Kewarganegaraan

1. GGEEOOSSTTRRAATTEEGGII
NNaawwaanngg rreettnnoo

2. PPeennggaannttaarr
 PPoolliittiikk == kkeekkuuaassaaaann
 TThh 7700--aann ppoolliittiikk == ssiisstteemm ((ppeennggaammbbiillaann
kkeeppuuttuussaann,, kkeebbiijjaakkaann ppuubblliikk,, kkeekkuuaassaaaann))
 DDiibbuuttuuhhkkaann ssttrraatteeggii ((ccaarraa uuttkk mmeennddpptt
kkeemmeennaannggaann aattaauu mmeennccaappaaii ttuujjuuaann))
 SSttrraatteeggii mmrrppkk sseennii ddaann iillmmuu ((SSuunnTTzzuu,,
CCllaauusseewwiittzz))
 AAmmaannaatt FFoouunnddiinngg ffaatthheerrss uuttkk mmeennccaappaaii ttuujjuuaann
nnaassiioonnaall mmeemmbbuuttuuhhkkaann ssttrraatteeggii yygg ddiiddaassaarrii
ppeemmaahhaammaann GGeeooppoolliittiikk IInnddoonneessiiaa ((wwaass--nnuuss))

3. GGEEOOSSTTRRAATTEEGGII
 SSuuaattuu ssttrraatteeggii mmeemmaannffaaaattkkaann kkoonnddiissii ggeeooggrraaffii NNeeggaarraa
ddaallaamm mmeenneennttuukkaann kkeebbiijjaakkaann,, ttuujjuuaann,, ssaarraannaa uuttkk
mmeennccaappaaii ttuujj--nnaass ((ppeemmaannffaaaattaann kkoonnddiissii lliinnggkkuunnggaann
ddaallaamm mmeewwuujjuuddkkaann ttuujjuuaann ppoolliittiikk))..
 GGeeoossttrraatteeggii IInnddoonneessiiaa ddiiaarrttiikkaann ppuullaa ssbbgg mmeettooddee uuttkk
mmeewwuujjuuddkkaann cciittaa--cciittaa pprrookkllaammaassii ssbbggmmnn yygg ddiiaammaannaattkkaann
ddaallaamm ppeemmbbuukkaaaann ddaann UUUUDD 11994455..
 IInnii ddiippeerrlluukkaann uuttkk mmeewwuujjuuddkkaann ddaann mmeemmppeerrttaahhaannkkaann
iinntteeggrraassii bbaannggssaa ddllmm mmaassyy mmaajjeemmuukk ddaann hheetteerrooggeenn
bbeerrddaassaarrkkaann PPeemmbb ddaann UUUUDD 11994455.. GGeeoossttrraatteeggii
IInnddoonneessiiaa ddiirruummuusskkaann ddaallaamm wwuujjuudd KKeettaahhaannaann NNaassiioonnaall..

4. KKeettaahhaannaann NNaassiioonnaall
 DDiikkeennaallkkaann BBuunngg KKaarrnnoo tthh 6600--aann,, ddiikkeemmbbaannggkkaann SSSSKKAADD
 KKeettaahhaannaann NNaassiioonnaall mmrrppkk kkoonnddiissii ddiinnaammiikk ssuuaattuu bbggss yygg
bbeerriissii kkeeuulleettaann ddaann kkeettaanngggguuhhaann yygg mmeennggaanndduunngg
kkeemmaammppuuaann mmeennggeemmbbaannggkkaann kkeekkuuaattaann nnaassiioonnaall,, ddii ddllmm
mmeenngghhaaddaappii && mmeennggaattaassii sseeggaallaa AATTHHGG bbaaiikk yygg ddaattaanngg ddaarrii
lluuaarr mmaauuppuunn ddaarrii ddaallaamm,, yyaanngg llggssgg mmaauuppuunn ttddkk llggssgg
mmeemmbbaahhaayyaakkaann iinntteeggrriittaass,, iiddeennttiittaass,, kkeellaannggssuunnggaann hhiidduupp
bbggss && NNeegg sseerrttaa ppeerrjjuuaannggaann mmeennggeejjaarr ttuujj--nnaass..
 TTaannnnaass ddiippeerrlluukkaann bbuukkaann hhaannyyaa kkoonnsseeppssii ppoolliittiikk ssaajjaa
mmeellaaiinnkkaann ssbbgg kkeebbuuttuuhhaann ddllmm mmeennuunnjjaanngg kkeebbeerrhhaassiillaann
ttuuggaass ppookkookk ppeemmeerriinnttaahh,, sspptt LLaaww aanndd oorrddeerr,, WWeellffaarree aanndd
pprroossppeerriittyy,, DDeeffeennccee aanndd sseeccuurriittyy,, JJuurriiddiiccaall jjuussttiiccee aanndd ssoocciiaall
jjuussttiiccee,, ffrreeeeddoomm ooff tthhee ppeeooppllee..

5. HHaakkiikkaatt TTaannNNaass
kkeemmaammppuuaann && kkeettaanngggguuhhaann ssuuaattuu bbggss uuttkk ddpptt mmeennjjaammiinn
kkeellaannggssuunnggaann hhiidduuppnnyyaa mmeennuujjuu kkeejjaayyaaaann bbggss && NNeegg..
TTaannnnaass tteerrggaannttuunngg ppdd kkeemmaammppuuaann bbggss && sseelluurruuhh WWNN
ddllmm mmeemmbbiinnaa ddaann mmeennggeemmbbaannggkkaann aassppeekk aallaammiiaahh sseerrttaa
aassppeekk ssoossiiaall.. TTaannnnaass mmeennggaanndduunngg mmaakknnaa kkeeuuttuuhhaann
sseemmuuaa ppootteennssii yygg ttddpptt ddii wwiillyy nnaassiioonnaall,, bbaaiikk ffiissiikk mmaauuppuunn
ssoossiiaall sseerrttaa mmeemmiilliikkii hhuubbuunnggaann eerraatt aannttaarraa ggaattrraa
ddiiddaallaammnnyyaa sseeccaarraa kkoommpprreehheennssiiff--iinntteeggrraall.. KKeelleemmaahhaann
ssaallaahh ssaattuu bbiiddaanngg ((ggaattrraa)) aakkaann mmeennggaakkiibbaattkkaann
kkeelleemmaahhaann bbiiddaanngg yygg llaaiinn,, ddeemmiikkiiaann sseebbaalliikknnyyaa,, sshhgg ddpptt
mmeemmppeerrnnggaarruuhhii kkoonnddiissii kkeesseelluurruuhhaann..
iinntteerraakkssii ppoossiittiiff sseeggeennaapp uunnssuurr ((ggaattrraa)) kkeehhiidduuppaann nnaass..

6. SSiiffaatt TTaannnnaass
11.. MMaannuunnggggaall
22.. MMaawwaass kkeeddaallaamm
33.. KKeewwiibbaawwaaaann
44.. BBeerruubbaahh mmeennuurruutt wwaakkttuu
55.. TTiiddaakk mmeemmbbeennaarrkkaann ssiikkaapp aadduu kkeekkuuaassaaaann
ddaann aadduu kkeekkuuaattaann
66.. PPeerrccaayyaa ppaaddaa ddiirrii sseennddiirrii ((SSeellff CCoonnffiiddeennccee))
77.. TTiiddaakk tteerrggaannttuunngg kkeeppaaddaa ppiihhaakk llaaiinn ((SSeellff
RReelliieennccee))

7. KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((11))
► MMooddeell AAssttaaggaattrraa mmrrppkk ppeerraannggkkaatt hhuubbuunnggaann bbiidd kkeehhiidduuppaann mmaannuussiiaa
ddaann bbuuddaayyaa yyaanngg bbeerrllaannggssuunngg ddiiaattaass bbuummii ddggnn mmeemmaannffaaaattkkaann sseeggaallaa
kkeekkaayyaaaann aallaamm.. TTeerrddiirrii 88 aassppeekk kkeehhiidduuppaann nnaassiioonnaall ::
► 11)).. TTiiggaa aassppeekk ((ttrrii ggaattrraa)) kkeehhiidduuppaann aallaammiiaahh,, yyaaiittuu ::
► aa)).. GGaattrraa lleettaakk ddaann kkeedduudduukkaann ggeeooggrraaffii
► bb)).. GGaattrraa kkeeaaddaaaann ddaann kkeekkaayyaaaann aallaamm
► cc)).. GGaattrraa kkeeaaddaaaann ddaann kkeemmaammppuuaann ppeenndduudduukk
► 22)).. LLiimmaa aassppeekk ((ppaannccaa ggaattrraa)) kkeehhiidduuppaann ssoocciiaall,, yyaaiittuu ::
► aa)).. GGaattrraa iiddeeoollooggii
► bb)).. GGaattrraa PPoolliittiikk
► cc)).. GGaattrraa eekkoonnoommii
► dd)).. GGaattrraa ssoocciiaall bbuuddaayyaa
► ee)).. GGaattrraa ppeerrttaahhaannaann ddaann kkeeaammaannaann..
► TTeerrddpptt hhuubb kkoorreellaattiiff ddaann iinntteerrddeeppeennddeennccyy ddiiaannttaarraa kkee--88 ggaattrraa sseecc
kkoommpprreehheennssiiff ddaann iinntteeggrraall

8. KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((22))
►MMooddeell MMoorrggeenntthhaauu bbeerrssiiffaatt ddeesskkrriippttiiff
kkuuaalliittaattiiff ddiittuurruunnkkaann sseeccaarraa aannaalliittiiss aattaass ttaattaa
kkeehhiidd--nnaass sseecc mmaakkrroo,, sshhgg kkeettaahhaannaann mmaassyy
bbggss tteerrwwuujjuudd ssbbgg kkeekkuuaattaann..
►PPoowweerr ppoossiittiioonn →→ bbaallaannccee ooff ppoowweerr
►KK((nn))==ff((uunnssuurr ssttaabbiill,, uunnssuurr bbeerruubbaahh))
==ff(([[GG,,AA]],,[[TT,,MM,,DD,,CC,,LL,,OO]]))
GGeeooggrraaffii,, AAllaamm,, TTiinndduussttrrii,,MMiilliitteerr,, DDeemmooggrraaffii,, CChhaarraacctteerr,,
mmoorraaLL,, ddiippllOOmmaassii

9. KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((33))
► MMooddeell AATT MMaahhaann:: kkeekkuuaattaann nnaass mmeelliippuuttii uunnssuurr;;11)).. LLeettaakk
ggeeooggrraaffii 22)).. BBeennttuukk // wwuujjuudd bbuummii 33)).. LLuuaass wwiillaayyaahh 44)).. JJmmllhh
ppeenndduudduukk 55)).. WWaattaakk nnaass // bbggss 66)).. SSiiffaatt ppeemmeerriinnttaahhaann
► AAkksseess kkee llaauutt →→ ppeerrddaaggaannggaann →→ eekkoonnoommii
► eemmppaatt ffaakkttoorr aallaammiiaahh yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii ppeemmbbeennttuukkaann
kkeekkuuaattaann llaauutt ((sseeaa ppoowweerr)) ssuuaattuu NNeeggaarraa ::
11)).. SSiittuuaassii ggeeooggrraaffii,, kkhhuussuussnnyyaa mmeennggeennaaii mmoorrffoollooggii,, ttooppooggrraaffiinnyyaa
22)).. KKeekkaayyaaaann aallaamm ddaann zzoonnaa iikklliimm
33)).. KKoonnffiigguurraassii wwiillaayyaahh NNeeggaarraa yygg mmeemmppeennggaarruuhhii kkaarraakktteerr rraakkyyaatt..
44)).. JJuummllaahh ppeenndduudduukk..

10. KKoonnsseeppssii ddaassaarr TTaannnnaass((44))
►MMooddeell CClliinnee mmeelliihhaatt ssuuaattuu NNeegg ddaarrii lluuaarr ssbbggmmnn
ddiippeerrsseeppssiikkaann oolleehh NNeegg llaaiinn.. BBaaggiinnyyaa hhuubb aannttaarr
NNeegg ppdd hhaakkeekkaattnnyyaa aammaatt ddiippeennggaarruuhhii oolleehh
ppeerrsseeppssii ssuuaattuu NNeegg tthhddpp NNeegg llaaiinnnnyyaa,, tteerrmmaassuukk
ddiiddaallaammnnyyaa ppeerrsseeppssii aattaass ssiisstteemm ppeennaannggkkaallaann ddaarrii
NNeegg llaaiinnnnyyaa..
►PP((pp)) == ((CCrr ++ MM ++ EE)) ((ss ++ ww))
PPeerrcceeiivveedd ppoowweerr,, CCrriittiiccaall mmaassss,, MMiilliitteerr,, EEkkoonnoommii,,
ssttrraatteeggii,, wwiillll ((kkeemmaauuaann NNaass))
►NNeegg ssuuppeerr ppoowweerr == ggeeooggrraaffii bbeessaarr ++ SSDDMM bbeessaarr

11. KKoommppoonneenn SSttrraatteeggii AAssttaa GGaattrraa
TTRRII GGAATTRRAA ((ttaannggiibbllee)) bbeerrssiiffaatt kkeehhiidduuppaann aallaammiiaahh
11.. LLeettaakk ggeeooggrraaffii NNeeggaarraa
22.. KKeeaaddaaaann ddaann kkeekkaayyaaaann aallaamm ((fflloorraa,, ffaauunnaa,, ddaann
mmiinneerraall bbaaiikk yygg ddii aattmmoossffeerr,, mmuukkaa mmaauuppuunn
ppeerruutt bbuummii)) ddiikkeelloollaa ddgg ddaassaarr 33 aassaass:: aassaass
mmaakkssiimmaall,, lleessttaarrii,, ddaann ddaayyaa ssaaiinngg
33.. KKeeaaddaaaann ddaann kkeemmaammppuuaann ppeenndduudduukk ((jjuummllaahh,,
kkoommppoossiissii,, ddaann ddiissttrriibbuussii))

12. PPAANNCCAAGGAATTRRAA
((iinnttaannggiibbllee)) kkeehhiidduuppaann ssoossiiaall..
44.. IIDDEEOOLLOOGGII →→ VVaalluuee ssyysstteemm
55.. PPOOLLIITTIIKK →→ PPeenneettaappaann aallookkaassii nniillaaii ddii sseekkttoorr
ppeemmeerriinnttaahhaann && kkeehhiidd ppooll mmaassyy.. ssiisstteemm ppoolliittiikk
hhaarruuss mmaammppuu mmeemmeennuuhhii lliimmaa ffuunnggssii uuttaammaa ::
aa)).. UUssaahhaa mmeemmppeerrttaahhaannkkaann ppoollaa,, ssttrruukkttuurr,, pprroosseess ppoolliittiikk
bb)).. PPeennggaattuurraann && ppeennyyeelleessaaiiaann ppeerrtteennttaannggaann // kkoonnfflliikk
cc)).. PPeennyyeessuuaaiiaann ddeennggaann ppeerruubbaahhaann ddaallaamm mmaassyyaarraakkaatt
dd)).. PPeennccaappaaiiaann ttuujjuuaann
ee)).. UUssaahhaa iinntteeggrraassii
EEKKOONNOOMMII ((SSDDAA,, TTeennaaggaa kkeerrjjaa,, MMooddaall,,
TTeekknnoollooggii))

13. 66.. SSOOSSBBUUDD ((TTrraaddiissii,, PPeennddiiddiikkaann,, KKeeppeemmiimmppiinnaann
nnaass,, KKeepprriibbaaddiiaann nnaass))
77.. HHAANNKKAAMM mmeelliippuuttii ffaakkttoorr22::
aa)).. DDookkttrriinn
bb)).. WWaawwaassaann NNaassiioonnaall
cc)).. SSiisstteemm ppeerrttaahhaannaann kkeeaammaannaann
dd)).. GGeeooggrraaffii
ee)).. MMaannuussiiaa
ff)).. IInntteeggrraassii aannggkkaattaann bbeerrsseennjjaattaa ddaann rraakkyyaatt
gg)).. MMaatteerriiaall
hh)).. IIllmmuu ppeennggeettaahhuuaann ddaann tteekknnoollooggii
ii)).. KKeeppeemmiimmppiinnaann
jj)).. PPeennggaarruuhh lluuaarr nneeggeerrii

14. Ketahanan Regional
 Pemb UUD45 alinea 4 mengamanatkan ketertiban
dunia. Krn itu perlu geopolitik dan geostrategi yg harus
diwujudkan oleh bgs Ind sbg implementasi dari hub antar
bgs dlm membangun suatu ketahanan regional.
 Ketahanan regional mrpk suatu kebutuhan setiap Neg.
Kepentingan nas suatu Neg perlu dukungan keamanan
kawasan ( regional security), tidak cukup keamanan
dalam negeri saja namun keamanan dapat diartikan
secara luas dan menyeluruh dan tidak hanya diartikan
sec militer saja.
 Keterkaitan antara keamanan nasional (National
security) dgn kebersamaan regional (regional collectivity)
mendorong munculnya suatu perkembangan baru dlm
arsitektur “kerjasama” tiga lapis yakni kerjasama
bilateral, subregional dan regional, dimana ketiganya
saling bergantung & menunjang.