Kestävä yhdyskunta ohjelman julkaisu: Kestävä maankäyttö

959 views

Published on

2012 päättyneen Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelman tuloksia: Kestävä maankäyttö

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
959
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
5
Actions
Shares
0
Downloads
15
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kestävä yhdyskunta ohjelman julkaisu: Kestävä maankäyttö

  1. 1. Kestävä maankäyttöUusia toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja
  2. 2. ISBN 978-952-457-557-7Toimitustyö, graafinen suunnittelu ja taitto: Teonsana OyPiirrokset: Janne HarjuKuvat: Eriksson Arkkitehdit Oy, EPECC, GTK, Jukka Heinonen (Aalto-ylipisto),Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, HSY, iStockphoto, Jyväskylän kaupunki,Marketta Kyttä (Aalto-yliopisto), Lentokuva Vallas Oy, Pöyry Finland Oy,Riihimäen kaupunki, Sipoon kunta, SYKE, Turun kaupunki,Irmeli Wahlgren/Tuomaala et al. 2012Paino: Kirjapaino Markprint OyPainos: 500 kpl
  3. 3. Kestävä maankäyttöUusia toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja Aija Staffans, Aalto-yliopisto Tiina Merikoski, Aalto-yliopisto Jukka Paatero, Aalto-yliopisto Eija Hasu, Aalto-yliopisto Jukka Heinonen, Aalto-yliopisto Seppo Junnila, Aalto-yliopisto Veera Sevander, Pöyry Mikko Nousiainen, Pöyry Virpi Mikkonen, Tekes Tekesin julkaisu 11/2012
  4. 4. BREAM Ekomittari Hiilijälki CitySim Beyond ECOCITY Ekomittari Passiivitaso Alueellinen Kestävyys Vastuullinen Elinkaari Materiaalitehokkuus Plusenergia Ekosuunnittelu Energiatehokkuus ArviointikriteeriEcoBalance CO2-päästö FRES kestävyys Optimointi Ekologinen LEED-ND Elinkaaritehokkuus HEKO NILIM KASVENER Aalton Evaluator Vastuullisuus Ympäristökuorma Hiilijalanjälki EnergiatehokkKyläpassi Communities ENVIMAT Y KULE Ympäristövaikutus Yhteistyö LIPASTO KulmaKunta tool MenTo Matalahiilinen Päästöpiikki Green Ecocity Hybrid-LCA Hiilidioksidipäästö StarKasvihuonekaasupäästö KUH Ekotaajama Matalaenergia for Kaupunkimetabolia Arviointityökalu Kokonaisindikaattori CASBEE-UD Yhteiskuntavastuu PIMWAG Optimaalinen Eko Kasvihuonepäästö Kokonaisratkaisu PromisE Avainindikaattori Hiilijohtaminen EcoProp Ydinindikaattori Ilmastovaikutus ekotehokkuus Y Vuores Kolmoistulos selkäreppu Ekopassi Luokitus Taloudellinen hyvinvointi 0-ENERGIA Kehitys jalanjälki ECOREG Hiilineutraali WinEtana Sosiaalinen Seutukeke 4
  5. 5. Esipuhe Maankäytön suunnittelu on avainasemassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, sillä tä- nään tehdyt päätökset vaikuttavat elinympäristössämme jopa satoja vuosia. Kestävä yhdyskunta -oh- jelmassa Tekes on poikkeuksellisesti rahoittanut myös kuntien lakisääteisten tehtävien kehittämistä, ku- Kestävä ten maankäytön suunnittelun toimintatapojen uudistamista. Kestäviä yhdyskuntia ei saavuteta, jollei- CASBEE-City vat maankäytön suunnittelun yhteydessä tehtävät isot ratkaisut tue ekologisen, sosiaalisen ja taloudel- Metka lisen kestävyyden tavoitteita. Pelkkä kiinteistöjen energiatehokkuus tai paikallinen energiantuotanto ei- vät takaa kestävää yhdyskuntaa, jos lähtökohdat ovat pielessä. kuusvaatimus Maankäytön suunnittelussa on suuria taloudellisia ja poliittisia intressejä. Suuret ilmastohaasteet vaati- vat kokonaisvaltaista otetta suunnitteluun ja ohjaukseen. Suomessa ollaan turhan usein pienten paran- Ympäristökuormitus nusten polulla, vaikka tarvitsemme radikaaleja muutoksia esimerkiksi maankäytön suunnittelun ratkai-YKEVAKA suissa. Nykyistä nopeampi edistyminen kohti kestävää kehitystä edellyttää rohkeita päätöksiä kunnilta. Edelläkävijäkunnat ovat jo käynnistäneet kunnianhimoisia ohjelmia hiilineutraaliuden tai nollaenergia-ouGou tason saavuttamiseksi. Tämä tahtotila näkyy myös niiden maankäytön hankkeissa. Ekotehokas Teknologioiden nopea kehittyminen luo mahdollisuuksia, jos meillä on vain uskoa ja halua ottaa iso-HILAS ja askeleita esimerkiksi vähähiilisessä, paikallisessa energiantuotannossa. Tarvitsemme maankäytössä myös systeemitason muutoksia: laaja-alaisia toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutuksen muutoksia. Tämä luo edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle sekä tarjoaa toi- Nettohiilijälki mialan yrityksille mahdollisuuksia menestyvään liiketoimintaan globaaleilla markkinoilla.oindikaattoriYKR Kaavoituksesta on tullut joukkuepeliä ja joukkueisiin on saatava virkamiesten ja asiantuntijoiden lisäksi toteuttajat ja asukkaat mukaan. Suomessa on korkeatasoista maankäytön suunnittelun osaamista. Vah- vistamalla eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä maankäytön suunnitteluun liittyvästä osaamisestam- me voi tulla maailman huippua. Tähän julkaisuun on koottu esimerkkejä maankäytön suunnittelun uusista toimintatavoista, työkaluista ja menetelmistä. Niiden on tarkoitus rohkaista uudistamaan ja kyseenalaistamaan nykyisiä käytäntöjä. Case-kuvaukset perustuvat kuntien, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden toteuttamiin tutkimus- ja ke- hityshankkeisiin, ja niistä löytyy lisätietoja ja yhteyshenkilöitä julkaisun lopusta. Hankkeiden tuottamia aineistoja ja raportteja löytyy myös Tekesin Hankegalleriasta www.hankegalleria.fi. 5
  6. 6. Kiitos! Haluan kiittää kaikkia tämän julkaisun ideointiin ja kirjoittamiseen osallistuneita asiantuntijoita. Aineisto perustuu pääosin Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa rahoitettuihin tutkimus- ja kehitys- hankkeisiin. Näiden hankkeiden toteuttajia on osallistunut myös työpajoihin, joissa käytyjen kes- kustelujen pohjalta on tuotettu materiaalia tähän julkaisuun. Aija Staffans on tehnyt merkittä- vän työn kirjoittaessaan työpajojen yhteydessä kiteytyneistä ajatuksista. Aijan lisäksi lämmin kii- tos kuuluu Aalto-yliopiston tutkijoille Tiina Merikoskelle, Eija Hasulle, Jukka Paaterolle, Jukka Hei- noselle ja Seppo Junnilalle merkittävästä panoksestaan tähän julkaisuun. Työpajoissa nousseita väittämiä ja havaintoja on sparrattu Kestävän yhdyskunnan maankäytön suunnittelu -projektin yhteydessä. Kiitokset arvokkaista kommenteista Ritva Laineelle ja Maija Hakaselle Kuntaliitosta, Aulis Tynkkyselle ja Antti Irjalalle ympäristöministeriöstä, Robert Eriks- sonille Espoon kaupungilta ja Ilari Aholle Uponorista. Kestävä yhdyskunta -ohjelman koordinaattoreille Veera Sevanderille ja Mikko Nousiaiselle kiitos laajan kirjoittajajoukon työn paimentamisesta sekä kokonaisuuden hallinnasta. He ovat kaiken tämän lisäksi olleet myös ideoimassa julkaisua ja kirjoittaneet siihen. Helsingissä, marraskuussa 2012 Virpi Mikkonen Kestävä yhdyskunta -ohjelman päällikkö Tekes6
  7. 7. Sisältö 1. MINKÄLAISTA KESTÄVYYTTÄ? 9 CASE 14 Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit (EPO) 41 Erilaisia elämäntapoja, erilaisia yhdyskuntia 9 CASE 15 Arviointityökalu vertailee tekniikoiden ja kulutuksen ilmastovaikutuksia 43 Tiivis kaupunkirakenne ei takaa matalia kasvihuonekaasupäästöjä 10 CASE 16 Virtuaalimalli nopeuttaa maankäytön suunnittelua ja tuo säästöjä 44 CASE 1 Helsinki ja Porvoo: kumpi parempi? 12 CASE 17 Hyväksi havaittu maankäytön suunnittelumenetelmä laajaan käyttöön 45 CASE 2 DigiEcoCity vie ekologista rakentamista ja digiratkaisuja Kiinaan 13 5. VUOROVAIKUTUSTA, YHTEISTYÖTÄ JA UUTTA OSAAMISTA TARVITAAN 47 2. UNOHTUIKO SOSIAALINEN KESTÄVYYS? 15 Asukkaita osallistetaan, Sosiaalinen kestävyys on asumista ja elämistä 15 mutta miten osallistetaan virkamiehet ja muut asiantuntijat? 47 Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa vaihtoehtoja 16 Uusia avauksia − arkkitehdit ja energiainsinöörit yhteistyössä 48 CASE 3 Miten kehittää lähiöitä ja huomioida asukkaiden näkemykset? 17 Suunnittelukilpailuista uutta virtaa 49 CASE 4 Siisteys, hyvä valaistus ja avarat viheralueet parantavat turvallisuutta 19 Tulevaisuuden uudet osaajat 50 CASE 5 Ekotehokkuus vahvistaa modernien pientaloalueiden vetovoimaa 20 Uusia avauksia koulutuksessa 50 CASE 6 Kankaan suunnittelu korostaa osallistumista ja yhteiskäyttöpalveluita 21 Alan houkuttelevuus? 51 CASE 18 Kestävää matkailualuetta pilotoitiin Ylläksellä 52 3. SITOVAT TAVOITTEET JATKUVAAN MUUTOKSEEN 23 CASE 19 Kumppanuuskaavoitus testissä Järvenpään Lepolassa 53 Tahtotila siirretään suunnittelulla visiosta toteutukseen 23 CASE 20 Helsingin Honkasuosta laadukas ja vähähiilinen kaupunkikylä 54 Tahto luoda kestäviä yhdyskuntia 24 CASE 21 Kaavoituksen laadunohjauksella kustannussäästöjä 55 Yhdyskunnat jatkuvassa muutoksessa 24 CASE 22 Sibbesborg – pienillä resursseilla paljon aikaan 56 Painopiste strategiseen ja yleispiirteiseen suunnitteluun 25 CASE 23 Skaftkärr mallina Porvoon hiilineutraaliuteen 57 CASE 7 Hiilineutraalius luo uusia kasvunäkymiä 26 CASE 8 Tampereen tahtotila näkyy Nurmi-Sorilassa 28 6. UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT HAASTAVAT YHDYSKUNTASUUNNITTELUN 59 CASE 9 Kestäviä asuinalueita avoimella yhteistyöllä 29 Energiavaihtoehtoja tarkasteltava aluesuunnittelun kaikissa eri vaiheissa 59 CASE 10 Aluerakentamisen kestävä suunnittelu etenee vuorovaikutuksessa 30 Bioenergian hyödyntäminen huomioitava ylätason aluesuunnittelussa 60 CASE 11 Budjetointi vie Turkua kohti kestävää kehitystä 31 Maalämpö tuo kolmannen ulottuvuuden yhdyskuntasuunnitteluun 60 Aurinkoenergiaan syytä varautua suunnittelun eri vaiheissa 61 4. TYÖKALUJA PROSESSIN JA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI 33 Tuulipuistot mukana aluetason suunnittelussa 62 Kestävä kehitys on paikkasidonnaista 33 Urbaanien energiaratkaisujen tulevaisuudennäkymiä 62 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys todennettava Uusia toimintamalleja energialiiketoimintaan 63 – käyttöön arviointityökalut ja ympäristöluokitukset 34 CASE 24 Maa- ja kallioenergia yhdyskunnan energianhuollossa 64 Arvovalinnat työkalujen ja mittaamisen taustalla 35 CASE 25 Keski-Suomen kunnat vahvistavat imagoaan energiatehokkuudella 65 Miten elämänlaatua ja ekotehokkuutta mitataan? 36 CASE 26 Lähilämpöverkot Arviointityökalut tuotava osaksi prosesseja 36 – ratkaisu pien- ja rivitalovaltaisten alueiden energianhuoltoon 66 Suunnitteluympäristöt tulevat älykkäämmiksi 38 CASE 27 Suuret kaupungit edistävät yhdessä uusiutuvia energiamuotoja 67 CASE 12 Kuntien ekotehokkuuteen kehitteillä työkalupakki 39 CASE 13 Paikkatieto tukee vuorovaikutteista suunnittelua 40 HANKKEET 68 7
  8. 8. 8
  9. 9. 1 MINKÄLAISTA KESTÄVYYTTÄ?Erilaisia elämäntapoja, erilaisiayhdyskuntia Ei ole yhtä totuuttaKestävissä yhdyskunnissa ihmisen toiminnan vaikutukset kestävyydestä.ymmärretään, eikä resursseja kuluteta enempää kuin mitäekosysteemit pystyvät tuottamaan. Elämisen peruslähtö-kohdat ja ekosysteemin tarjoamat edellytykset hyvälle elin-ympäristölle heikkenevät koko ajan. Tässä rakentamisella onoma merkittävä osuutensa, sillä rakennusten ja rakennetunympäristön osuus kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40prosenttia ja energian loppukäytöstä yli 40 prosenttia. Mitentässä tilanteessa pitäisi rakentaa ja suunnitella maankäyttöä?Rakentamisen ja yhdyskuntien yhteys kaasuhuonekaasu-päästöihin syntyy ennen kaikkea ihmisten kulutuksesta elisiitä miten asumme, liikumme, ostamme ja käytämme pal-veluita. Suomen yhdyskuntarakenne on harva ja hajaantu-nut. Tämä merkitsee pitkiä työssäkäynti- ja asiointietäisyyk- Myös kulutuskäyttäyminensiä, korkeita infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustan- vaikuttaa rakennetun ympäristönnuksia sekä yhdyskuntien päivittäisestä toiminnasta aiheu-tuvia liikennekustannuksia. Jokainen uusi rakennus ja inf- kokonaispäästöihin.rastruktuurihanke aiheuttaa jo sinänsä suuren päästöpiikin,mutta koko elinkaaren näkökulmasta ennen kaikkea kulu-tuskäyttäytyminen ratkaisee rakennetun ympäristön koko-naisvaikutuksen. Rakenteilla ja teknologioilla on lopputulok-seen välillinen vaikutus, jonka suuruudesta käydään yhdys-kuntasuunnittelussa vilkasta keskustelua. 9
  10. 10. Tarvitaan tarkempia, erilaisten alueidenYmpäristöministeriön tärkein viesti maankäytön suunnitte- erityispiirteet huomioonluun on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen; eheä yhdys-kuntarakenne luo edellytyksiä vähähiiliselle yhteiskunnal- ottavia energiatehokkuuteenle ja helpottaa palvelujen tuottamista. VTT:n ympäristömi-nisteriölle tekemän tutkimuksen (Harmaajärvi, Huhdanmä- johtavia strategioita.ki, Lahti 2001 & Lahti, Moilanen 2010) mukaan yhdyskunta-rakennetta eheyttämällä voidaan vähentää vuotuisia kasvi-huonepäästöjä kymmenessä vuodessa määrällä, joka vastaa15 prosenttia Suomen kaikkien kasvihuonekaasupäästöjenvähentämistavoitteesta. Jos nykyinen hajautumiskehitys jat-kuu, päästöt kasvavat lähes neljänneksellä. Kasvihuonepäästöjen vähentäminenYhdyskuntien suunnittelun lähtökohdat vaihtelevat eri puo-lilla Suomea huomattavasti. Kaupunkiseuduilla ja väestö- CO2ään menettävillä alueille tarvitaan erilaisia keinoja päästöjenvähentämiseen. Kestävästi voidaan elää sekä tiiviimmin et-tä harvemmin rakennetussa ympäristössä, niin maalla kuinkaupungissa. Niinpä maankäytön suunnitteluun tarvitaannykyistä enemmän erilaisia, asukasnäkökulman huomioon KULUTUS NIELUTottavia kestäviä ratkaisuja, joita eriytyvät elämäntavat ja eri-laiset yhdyskunnat edellyttävät.Tiivis kaupunkirakenne ei takaa Elämäntapa & kulutustottumuksetmatalia kasvihuonekaasupäästöjä Infrastruktuuri Metsä Yhdyskuntarakenne Suo Teknologiat MeriKaupunkialueilla on keskeinen asema kun etsitään tehok- Liikenne Materiaalit Maaperäkaita ja kannattavia ratkaisuja nykypäivän merkittävimmän Energia Ruoka Luonnonvaratglobaalin ympäristöongelman eli ilmastonmuutoksen hil- Palvelut Ylläpitolitsemiseen. Nykyinen kaupunkirakenteen tiiviyttä tavoit- Rakentaminen Hiilen talteenottoteleva kehitysmalli ei kuitenkaan välttämättä johda kasvi-huonekaasupäästöjen vähenemiseen. Aalto-yliopiston tut-kimuksen (Heinonen, Junnila 2011) mukaan tuloksena voi10
  11. 11. Myös reuna-alueilleja maaseudulle tarvitaankunnianhimoisiaekotehokkaita ratkaisuja.olla jopa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä kasvu. Yk-si selittävä tekijä on kaupunkien ja kaupunkialueiden ase-ma kulutuskeskuksina, joihin kulutettavat hyödykkeet tuo-daan muualta.Perinteiset arviointimenetelmät, joilla mitataan kaupunkienja kaupunkialueiden sisällä syntyviä päästöjä eivät ota huo-mioon kulutukseen liittyvää osuutta, mikä voi olla jopa kym-meniä prosentteja kaikista asukkaiden aiheuttamista kasvi- tuvat päästöt seuraavat vahvasti alueen tiiviyttä, on niiden punkimainen ja kulutusintensiivinen. Niissä liikkuminen jahuonekaasupäästöistä. Tästä syystä mielikuva, että tiivis kau- merkitys niin pieni, ettei se riitä kumoamaan muun kulutuk- asumisväljyys kasvavat ja tämä lisää päästöjä entisestään.punkirakenne takaisi matalat päästöt, on virheellinen, koska sen korkeampia päästöjä tiiviimmillä kaupunkialueilla, saatikaupunkialueiden päästöt saattavat olla merkittävästi korke- aikaansaamaan merkittäviä päästövähennyksiä. Emme ole vielä onnistuneet tuottamaan ilmastonmuutok-ampia juuri korkean kulutustason vuoksi. sen näkökulmasta kestävää eheätä kaupunkirakennetta. Ratkaiseva tekijä näyttää olevan kulutuksen määrä. Korke- Suomen kaltaisessa rakenteiltaan monimuotoisessa maassaAluerakenne tai -tyyppi ei itsessään vaikuta merkittävästi ampi kulutustaso viittaa korkeampiin kasvihuonekaasu- tarvitaan tarkempia, erilaisten alueiden erityispiirteet huo-keskivertoasukkaan kasvihuonekaasupäästöihin. Elämänta- päästöihin aluerakenteista riippumatta. mioon ottavia hiilijohtamisen strategioita. Vain näin tavoit-vat ja kulutusvalinnat johtavat siihen, että kuluttajien asu- teeksi asetettuihin merkittäviin kasvihuonekaasupäästövä-miseen liittyvien päästöjen erot esimerkiksi pien- ja kerros- Tiiviiden kaupunkikeskustojen ympärille syntyy helposti väl- hennyksiin voidaan lähitulevaisuudessa päästä.talovaltaisilla alueilla ovat pienet. Vaikka liikkumisesta aiheu- jiä pientalovaltaisia kehäalueita, joissa elämäntapa on kau- 11
  12. 12. Case 1Helsinki ja Porvoo: kumpi parempi?Vertailtaessa kaupunkien synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä Hel- Uusiutuvilla energiamuodoilla suuri merkitys sesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt olivat pienemmät kuinsinki ja Porvoo muodostivat mielenkiintoisen parin. keskimääräisen helsinkiläisen.Helsinki on ylivoimaisesti Suomen paras esimerkki tiiviistä kerrosta- Vertailu osoitti, että pelkkä kaupunkirakenteen tiiviys hiilijalanjäl- Helsinkiläiset kuluttavat enemmänlovaltaisesta kaupungista, jossa edellytykset käyttää joukkoliikennet- jen indikaattorina voi johtaa täysin väärään lopputulokseen, vaikkatä ovat hyvät. Ne kaupunkirakenteelliset tekijät, jotka perinteisesti lii- rakennusten energiankulutus liikkumisen ohella otettaisiinkin mu-tetään mataliin kasvihuonekaasupäästöihin, ovat Helsigissä vahvoja. kaan tarkasteluun. Tiivis kaupunkirakenne saattaa myös lisätä asukkaiden kulutusta. Hel- sinki–Porvoo-vertailussa asumiseen ja liikkumiseen liittymätön kulu-Vastaavasti Porvoo on suhteellisen väljä kaupunki, jossa melko suuri Porvoossa asutaan selvästi väljemmin kuin Helsingissä, niin asuinti- tus näytti olevan Helsingissä noin 20 prosenttia korkeampi.osuus asuinrakennuksista on pientaloja ja jossa liikkuminen valtaosin lavuudella kuin tonttitehokkuudella mittatuna. Näiden molempienperustuu yksityisautoiluun, koska joukkoliikenne on vähäistä. Porvoo- mittareiden ajateltiin heijastuvan suurempana hiilijalanjälkenä. Por- Yhdyskuntarakenteen ja kasvihuonekaasupäästöjen syvemmän yh-laisten autoilua lisää vielä merkittävästi se, että heidän työpaikkansa voossa uusiutuviin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto kui- teyden ymmärtäminen tarjoaa nykyistä paremmat edellytykset tu-sijaitsevat joko Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla. tenkin kompensoi moninkertaisesti väljemmän asumisen negatiivi- kea matalahiilistä aluekehitystä niin, että kunkin alueen ominaispiir- set vaikutukset. Siksi keskimääräisen porvoolaisen energiankulutuk- teet huomioidaan.Vertailun tulokset yllättivät Vuotuinen hiilijalanjälki ja yksityinen kulutusNäiden kahden kaupungin keskimääräisten asukkaiden hiilijalanjälki-en vertailu yllätti: keskimääräisen helsinkiläisen hiilijalanjälki oli mer- t CO2e euroakittävästi suurempi kuin vastaavan porvoolaisen. 15 20 000 Terveys-, hyvinvointi- ja koulutuspalvelutKun hiilijalanjälkiä tutkittiin lähemmin, huomattiin, että on tärkeää Ulkomaanmatkathuomioida tarkastelussa koko kulutus. 12 16 000 Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan kulutushyödykkeetPelkän liikkumisen huomioiminen kestävän kaupunkirakenteen 9 12 000suunnittelussa antoi täysin väärän kuvan hiilijalanjäljestä, edes ra- Päivittäistavaroiden kulutuskennusten energiankulutuksen huomioiminen ei muuttanut kuvaa Julkinen liikennetarpeeksi oikeaan suuntaan. Porvoossa yksityisautoilun päästöt oli- 6 8 000 Yksityisautoiluvat noin 20 prosenttia eli 2 tonnia keskimääräisestä kokonaishiilija-lanjäljestä (10 tonnia). Helsingissä yksityisautoilun päästöt puoles- 3 4 000 Asuminen (ilman energiaa)taan olivat vain 10 prosenttia eli 1,2 tonnia kokonaishiilijalanjäljes- Asumisen energiatä (12 tonnia). 0 0 Yksityinen kulutus Helsinki Porvoo12
  13. 13. Case 2DigiEcoCity vie ekologista rakentamista ja digiratkaisuja KiinaanDigiEcoCity-konseptin mukaisissa kaupungeissa sovelletaan ekolo- punki on yksi vastaus historialliseen haasteeseen, jonka edessä Kiina 70 000 - 80 000 asukkaan uudenaikaisia asuinympäristöjä, joista mo-gisia ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja sekä hyödynnetään di- on seuraavan 15 vuoden kuluessa noin 400 miljoonan ihmisen siir- lemmista on nopea junayhteys muutaman sadan kilometrin päässägitaalitekniikkaa. Konseptin mukaan elämiseen tarvittavat toiminnot, tyessä maaseudulta kaupunkeihin. sijaitsevaan Shanghain metropoliin. Gongqingissa infran rakentami-kuten työpaikat, asuminen ja palvelut sijoitetaan niin, että autot ovat nen on jo käynnissä ja Danyangissa ollaan kaavasuunnitteluvaiheessa.tarpeettomia. Kaupungissa jalankulku sekä polkupyörä ja riittävän ti- Kaksi kaupunkia toteutusvaiheessaheä julkinen liikenne korvaavat auton. DigiEcoCity -malli toteutetaan verkostoitumalla ja yhteistyöllä suo- malaisten ja kiinalaisten kumppaneiden kanssa. Mallin tavoitteena on Kaupunkikonseptia toteuttamaan on perustettu DigiEcoCity Oy. tarjota parasta mahdollista osaamista aluesuunnittelussa ja rakenta-Kiinan tarpeisiin kehitetty konsepti Ensimmäisten kaupunkien on tarkoitus nousta Kiinan Gongqingin ja misessa sekä ylläpidossa ja käytössä. Danyangin alueille. Valmistuessaan molemmista kaupungeista kasvaaDigiEcoCity-konsepti tarjoaa ihannekaupunkiympäristön, jossa yh-distetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset digitaalisenteknologian innovaatiot ja kiinalainen kulttuuri. DigiEcoCity-ekokau- 13
  14. 14. (luonnoskuva)14
  15. 15. 2 UNOHTUIKO SOSIAALINEN KESTÄVYYS?Sosiaalinen kestävyyson asumista ja elämistä Sosiaalinen kestävyys on määriteltävä osana alueiden suunnittelua, käytännönläheisestiEkologisten ja taloudellisten vaatimusten puristuksessa yh-dyskuntien sosiokulttuurinen kestävyys jää helposti etäisek- ja yhdessä asukkaiden kanssa.si, yleistä hyvinvointia ja elinympäristön laatua korostavak-si sosiaalipoliittiseksi tavoitteeksi, joka ei konkretisoidu osak-si yhdyskuntasuunnittelua. Kaavoituksessa sosiaalisen kes-tävyyden tavoitteet jäävät helposti abstraktille tasolle, vaillamääriteltyjä toteutustapoja ja asetettujen tavoitteiden seu-rantaa. Tavoitteeksi voidaan esimerkiksi asettaa ”yhteisöllistäja kestävää elämäntapaa edistävä asuinalue”, mutta syntyy-kö alue ja millä keinoin, se jää selvittämättä. Asukkaille sosi-aalinen kestävyys on puolestaan vieras käsite, vaikka monetsiihen liittyvät tekijät tulevat esille, kun asukkailta kysytään tyytyväisyyteen. Näiden asukkaille tärkeiden asioiden kaut- Sen sijaan maankäytön tavoitteissakorostetaan asukasryh-asumistyytyväisyyden tekijöistä. ta myös sosiaalista kestävyyttä voitaisiin nykyistä konkreetti- mien sekoittumista, koska tulkitaan, että samankaltaiset, sa- semmin tuoda suunnitteluun. Sosiaalinen kestävyys syntyy maan aikaan, samalla alueella ja samassa elämäntilantees-Asumistoiveet eriytyvät ja elämäntyylit muuttuvat yhä mo- yhteistyössä asukkaiden kanssa. sa elävät asukkaat kuormittavat palveluita samanaikaisesti janinaisemmiksi. Asukkaalle on tärkeää, että oman asumisen vaikeuttavat niiden mitoitusta. Kuitenkin, jos yksi asuinalue-mahdollisuudet ja elinympäristö vastaavat omia tarpeita ja Yleinen näkemys kestävyydestä korostaa asukasrakenteen kokonaisuus sisältää erilaisia yhteisöjä, ei näiden pienempi-käsityksiä hyvästä asumisesta. Paikkaan juurtuminen, ”pai- monimuotoisuutta ilman syvällistä pohdintaa elämänta- en yhteisöjen sisäinen samankaltaisuus estä alueellista mo-kan henki”, turvallisuuden tunne, tunne kuulumisesta yhtei- voista, -tilanteista tai kotitaloustyypeistä. Asukkaiden vä- nimuotoisuutta ja monipuolisen palvelurakenteen toteutta-söön sekä myös osallistumisen ja vaikuttamisen mahdolli- häiselle vaihtuvuudelle ja naapuruussuhteiden muotoutu- mista.suudet ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat koettuun asumis- miselle ei suunnittelussa ole annettu juurikaan painoarvoa. 15
  16. 16. Isoja muutoksia ei synny ilman asukkaiden mukanaoloa.Rakennetun alueen käyttöä ja asetettujen tavoitteiden to-teutumista ei myöskään seurata riittävästi. Sosiaalisen kes-tävyyden toteutumisen osalta asukaspalaute on kuitenkinavainasemassa, sillä kokemus on yksi sosiaalisen kestävyy-den keskeinen indikaattori. Esimerkiksi Vancouverin malli,johon usein viitataan kestävän kaupunkikehityksen airuena,rakentuu vahvasti palautteen ja seurannan hyödyntämiseenosana kaupungin kehittämistä.Sosiaalinen kestävyys tarkoittaavaihtoehtoja nen naapurusto ei välttämättä tarkoita samankaltaisuutta. miljardin kilometrin edestä polttoainetta. Rahalla voi hank- Osa asukkaista arvostaa kulttuurisesti ja asumisen tavoiltaan kia myös tilaa ympärilleen – suuremman asunnon ja suu- monimuotoista asuinympäristöä, osa taas kokee elämänsä remman tontin. Kaikilla näitä vaihtoehtoisia asumisen mah-Elämäntyylien eriytyminen näkyy hitaasti maankäytön suun- turvalliseksi ja laadukkaaksi elämäntavoiltaan samankaltais- dollisuuksia ei kuitenkaan ole. Osa jää kaipaamaan yhteyt-nittelussa ja rakennetussa ympäristössä. Autopaikoituksen ten asukkaiden kanssa. Suomen kaltaisessa maassa tälle kai- tä luontoon, näkymää puistikkoon, rauhallista äänimaailmaaperinteinen normisto ohjaa yhä asuinalueiden mitoitus- kelle tulisi löytyä tilaa. tai ehkä vain riittävästi säilytystilaa kerrostaloasuntoonsa.ta, vaikka tiivistämisellä yritetään vähentää riippuvuutta au- Vastoin omia arvostuksiaan asuva asukas kokee myös ym-tosta. Eriytyvät elämäntyylit ja asumisen muuttuvat tarpeet Moni kuitenkin kokee todellisuuden toisin. Osa asukkaista päristön ilmansaasteet ja melun erityisen häiritsevinä.edellyttävät joustavaa ja asukastarpeita ymmärtävää suun- kompensoi kielteisinä kokemiaan asuinympäristön muutok-nittelua. Niin kauan kuin autopaikkanormit pysyvät ennal- sia lähtemällä lomamatkoille tai pidentämällä oleskelua ja Ellei yhdyskuntien suunnittelussa oteta sosiokulttuurisia läh-laan, keskittyy asuntotuotanto”bulkkituotantoon”. Kun vaih- lataamalla akkujaan vapaa-ajan asunnolla. Tilastokeskuksen tökohtia ja erilaisia arvostuksia nykyistä vakavammin huomi-toehtoja ei synny, ei niitä osata myöskään vaatia. mukaan vapaa-ajan asuntoja on Suomessa jo lähes puoli oon, ovat asukkaat entistä enemmän eriarvoisessa asemas- miljoonaa. ja yli puolella suomalaista arvoidaan olevan pää- sa, eikä sosiaalisen kestävyyden tavoite oikeudenmukaisuu-Parhaimmillaan asukas kokee kotinsa oman elämäntapan- sy kesämökeille ja erilaisille kakkosasunnoille, Näihin kohtei- desta ja tasapuolisuudesta toteudu.sa, arvojensa ja asenteidensa heijastumana. Samanhenki- siin liikkumiseen kulutetaan vuosittain yhteensä noin viiden16
  17. 17. Case 3Miten kehittää lähiöitä ja huomioida asukkaiden näkemykset?Riihimäen Peltosaari-projekti käynnistyi vuonna 2008 ja projektista on vetovoimaa ja hyvä maine. Asuinalueiden arvos-muodostunut kansallisesti merkittävä kaupunginosan kehittämishan- tus auttaa myös muiden lähiöille tyypillisten, ku-ke, jonka kokemuksia tullaan siirtämään myös muualle. ten sosiaalisten ongelmien ratkaisuun. Onnistues- saan Peltosaaren saneeraus nostaa merkittävästiTavoitteena on rakentaa Peltosaaren alueesta vetovoimainen asuin- alueen arvoa; VTT on arvioinut jopa 100 miljoo-alue Helsinki–Tampere-pääradan varrelle. Aluetta kehitetään kol- nan euron arvonnousua.men strategisen kärjen kautta: uudistamalla ja rakentamalla, eko-logisesti ja energiatehokkaasti sekä aktivoimalla asukkaita oman Rakennetaan ja uudistetaanasuinalueen kehittämiseen. energiatehokkaaksiPeltosaari-projektin laaja-alaisuus ja monipuolisuus tähtäävät lähiö-ongelmien ratkaisuun eikä vain oireiden hoitoon. Lähtökohtana on Peltosaaren kehitystyössä on toteutettu lukui-ollut, että asukkaat arvostavat peruskorjattua asuinaluetta, jolla on sia innovatiivisia yhdyskuntarakentamiseen liit- Peltosaaren alueen kehityksen strategiset kärjet tyviä tutkimus- ja kehityshankkeita. Alueen kehittämiseksi laadittu Teknis- hankesalkkumalli on mahdollistanut hankkeiden päällekkäisen to- Asukkaiden Rakentaminen Energia- ja taloudellinen aktivointi ja uudistaminen ekotehokkuus tarkastelu teuttamisen. Asumisklinikka Yleis- Nolla- Kustannukset Muun muassa Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen uudenlaista tiedonjako vuorovaikutus kumppanuudet verkostot suunnitelman energia- Peltosaari eteneminen kylätalo Tuotot hankintamenettelyä on sovellettu Peltosaaren uudistamisessa. Uu- Parlamentti distamisen ideakilpailu toteutettiin ensi kertaa Suomessa vuorovai- Hankintaklinikka Energian- Riihimäen ARA:n käsikirja RAKLI säästö- Kotikulma kutteisesti ja yhteistyössä suunnittelijoiden, asukkaiden ja aluekehit- pilotteja Oy:n tämisen asiantuntijoiden kanssa. Voittajaehdotuksesta on jalostettu 4H Ärrällä rooli yleissuunnitelmaehdotus, joka etenee normaaliin päätöksentekoon Syrjäytymisen ja jota hyödynnetään edelleen asemakaavoituksessa. ehkäisyä: INNOVA-passiivikerrostalon peruskorjaus, Nuoret esiin Älykäs rakentaminen Yleissuunnitelman kehittämisessä kiinnitettiin huomioita asukkaiden viihtyvyyteen, turvallisuuteen sekä Peltosaaren vuokra-asumisen kes- kittymän hajauttamiseen koko kaupungin alueelle. Lisäksi vuokrata- Tutkimus: HY, VTT, opiskelijoiden kysely, mainetutkimus 2012 loja hallinnoivan osakeyhtiön rooli ja talous olivat kehittämisen keski- össä. Yleissuunnitelman tavoitteeksi asetettiin syrjäytymisen ehkäisy sekä asumistarpeiden ja -toiveiden huomioiminen. 17
  18. 18. vallisuutta, viihtyisyyttä, vetovoimaa sekä sosiaalista pääomaa. Parla- mentin ryhmien vetäjät ovat tavallisia peltosaarelaisia, jotka omalla ak- tiivisuudellaan näyttävät muille esimerkkiä ja kutsuvat naapureita mu- kaan toimintaan. Parlamentti soveltaa kokonaan uusia toimintatapoja. Kesällä 2012 jä- senet havainnoivat omaa asuinympäristöään kahden viikon ajan ja kir- jasivat ylös näkemiään epäkohtia ja myönteisiä asioita: leikki- ja urheilu- paikat sekä liikekeskuksen alue ovat siistiytyneet, romuautot on hinattu pois ja tilalle on tullut kauniita kukka- ja pensasistutuksia. Mitä projektilta odotetaan seuraavaksi? Peltosaarelaiset odottavat kylätalon rakentamista ja olemassa olevien palvelujen kokoamista yhteen paikkaan. Kylätalo on tärkeä osa Pelto- saaren uudistumista ja siitä halutaan rakentaa uusia energiamuotoja hyödyntävä monipuolinen asukkaiden ”olohuone” kirjastoineen, net- tikahviloineen sekä kierrätyspisteineen. Kylätalon aukiolle on suunni- teltu myös toimistorakennus, jonka kivijalkaan haetaan yritystoimintaa, kuten parturia, kampaamoa ja kioskia. Kylätalon läheisyyteen toivotaan myös pienehköä kauppaa.Peltosaaressa on toteutettu myös INNOVA-passiivikerrostalon perus-korjaus, jossa sovellettiin uutta Aalto-yliopiston kehittämää menetel-mää yhteistyössä alan johtavien yritysten kanssa. Uusien rakennus-määräysten mukaiset, talonkorkuiset, tehdasvalmisteiset elementitkuljetettiin työmaalle ja nostettiin paikoilleen erikoissuurilla nostu-reilla. Suurin osa asukkaista asui talossa koko peruskorjauksen ajan.Asukkaiden aktivointiPeltosaari-projekti on monin tavoin aktivoinut peltosaarelaisia omanasuinalueensa kehittämiseen. Alueelle on perustettu oma asumisklinik-ka, jossa toimii sosiaaliohjaaja ja jossa järjestetään kerhotoimintaa muunmuassa maahanmuuttajille.Alueella toimii Peltosaari Parlamentti, joka kokoontuu kerran kuukau-dessa. Sillä on seitsemän alatyöryhmää, jotka edistävät asuinalueen tur-18
  19. 19. Case 4Siisteys, hyvä valaistus ja avarat viheralueet parantavat turvallisuuttaAsukas ja asiakaslähtöiset kaupunkiympäristöjen turvallisuusratkaisut(AATU) -hankkeen tavoitteena oli kehittää uudenlaisia kaupunkiympä-ristöjen turvallisuusratkaisuja, joiden perustana olisivat asukkaiden ja alu-eella työskentelevien kokemukset.Hankkeen toteuttivat VTT, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto sekäkehitysyhtiö Culminatum Innovation.Hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan turvallisuutta ja viihtyvyyttäparantavat muun muassa lähiympäristön siisteys, riittävä valaistus, kau-niisti hoidetut avarat viheralueet ja monipuoliset ulkoilumahdollisuudet.Tulokset vahvistavat, että turvattomuuden tunnetta aiheuttavat rikkoon-tuneet tai töhrityt rakenteet, huonot jalankulkuväylät, suuret ajonopeu-det esimerkiksi koulujen lähellä sekä auto- ja kevyen liikenteen risteävätajoväylät, samoin kuin teiden puutteellinen kunnossapito.Asukkaiden näkemysten hyödyntämisessä voidaan erottaa nopeasti to-teutettavat parannusideat, kuten yksittäisten ongelmien korjaaminen se-kä laajempaa suunnittelua ja priorisointia vaativat ideat. Ideoiden jalostaminen käytännön ratkaisuiksi vaatii usein monien eri Näkemyksiä asuinalueiden turvallisuudesta ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Toimijat voivat olla kaupungin edustajia, viihtyisyydestä on kerätty kuntien tekemillä laa- yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoita tai aktiivisia kansalaisia. Mo- joilla turvallisuuskyselyillä, karttapohjaisten net- nen eri toimijan välinen yhteistyö vaatii pelisääntöjä ja yhteisen tavoit- tityökalujen avulla sekä niin kutsutuilla turvalli- teen asettamista. Kehittämistyö edellyttää suunnittelua, toteutusta, saa- suuskävelyillä. Tietoa on hankittu myös haastat- vutettujen tavoitteiden arviointia ja seurantaa. telututkimuksilla. 19
  20. 20. Case 5Ekotehokkuus vahvistaa modernien pientaloalueiden vetovoimaa viointimenetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa alueiden välisiä ero- ja ekotehokkuuden ja laadun osalta. Tavoitteena on ollut nostaa esil- le suunnitteluratkaisuja, joista olisi mahdollista oppia uusien alueiden suunnittelussa. Menetelmä perustuu Eriksson Arkkitehtien kehittämään ekotehokkuus- työkaluun. Menetelmä painottaa joukkoliikennettä, uusiutuvilla tuotet- tua kaukolämpöä, hyvin saavutettavia lähipalveluja ja virkistysalueita se- kä ylivertaisia kevyen liikenteen väyliä. Pisteytys suosii tehokasta maan- käyttöä, ympäristön vehreyttä, lyhyitä matkoja palveluiden ja kodin vä- lillä sekä monipuolisesti kaavoitettuja alueita. Tästä syystä selvästi ”kau- punkimaiset” alueet saavat paljon pisteitä. Arvioinnin tulokset esitel- lään 10 laatukortissa kuvituksen ja tärkeimpien kaavamerkintöjen kera. Eriksson Arkkitehdeillä ekotehokkuustyökalun kehittäminen on ollut osa laajempaa hanketta, jonka tavoitteena on ollut parantaa suunnitte- lijoiden asiantuntemusta sekä kehittää toimintatapoja ja työkaluja kes- tävään suunnitteluun. Kestävän suunnittelun tutkimustietoa haluttiin saattaa käyttökelpoisempaan muotoon niin, että sitä saataisiin hyödyn- nettyä paremmin suunnitteluprojekteissa. Uutta tutkimustietoa ympä- ristötietoisesta, ekotehokkaasta suunnittelusta virtaa alalle jatkuvasti, mutta sen saattaminen osaksi käytännön suunnittelua vaatii työkaluja.KUUMA-kunnissa toteutetun Laatuasuminen-hankkeen tavoitteena oli sitettä. Yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumi-saada kuntien päättäjät omaksumaan ja hyväksymään uusia ekotehok- sen keskeisimmät tekijät esitellään laatukorteissa alue- ja suunnittelu- Menetelmää voidaan soveltaa asukaskäyttöön yksinkertaisuutensa jakuuteen perustuvia pientaloalueiden suunnittelu- ja toteutusmalleja. esimerkkien avulla. Kortteja voidaan käyttää suunnittelun apuvälineenä käyttämiensä tietolähteiden avoimuuden perusteella. Paikkatiedon (reit-Laajempana tavoitteena oli myös nostaa suuren yleisön tietotasoa ja sekä suunnitelmien tai alueiden arvioinnissa. Kortit on jaettu ekotehok- ti- ja paikkasidonnaisen tiedon) keruu kuitenkin edellyttää sovelluskehi-kiinnittää huomiota asumisen laatutekijöihin. kuutta, aluetason ominaisuuksia ja lähiympäristöä esitteleviin ryhmiin. tystä tai muiden sovellusten käyttöä menetelmän rinnalla. Hallinnollisia keinoja suunnittelun ja toteutuksen tasonKUUMA-kuntia ovat pääkaupunkiseudun 10 kehyskuntaa, jotka ovat yh- Tulokset vahvistavat, että asuinalueen ”hyvyys” on erittäin monitahoista.distäneet voimansa vahvistaakseen alueensa kiinnostavuutta ja kilpailu- Sen kaikkia ulottuvuuksia on mahdotonta kuvata tyhjentävästi ja ristirii- Kehitetty ekotehokkuustyökalu käytössäkykyä. Kuntien tavoitteena on myös tuottaa entistä ekotehokkaampia, dattomasti. Kaikilta alueilta löytyi sekä ansioita että puutteita niin eko-laadukkaampia ja vetovoimaisempia pientaloalueita. tehokkuudessa kuin laadussa. KUUMA-kunnista on valittu myös esimerkkialueita, joita on tutkittu pää-Laatuasuminen-hankkeen tärkein tuotos oli sarja laatukortteja, joilla lisä- osin kaava-aineiston ja maastokäynneillä tehtyjen havainnointien perus-tään suunnittelun läpinäkyvyyttä ja avataan elinympäristön laadun kä- teella. Esimerkkialueiden arviointiin on kehitelty helppokäyttöinen ar-20
  21. 21. Case 6Kankaan suunnittelu korostaa osallistumista ja yhteiskäyttöpalveluitaJyväskylän kaupunki hyödyntää erilaisia innovatiivisia menetelmiä Kan-kaan uuden asuntoalueen suunnittelussa. Ihmisten osallistaminen jayhteisöllisyys ovat olleet tärkeitä Kankaan kehittämishankkeessa alus-ta alkaen ja ne ovat keskeisiä myös jatkossa.Kankaan alue sijaitsee vajaan kilometrin päässä Jyväskylän keskustas-ta ja sitä hallitsee lakkautettu paperitehdas. Kangas on Jyväskylän lähi-vuosien merkittävin aluekehityshanke, jonka sijainti, koko, kulttuurihis-torialliset arvot ja maanomistus ovat optimaaliset. Alueen maa-alastanoin 2/3 on kaupungin omistuksessa ja sinne tavoitellaan noin 5 000asukasta ja yli 1 800 työpaikkaa.Alueen suunnittelu asuinalueeksi käynnistyi keväällä 2010 ja se raken-tuu reilun parinkymmenen vuoden kuluessa. Siksi myös välivaiheentoimintoihin haetaan erilaisia ratkaisuja.Hallintomallin suunnittelu Yhtenä näkökohtana hallintomallin suunnittelussa on myös se, miten nissa hyödynnettiin myös erikoisempia työpajamenetelmiä, kuten wi- asukasdemokratia ja yhteisöllisyys toteutuvat. Yhteishallintomallin luon- kisuunnittelua sekä digital storytelling -menetelmää.Kytkin-hankkeessa kartoitetaan uusia toimintatapoja ja ratkaisu- noksen valmistuttua siirrytään vaikutusten arviointiin, joissa korostuvatmalleja siihen, miten pysäköinti, väestönsuojat, yhteiset piha-alu- taloudelliset ja juridiset vaikutukset. Vahva näkyvyys paikallisessa mediassa synnytti valtavan kiinnostuksen.eet, ICT- ja energiaratkaisut sekä jätehuolto voidaan toteuttaa yh- Ideointiin osallistui kaiken kaikkiaan yli 600 kaupunkilaista.teisesti järkevällä tavalla. Uudella hallintomallilla mahdolliste- Osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottitaan erillisenä toteutettujen ja ylläpidettyjen toimintojen muut- Ideoinnin tuloksena syntynyt raportti sisällytettiin osaksi arkkitehti-taminen keskitetysti omistetuiksi ja hoidetuiksi palveluiksi ja avasi tehdasalueen kaikkien iloksi ideakilpailun materiaaleja. Kilpailu järjestettiin Kankaan alueen osayleis-kokonaisuuksiksi. kaavan pohjaksi vuonna 2011. Kaupunkilaisten toiveet olivat hyvin Kaupungin Kangas -hanke oli osallistavan kaupunkisuunnittelun pilotti, edustettuina miltei jokaisessa kilpailutyössä.Suunniteltu hallintomalli voi kattaa eri asioita eri osissa aluetta, koska jota on hyödynnetty Kankaan alueen suunnittelussa. Siinä oli mukanavaiheittain rakentuvien sydämen ja reunakortteleiden roolit ovat erilai- eri-ikäisiä kaupunkilaisia ja monimuotoisia intressiyhteisöjä. Kaupungin Kangas -hankkeessa alueelle toivottiin erityisesti yhteisöllis-sia esimerkiksi asumisen ja työpaikkojen määrien osalta. tä toimintaa ja vapaata kansalaistilaa. Jyväskylän kaupunki on ottanut Kaupungin Kangas -hankkeen toteutti HUB Jyväskylä, joka myös kokosi tämän toiveen huomioon jo kehitysprojektin alkuvaiheessa ja alueel-Hallintomallin suunnittelun pohjana käytetään muun muassa Arabian- hankkeen projektisivustolle ohjeita ja materiaalipaketin omatoimiseen la on järjestetty yhteisöllisiä tapahtumia ja projekteja. Alueesta, joka onrannasta ja Vuoreksesta saatuja kokemuksia erilaisista yhteisjärjestelyi- ideointiin. Yhteisöjä autettiin visionmuodostuksessa ja tulosten doku- ollut kaupunkilaisille suljettuna yli sata vuotta, on vihdoin kehittymäs-den hallintotavoista. mentoinnissa järjestämällä työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. Ideoin- sä aidosti koko kaupungin Kangas. 21
  22. 22. (luonnoskuva)22
  23. 23. 3 SITOVAT TAVOITTEET JATKUVAAN MUUTOKSEEN Kestävä kehitys onTahtotila siirretään suunnittelulla tahtokysymys.visiosta toteutukseenKestävä kehitys on tahtokysymys. Suunnittelun ja rakenta-misen tehokas ohjaaminen kohti kestävää kehitystä edellyt-tää tahtoa ja tavoitteellisuutta. Samaan aikaan on kuitenkinsäilytettävä notkeus muutoksille. Visiosta toteutukseenOppiva kaupunkisuunnittelu korostaa, että yhdyskunta-suunnittelu on visiosta toteutukseen ja myös toteutuksenseurantaan ulottuva jatkuva prosessi. Yhdyskunta ei kehitylineaarisesti kuten hierarkkisen kaavajärjestelmän perusteel- Kestävän yhdyskunnan periaatteetla voisi ajatella, vaan syklisesti ja jatkuvasti, enemmän tai vä- Paikallinen Kansalliset jahemmän suunnitellusti. Jotta yhdyskunnat pitemmällä aika- näkökulma, kansainvälisetvälillä kehittyisivät yhteiskunnallisesti haluttuun suuntaan, arvot Kestävän yhdyskunnan visio tavoitteetpitää ohjausjärjestelmää tarkastella kaavoitusta laajempana Tavoitteet ja prioriteetitsysteemisenä kokonaisuutena.Ohjauksen perustana on visio, tulevaisuuskuva. Visiotyösken- Suunnittelu, Suunnittelun ja Seuranta,tely voidaan rinnastaa kuntien kehityskuva- tai tavoitetilaval- kaavoitus ja rakentamisen arviointi jamisteluun; niissä kaikissa on kyse kuntien tulevaisuustyöstä, jo- rakentaminen ohjaus indikaattoritka konkretisoi kunnan strategisia pyrkimyksiä ja suuntaa tule-via kaavoitusprosesseja. Laajapohjaisella ja keskustelevalla vi-siotyöllä on merkitystä myös eri toimijoita sitoutettaessa. Seu- Rakennettu ympäristö ja sen käyttöranta puolestaan on edellytys eri toimenpiteiden vaikuttavuu-den ja onnistumisen arvioinnille. Esimerkiksi kaavoille asettet-tujen tavoitteiden seuranta, kehityksen analysointi ja niistä kes-kustelu on hämmästyttävän vähäistä. 23
  24. 24. Hahmotammeko mikä onmerkittävää vuonna 2050?Tahto luoda kestäviä yhdyskuntia Jokaisen kunnan ja kaupungin kannattaa valita omat kei- Yhdyskunnat jatkuvassa nonsa kestävän yhdyskunnan aikaansaamiseksi. Hiljattain esimerkkiä ovat näyttäneet muun muassa Sipoo kestävän muutoksessaEdellytykset kestävien yhdyskuntien syntymiselle ovat Suo- yhdyskunnan suunnittelukilpailullaan, Helsinki kaavoituk-messa tällä hetkellä paremmat kuin koskaan aikaisemmin. sen työkaluillaan, Porvoo energiakaavan laatimisella ja Tur- Ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset ympäristöt muuttuvatMonien kaupunkien ja kuntien päättäjillä on vahva tahto ku kestävän kehityksen budjetoinnilla. jatkuvasti ja siten myös rakennettu ympäristö, kaupungit jaluoda energiatehokkaita, toiminnallisia ja nykyaikaisia asuin- yhdyskunnat ovat jatkuvassa muutoksessa. Osa muutokses-alueita, taajamia, kaupunginosia ja kokonaisia kaupunkeja. Yhteistä näille hankkeille on se, että poliittiset päättäjät ja ta on ihmisen aiheuttamaa ja siihen voidaan varautua. Muu-Kaupunkien ja kuntien ohjelmissa näkyy kunnianhimoisia virkamiesjohto ovat tahtoneet asettaa tavoitteekseen kestä- tos ei kuitenkaan aina ole ennustettava, hallittava tai toivot-kestävän yhdyskunnan tavoitteita, kuten ”nollaenergiaa ja vän yhdyskunnan. tava. Yllätyksiä, kuten luonnonmullistuksia, globaalin talou-hiilineutraaliutta”. Kaupunkien maankäytön suunnittelu on den heilahduksia tai paikallisia olosuhteiden muutoksia ta-nousemassa aivan uudelle tasolle, kun tätä tahtotilaa siirre- Tampereen teknillisen yliopiston AIDA-hankkeessa maan- pahtuu tavalla tai toisella.tään sanoista konkreettisiksi teoiksi. käytön suunnittelun tahtotilaa kuvaa ns. intentioasiakirja, jo- ka ilmaisee hyvin sen, että kyse on nimenomaan kaupungin Yhdyskuntien suunnittelua ei myöskään aloiteta tyhjäs-Kaavoituksen rinnalla laaditaan yhä useammin visioita, ta- aikomuksesta viedä kehitystä tiettyyn suuntaan. Kaikki uu- tä, eivätkä yhdyskunnat koskaan tule valmiiksi. Tilanteidenvoitetiloja ja kehityskuvia, jotka kaikki ovat ennen kaikkea det tahdonilmaisut edellyttävät kuitenkin jatkossa tehokasta ja tavoitteiden muuttumisen pitäisi heijastua tapaan, jol-poliittisen tahdon ilmaisuja. Hallitusohjelmassa 2011−2014 ohjausta, konkreettisia suunnitelmia ja rakentamisratkaisuja. la suunnittelua tehdään ja ohjataan, samoin kuin suunnit-on sitouduttu toteuttamaan energiaviisasta rakennettua Kestävän kaupunkikehityksen menestyneimpien esimerk- telu- ja arviointityökaluihin, joita suunnittelun tueksi vali-ympäristöä ERA17-toimintaohjelman mukaisesti. Merkittävä kien kuten Kanadan Vancouverin, Oregonin Portlandin tai taan. Laskennallisia taserajoja on jatkuvasti tarkistettava jaosa näistä toimista liittyy suoraan maankäytön suunnittelu- Saksan Freiburgin historia osoittaa, että saavutukset ovat tu- työkaluja ja laskentatapoja on päivitettävä uuden tiedontapojen uudistamiseen. losta vahvasta poliittisesta tahdosta ja tätä tahtoa toteutta- mukaisesti. vista avainhenkilöistä, virastopäälliköistä, pormestareista jaEsimerkiksi Tampere on sitoutunut useisiin kotimaisiin ja kansalaisaktivisteista. Tahtotila näkyy päätöksissä ja pitkäjän- Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu ovat jatkuvaa ta-kansainvälisiin ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviin oh- teisessä kehitystyössä, joka useissa esimerkkitapauksissa on sapainon hakemista ja priorisointia. Vahvistetun kaa-jelmiin. Se on mukana erilaisissa ilmastopolitiikan kansainvä- alkanut 1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alussa. Samoihin van mukaan edetään, vaikka olosuhteet muuttuisivat. Mi-lisissä kuntaverkostoissa yhdessä muiden suurten kaupun- aikoihin tehtiin Helsingissä Viikin aluetta, mutta se jäi lajis- tä tiukemmin asioita sidotaan tai systeemistä toimivuut-kien kanssa. Kaupungin ECO2 − Ekotehokas Tampere 2020 saan ainoaksi lähes 20 vuodeksi. ta rajoitetaan, kyky mukautua tai sietää yllättäviä muu--ohjelma toteuttaa strategisia ilmastositoumuksia käytän- toksia heikentyy. Seurauksena voi olla rajuja reaktioita, joi-nössä, erityisesti vähähiilisen ja hiilineutraalin kaupunkira- Kestävä yhdyskunta syntyy uudella ajattelulla ja rohkeilla hin vastaaminen on vaikeaa. Konsensushakuinen kaa-kenteen keinoin. Myös Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) päätöksillä. Pitää uskaltaa päästää irti totutuista malleista ja voitus tuottaa helposti ratkaisuja, jotka eivät olennaises--hankkeessa mukana olevat kunnat ovat lupautuneet toimi- toimintatavoista. Kehityshankkeissa peräänkuulutetaan uu- ti poikkea olemassa olevasta. Siten uusien innovaatioi-maan edelläkävijöinä ja vähentämään kansallisia kasvihuo- den tiedon jalkauttamista suunnittelun ohjeistukseen, kaa- den ja kunnianhimoisten tavoitteiden käytännön toteutusnekaasupäästöjään kansallisia tavoitteita nopeammin. voitukseen ja sitä kautta toteutukseen. hidastuu.24
  25. 25. Asemakaava ei voi,eikä saa olla ympäristönainoa laadun tae. Varhaisissa kaavoituksen vaiheissa lyödään lukkoon useita Painopiste strategiseen ja kauaskantoisia päätöksiä, joilla mahdollistetaan tai toisaalta yleispiirteiseen suunnitteluun estetään kestävyystavoitteiden saavuttaminen. Strategiset päätökset ja linjaukset varhaisissa vaiheissa luovat sen poh- Ajankohtaiset kestävän yhdyskunnan tutkimus- ja kehitys- Yhdyskuntien suunnittelu on jatkuva prosessi. Aikaulottu- jan, jolla rakentamista ja ympäristön käyttöä vaihe vaiheelta hankkeet osoittavat, että ymmärrys jatkuvasta muutokses- vuudet vaihtelevat muutamasta vuodesta kymmeniin tai jo- yksityiskohtaisemmin toteutetaan. Usein vaikeasti ymmär- ta on kasvanut. Samanaikaisesti yhä enemmän keskustel- pa satoihin vuosiin. Siksi on keskeistä hahmottaa, millä on rettävät vaikutusten arvioinnit ja niihin liittyvät päätökset laan kaavoitusprosessin hitaudesta ja raskaudesta. Kestävän merkitystä pitkällä aikavälillä ja mihin kaikkien osapuolten jätetään kuitenkin ratkaistaviksi seuraavissa kaava-asteissa. yhdyskunnan suunnitteluprosessilta ja työkaluilta vaaditaan edellytetään sitoutuvan. Toisaalta on tärkeää tunnistaa ne Esimerkiksi eri energiantuotantomuotoihin soveltuvat alu- aiempaa parempaa joustavuutta ja mukautumiskykyä sekä asiat, joissa voidaan joustaa ja jättää tilaa esimerkiksi raken- eet on tutkittava jo maakuntakaavan tasolla, ja jopa ennal- kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. tajille. ta tuntemattomiin teknologioihin ja ratkaisuihin olisi varau- duttava jo kaavoituksessa. Strategisen ja yleispiirteisen suunnittelun merkitys on kas- vanut entisestään, kun taas yksityiskohtaisempaan suunnit- Kaavoituksen eri vaiheissa kestävyyteen vaikuttavat tekijät telun ohjaukseen kaivataan enemmän joustavuutta. Maan- käytön suunnittelussa on tärkeintä tunnistaa, mitkä oleelli- • Valtakunnalliset intressit set, kestävyyteen vaikuttavat tekijät sidotaan missäkin suun- merkittävät infrastruktuuriratkaisut, kansalliset maisema-, luonto- ja kulttuuriarvot nittelun ja päätöksenteon vaiheessa. • Maakuntakaavoitus Kaava suunnittelutyökaluna koetaan jäykkänä ja kaavoitus- energiahuolto, liikennejärjestelmä, maakunnalliset maisema-, luonto- ja kulttuuriarvot, prosessit pitkinä. Kestävän yhdyskunnan tavoite edellyttää ”kehityksen suunta”, asiantuntijuutta globaalien haasteiden paikalliseen tulkintaan toisaalta oikea-aikaista ja tiukkaa ohjausta, toisaalta myös mahdollisuutta reagoida uusiin, prosessin aikana esiin nou- • Yleiskaavoitus seviin tilanteisiin. Yleiskaavaan jätetty suuri väljyys esimer- ja rakentamattoman ympäristön suhde, liikkumisen ja palveluiden infrastruktuuri, kiksi kerrosneliömäärissä voi johtaa tarpeettoman hajanai- energiahuolto, asumisen suuntaviivat, paikalliset maisema-, luonto- ja kulttuuriarvot, seen rakenteeseen tai ylilyönteihin mitoituksessa. Asema- rakennetun kaavassa jonkinasteinen väljyys rakentamisen määrässä sen sijaan voisi tuoda kaivattua joustoa toteutukseen. Asemakaavoitus • rakentamisen tapa, topografia, suuntaus, maaperä, joilla vaikutusta energiatehokkuuteen 25
  26. 26. Case 7Hiilineutraalius luo uusia kasvunäkymiäKohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) hankkeen liikkeellepanevana tos sekä taloudelliset syyt. Päästövähennykset ovat kunnasta riippuen nissa uudella tavalla, mikä luo edellytykset vuosittain tehtäviin investoin-voimana on ollut synnyttää hiilineutraaliuteen liittyvää kysyntää ja si- 10–30 prosenttia vuoden 2007 päästöistä. tiesitysten tekemiseen ja niiden läpimenoon kunnan seuraavan vuodentä kautta lisätä osaamista, joka puolestaan luo uusia työpaikkoja ja kas- budjettipäätöksissä.vattaa vientiä. Kiistattomia hyötyjä Isot parannukset vaativat investointeja, joita ei hankkeen alussa näh-HINKU-hankkeeseen osallistuvat kunnat toimivat pienoislaboratoriona ty ”sijoituskohteena”. Tehdyt selvitykset kuitenkin osoittivat, että usei-kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Niiden tavoitteena on pie- HINKU-hanke on osoittanut, että kunnissa voidaan pienin resurssein den merkittävien energiansäästötoimenpiteiden takaisinmaksuaika onnentää kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vauhdittaa ilmastomuutoksen hillintää jopa niin, että toiminnan taloudel- alle 5 vuotta.vuoteen 2030 mennessä. liset ja sosiaaliset hyödyt ovat kiistattomat. Hiilineuraaliudella pystytään myös luomaan uudenlaisia kasvunäkymiä alueen elinkeinoelämälle. Kun-HINKU-kunnissa on toteutettu satoja kasvihuonekaasupäästöjä vähen- nat hyötyvät myös työllistämismahdollisuuksista ja imagollisista eduista.täviä toimia, joiden taustalla on nykytekniikka tai toimintatapojen muu- HINKU-hankkeen tuloksena energiansäästötoimenpiteet on nähty kun- Skenaario fossiilisen energian tarpeesta HINKU-kunnissa vuonna 2030 MWh/a 700 000 Laskelman mukaan kunnilla on potentiaalia 600 000 tuottaa uusiutuvaa energiaa selvästi yli oman 500 000 tarpeen. 400 000 300 000 Fossiilisen energian kulutus (vuonna 2007) = A 200 000 100 000 Rakennusten säästöpotentiaali = B 0 Uusiutuvan energian tuotantopotentiaali = C -100 000 Fossiilisen energian tarve = A - B - C -200 000 -300 000 -400 000 Kuhmoinen Padasjoki Parikkala Mynämäki Uusikaupunki26
  27. 27. sia tuottaa uusiutuvaa energiaa. Toisaalta esimerkiksi energiatehokkuut- Miten vähähiiliseen yhteiskuntaan voidaan siirtyä? ta voidaan parantaa kaikissa kunnissa ja kaikilla osa-alueilla. Hankkeen aikana on saatu näkemys siitä, miten vähähiiliseen yhteiskuntaan voidaan siirtyä. Kunnat eroavat toisistaan myös käytännön toimintakulttuuriltaan. Vaikka Tärkeimmät havainnot ovat jossakin kunnassa jokin toimintatapa olisi hyväksi havaittu, ei sitä kanna- ta kaavamaisesti monistaa toiseen kuntaan. Asiat pitää tavallaan keksiä • Kunnan korkeimmalla johdolla on oltava näkemys ja halu sitoutua ja panostaa vähähiilisyyteen. joka kunnassa uudestaan, jotta ne saadaan integroitua kunnan omaan tekemiseen. • Kunnassa tarvitaan innostunut ja pätevä ryhmä/yksikkö/henkilö, joka huolehtii hiilineutraaliusvision toteutumisesta ja hoitaa tarvittavat investoinnit ja toimenpiteet. HINKU-kunnissa saadut tulokset ovat sovellettavissa kuntiin, joissa si- toutuminen ilmastonmuutoksen hillintään on HINKU-kuntia vaatimat- • Toiminnan täytyy olla taloudellisesti järkevää ja kunnan perustehtäviä sekä paikallista tomampaa. Hanke toimii esimerkkinä muille kunnille siinä, että hiilineut- yritystoimintaa ja työllisyyttä tukevaa. Toiminta luo säästöjä, joiden avulla voidaan perustella raaliuteen on mahdollista päästä nykyisillä ratkaisuilla, jotka vähentävät hiilineutraaliuden resurssointi. energiankäyttöä ja joilla voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa. • Median merkittävää roolia tulee hyödyntää: sen avulla pystytään luomaan positiivinen ja kannustava ilmapiiri ja imago kunnalle. • Paikallisen toiminnan tueksi tarvitaan keskitetty valtakunnallinen tuki, joka avustaa tiedollisesti ja toiminnallisesti paikallista toimintaa.Ilmastotekojen näyteikkuna – HINKUmappi HINKU-hanke on kokonaisuudessaan avannut uuden toimintatavan, jossa sitoutuminen ja toimenpiteiden jalkauttaminen paikallisella tasol- la on avainasemassa.Hankkeessa on syntynyt netissä toimiva HINKUmappi-järjestelmä, jokaon kaikille avoin ilmastotekojen karttapohjainen näyteikkuna. Jokainen Minkälaisia eroja on kuntien välillä?voi osallistua HINKUmapin rakentamiseen lisäämällä palveluun Suomes-sa toteutettuja kasvihuonepäästöjä vähentäneitä toimenpiteitä. Palve-lu on tarkoitettu niin yksityishenkilöille, yrityksille, yhteisöille kuin julki- Keinot ja mahdollisuudet saavuttaa hiilineutraalisuus vaihtelevat paljonsille toimijoille. Tällä hetkellä järjestelmään on tallennettu lähes 200 toi- kuntien välillä. Esimerkiksi kunnan metsävaltaisuus tai hyvät tuuliolosuh-menpidettä. teen ovat ratkaisevassa roolissa, kun arvioidaan kunnan mahdollisuuk- 27
  28. 28. Case 8Tampereen tahtotila näkyy Nurmi-SorilassaTampereen asukasmäärän vuosittainen kasvu noin 2000 asukkaalla tar-koittaa väistämättä sitä, että rakentaminen toteutuu myös uusilla alu-eilla ja yhdyskuntarakennetta laajentamalla. Tampere suunnittelee uut-ta Nurmi-Sorilan kaupunginosaa Näsijärven rannalle noin 12 kilometrinpäähän kaupungin keskustasta.Nurmi-Sorilan kaavatyön aikana on noussut esille tavoite alueen suun-nittelusta ekologisesti kestäväksi. Tavoite on myös luottamuselinkäsit-telyissä linjattu kaavoituksen jatkotyön ohjeeksi. Tätä tukee Nurmi-Sori-lan sijainti, mutta myös tämänhetkinen kaupungin kehityssuunta. Alu-een etuna on, että sen läheisyyteen on suunnitteilla yhdyskuntajätettäpolttava hyötyvoimalaitos.Nurmi-Sorilalle asetettu ilmastotavoite on selkeä: kasvihuonekaasupääs-töt asukasta kohden voivat olla korkeintaan 20 prosenttia niistä päästöis-tä, joita tamperelaiset keskimäärin synnyttivät vuonna 1990.Mallia kaavoituksen menetelmienkehittämiseenNurmi-Sorilan kehittämiseksi on käynnistetty Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila -hanke, jossa korostuvat aurinkolämmön ja -sähkön sekä muun uu-siutuvan energian hyödyntäminen. Hankkeessa tutkitaan muun muassaaurinkoenergiapotentiaalia ja aurinkolämmön varastoimista maaperään. Energiakaavatalousmalli tarkentuu, kun siihen yhdistetään mallikortte- tavoitteena on kehittää ja innovoida uusia asemakaavamääräyksiä, ra-Hanke on tuonut uutta tietoa päästö- ja energiakysymysten sekä kaa- leihin suunnitellut energiaratkaisut. Nurmi-Sorila -hankkeessa varaudu- kentamistapaohjeita ja tontinluovutusehtoja.voituksen yhtyeenkytkemisen reunaehdoista. Aluerakenteen ja ener- taan myös sähkökäyttöisen liikenteen kasvuun ja tarjotaan mahdollisuusgiahuollon keskinäistä riippuvuutta on tarkasteltu skenaarioiden avulla, ekotehokkaiden ja innovatiivisten liikenneratkaisujen kehittämiseen. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmistelun yhteydessä järjestettiin keskus-ja Nurmi-Sorilaan on luotu alustava energiavyöhykemalli. Yhdistettynä ta-alueen ideakilpailu, jossa etsittiin ratkaisuja, kuinka sijoittaa asuminenTampereella rakenteilla olevan Vuoreksen kaupunginosan energiaratkai- Hankkeen lopputuloksena syntyy aikataulutettu hankesuunnitelma, jo- uusien laatuvaatimuksien mukaisesti ainutlaatuiselle paikalle Näsijärvensuihin työ antaa hyvät lähtökohdat kaavoituksen menetelmien ja peri- ka sisältää Tampereen kaupungin suunnitelmat, toimintatavat ja valinnat rannalla. Kilpailun voitti Kotisatama-niminen ehdotus.aatteiden kehittämiselle Suomessa. hiilineutraalin Nurmi-Sorilan rakentamiseksi. Kaavoitusvälineistön osalta28
  29. 29. Case 9Kestäviä asuinalueita avoimella yhteistyöllä Konseptia testataan Orimattilassa Osana konseptin kehitystyötä järjestettiin EU:n laajuinen ideakilpailu kes- tävän kaupungin ratkaisuista. Kohteena oli Orimattilan Hennan alue. Kil- pailun tuloksena saatiin runsas ideatietopankki hyödynnettäviksi sekä Hennassa että muissa tulevissa hankkeissa. Ideakilpailun tuloksia hyö- dynnettiin yleiskaavan laadinnassa.Tulevaisuuden asuinalueiden toteuttamisen -konsepti perustuu avoi-meen yhteistyöhön asiakkaiden kanssa aluekehittämisen kaikissa vai-heissa. Tavoitteena on, että yhteistyötä tehdään jo asuinalueen visionmäärittelyssä sekä myöhemmin suunnittelussa, kaavoituksessa ja ra-kentamisessa, samoin kuin lopulta palveluiden tuotannossa. Konsep-tin on kehittänyt SRV ja sen potentiaalisia asiakkaita ovat kaupungit jakunnat sekä merkittävien maa-alueiden omistajat niin Suomessa kuinSuomen lähialueilla. 29
  30. 30. Case 10Aluerakentamisen kestävä suunnittelu etenee vuorovaikutuksessaMiten syntyy hyvää kestävän kehityksen mukaista suunnittelua ja hy- että dokumentoinnin tulisi tapahtua kaupungin ohjauksessa Osallistaminen intention kehityksessävää koko elinkaaren huomioon ottavaa rakentamista? Miten kokemus osana koko kaupungin kehitystä, vaikka prosessi vietäisiinkin läpija tieto on kerättävissä talteen, ja miten ne hyödynnetään oppimisessa, yhdessä muiden virallisten kaavaprosessiin kuuluvien asiantuntijata-jotta kehityttäisiin vieläkin paremmiksi? hojen kanssa. Aluesuunnittelun eri tahot, joille tällä hetkellä täytyy antaa lausunto tai joilta tulee pyytää lausunto, ovat luontaisia osapuolia intention kehitys-Suunnitteluprosessin alkuvaihe on nykyisin hyvin hajanainen. Se sisäl- Lakalaivan ensimmäistä intentioversiota kehitettäessä skenaario-, visio-, työssä. Näin lausunnon sijaan saadaan erilaiset näkökulmat esiin hetitää lukuisia selvityksiä ja raportteja, joista osa tehdään joko liian aikaisin arvo- ja strategiatyöskentelyyn osallistui kattavasti eri osapuolten kaa- suunnittelun alkuvaiheessa. Suunnittelijoiden, päättäjien, eri toimijoi-tai hyödyntämällä malleja, joilla ei sellaisenaan ole toteutumismahdolli- voitusasiantuntijoita. Yhteenvedon pohjalta järjestetyssä yhteisessä se- den ja kuntalaisten välille syntyy aito vuorovaikutus, kun haetaan en-suuksia. Suunnittelun alusta puuttuu kokoava käsitys (synteesi) tavoite- minaarissa kaupungin poliittinen johto jalosti ideoita eteenpäin. Seuraa- sin yhteiset periaatteet ja vasta niiden pohjalta luodaan ratkaisuvaih-tilasta eli intention dokumentointi. vassa vaiheessa mukaan tulee alueen tulevien toimijoiden, kuten elin- toehdot. Valinta ratkaisuvaihtoehtojen välillä voidaan tehdä näiden keinoelämän ja rakennusyritysten edustajia. periaatteiden ohjaamana.Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimushankkeessa on ke-hitetty kestävän kehityksen suunnitteluprosessi aluerakentamiseen.AIDA (Adaptative Innovative Development Process for Sustainable Area)-prosessi lähtee vision luomisesta ja seuraa sitä toteutuksen arviointiinsaakka. Näin varmistetaan kestävän kehityksen periaatteiden siirtyminentoteutukseen ja käyttöön ja synnytetään oppiva, innovatiivinen prosessi.AIDAssa määritellään käytettävissä olevan tiedon pohjalta arvot, tavoit-teet, strategiat ja laatumääritykset, joita hyödynnetään alueen toteutuk-sessa ja käytön ohjauksessa. Suunnittelukohdetta arvioidaan kestävän ke-hityksen näkökulmista. Syntyvä intentiodokumentointi jättää vielä kaik-ki ratkaisuvaihtoehdot avoimiksi. Alkuvaiheen yhteistoiminnallinen to-teutus sitouttaa eri toimijat ja vaikuttavat tahot sekä suuntaa työskente-lyn yhteisen tavoitteen hyväksi. AIDAssa tämän vaiheen lopputuloksenasyntyy vakiomuotoinen intentiodokumentti, joka luo pohjan seuraavanvaiheen konkretialle, konseptien ja ratkaisujen etsimiselle.Esimerkkinä Tampereen LakalaivaAIDA-prosessia testattiin Lakalaivan kaavoituksessa Tampereella.Alkuvaiheen intentiodokumentoinnin määrityksessä havaittiin,30
  31. 31. Case 11Budjetointi vie Turkua kohti kestävää kehitystäTurun kaupunki soveltaa kestävän kehityksen budjetointia, jolla ohja-taan organisaatiota toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti. Päästö-vähennyksiä haetaan energiasta, materiaaleista, liikkumisesta sekä toi-mintakulttuurista.Turun tavoitteena on alentaa asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjävuoteen 2020 mennessä 30 prosentilla vuoden 1990 tasosta.Turun talousarviossa vuonna 2011 asetettiin kaikille hallintokunnille jaliikelaitoksille sitovia toiminnallisia tavoitteita sekä määriteltiin kestävänkehityksen mukaiset investoinnit. Näiden investointien arvo oli vuon-na 2011 yli 10 miljoonaa euroa. Budjetointi edellyttää, että kaikki hallin-tokunnat ja liikelaitokset laativat päästövähennyssuunnitelman, nimeä-vät ekotukihenkilöt sekä määrittävät ja toteuttavat energiatehokkuus-toimenpiteet ja kestävän kehityksen mukaiset hankinnat.Budjettiporkkanat innostavatKestävän kehityksen mukainen budjetointi on tuonut ekotukitoiminnanosaksi organisaation kehittämistä ja ekotukihenkilöillä on keskeinen roolipäästöjen vähentämisessä. He kartoittavat yksikössään lähtötilanteen jalaativat sen pohjalta päästövähennyssuunnitelman, jonka toteutumistaseurataan reaaliaikaisesti ja kannustetaan eri tavoin.Lähtötilannekartoitus on toteutettu yli 150 yksikössä ja lisää on luvas-sa, sillä koulutuksessa olleiden ekotukihenkilöiden määra on kasvanutyli 200:n. Yhteistyökumppaneiden edustajia ekotukikoulutukseen onosallistunut lisäksi yli 100.Ensimmäinen budjettiporkkana tarjottiin kasvatus- ja opetustoimelle kön kulutusta vähintään 2 prosenttia, yksiköt saavat säästyneet rahat Jo nyt on nähtävissä, että verkostoitumalla ja budjettikannusteilla saa-huhtikuussa 2012. Jos sen yksiköt onnistuvat vähentämään käyttösäh- käytettäväksi muihin päästövähennystoimiin. daan aikaan merkittävää päästöjen ja kulutuksen vähenemistä. 31
  32. 32. (luonnoskuva)32
  33. 33. 4 TYÖKALUJA PROSESSIN JA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSIKestävä kehitys onpaikkasidonnaista Kestävä maankäyttö on paikallista tulkintaaKestävää kehitystä tarkastellaan ekologisen, taloudellisen jasosiokulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Yhdyskunnissa globaaleista haasteista.nämä näkökulmat muodostavat monimutkaisen kokonai-suuden, jossa eri tekijöiden vuorovaikutussuhteita on vaikeahahmottaa. Eri osatekijöiden tunnistamista ja arviointia teh-dään jatkuvasti niin tutkimushankkeissa kuin kuntien maan-käytön suunnittelussa. Vaatimusten pilkkominen osa-aluei-siin helpottaa kokonaisuuden ymmärtämistä ja tavoitteidenasettamista.Eri tekijöiden käsitteleminen toisistaan irrallisina tai erillisi- Kestäviä yhdyskuntia ei ratkaista sektori kerrallaan. Kerät-nä voi aiheuttaa myös ongelmia, sillä sopivasti rajattuna kes- tävä data, laadittavat analyysit ja vaikutusten arvioinnit ei-tävästä kehityksestä ja ekologisuudesta löytyy argumentte- vät erikseen tarkasteltuina kerro, miten kokonaisuus toimiija miltei minkä tahansa suunnitelman perusteeksi. Myös ai- tai minkälainen systeemi on kyseessä. Myös erillisiin kaava- Kestävä maankäyttö on jatkuvaa paikallista tulkintaa globaa-kaulottuvuus vaikuttaa: suunnitelma tai ratkaisu voi merki- prosesseihin pilkkoutunut ohjausjärjestelmä on ongelmalli- leista haasteista. Olemassa oleva ympäristö ja paikallinentä kielteisiä vaikutuksia lyhyellä aikavälillä jollakin osa-alu- nen; kestävän kehityksen kannalta tarvitaan kokonaisvaltais- ekosysteemi asettavat alueen kehittämiselle ja siellä toimi-eella, mutta myönteisiä vaikutuksia pitkällä aikavälillä jolla- ta prosessin arviointia. Alueiden suunnittelu ja kehittäminen ville ratkaisuille reunaehdot. Tehokkaalla maankäytöllä tar-kin toisella osa-alueella. Tästä esimerkkinä on tilanne, mis- edellyttävät systeemistä ajattelua ja ymmärrystä siitä, miten koitetaan usein tiivistä rakentamista, vaikka eri mittakaavois-sä koskematonta metsää joudutaan raivaamaan junayhtey- tuleva rakentaminen on osa kokonaisuutta ja miten suun- sa ja erilaisilla aluerajauksilla tehokkuutta voidaan parantaaden vuoksi. nittelulla sen toimintaa voidaan edistää. hyvin erilaisilla ratkaisuilla. 33

×