astronomi dasar, jagat raya, alam semesta, galaksi, matahari, teori

1. JJaaggaatt RRaayyaa

2. TTeeoorrii tteerrjjaaddiinnyyaa JJaaggaatt RRaayyaa
 TTeeoorrii lleeddaakkaann bbeessaarr ((TThhee bbiinngg bbaanngg
tthheeoorryy))
 TTeeoorryy kkeeaaddaaaann tteettaapp ((TThhee sstteeaaddyy ssttaattee
tthheeoorryy))

3. 11.. TTeeoorrii LLeeddaakkaann BBeessaarr ((TThhee bbiinngg bbaanngg tthheeoorryy))
TTeeoorryy bbiinngg bbaanngg ddiiddaassaarrkkaann ppaaddaa aassuummssii bbaahhwwaa sseemmeessttaa
bbeerraassaall ddaarrii kkeeaaddaaaann ppaannaass ddaann ppaaddaatt yyaanngg mmeennggaallaammii lleeddaakkaann
ddaassyyaatt ddaann mmeennggaammbbaanngg.. SSeemmuuaa ggaallaakkssii ddii aallaamm sseemmeessttaa aakkaann
mmeemmuuaaii ddaann mmeennjjaauuhhii ppuussaatt lleeddaakkaann..
GGeeoorrggee GGaammaaww ((ffiissiikkaawwaann)) mmeennggkkaajjii mmooddeell aassaall aallaamm sseemmeessttaa
ddaann mmeenngghhiittuunngg lleeddaakkaann yyaanngg mmeenngghhaassiillkkaann sseejjuummllaahh bbeessaarr
lleettuuppaann ffoottoonn--ffoottoonn..
FFaakkttaa mmeennuunnjjuukkkkaann bbaahhwwaa aallaamm sseemmeessttaa mmeennggeemmbbaanngg ppaaddaa
kkeecceeppaattaann yyaanngg mmeenniinnggkkaatt ddeennggaann jjaarraakk.. KKaarreennaa ccaahhaayyaa ggaallaaiikkssii
yyaanngg lleebbiihh jjaauuhh tteerrggeesseerr mmeerraahh lleebbiihh bbeessaarr,, mmaakkaa iiaa tteerrlliihhaatt ppaaddaa
bbuummii kkuurraanngg eenneerrggiikk ddaarriippaaddaa jjiikkaa iiaa ttiiddaakk tteerrggeesseerr mmeerraahh ((ffoottoonn
mmeerraahh kkuurraanngg eenneerrggiikk ddaarriippaaddaa ffoottoonn bbiirruu))..

4. 22.. TTeeoorrii KKeeaaddaaaann TTeettaapp ((TThhee sstteeaaddyy ssttaattee tthheeoorryy))
TTeeoorrii iinnii ddiikkeemmuukkaakkaann oolleehh HH.. BBoonnddii,, TT.. GGoolldd,, ddaann FF..
HHooyyllee.. MMeennuurruutt tteeoorrii iinnii aallaamm sseemmeessttaa ttiiddaakk aaddaa aawwaallaannyyaa
ddaann ttiiddaakk aakkaann bbeerraakkhhiirr.. AAllaamm sseemmeessttaa sseellaalluu tteerrlliihhaatt tteettaapp
ssaappeerrttii sseekkaarraanngg..
MMaatteerrii sseeccaarraa tteerruuss--mmeenneerruuss ddaattaanngg bbeerrbbeennttuukk aattoomm--
aattoomm hhiiddrrooggeenn ddaallaamm aannggkkaassaa yyaanngg mmeemmbbeennttuukk ggaallaakkssii
bbaarruu ddaann mmeennggggaannttii ggaallaakkssii llaammaa yyaanngg bbeerrggeerraakk mmeennjjaauuhhii
kkiittaa ddaallaamm eekkssppaannssiinnyyaa..

5. GGaallaakkssii
KKuummllppuullaann sseejjuummllaahh bbiinnttaanngg bbeessaarr,, aattaauu
bbiinnttaanngg ddaallaamm kkeessaattuuaann aakkiibbaatt ggrraaffiittaassii mmuuttuuaall
ddiisseebbuutt ggaallaakkssii..
GGaallaakkssii bbiimmaassaakkttii bbeerriissii sseekkiittaarr 110000 mmiillyyaarr
bbiinnttaanngg,, aaddaallaahh ssaallaahh ssaattuu ssiisstteemm kkuummppuullaann
bbiinnttaanngg yyaanngg sseekkaarraanngg ddiikkeennaall sseebbaaggaaii ttiippee
uuttaammaa ssttrruukkttuurr aallaamm aattaauu sseemmeessttaa ((uunniivveerrssee))..

6. MMaaccaamm--mmaaccaamm GGaallaakkssii::
GGaallaakkssii SSppiirraall
GGaallaakkssii EElliippss
GGaallaakkssii TTaakk BBeerraattuurraann

7. 11.. GGaallaakkssii SSppiirraall
SSeekkiittaarr 8800%% ddaarrii ggaallaakkssii yyaanngg ssuuddaahh ddiikkeennaall aaddaallaahh
bbeerrbbeennttuukk ssppiirraall.. GGaallaakkssii iinnii mmeerruuppaakkaann ggaallaakkssii yyaanngg
bbeerrssttrruukkttuurr ppaalliinngg sseemmppuurrnnaa,, yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii ttiiggaa bbaaggiiaann,,
yyaaiittuu ttiittiikk ppuussaatt,, lliinnggkkaarraann bbiinnttaanngg,, ddaann ttuummppuukk bbiinnttaanngg
yyaanngg sseellaalluu bbeerrppuuttaarr mmeennggeelliilliinnggii ttiittiikk ppuussaatt sseeccaarraa
eekkuuaattoorriiaall.. CCoonnttoohhnnyyaa aaddaallaahh ggaallaakkssii AAnnddrroommeeddaa ddaann MM..
110099..

8. 22.. GGaallaakkssii EElliippss
GGaallaakkssii iinnii mmeelliippuuttii 1177%% ddaarrii sseemmuuaa ggaallaakkssii
ddaann tteerrlliihhaatt sseeppeerrttii bboollaa lloonnjjoonngg bbeessaarr yyaanngg
bbeerrssiinnaarr..CCoonnttoohhnnyyaa aaddaallaahh ggaallaakkssii SSkklluupptteerr,,
FFoorrmmaakkss,, ddaann NNGGCC 55112288

9. 3. Galaksi Tak Beraturan
Galaksi ini terlihat
seperti gumpalan
kabut atau
onggokan bintang
yang tidak
beraturan.
Contohnya adalah
galaksi magellan
yang terdiri dari
Magellan besar dan
Kecil.

10. Bintang
Bintang adalah benda angkasa yang
mempunyai cahaya sendiri dan terdiri atas
gas pijar. Kekuatan cahaya bintang
dintentukan berbasarkan magnitudo
(tingkat terang). Makin kecil magnitudo
suatu bintang, makin terang cahaya
bintang itu.

11. SSaattuuaann JJaarraakk ddii JJaaggaatt RRaayyaa
11.. SSaattuuaann AAssttrroonnoommii ((SSAA)) aattaauu AAssttrroonnoommiiccaall
UUnniitt ((AAUU))
22.. SSaattuuaann KKeecceeppaattaann CCaahhaayyaa
33.. PPeerrsseecc

12. Satuan Astronomi (SA)
Satu satuan astronomi adalah
satu kali jarak Bumi-Matahari (+ 150
juta km). Satuan ukuran itu
digunakan untuk menentukan jarak
benda-benda di sekitar tata surya.

13. SSaattuuaann KKeecceeppaattaann CCaahhaayyaa
DDaallaamm ttiiaapp--ttiiaapp ssaattuu ddeettiikk,, ccaahhaayyaa ddaappaatt mmeerraammbbaatt
ddeennggaann kkeecceeppaattaann 330000..000000 kkmm.. jjaarraakk bbuummii kkee bbuullaann
338800..000000 kkmm,, ssaammaa ddeennggaann 11..2266 ddeettiikk ccaahhaayyaa.. JJaarraakk BBuummii--
MMaattaahhaarrii == 88,,33 mmeenniitt ccaahhaayyaa..
JJaarraakk bbiinnttaanngg AAllffaa CCeennttaauurrii kkee MMaattaahhaarrii == 44,,33 ttaahhuunn
ccaahhaayyaa aattaauu 44,,33 xx 336655 xx 2244 xx 6600 xx6600 xx 330000..000000 kkmm.. JJaarraakk
ggaallaakkssii MMaaggeellllaann CClloouudd kkee ggaallaakkssii bbiimmaa ssaakkttii == 115500..0000
ttaahhuunn ccaahhaayyaa ((ttcc)) aattaauu 115500..000000 xx 336655 xx 2244 xx 6600 xx 6600
330000..000000 kkmm..

14. Persec
Persec adalah satuan ukuran jarak yang
lebih besar. Paralaks bintang yang besarnya
1 detik busur (1/3.600 derajat), disebut 1
persec. Paralaks yang terdekat dengan
bumi ialah alfa centauri = 0,76 detik busur
atau sama dengan 4,3 tahun cahaya

15. Perbandingan Planet

16. TTaattaa SSuurryyaa

17. PPeennggeerrttiiaann TTaattaa SSuurryyaa
 TTaattaa ssuurryyaa aaddaallaahh ssuussuunnaann bbeennddaa llaannggiitt
yyaanngg tteerrddiirrii aattaass MMaattaahhaarrii,, sseemmbbiillaann ppllaanneett
,, ssaatteelliitt-- ssaatteelliitt ppeennggiirriinngg ppllaanneett,, kkoommeett,,
mmeetteeoorriidd ddaann mmeetteeoorriitt..

18. TTeerrbbeennttuukknnyyaa TTaattaa SSuurryyaa
 TTeeoorrii KKoonnddeennssaassii((hhiippootteessiiss kkaabbuutt)) oolleehh
IImmmmaannuueell KKaanntt ddaann kkeemmuuddiiaann ddii
kkeemmbbaannggkkaann oolleehh PPiieerrrree LLaappllaacceess..
 TTeeoorrii KKaabbuutt((nneebbuullaa)) yyaanngg mmeenncceerriittaakkaann
kkeejjaaddiiaann iittuu ddaallaamm ttaahhaapp::

19.  K Teori Kaabbuutt((nneebbuullaa)) yyaanngg mmeenncceerriittaakkaann
kkeejjaaddiiaann iittuu ddaallaamm ttiiggaa ttaahhaapp::
aa.. MMaattaahhaarrii ddaann ppllaanneett--ppllaanneett llaaiinn mmaassiihh
bbeerrbbeennttuukk ggaass ddaann kkaabbuutt yyaanngg
bbeeggiittuu ppeekkaatt ddaann bbeessaarr..
bb.. KKaabbuutt tteerrsseebbuutt bbeerrppuuttaarr ddaann bbeerrppiilliinn
ddeennggaann kkuuaatt ddaann tteerrjjaaddii ppeemmaaddaattaann ddii
ppuussaatt lliinnggkkaarraann yyaanngg kkeemmuuddiiaann
mmeemmbbeennttuukk MMaattaahhaarrii..

20. PPaaddaa ssaaaatt yyaanngg ssaammaa,, mmaatteerrii llaaiinn ppuunn
tteerrbbeennttuukk mmeennjjaaddii mmaassssaa yyaanngg lleebbiihh
kkeecciill ddaann MMaattaahhaarrii yyaanngg ddiisseebbuutt
sseebbaaggaaii ppllaanneett bbeerrggeerraakk mmeennggeelliilliinnggii
MMaattaahhaarrii..
CC.. MMaatteerrii--mmaatteerrii tteerrsseebbuutt ttuummbbuuhh sseemmaakkiinn
bbeessaarr ddaann tteerruuss mmeellaakkuukkaann ggeerraakkaann
sseeccaarraa tteerraattuurr mmeennggeelliilliinnggii MMaattaahhaarrii
ddaallaamm ssaattuu oorrbbiitt yyaanngg tteettaapp ddaann
mmeemmbbeennttuukk ssuussuunnaann ppllaanneett kkeelluuaarrggaa
MMaattaahhaarrii..

21.  Beberapa tteeoorrii tteennttaanngg tteebbeennttuukknnyyaa ttaattaa
ssuurryyaa,, yyaaiittuu::
aa.. TTeeoorrii TTuurrbbuulleennssii
JJaaggaatt rraayyaa // aallaamm sseemmeessttaa iinnii bbeerriissii
eetteerr ddaann mmaatteerrii yyaanngg ddiippeennuuhhii oolleehh
ppuussaarraann--ppuussaarraann.. PPuussaarraann mmaatteerrii iinniillaahh
yyaanngg mmeennyyeebbaabbkkaann tteerrbbeennttuukknnyyaa ttaattaa
ssuurryyaa.. DDaallaamm ppeerrkkeemmbbaannggaannnnyyaa tteeoorrii
iinnii sseemmaakkiinn ddiittiinnggggaallkkaann kkaarreennaa kkuurraanngg
bbiissaa mmeennjjeellaasskkaann aaddaannyyaa bbiiddaanngg
eelliippttiikkaa..

22. b. TTeeoorrii KKoonnddeennssaassii aattaauu PPrroottoo PPllaanneett
TTaattaa ssuurryyaa tteerrbbeennttuukk ddaarrii gguummppaallaann
aawwaann ggaass ddaann ddeebbuu.. GGuummppaallaann aawwaann
mmeennggaallaammii ppeemmaammppaattaann,, ppaaddaa wwaakkttuu pprroosseess
ppeemmaammppaattaann kkaanndduunnggaann ddeebbuu tteerrttaarriikk kkee
ppuussaatt aawwaann sseehhiinnggggaa mmeemmbbeennttuukk gguummppaallaann
bboollaa ddaann bbeerroottaassii.. KKaarreennaa rroottaassiinnyyaa ccuukkuupp
kkuuaatt mmaakkaa tteerrjjaaddii ppeemmiippiihhaann,, kkaarreennaa
ppeerrppuuttaarraann yyaanngg cceeppaatt ppaarrttiikkeell--ppaarrttiikkeell ddii
bbaaggiiaann tteennggaahh ssaalliinngg mmeenneekkaann hhiinnggggaa
mmeenniimmbbuullkkaann ppaannaass ddaann bbeerrppiijjaarr bbaaggiiaann
tteennggaahh yyaanngg bbeerrppiijjaarr iinnii mmeerruuppaakkaann bbaahhaann
tteerrbbeennttuukknnyyaa mmaattaahhaarrii..

23. PPuussaatt JJaaggaatt RRaayyaa
 MMooddeell GGeeoosseennttrriiss
BBuummii sseebbaaggaaii ppuussaatt aallaamm sseemmeessttaa
sseemmeennttaarraa bbeennddaa--bbeennddaa llaannggiitt bbeerrggeerraakk
mmeennggeelliilliinnggii bbuummii..

24. TTeeoorrii GGeeoosseennttrriiss

25. PPuussaatt JJaaggaatt RRaayyaa
 MMooddeell HHeelliioosseennttrriiss
SSuuaattuu ssiisstteemm ddiimmaannaa MMaattaahhaarrii bbeerraaddaa ddii
ppuussaatt aallaamm sseemmeessttaa,, bbiinnttaanngg--bbiinnttaanngg tteerrlleettaakk
ppaaddaa bbuullaattaann aannggkkaassaa ddaann bbeerrppuuttaarr
mmeennggeelliilliinnggii MMaattaahhaarrii..

26. TTeeoorrii HHeelliioosseennttrriiss

27. HHuukkuumm KKeepplleerr 11 ((HHuukkuumm EElliipp))
 PPllaanneett--ppllaanneett bbeerreeddaarr mmeennggeelliilliinnggii
MMaattaahhaarrii mmeellaalluuii ggaarriiss eeddaarr yyaanngg
bbeerrbbeennttuukk eelliippss ddeennggaann mmaattaahhaarrii bbeerraaddaa
ppaaddaa ssaallaahh ssaattuu ttiittiikk aappiinnyyaa..

28. HHuukkuumm KKeepplleerr 22 ((HHuukkuumm lluuaass ssaammaa))
 DDaallaamm ppeerreeddaarraannnnyyaa mmeennggeelliilliinnggii
MMaattaahhaarrii,, ppllaanneett--ppllaanneett mmeemmbbeennttuukk ppeettaakk--
ppeettaakk ((bbiiddaanngg--bbiiddaanngg)) yyaanngg ssaammaa lluuaassnnyyaa
ddii ddaallaamm wwaakkttuu yyaanngg ssaammaa..

29. Hukum Kepler 33 ((HHuukkuumm HHaarrmmoonniikk))
 PPaannggkkaatt dduuaa wwaakkttuu bbeerreeddaarr ssuuaattuu
ppllaanneett bbeerrbbaannddiinngg lluurruuss ddeennggaann
ppaannggkkaatt ttiiggaa jjaarraakk rraattaa--rraattaannyyaa kkee
MMaattaahhaarrii..

30. HHuukkuumm IIssaaaacc NNeewwttoonn
 GGaayyaa ggrraavviittaassii aannttaarraa dduuaa bbuuaahh bbeennddaa
sseebbaannddiinngg ddeennggaann hhaassiill kkaallii mmaassssaa
kkeedduuaa bbeennddaa ddaann bbeerrbbaannddiinngg tteerrbbaalliikk
ddeennggaann kkuuaaddrraatt jjaarraakk aannttaarraa kkeedduuaa
bbeennddaa tteerrsseebbuutt..

31. HHuukkuumm TTiittiiuuss--BBooddee
 JJ..DD..TTiittiiuuss mmeennddaappaattkkaann hhuubbuunnggaann nnuummeerriikk yyaanngg
mmeemmbbaannggkkiittkkaann mmiinnaatt uunnttuukk mmeemmppeerrkkiirraakkaann
jjaarraakk ppllaanneett kkee mmaattaahhaarrii yyaanngg ddiittuulliiss ddaallaamm
ccaattaattaann kkeecciill.. KKeemmuuddiiaann hhuubbuunnggaann nnuummeerriikk iinnii
mmeennjjaaddii nnyyaattaa mmeellaalluuii kkaarryyaa JJ..EE.. BBooddee ddii BBeerrlliinn
yyaanngg ddiikkeennaall ddeennggaann HHuukkuumm BBooddee yyaanngg ddiiyyaakkiinnii
kkeebbeennaarraannnnyyaa..
 HHuukkuumm TTiittiiuuss BBooddee mmeemmiilliikkii nniillaaii iillmmiiaahh yyaanngg
ccuukkuupp ttiinnggggii kkaarreennaa hhuukkuumm tteerrsseebbuutt mmeennddoorroonngg
ppeenneemmuuaann aasstteerrooiiddaa // ppllaanneettooiiddaa..

32. Adanya lloonnccaattaann tteerrsseebbuutt mmeennddoorroonngg
ppaarraa aahhllii aassttrroonnoommii uunnttuukk mmeenneelliittii bbeennddaa
aappaakkaahh aasstteerrooiiddaa iittuu..
HHaassiill ppeenneelliittiiaann PPiiaazzzzii aaddaallaahh ppeenneemmuuaann
sseekkeelloommppookk aasstteerrooiiddaa.. AAsstteerrooiiddaa ppeerrttaammaa
ddiibbeerrii nnaammaa CCeerreess..

33. PPeennggeelloommppookkaann PPllaanneett
 AA.. BBeerrddaassaarrkkaann jjaarraakk kkee mmaattaahhaarrii,, ppllaanneett--
ppllaanneett ddiibbeeddaakkaann aattaass ::
 11.. PPllaanneett--ppllaanneett ddaallaamm
 22.. PPllaanneett--ppllaanneett lluuaarr
 BB.. BBeerrddaassaarrkkaann mmaassssaannyyaa,, ppllaanneett--ppllaanneett
ddiibbeeddaakkaann aattaass ::
 11.. PPllaanneett ssuuppeerriioorr ((bbeerrmmaassssaa bbeessaarr))
tteerrddiirrii aattaass YYuuppiitteerr.. SSaattuurrnnuuss,, uurraannuuss,, ddaann
NNeeppttuunnuuss..
 22.. PPllaanneett iinnffeerriioorr ((bbeerrmmaassssaa kkeecciill)) tteerrddiirrii
aattaass MMeerrkkuurriiuuss,, VVeennuuss,, BBuummii ddaann MMaarrss..

34. PENGERTIAN MMAATTAAHHAARRII
MMaattaahhaarrii aaddaallaahh bbiinnttaanngg yyaanngg rreellaattiiff kkeecciill ddii ddaallaamm jjaaggaatt
rraayyaa ddaann yyaanngg ppaalliinngg ddeekkaatt ddeennggaann bbuummii.. JJaarraakk rraattaa--rraattaa
bbuummii--mmaattaahhaarrii aaddaallaahh 115500 jjuuttaa KKmm aattaauu ddiisseebbuutt ssaattuu
SSaattuuaann AAssttrroonnoommiiss ((11 SSAA)).. MMaattaahhaarrii ddaappaatt
mmeemmaannccaarrkkaann ccaahhaayyaa sseennddiirrii sseeppeerrttii bbiinnttaanngg.. MMaattaahhaarrii
mmeerruuppaakkaann ppuussaatt ttaattaa ssuurryyaa yyaanngg tteerrbbeennttuukk kkuurraanngg lleebbiihh
55 mmiillyyaarr ttaahhuunn yyaanngg llaalluu..

35. Suhu ppeerrmmuukkaaaann mmaattaahhaarrii sseekkiittaarr 6600000000 CC ,,
tteettaappii ppaaddaa bbaaggiiaann iinnttiinnyyaa mmeennccaappaaii 1155 jjuuttaa
ddeerraajjaatt cceellcciiuuss.. MMaattaahhaarrii tteerrddiirrii aattaass mmaatteerrii ggaass
ddeennggaann kkoommppoossiissii hhiiddrrooggeenn ((7700%%)),, hheelliiuumm
((2255%%)),, ddaann uunnssuurr llaaiinn ((55%%))..
JJaarraakk aannttaarr bbiinnttaanngg ddiinnyyaattaakkaann ddaallaamm ssaattuuaann
““ttaahhuunn ccaahhaayyaa””.. SSaattuu ttaahhuunn ccaahhaayyaa aaddaallaahh jjaarraakk
yyaanngg ddiitteemmppuuhh ccaahhaayyaa ddaallaamm 11 ttaahhuunn..

36. Secara fisik, matahari tteerrbbaaggii aattaass 33 bbaaggiiaann,, yyaaiittuu::
• IInnttii mmaattaahhaarrii
• BBoollaa mmaattaahhaarrii ((ffoottoossffeerr))
• AAttmmoossffeerr mmaattaahhaarrii

37. aa.. IInnttii MMaattaahhaarrii
DDiiaammeetteerr iinnttii mmaattaahhaarrii 110099 kkaallii ddiiaammeetteerr bbuummii.. DDii
ssiinniillaahh ttrraannssffoorrmmaassii ((ppeenngguubbaahhaann)) hhiiddrrooggeenn
mmeennjjaaddii hheelliiuumm,, mmeenngghhaassiillkkaann eenneerrggii mmaattaahhaarrii
ddaarrii rreeaakkssii iinnttii ((nnuukklliirr)).. PPrroosseess ppeenngguubbaahhaann
ddaallaamm rreeaakkssii iinnttii ddiisseebbuutt rreeaakkssii rraannttaaii pprroottoonn--
pprroottoonn ((rraannttaaii PPPP))..

38. bb.. FFoottoossffeerr
JJiikkaa kkiittaa mmeemmaannddaanngg mmaattaahhaarrii kkeettiikkaa tteerrbbiitt ddaann
tteerrbbeennaamm aattaauu mmeellaalluuii llaappiissaann aawwaann,, mmaakkaa
mmaattaahhaarrii ttaammppaakk sseeppeerrttii ppiirriinnggaann yyaanngg
ppiinnggggiirrnnyyaa jjeellaass.. PPiirriinnggaann mmaattaahhaarrii yyaanngg ttaammppaakk
iinnii ddiisseebbuutt ffoottoossffeerr..
AAddaa nnooddaa--nnooddaa hhiittaamm ppaaddaa ffoottoossffeerr.. NNooddaa--nnooddaa
hhiittaamm bbeessaarr ddii tteennggaahh--tteennggaahh ((uummbbrraa)) ddeennggaann
nnooddaa--nnooddaa kkeecciill ddii sseekkiittaarrnnyyaa ((ppeennuummbbrraa)).. BBiinnttiikk
hhiittaamm iinnii ddaappaatt mmeemmppeennggaarruuhhii kkeeaaddaaaann
aattmmoossffeerr bbuummii,, mmiissaallnnyyaa mmeemmppeennggaarruuhhii
ggeelloommbbaanngg rraaddiioo.. GGeejjaallaa iinnii ddiisseebbuutt ggrraannuullaassii
ffoottoossffeerr..

39. (Inti)
(Zone Radiasi)
(Zone Konveksi)
Lubang Korona
(Alur Korona)
Sinar Gamma

40. cc.. AAttmmoossffeerr MMaattaahhaarrii
AAttmmoossffeerr mmaattaahhaarrii tteerrddiirrii ddaarrii kkrroommoossffeerr ddaann kkoorroonnaa..
KKrroommoossffeerr aattaauu llaappiissaann wwaarrnnaa mmeerruuppaakkaann bbaaggiiaann
yyaanngg ssaannggaatt ssiibbuukk.. SSeettiiaapp ssaaaatt mmuunnccuull gguunnuunngg--
gguunnuunngg ccaahhaayyaa bbeerrbbeennttuukk lliiddaahh aappii yyaanngg kkeemmuuddiiaann
tteerrttaarriikk kkeemmbbaallii kkee kkrroommoossffeerr.. GGuunnuunngg--gguunnuunngg
ccaahhaayyaa iittuu ddiisseebbuutt pprroottuubbeerraannss ((pprroommiinneenn))..
KKoorroonnaa aaddaallaahh aattmmoossffeerr mmaattaahhaarrii bbaaggiiaann lluuaarr yyaanngg
mmeelluuaass ssaammppaaii jjuuttaaaann KKmm kkee ddaallaamm aannggkkaassaa.. KKoorroonnaa
ddaappaatt ddiilliihhaatt bbiillaa tteerrjjaaddii ggeerrhhaannaa mmaattaahhaarrii..

41. • GGeerraakk SSeemmuu MMaattaahhaarrii
GGeerraakk sseemmuu mmaattaahhaarrii ddiibbaattaassii oolleehh ggaarriiss lliinnttaanngg 2233,,5500 UUttaarraa
yyaanngg ddiisseebbuutt ttrrooppiiss ccaanncceerr aattaauu ggaarriiss bbaalliikk uuttaarraa ddaann lliinnyyaanngg
2233,,5500 SSeellaattaann yyaanngg ddiisseebbuutt ttrrooppiiss ccaapprriiccoonn aattaauu ggaarriiss bbaalliikk
sseellaattaann
PPoossiissii mmaattaahhaarrii ddii eekkuuaattoorr ddiisseebbuutt eekkiinnookkss,, tteerrjjaaddii 22 kkaallii
sseellaammaa rreevvoolluussii bbuummii tteerrhhaaddaapp mmaattaahhaarrii yyaaiittuu ttaannggggaall 2211
MMaarreett ddiisseebbuutt eekkiinnookkss mmuussiimm sseemmii ddaann 2233 SSeepptteemmbbeerr ddiisseebbuutt
eekkiinnookkss mmuussiimm gguugguurr uunnttuukk BBeellaahhaann BBuummii UUttaarraa..
KKeedduudduukkaann mmaattaahhaarrii ppaaddaa 2233,,5500 ppaaddaa ttaannggggaall 2222 JJuunnii,, ddiisseebbuutt
ssoollssttiiss mmuussiimm ppaannaass aattaauu ppaaddaa 2233,,5500 LLSS tteerrjjaaddii ppaaddaa ttaannggggaall 2222
DDeesseemmbbeerr,, ddiisseebbuutt ssoollssttiiss mmuussiimm ddiinnggiinn uunnttuukk bbeellaahhaann bbuummii
uuttaarraa..

42. EEkkiinnookkss

43. Ciri-ciri solstis mmuussiimm ppaannaass sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::
aa.. KKuuttuubb UUttaarraa ccoonnddoonngg 2233,,5500 kkee mmaattaahhaarrii,, ssiinnaarr
mmaattaahhaarrii ppaaddaa jjaamm 1122..0000 tteeggaakk lluurruuss ppaaddaa 2233,,5500 LLUU..
bb..DDii bbeellaahhaann bbuummii uuttaarraa,, ssiinnaarr mmaattaahhaarrii mmeennyyiinngggguunngg
6666,,5500 LLUU sseetteellaahh mmeelleewwaattii kkuuttuubb uuttaarraa,, ddii bbeellaahhaann
bbuummii sseellaattaann ssiinnaarr mmaattaahhaarrii hhaannyyaa ssaammppaaii ppaaddaa 6666,,5500
LLSS..
cc.. LLiinnggkkaarraann tteerraanngg ttiiddaakk mmeemmbbaaggii ggaarriiss lliinnttaanngg ssaammaa
bbeessaarr kkeeccuuaallii ppaaddaa eekkuuaattoorr,, sseehhiinnggggaa llaammaannyyaa ssiiaanngg
ttiiddaakk ssaammaa ddeennggaann llaammaannyyaa mmaallaamm,, kkeeccuuaallii ddii
eekkuuaattoorr..

44. u d. Belahan bumi uttaarraa lleebbiihh lluuaass kkee aarraahh
mmaattaahhaarrii ddaarriippaaddaa bbeellaahhaann bbuummii sseellaattaann,,
sseehhiinnggggaa ssiiaanngg hhaarriinnyyaa lleebbiihh llaammaa,, ddaaeerraahh
6666,,5500--990000 LLUU ssiiaannggnnyyaa mmeennccaappaaii 66 bbuullaann..
ee.. LLaammaannyyaa ssiiaanngg ddiittaammbbaahh ddeennggaann ssuudduutt
mmaattaahhaarrii yyaanngg lleebbiihh bbeessaarr,, mmeenngghhaassiillkkaann
iinnssoollaassii mmaakkssiimmuumm ddii bbeellaahhaann bbuummii uuttaarraa ppaaddaa
ttaannggggaall 2222 JJuunnii,, sseehhiinnggggaa tteemmppeerraattuurr ttiinnggggii
ddaann tteerrjjaaddii ssoollssttiiss mmuussiimm ppaannaass..

45. SSoollssttiiss