukivoitaisiin myöntää kaikille alle 30 -vuotiaille, koska tätä vanhemmilla vammaisilla on nykyinenmahdollisuus saada edelleen yksilöllistä, hakuperustaista hoitotukea.Tuen nimikettä voi toki muuttaa haluttaessa tai hoitaa asia nuorten korkeamman takuueläkkeenmuodossa.16. KANSANELÄKKEEN NOSTO YLI 85 -VUOTIAILLEHelsingin kaupunginvaltuusto päätti vielä 1970 luvulla ylimääräisen lisäeläkkeen myöntämisestä 100vuotta täyttäville helsinkiläisille. Ylipormestari Teuvo Aura kävi vielä tervehtimässä jokaista heistä.Sittemmin käytännöstä luovuttiin.Mitä vanhempi kansaneläkeläinen, sitä heikommassa asemassa hän on, koska vanhemmallesukupolvelle ei kertynyt työeläkkeitä niin kuin nuoremmille. Lisäksi ja ennen kaikkea ikä ja raihnaisuusaiheuttavat lisämenoja.Siksi harkittakoon, voidaanko kaikkien yli 85 -vuotiaiden takuueläke nostaa korkeammaksi esim.hoitotukijärjestelmän kautta. Korotettu hoitotuki on 143.27 euroa/kk. Toinen vaihtoehto on porrastaaeläkkeen nosto 80 -vuotiaille perushoitotuki 57.55 euroa ja 90 -vuotiaille korotettu hoitotuki 143.27euroa ja 100 -vuotiaille ylin hoitotuki 302 euroa/kk. Nyt satavuotiaita on noin 500, piakkoin noin 1000.17. TOIMEENTULOTUKIMENOT PUOLITETTAVAKöyhyyden puolittamista Suomessa voidaan parhaiten mitata myös sillä, kuinka paljon vähemmänihmiset joutuvat turvautumaan viimesijaiseen apuun eli toimeentulotukeen. Ohjelman tehtävänä olisipuolittaa toimeentulotukimenot. Samalla olisi koko ajan seurattava, mitkä ovat viisi tai kymmenentärkeintä syytä ja ihmisryhmää, jotka edelleen joutuvat turvautumaan siihen.Vuonna 2009 toimeentulotukimenot olivat 615 miljoonaa euroa, kotitalouksista 236 000 eli jokakymmenes joutui turvautumaan tukeen.Toimeentulotuen tasoa on nostettava saman verran kuin työmarkkinatukea – kuten sairausvakuutuksenperuspäivärahaa.Nuorten toimeentulotuen leikkauksesta on luovuttava 14
  15. 15. 15Samalla kun toimeentulotukimenot vähentyisivät, olisi sen perusosan maksatus siirrettäväKansaneläkelaitokselle, joka maksaa myös muut vähimmäisetuudet.Kunnille jäisi lisätuen ja ennalta ehkäisevän toimeentulotuen harkinta ja maksaminen.Samalla sosiaalista luototusta olisi kehitettävä voimakkaasti osana ennalta ehkäisevää toimintaa.Nykyisin luototusta käytetään liiaksi aiempien luottojen maksamiseen eikä toteuteta tarpeeksi tämänluototuksen alkuperäistä tarkoitusta.18. YKSINÄISTEN ASEMAA PARANNETTAVAYksinäisyydessä voi erottaa viisi eri kategoriaaa) siviilisäädyn mukaisesti yksinäiset, so. naimattomat, eronneet ja lesket. Aiemmin tilastot olivat varsinyksiselitteiset, sittemmin avoliitot ovat monimutkaistaneet niitäb) fyysisesti yksinäiset, esim. yksin asuvat, yksin työtä tekevät, yksinäisellä saarella taimunkkiluostarissa olevat. (65 vuotta täyttäneistä naisista 70 % asuu yksin Suomessac) ystävättömät (n 10 % väestöstä)d) yksinäisyyden tunnetta kokevat ( 20% yksinasuvista kokee ajoittain, 5% syvää yksinäisyyttä ,jälkimmäiset ovat yleensä menettäneet tärkeän ihmissuhteen)e) kosminen yksinäisyys ”kaiken keskellä olet yksin, ihminen”.Sosiaalipolitiikan kannalta suurimmat yksinäisten ryhmät ovat opiskelijoita, citysinkkuja, yksinäisiäköyhiä miehiä ja vanhuksia. Ryhmät eroavat toisistaan tarpeidensa ja myös hyväksyttävyytensä suhteen,alimpana yksinäiset miehet.Suomessa on harjoitettu johdonmukaista perhepolitiikkaa jo ennen sotia, mutta ennen kaikkea senjälkeen. Perheettömät on jätetty yleensä perheitä suosivien ratkaisujen ulkopuolelle. Syrjimiskieltokoskee nyt sukupuolta, rotua, ihon väriä, ikää, jopa sukupuolista suuntautuneisuutta – mutta eiperheetöntä suhteessa perheellisiin. SATA-komitea ei tarjonnut alle 65 -vuotiaille perheettömille juurimitään.70 % toimeentuloa hakevista ruokakunnista on yksinäisiä, pääosin köyhiä miehiä. Leipäjonoissa jaleivättömän pöydän ääressäkin he ovat yliedustettuina. Naimisissa olevien naisten jälkeen työelämästäeniten ovat poissa naimattomat miehet. Eronneen miehen kuolleisuus väkivaltaan on 10 -kertainennaimisissa olevan naisen kuolleisuuteen ja syöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin 1.7 -kertainen.Itsemurhista 80 % on miesten tekemiä, tekijöistä taas 60% työelämän ulkopuolella – eli käytännössäköyhiä jne. Lapsettomat miehet joutivat taantumassa lomautetuksi tai irtisanotuksi useammin kuin isät.Heidän työttömyysasteensa nousi seitsemästä yhteentoista prosenttiin, kun isistä työttömiä oli vain neljäprosenttia. Asunnottomista 80 % on miehiä, vangeista yli 90%.Noin 3 % työikäisistä miehistä (40 000 miestä) muodostaa yhteiskuntamme kaikkein huono-osaisimman joukon pääosan. Heistä aiheutuu toisaalta suuret yhteiskunnalliset häiriöt ja haitat,mutta heidän tulonsa eivät ole 60 %, vaan alle 40% väestön keskituloista.Sisäministeriön turvallisuustyöryhmä selvitti, mitkä ovat suurimmat uhkat maallemme: ilmastonmuutos,tietokonerikollisuus, taloudelliset uhkat, työttömyyden lisääntyminen, itä-rikollisuus. lintuinfluenssatms. He arvioivat suurimmaksi uhkaksi 20 – 45 -vuotiaat irralliset miehet, jotka eivät paljon 15
  16. 16. 16yhteiskunnalta saa eivätkä sille paljon anna. Jos heidän sosiaalista asemaansa nostettaisiin olennaisesti,jopa tappojen määrän arvioitiin putoavan kolmanneksella saati muiden haittojen.Keskustanaiset ovat pääministeri Mari Kiviniemen johdolla pitäneet yksineläjien asiaa esillä yhdistäensen EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan. Ehdotus perheministeristä lyö yksinäisiätaas korville.Tässä kokoelmassa, Yhteinen isänmaa, erittäin useat ehdotukset merkitsevät juuri perheettömien jayksin asuvien olojen jopa radikaalia kohentamista.Hallitusohjelmaan on otettava ehdotukset perheettömien ja yksin asuvien aseman kohentamiseksi.Aluksi olisi hyvä koota kaikki tilastot ja sudenkuopat, joihin yksinäiset ovat pudonneet.Jos yksinäisten köyhien miesten sosiaalista asemaa korjataan kunnolla, erittäin monetyhteiskunnan häiriöt vähenisivät olennaisesti ja yhteiskuntarauha kohentuisi.19. MIELEN SAIRAAT JA VAMMAISETUUDETRaamatussa on kolme tautia, lepra eli spitaali, kaatumatauti ja mielisairaus. Lepra on maastamme jakohta maapallolta hävinnyt, entiset lepraparantolat annettiin mielisairaille. Kaatumatauti eli epilepsia onSuomessa siirtynyt Dostojevskin pelottavasta, sinisenä, verta ja kuolaa suusta valuvasta katunäkymästätavallisten tautien joukkoon 40 vuodessa kiitos uusien lääkkeiden ja Epilepsia-liiton.Jäljellä ovat mielen sairaudet.Mielen sairaiden sosiaalinen asema on kautta historian, menneisyydessä ja nykyään, sosialistisissa jakapitalistisissa maissa, kristikunnan kuin muslimiveljien maissa, sotien aikana ja rauhan aikana,teollisuusmaissa ja kehitysmaissa ollut aina pohjimmaisena yhdessä kehitysvammaisten kanssa.Hyvinvointivaltioissa kehitysvammaisten asemaa on kohennettu enemmän johtuen siitä, että heidänvanhemmillaan on elintärkeä intressi saada lastensa oloja kohennettua näiden syntymästä lähtien javanhemmat ovat järjestäytyneet. Mielen sairaudet puhkeavat nuoruudessa tai varhaisessa aikuisuudessa,jolloin pitäisi jo kotoa lähteä.Suomessakin mielen sairaiden sosiaalinen asema on selkeästi heikompi kuin muiden vammais- ryhmien(aivovammaisia ehkä lukuunottamatta) ja erittäin paljon heikompi kuin tavallisten ihmisten.Mielisairauteen sairastuva menettää usein paljon, taloudellisen asemansa, koulutus- jatyömahdollisuutensa, ihmisuhteensa, suhteensa toiseen sukupuoleen jne. Joka seitsemäs skitsofreniaansairastuva tappaa itsensä. Yhteenkään muuhun sairauteen sairastuva ei yleensä tapa itseään.Kehitysmaissa skitsofreniapotilaat eivät tapa itseään, joten kyse on kulttuurisesta ympäristöstä.On vaikeampi muuttaa asenteita mielisairaita kohtaan ja parantaa sitten heidän asemaansa kuinkohentaa ensin heidän asemansa muiden ihmisten, edes muiden vammaisten tasolle – jolloin asenteetmuuttuvat automaattisesti myönteisemmiksi.Edeltävällä on historialliset syynsä, mutta Suomessa keskeisenä se, että somaattisesti vammaisia jasairaita ovat koskeneet ja koskevat edelleen eri lait kuin mielisairaita (ja kehitysvammaisia).Invalidihuoltolaki säädettiin 1948, pääosin sotainvalideja, osin siviili-invalideja varten. Lain mukaan seei koskenut mielisairaita tai kehitysvammaisia, vaikka näillä olisi ollut ruumiillisia vammoja. Se onhuoltolaki, jonka nojalla sai kuntoutusta, asuntoja, apuvälineitä, työpaikkoja ja suojatyöpaikkoja jne. 16
  17. 17. 17Vuonna 1955 Kalevi Vataja sai lobattua ensimmäisen tautiryhmän, tuberkuloosipotilaat. Sata-prosenttisella valtionavuilla rakennettiin koko kuntoutusjärjestelmä heille, Suomen laajinsuojatyöpaikkaverkosto jne. Muut tautiryhmät seurasivat perässä. Mielisairaslaki ja Kehitysvammalakiolivat myös huoltolakeja kattaen lähinnä laitoksissa olevat alojensa vammaiset.1988 Invalidihuoltolaki kumottiin ja Vammaispalvelulaki säädettiin. Jälkimmäisessä todettiin, että se eikoske ryhmiä, joita varten on säädetty eri lait. Mielisairaslaki kumottiin ja korvattiinMielenterveyslailla. Tämä ei olekaan enää huoltolaki, vaan hoitolaki. Sen avulla ei saa palveluasuntoja,henkilökohtaista avustajaa, suojatyötä, vammaisten kuljetustukea ym. Samaan aikaan mielisairaaloidenpaikkaluku laski 20 000:sta 6000:een, tuli avohoitoa, mutta ei avohuoltoa.Kun Vammaispalvelulain nojalla vammaiselta ei peritä hoidosta ja huollosta maksuja, mielen sairailtaperitään näitä maksuja kuntoutus- ja hoitokodeissa. Vammaiset maksavat vuokran, mielen sairailtaperitään usein asumisesta päivittäinen hoitomaksu,. edeltävät asuvat liki aika omassa asunnossaan taihätätilassa omassa huoneessaan, mielen sairaat edelleen 2-3 hengen huoneissa. Vammaistukea saaerittäin harva mielen sairas, omaishoidon tukea niin ikään vain kourallinen heidän omaisistaan,eläkkeen saajan oitolisä on mielen sairailla yleensä alhaisempi kuin muilla vammaisilla. Lääkinnällistäkuntoutusta koskevaa lakia ei aluksi sovellettu mielen sairaisiin lainkaan. Kylpylöihin heidän olivaikeampi päästä – vaikka Kreikan ja Rooman vallan ajoista lähtien kylvyt (usein pakkokylvyt),huilumusiikki ja ruokavalio olivat ainoita hoitoja.Hallituksen vammaispoliittisessa selonteosta mielen sairaat ovat poissa. YK:n vammaisyksikköWienissä ei käsitellyt heidän asioitaan, heidät tulkittiin sairaiksi, ei vammaisiksi.Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa asetettiin selvitysmies ratkaisemaanvammaispalvelulain ja kehitysvammalain välistä suhdetta, mielen sairaat olivat jälleen takarivissä.Eräänä syynä sekaannukseen on, että liian usein puhutaan yleisesti mielenterveyspolitiikasta eikäerotella ns terveiden ihmisten mielenterveyttä ja (henkisiä) ongelmia ja mielisairaita ja heidän(useimmiten) sosiaalisia ongelmia. Somaattinen ja psyykkinen sairaus on pidetty erillisinä kategorioina,vaikka nykylääketieteen mukaan varsinaiset mielisairaudet ovat joko kehityshäiriöihin taineurologisiin/neurobiologisiin sairauksiin kuuluvia. Kun Suomen lain nimi on Vammaispalvelulaki,Ruotsissa se oli Omsorgslagen (huolenpitolaki) ja on nykyisin Lagen om funktionshindrade (lakihenkilöistä, joilla on toimintavajausta/vaikeutta)On siis erotettava itse sairaus, sen sosiaaliset seuraukset ja seurauksen seuraukset. Jos on tuntematontauti, siihen voidaan reagoida kolmella tavalla a) hoito mahdollisimman hyväksi b) potilaidensosiaalinen asema mahdollisimman hyväksi c) taudin lannistamiseen on kohdistettava suuri tieteellinentutkimusimpulssi. Erityisesti b-kohta kuuluu maan hallitukselle ja eduskunnalle.Siksi hallitusohjelmaan on kytkettävä vaatimus mielenterveyslain ja kehitysvamma lain kumoamisestaja niiden integroimisesta nimeltään muutettavaan vammaispalvelulakiin ja sosiaalihuoltolakiin.Samalla on tehtävä konkreettinen ohjelma muidenkin vammaisetuuksien ym soveltamisesta mielensairaiden hyväksi ja heidän kaikkinaisen sosiaalisen aseman parantamiseksi.Kirjallisuutta:Jyrki Salo ja Ilkka Taipale (toim): Mielisairaan sosiaalinen asema, Kellokosken sairaala 1991Ilkka Taipale (toim): Mielen sairaat samalle viivalle – vammaisetuuksien soveltaminen, Mielenterveyden Keskusliitto 1997 17
  18. 18. 1820. VANKIPALKKADostojevski totesi vankiloiden ja mielisairaaloiden olevan yhteiskunnan peili. Jos peiliä korjataan, kuvayhteiskunnasta muuttuu. K.J. Lång puolestaan katsoi maan kokonaisvankiluvun heijastavan käänteisestisen sivistystasoa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johtaja Tapio Lappi-Seppälän laaja tutkimusosoittaa, että kansainvälisesti vankiluvun ja rikollisuuden välillä ei ole suurta riippuvuutta elirikollisuuden vähentämisessä vankilat eivät ole olennaisin asia. Hän on myös kuvannut, ettänykyisen rangaistuskäytännön hinta on kohtuuttoman korkea.Suomalaisen vankilan läpi kulkee vuosittain noin 9000 henkeä ja vankiloissa on kerrallaan noin 3500henkeä. Käytännössä vangit vapautuvat nykyisin työttöminä, rahattomina, usein asunnottomina javielä päihdehakuisina. Tämä ylläpitää alttiutta uusintarikollisuuteen.Vankilukuun voidaan vaikuttaa ennen vankilaa, vankilan olosuhteilla ja jälkeen vankilan.Aikanaan vankiloissa oli pakkotyö, upporikkaan Kalkki-Petterin ollessa sodan jälkeen vankina, hänperustutti rahoillaan muille vangeille Riihimäelle ammattikoulun. Työsiirtolat olivat kuuluisia paikkoja,yhteiskunnan hyväosaisemmatkin ”matkustivat Kanarian saarille” ja rakensivat Seutulan lentokenttääym. Avovankiloissa ja työsiirtoloissa vangit saavat minimipalkkaa, josta vähennetään ylläpitokuluja.Aiemmin palkasta säästettiin myös vahingonkorvauksiin. Suljetuissa vankiloissa palkka on vain alleeuron päivässä. Niinpä vain puolet vangeista on työssä tai opinnoissa. Myös näissä laitoksissa onvälittömästi siirryttävä avolaitosten palkkakäytäntöön. Arvion mukaan työssä käyvien määränousisi 70 %:iin. Myös kuntouttava työtoiminta on ulotettava vankiloihin.Vankiloiden, mielisairaaloiden, kehitysvammalaitosten ja vastaavan avohoidon ja suojatyökeskustenmyytäviin tuotteisiin on kehitettävä Sokevan merkin, joutsen-merkin, Reilun kaupan merkin ja Suomenlipun kaltainen yhteinen valtakunnallinen tuotemerkki, huolehdittava tuotteiden laadun valvonnasta jamerkkinointikanavista. Projektin voisi hoitaa VATES, vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiöRaha-automaattiyhdistyksen tuella. Suuret kauppaketjut ottaisivat tuotteita varmasti myyntiin.Suuri vahinko tehtiin, kun Kriminaalihuoltoyhdistys lopetettiin ja sen hallinnoimat 400 asuntoasiirrettiin kuntien normaaliasuntovarantoon. Vapautuvien vankien asuntokysymys on saatavauudelleen tolalleen, ml. ympärivuorokautisesti valvotut palveluasunnot. Velvoiteasuminen (ns.pantavangit) on yhdyskuntapalvelun ohella otettava laajamittaiseen käyttöön rangaistusmuotona.Osa rangaistusajoista on kohtuuttoman pitkät eivätkä vähennä ao. rikollisuutta.Vankien eläke-edellytysten selvittely on käynnistettävä – yhteistyössä kuntien ja TE-toimistojenkanssa. Rikosseuraamusvirastoon on perustettava tehokas, pieni yksikkö tarkoitukseen mlneuropsykologin virka. Prof Matti Joukamaan ym. selvityksen mukaan vuonna 2006 vangeista olityökyvyttömyyseläkkeellä 7 %, mutta täysin työkyvyttömiksi arvioitiin 11 %, eli vuosittain lähes400:lle tulisi kirjoittaa suositus työkyvyttömyyseläkkeelle!10-20 suurimmassa kaupungissa on käynnistettävä sosiaalitoimen puolella erilliset kriminaalihuollonprojektit keskittyen vapautuneisiin ja ehdonalaisiin henkilöihin.Suomi tulee toimeen 2000 vangilla. Em ohjelma on valtion tuottamuusohjelmaa tukeva.Kirjallisuutta:Matti Joukamaa ym: Rikosseuraamusviraston asiakkaiden terveys, työkyky ja hoidon tarve. RISE julkaisuja 1/2010Matti Laine (toim): Vangin sosiaalinen asema. Vankeinhoidon koulutuskeskus, Helsinki 1993Tapio Lappi-Seppälä: Rangaistuskäytännön hinta. Tiede- taide ja köyhä kansa ry, Helsinki 2007 18
  19. 19. 1921. LAITOSVÄESTÖN KÄYTTÖVARAN NOSTOLaki asiakasmaksuista on aika ajoin poliitikkojen päätettävänä, yleensä erilaisia hoitomaksuja on tavattukorottaa. Yleisesti ei ole huomattu, että samalla asetuksella säädetään maamme laitosväestönkäyttövaroista.Yli 3 kk sairaalahoidossa ja hoitolaitoksessa olevan henkilön hoitomaksu riippuu hänen tuloistaan,joista yleensä pääosa käytetään hoidon korvaamiseen. Henkilölle on kuitenkin jäätävä 15 % tuloistakäyttövaraksi, joka pienimmillään on tällä hetkellä vähintään 97 €/kk.Tämä on kohtuuttoman vähäinen summa esim. mielisairaalapotilaille, joista valitettavan suuri osajoutuu lisäksi olemaan laitoksessa vastoin tahtoaan. Lisäksi suuri osa ao potilaista tupakoi (yksi syy onse, että lääkkeet aiheuttavat anhedoniaa, mielihyvän vähentymistä, eikä laitoksissa ole aina riittävästitekemistäkään). Asia koskee myös kehitysvammaisia, jotka yleensä eivät polta, joten heiltä jäävirkistysmatkoihin ym enempi rahaa käyttöön.Käyttövara tulisi nostaa vähintään 150 euroksi kuussa.22. YLIVELKAANTUMISEN EHKÄISY JA VÄHENTÄMINENUusia maksuhäiriöitä rekisteröitiin tammi-kesäkuussa 2010 1.15 miljoonaa, kun luku vuonna 2005 olivain 420 000, vastaavina aikoina uusia velkomustuomioita annettiin yli 240 000 ( vuonna 2005110 000). Aikanaan velattomuuteen pyrittiin aktiivisesti, nyt kulutusluototkin ovat arkipäivää.Ylivelkaantuneilla on entistä useammin erilaisia riippuvuuksia. Myös yllättävät muutoksetelämäntilanteissa kuten työttömyys tai avioero ovat taustalla. Yhteiskunta on 1990-luvulta lähtienpyrkinyt helpottamaan ylivelkaantuneiden asemaa, mutta seuraavalla hallituksella on vielä suuritehtävä:Pikavippifirmat tulisi joko kieltää kokonaan tai asettaa niiden perimille kulungeille ja koroilleankara katto. Firmoja on liki sata ja perityt vuosikorot ja -kulungit pahimmillaan yli tuhat prosenttia.Prof Heikki Hiilamo on nimittänyt tätä laillistetuksi rosvoukseksi ja johtava talous- ja velkaneuvojatodennut ”pikavipit koukuttavat enemmän kuin mikään muu rahan lainausmuoto”Pikavippifirmojen lainakanta on noin 40 milj € ja vuonna 2008 ne antoivat lainoja 190 milj €.Pikavippejä myönnettiin vuoden 2010 heinä-syyskuussa jo noin 61 milj €, yhteensä 295 000 kpl. Haitatmaksaa yhteiskunta, samaan aikaan kun kymmenen suurimman firman voittoprosentti oli 40 %!Jos pikavippifirmat saavat toimia edelleen, on niiden valvonta siirrettävä finanssivalvonnalle.Tosin talous- ja velkaneuvojien mukaan myös muita luottoja myönnetään liian helposti jamarkkinoidaan liian voimakkaasti. Tähän saakka on puhuttu vain kevytmielisestä velkaantumisesta,mutta sen rinnalle tulisi puhuapuhua myös kevytmielisestä luotonannosta.Yhteiskunnan on perustettava positiivinen lainarekisteri, josta lainanantajat voivat tarkistaa henkilönaiempien lainojen suuruuden. 19
  20. 20. 20Vaikka yksityishenkilön velkajärjestelyn maksuohjelma lyheni 1.8.2010 lähtien viidestä kolmeenvuoteen, se voi edelleen kestää viisi vuotta, jos henkilöllä ei ole ollenkaan maksukykyä! Ruotsissajälkimmäistä sääntöä ei ole.Ulosottoon menevien velkojen vanhentumisaikaa voitaisiin vähentää 15 tai 20 vuodesta ehkä 12vuoteen.Talous- ja velkaneuvojat sekä Takuusäätiö toivovat, että neuvonta ja sovittelu voitaisiin ottaamuidenkin palvelujärjestelmien toimintaan, esimerkiksi mielenterveystoimistojen, vankiloiden,työvoiman palvelukeskusten ym sosiaalityöntekijöiden tehtäviin. Aikanaan Helsingin ainoanpsykiatrisen huoltotoimiston sosiaalihoitajat hoitivat potilaita kokonaisuutena, tekivät.pääsääntöisesti kotikäyntejä ja antoivat myös toimeentulotuen käynneillään! Hoitokontaktista ei jäätypois. Velkakriisi on samanaikainen kriisi sekä kansantaloudessa että yksilöiden kukkarossa, joten eripalvelujen pitäisi työskennellä yhdessä.Kyse on todella myös etsivästä työstä. Maassamme on muutama kymmentuhatta henkilöä, jotkavoisivat saada ns nollasovinnon, jos vain lähtisivät sovintoneuvotteluun. Heidät on sellaiseen haettavavaikka korvasta vetämällä.Pulmana ovat myös korkeisiin taloudellisiin rikosvastuisiin tuomitut. Heillä ei ole koskaan varojakorvata vahinkoja, mutta silti heidän pääsynsä velkasovitteluun on korkean kynnyksen takana.Velkasovittelun tulos on yleensä kustannusneutraalia. Jos kerran velalliselta ei koskaan saada tiettyäsummaa enempää, on viisaampaa sopia tuollaisestakin summasta kuin jättää sopimatta. Velkojenperinnän tulisi kohdistus ensisijaisesti pääomaan eikä korkoihin ja kuluihin.Ylivelkaantuneisuuden vähentäminen edellyttää perusteellista valmistelua, josta tulisi mainintahallitussopimukseen23. TYÖMARKKINATUEN KOROTUSPitkäaikaistyöttömien toimeentulo on järjestetty ns. työmarkkinatuella, joka on alinta perusturvaaSuomessa. Tätä korvausta sai vuonna 2009 184 000 henkilöä. Tuki on nyt 26.60 €/arkipäivä eli noin551 €/kk. Sen ohella useimmat saavat asumistukea noin 300 €/kk, mutta tämä ei riitä elämiseen, jotennoin kolmannes saajista turvautui vielä toimeentulotukeen. Joukko on yksi suurimmista köyhien taipientuloisten ryhmistä Suomessa.Hallituspuolueiden SATA-komitea ei ehdottanut tämän joukon nostamista suosta, pienen pienenäosasyynä että ”uudistus on kallis” ja samalla jouduttaisiin nostamaan ansiosidonnaistatyöttömyysturvaa, joka sekin on suhteellisesti alhaisempi kuin muissa pohjoismaissa.VTT Arja Alho on kirjoittanut erinomaisen vaihtoehdon SATA-komiteamietinnölle yhteistyössä HeikkiHiilamon, Pertti Honkasen, Jouko Kajanojan ja Erkki Tuomiojan kanssa ehdottaen 120 euronkorotusta työmarkkinatukeen kuukaudessa. Tällöin ansiosidonnainen työttömyysturva nousisi bruttona65 €/kk Korotusten nettovaikutus julkiseen talouteen merkitsisi 140 miljoonan euron nettolisäystä.Jos pitkäaikaistyöttömistä saatettaisiin eläketuen piiriin esim 20 000 henkilöä, edeltävä summa vähenisitältä momentilta. 20
  21. 21. 21Toinen välttämätön uudistus olisi, että puolison tulot eivät vaikuttaisi toisen työmarkkinatuenmaksatukseen. Yhteiskunnassa olisi vähennettävä sellaisia spekulaatioita, joissa mietitään asutaankoyhdessä vai ei ja ilmoitetaanko asumisesta rehellisesti vai ei.Kirjallisuutta:Ei Riitä! 120 euroa perusturvaan. Vapaus valita toisin -verkosto. Into Kustannus Oy 201024. ELÄKETUKILAKI UUSIKSILex Taipale on uusittava.Työministeriön viimeisen kansliapäällikön Markku Wallinin mukaan työttömyyskortistoissa on70 000 henkilöä. joilla ei ole koskaan mitään mahdollisuuksia päästä töihin. He eivät pärjäisi enää töissäeikä kukaan heitä ota töihin.Se on neljännes kaikista työttömistä, kaikkein köyhimmät ja huonoimmassa asemassa olevat. He elävättyömarkkinatuella, lisäksi pienellä toimeentulotuella ja ehkä asumistuealla.Rohkea poliitikko päästäisi heistä kertalaakilla eläkkeelle noin 30 000, vähempi rohkea 20 000 jahuonompikin 10 000.Ratkaisu ei ole epäoikeudenmukainen, sillä meillä on toteutettu ns työttömyyseläkeputki, jonka kauttayli 50 000 tervettä ja työkykyistä ihmistä on päässyt eläkkeelle jouduttuaan saneeratuksi tehtaista jamuilta työpaikoilta. Ay-liike, työnantajat ja valtio (eli ns. kolmikanta) on pitänyt heistä huolta.Nimestään huolimatta työttömyyseläkeratkaisu ei koskenut työkyvyttömiä pitkäaikaistyöttömiä.Ratkaisumalli on olemassa. 1.5.2005 astui voimaan ns Eläketukilaki (39/2005) eli Lex Taipale, jonkanojalla 10 vuotta työttömänä olleet 57 vuotta täyttäneet henkilöt pääsivät eläkettä vastaavalleeläketuelle. Sen maksoi valtio kokonaisuudessaan. Joukon määrä oli vähäinen eli 4000 henkilöä, kuneduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ja työ- ja tasa-arvovaliokunta kumpikin yksimielisesti olisihalunnut ulottaa toimet noin 12 000 henkilöön. Kansaneläkelaitos arvioi, että em. henkilöt eivät kykeneedes itse hakemaan eläketukea, vaan heidät piti etsiä ja noutaa virastoihin!Yhden työttömien heikoimmassa päässä olevan ihmisen saattaminen eläketuelle maksaa yhteiskunnallenoin 1000 euroa vuodessa, kun työkykyisen työttömän työllistäminen esim. yhdistelmätuella maksaa 10000 €/v ja yhden kunnallisen työpaikan luominen 40 000 €/v. Lisäksi kustannukset laskevat vuosittainkun kohdeväestöstä osa siirtyy vanhuuseläkkeelle ja valitettavan moni kuolee ennen aikaisestiraihnaisuuttaan (tutkimuksen mukaan kohderyhmän kuolleisuus on kolminkertainen vertailuväestöönnähden).Ratkaisu on valtion tuottavuusohjelman mukainen, työ- ja elinkeinotoimistojen muutenkin vähentyväväki voi keskittyä ydintehtäviinsä paremmin.Rajaus voisi olla 55 vuotta täyttäneet 10 vuotta tiettynä ajanjaksona työttömänä ja/tai työvoimanulkopuolella ja/tai yksinomaan toimeentulotuella olleet henkilöt (57 vuotta täyttäneet 8 vuotta ja 60 vtäyttäneet 5 vuotta). 21
  22. 22. 2225. ELMA-PROJEKTI VAKINAISTETTAVATyövoima- ja elinkeinotoimistojen sekä sosiaalitoimistojen asiakkaina ja jopa niiden ulkopuolella onedelleen muutama kymmenentuhatta työkyvytöntä ihmistä, jotka kuuluisivat työkyvyttömyys-eläkkeelle. He eivät pärjää töissä, mutta heillä ei ole riittävästi perinteisiä ruumiillisia sairauksia, vaanmoninaisia neurologisia ja neuropsykiatrisia oireita ja vammoja, Sen vuoksi he eivät pärjää töissä.Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esitti ja eduskunta hyväksyi yksimielisesti vuonna 2001, että näidenihmisten eläke-edellytyksiä ryhdytään perusteellisesti ja yksilöllisesti tutkimaan työvoimatoimistoillemyönnetyn erillismäärärahan turvin. Tämä aiemmin IT-projektina tunnettu hanke nimettiin ELMA(eläkemahdollisuus)-projektiksi.10 vuoden aikana sen avulla työkyvyttömyyseläkkeelle on päässyt eläkkeelle hiukan alle 20 000henkeä, joukossa useiden sosiaalitoimistojen käynnistämien vastaavien hankkeiden kanssa.Porissa työkyvyttömyyseläkkeen on saanut 700 henkeä eli prosentti 70 000 asukkaasta. Prosenttiin ovatyltäneet jotkut muutkin paikkakunnat, esimerkiksi Siikalatva (Haapavesi, Pulkkila ym), Kerava,Hämeenlinna ym. Jos projektia olisi toteutettu yhtä vakavasti koko maassa, olisi eläkkeelle päässyt ehkä40 000 henkeä vuosikymmenessä. Helsingin sosiaalivirastolla on erillinen eläkeprojekti, jonka kautta350 henkeä vuosittain on päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle, yhteensä jo 2500 henkeä.Projektille ei ehdotuksista huolimatta koskaan perustettu valtakunnallista johtoryhmää eikäalueellisia työryhmiä, vaan se jätettiin yksittäisten työvoima- ja sosiaalitoimistojen johtajien harkinnanja aktiivisuuden varaan. Niinpä on suuriakin kaupunkeja ja kuntia, joissa nämä köyhät ihmiset on jätettysillensä. Työ- ja elinkeinoministeriössä ei ole ketään yksittäistä virkamiestä, joka vastaisi projektista.Henki on ollut, että työvoimatoimistot keskittyvät enempi henkilöihin, jotka voivat päästätyömarkkinoille. Myöskään eläke-edellytysten selvittelyjä tekeviä lääkäreitä ja neuropsykologeja onvähän, vain parikymmentä kumpaakin kiertämässä maata.Samaan aikaan nuoremmista ikäryhmistä kasvaa uusia pitkäaikaistyöttömiä, jotka asiallisesti ovattyökyvyttömiä. Kaikki kokemukset viittaavat siihen, että ELMA-projekti on vakinaistettava. Eli senkoordinointivastuu on annettava joko yliopistollisten (ja/tai) sairaanhoitopiirien tehtäväksi yhteistyössätyö- ja elinkeinokeskusten kanssa, jolloin kaikki kunnat saadaan mukaan. Työ on tehtävä pääosinpolikliinisesti, avohuollossa. Yhden henkilön tutkimuskulut ovat silloin noin 1000 euroa.Erikseen hanke on toteutettava vankiloissa, Riselle on tätä varten palkattava viimein yksineuropsykologi.Etelä-Savon TE-keskus kykenisi koordinoimaan hanketta, Helsingin sosiaalivirasto ym antamaan sillemalleja ja esim Järvenpään ja Tampereen työllistämisyksiköt kertomaan, miten työkokeilutorganisoidaan ja kerätään tiedot reaalisesta työelämästäkin.Tämä hanke on erillinen eläketukilain uusimisesta, koska koskee kaiken ikäisiä työkyvyttömiä, ikäväkyllä myös nuoria ja keski-ikäisiä.Valtion budjetissa on säilytettävä erillismääräraha näihin tutkimuksiin riippumatta, mille taholle seohjataan.Kirjallisuutta: Ilkka Taipale (toim): Sosiaalilääketieteellinen eläke-edellytysten selvittelyopas . Kustannus Oy Kunnia, Helsinki 2001 22
  23. 23. 2326. KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KORVAUSTA NOSTETTAVALaki kuntouttavasta työtoiminnasta on ollut suuri edistysaskel, joskaan ei korvaa 1980-luvun alunvelvoitetyöllistämistä. Kuntouttava työtoiminta on tosiasiassa laajamittaisin suojatyönorganisointimuoto maassamme. On virheellistä ajatella, että sen päätehtävä olisi valmentaa ihmisiäsiirtymään vapaille työmarkkinoille – joilla ei ole tarjottavana vastaavia tehtäviäkään täydellä palkalla.Nyt useimmilla kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvilla on perustoimeentulonaan työmarkkinatuki(+toimeentuloatukea ja mahd. asumistuki). He saavat 6 – 8 t työpäivästä 9 euron korvauksen.Korvaus olisi välittömästi nostettava vähintään verottoman lakkoavustuksen suuruiseksi eli 16€/pv.Lisäksi kuljetusta työpaikoille olisi tuettava. Jos koululaiskuljetukset on järjestetty ja vammaistenkuljetuksen päivä- ja työtoimintoihin, tulisi käytössä olla p ienoisbusseja, joilla yksi kuntouttavaantyötoimintaan osallistuva työkseen hakee ja vie muita kotoa – etenkin maaseudulla, jossa julkinenliikenne on heikkoa.27. TYÖTOIMINNAN VEROTON KORVAUS NOSTETTAVAKaikkien mielisairaaloiden vanhoissa vuosikertomuksissa oli yhtäpitävä tilasto: 80% potilaista työssä,10% jouten jalkeilla, 10% makuulla. Siis kovempi tilasto kuin tällä hetkellä koko Suomessa.Työterapian nimissä potilaat huolehtivat laitoksen ylläpitotehtävistä, maataloudesta, upeasta puistosta,puutarhasta ja teollisuusterapiastakin. Palkkioksi he saivat aluksi hedelmiä tai tupakkaa, myöhemminns. työosuus- tai ahkeruusrahaa. Sama käytäntö oli kehitysvammalaitoksissa.Vuoteen 1997 saakka suurin veroton työosuusraha oli Nikkilän sairaalassa – jossa tehtiin mm Livalinalihankintatöitä – 2300 mk ja Kellokoskellakin 1 600 mk. Sitten valtio keksi yksipuolisesti pudottaasumman 1000 mk:aan eli 50 mk/pv. Yksikään lääkäri tai hoitaja koko maassa ei reagoinut tähän, vaikkamolemmilla ammattikunnilla oli sittemmin lakot ja kummatkin kertovat, että potilas on kaiken keskellä.Sittemmin summa saatiin nostettua 9 euroon/pv ja vielä 12 euroon/pv.Veroton lakkoavustus on 16 €/pv – so silloin kun henkilö ei tee työtä! Mielen sairaiden,kehitysvammaisten ja muiden työtoimintaa tekevien verottoman päiväkorvauksen yläraja tulisinostaa välittömästi vähintään tuohon 16 €uroon/pv, mieluummin 18 – 20 €uroon/pv.Useimmat näiden ryhmien jäsenet ovat pelkällä kansaneläkkeellä. Suuri osa ei kykene tekemääntäyspäiväistä työtä/suojatyötä vaan osa-aikaisesti, jolloin tietysti työosuusraha on vastaavasti pienempi.Siten uudistus ei edes olisi kallis, mutta sitäkin oikeudenmukaisempi. 23
  24. 24. 2428. KEIKKASETELISuomi on täynnä seteleitä, on liikuntaseteli, kulttuuriseteli, lounasseteli, lastenhoitoseteli, hoitoseteli jatyömatkaseteli. Sekaan mahtuu hyvin keikkaseteli, heittojätkille.Ennen eduskunnan portaat lumimyräkän jälkeen puhdisti lumesta Töölönlahden rantaveikot, jotkatulivat makasiinien alta päävahtimestarin heilutettua käsiänsä. Urakan jälkeen kaverien käteen lyötiinFeiringin takataskusta setelit. Helsingin kerrostalojen katoilta pudotti lumet Kallion asunnottomienplk:n kovimmat kundit. Kriminaalihuollon pihalla Kurvissa oli aina aamuisin miehet jonossa odottaenmuuttokeikkoja saaden illalla palkkionsa. Satamassa oli prikkamiehet jne.Nyt täytyy olla vakinaisesti töissä, vakinaisesti pätkätöissä tai vakinaisesti pitkäaikaistyötön. Josviimeksi mainittu sattuisi tekemään pikkukeikan. perittäisiin sentit hänen takataskustaan takaisin.Työnantajalle lyhytaikainen työ tuottaa kohtuuttoman byrokratian veronmaksuineen, kuukausi- javuosi-ilmoituksineen, työvoimatoimistolle ja verottajalle tarpeetonta puuhastelua. Siksipä tällainen työmaksetaan pimeänä, jos yleensäkään teetetään. Yhteiskunta on kuulemma täynnään tekemätöntä työtä,suuri osa tästä olisi tehtävissä lyhyillä keikoilla.Kuubassa on ns konvertiibeli peso turisteilla, kun kuubalaiset vaihtavat sen omiin pesoihinsa. Vero on20 %. Suomessa voitaisiin painaa esimerkiksi 20 euron keikkaseteleitä, joita kuka tahansa työnteettäjä saisi ostaa vaikka R-kioskilta, kaupan kassalta tai pankista. Siinä olisi valmiina 20% vero.Sitä voitaisiin käyttää palkkana pikkuhommista keikan tekijälle, niin lasten iltahoitajalle kuin vanhustenkävelyttäjälle, vaikka joulupukille. Työn teettäjän nimi ja lunastajan sosiaaliturvatunnus tulisi kirjoittaasetelin kääntöpuolelle laajemman väärinkäytön vähentämiseksi. Sitten yhdestä keikkasetelistä saisiniiden myyntipaikoista 16 €uroa. Kummankaan osapuolen ei tarvitsisi tehdä viranomaisille asiastamitään muuta tiliä.Sosiaaliset yritykset ja kotitalousvähennyskäytäntö eivät ole riittäneet kaikkein vaikeimmintyöllistettävin elintason kohentamiseen. Keikkasetelillä olisi myös raitistava vaikutus. Ryyppymieskinpitäisi päivän tauon, kun tietäisi illalla saavansa keikkasetelin ja pullon. Pikkupimeät työt voisivatvähentyä, suojatyö ja työtoiminta saisivat uusia ulottuvuuksia, kun erilaiset järjestöt käyttäisivätkeikkaseteleitä samaan tapaan kuin taksvärkkiläisiä. Aluksi seteliä voisi kokeilla 2-3 vuotta.29. OIKEUDELLISTEN JONOJEN LYHENTÄMINENTerveydenhuollon hoitotakuun kokemuksiin viitaten niin prof Pentti Arajärvi kuin valtakunnansyyttäjäMatti Nissinen ovat ehdottaneet vastaavankaltaista oikeustakuuta, jotta kohtuuttoman pitkäksivenyneet oikeudenkäynnit ja sosiaaliturvan valitusten käsittelyajat voitaisiin lyhentää.Oikeusministeriön ja sisäministeriön yhteistyöryhmä esittikin 19 keinoa esitutkinnan, syyteharkinnan jaoikeudenkäyntien nopeuttamiseksi. Oikeusministeriö asetti vastikään uuden työryhmänjatkojalostamaan ehdotuksia. Luultavasti muitakin ehdotuksia löytyisi, jos halutaan.Somla eli sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on kyennyt vähentämään 30 000 hakemuksen sumaa10-15 %:lla, mutta valitusten käsittelyajat ovat olleet edelleen 16 kk, kun Somla itse pyrki max vuodenkäsittelyaikaan. Esim. Pentti Arajärven ehdotuksen mukaan 6 kk olisi kansalaisten kannaltakohtuullisempi aika. Tosiasiassa valituksia ei käsitellä montakaan päivää, vaan ne lojuvat pinoissa 24
  25. 25. 25pääosan ajasta ja itse käsittely ja päätöksenteko ovat nopeita. Siksi onkin yhdyttävä kertatalkoidenvaatimukseen – jonot puretaan ylitöillä tai ns nuppitaksalla ja asiantuntijalääkäreiden määrän lisäyksellänopeutetusti ja sitten huolehditaan, että uutta sumaa ei synny.Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittely vie pahimmillaan kaksi vuotta, jos henkilö valittaavakuutusoikeuteen asti. Tänä aikana hän ei varmasti mene töihin, vaan on joko sairaslomalle taipitkäaikaistyöttömänä edelleen työttömyyskortistossa saaden työmarkkinatukea. Kahden vuodentoimettomuuden jälkeen hänen työkykynsä ei varmasti lisäänny, vaikka vakuutusoikeus pitäisi häntäsitten työkykyisenä. Periaatteessa työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyyn riittäisi kaksiportainenratkaisumalli, koska asian saa tarvittaessa aina uudelleen käsittelyyn. Kyllä muutoksenhakulautauntavoi luoda valtakunnallisen käytännön siinä kuin vakuutusoikeus.Vakuutusoikeudessa on ns. työelämän asiantuntijajäseniä. Heistä lähes kaikki ovat juristeja elityöelämän lakien asiantuntijoita – mutta eivät tunne oikeata reaalista työelämää ja sen vaatimuksia.Vanhat työnjohtajat ja esimiehet olisivat paljon parempia, kun arvioidaan henkilöiden reaalityökykyä.Seuraavaan hallitussopimukseen on saatava vaatimus oikeudellisten jonojen lyhentämisestä jaoikeustakuusta.30. VEROTUSOn lukuisia keinoja, joilla verotuksen kautta pienituloisten asemaa kohennetaan, selkeimmät ovat:a) kunnallisveron perusvähennyksen nosto jab) työttömyyskorvauksen ja muiden etuuksien saajien veroasteen pienentäminen suhteessa palkkatyönveroasteeseen.Nyt työttömyyspäivärahoista peritään ennakkoa 2-4 % enemmän kuin mitä henkilön palkkatulojenveronpidätys on ollut. Palkkatulojen keventämiseksi on luotu tulonhankkimisvähennykset. Myös työnhaku aiheuttaa henkilölle menoja.Koska veropolitiikka tulee muutenkin yhteiskunnassamme laajempaan tarkasteluun, tässä yhteydessä eitehdä täsmäehdotuksia edeltävään kahteen kohtaan.31. VAALIARPAUseassa maassa äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Vaikka yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saatiinyhteiskunnallisen taistelun kautta ensimmäisenä maailmassa voimaan Suomessa, ei täällä ole ollutvalmiutta asettaa äänestämistä velvollisuudeksi.Erilaisilla, taloudellisesti kalliilla kampanjoilla on yritetty saada äänestysprosentteja ylöspäinonnistumatta Niinpä ehdotan, että jokainen vaalikelpoinen henkilö voisi saada valtion – ehkäyhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa – rahoittaman raha-arvan, mutta sen saa vainvaalipaikoilta henkilöpapereita vastaan. Hanke ei syrji ketään, sillä edelleen voi jättää äänestämättä. 25
  26. 26. 26 YTYÄ SUOMEEN!Kerppu ehdotuksia on tarkoitettu päätettäväksi.Seuraavassa ei ole täsmäehdotuksia, vaan se on luonnostelma keskusteltavaksi.Maassamme kannetaan suurta huolta koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäävistä nuorista, joita on ainakin25 000. Joka vuosi 16 vuotta täyttäneistä, jopa 15% pojista ja alle 10% tytöistä siirtyy tähän ryhmään.Toiseksi yhtä suurta huolta kannetaan, ettei maahan syntyisi kaksia työmarkkinoita.Ensimmäiseen oikea vastaus on nuorisotakuu – jokaiselle taataan opiskelu tai työpaikka. Muttayksityiskohtaisia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja on paljon.Alun perin 1970-luvulla pohdittiin pakollista 12 vuotista peruskoulua Jaakko Itälän johdolla. Helsinginyhtenäiskoulu oli eräs sen kokeilutuote. Oppivelvollisuus voitaisiin ulottaa 18 vuotiaaksi, mutta sen voikorvata myös käytännön työllä. Nyt 16 vuotias, joka riitaantuu vanhempiensa kanssa, ei pääse byggalleeikä merille töihin, koska työsuojelusäännöt kieltävät sen. Onko parempi kuolla piikkiin kadulla kuinastua naulaan lautapoikana rakennustyömaalla?Koulutuksen sisältöä on muutettava niin, että käden taitoja tuodaan eri kouluasteille enemmän.Ylioppilastutkintoon voisi liittää vapaaehtoisena käytännön taitojen näyttötutkintoja. Artesaanilukioitavoidaan perustaa. Niihin pääsisi lukihäiriöisetkin, kutosen ja seiskan keskiarvolla eikä yhdeksällä japuolelle kuten nykyerikoislukioihin. Myös ammattikoululinjoja on käytännöllistettävä. Hannu Ahdinperustaman Vaihtoehtoisen ammattikoulun kaltaisia opinahjoja voidaan lisätä. Nuorten työpajoja onlisättävä samoin, mutta radikaalisti.Toiseen kysymykseen oikea vastaus on, että meillä on jo kahdet työmarkkinat.Yhdet ovat työmarkkinaehtoiset, mutta toiset ovatkin monimuotoiset kuin kaleidoskoopin kuvat.Niihin kuuluvat palkkatukityö, sosiaalisten yritysten työ, työvalmennus, työkokeilu, työharjoittelu,oppisopimustyö, työpajojen työ, huoltosuhteinen työ, suojatyö, kuntouttava työtoiminta,kehitysvammaisten ym, siirtymätyö työtoiminta, siviilipalvelus, varusmiesten palvelu, talkootyö,kotitaloustyö, yhdyskuntapalvelu, vankityö, opiskelutyö, taksvärkkityö jne.Kaikkea tätä jälkimmäistä voidaan nimittää yhteiskunnalliseksi työksi eli YTY:ksiTämän työn korvaustaso vaihtelee kovasti, korkeimmillaan se on palkkatukityössä, pienempänä esimkuntouttavassa työtoiminnassa ja alimmillaan vankityönä, taksvärkkityönä, kotityönä ja talkootyönä.Ytyä koskevat säännöt ja käytännöt ovat erittäin monimutkaisia, niitä kuten korvaustasoja voitaisiinosittain yksikertaistaa. 26
  27. 27. 27Entinen suojatyöjärjestelmä tai työttömien velvoitetyö olivat yksinkertaisia järjestelmiä, joskin edeltäväkattoi vain noin 4 000 henkeä, kiun Ruotsin valtiollinen suojatyöjärjestelmä kattoi 15 000 henkeä.Saksassa yritysten on työllistettävä tietty määrä vammaisia – eli erilaisia esimerkkejä on.SDP:n on käynnistettävä suurtalkoot. Sen on itse piiritoimistoineen otettava töihin nuoria, vammaisiaja pitkäaikaistyöttömiä ja sitten haastettava muuta järjestöt, säätiöt ja yhteisöt. Valtion ontuottavuusohjelmansa vastapainoksi osallistuttava näihin talkoisiin samoin kuin yksityiset firmat.Esim HUS, jolla on 22 000 työntekijää, ei liene palkannut yhtään pitkäaikaistyötöntä, ei työttömiänuoria saati vammaisia…Jos me itse emme palkkaa, kuka sitten palkkaisi. Ei voida ajatella, että koko työllistämistaakka onyksinomaan kuntien harteilla. 27

×