1. Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle26.8.2011<br />TYÖTTÖMYYSTURVALAIN 2 LUVUN 7 §:N 3 MOM. KUMOAMINEN TAI MUUTTAMINEN<br />Suomen ylioppilaskuntien liitto kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta työttömyysturvalain 2 luvun 7 §:n 3 momentin kumoamisesta tai muuttamisesta. Kyse on merkittävästä muutoksesta, jolla on vaikutuksia niin opiskelijoiden elämään kuin yleisesti hyväksyttyihin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin.<br />Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ymmärtää esityksen taustalla olevan tilanteen. On kestämätöntä ja epäoikeudenmukaista, että opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa suhteessa perusetuuksiin. SYL on kuitenkin erittäin tyytymätön ehdotukseen, johon ministeriö on päätynyt. Opiskelijoiden kannustaminen yliopistosta eroamiseen ei SYL:n mielestä ole kannatettavaa. Mielekkäämpää olisi laajentaa opiskelijoiden oikeutta työttömyysturvaan. Erityisesti oikeuden laajentaminen koskemaan ammattikorkeakouluopiskelijoita olisi perusteltua korkea-asteen sisäisen yhdenvertaisuuden kannalta.<br />Tiivistelmä lausunnosta:<br />SYL vastustaa tehtyä esitystä ja ehdottaa sen sijaan, että oikeus työttömyysturvaan laajennettaisiin koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita.<br />Opiskelijoiden kannustaminen eroamaan yliopistosta on väärä kehityssuunta ja ristiriidassa valmistumistavoitteiden ja elinikäisen oppimisen tavoitteiden kanssa.<br />Palkkatyöt ovat opiskelijoiden yleisin keino parantaa toimeentuloaan opintotuen lisäksi. Tietoa työttömyysturvan väärinkäytöksistä ei SYL:llä ole.<br />SYL on huolissaan siitä, miten tämä ehdotus vaikuttaa yliopisto-opiskelijoiden mahdollisuuteen opiskella omaehtoisesti työttömyysturvalla.<br />Esityksen suhde koulutuspolitiikkaan<br />SYL on huolissaan siitä, kuinka vähän ehdotuksessa on huomioitu koulutuspoliittisia tavoitteita. Esimerkiksi hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite siitä, että Suomessa työelämässä olevista merkittävällä osalla on korkea-asteen tutkinto. Lähtöajatuksena on, että kaikkien yliopisto-opiskelijat suorittaisivat maisterin tutkinnon, joko ennemmin tai edes myöhemmin. Tämä TEM:n ehdotus on täydellisessä ristiriidassa valmistumistavoitteiden kanssa. Jos työttömyysturvan saamisen ehdoksi asetetaan yliopistosta eroaminen, päätyvät yliopistosta eroamaan monet sellaiset opiskelijat, joiden opinnot olisi saatettavissa loppuun melko vähällä vaivalla.<br />Esitys ei myöskään huomioi sitä, että eroamaan pakotetun opiskelijan olisi vastaisuudessa nykyistä vaikeampi palata yliopistolle. Opiskelijan pitäisi hakea uudelleen opiskelupaikkaa ja hyväksyttää vanhat opintonsa. Hakujärjestelmän uudistamisen yhteydessä ihminen, jolla on ollut aiemmin opiskelupaikka, joutuu tämänhetkisten esitysten mukaan hakemaan erillisestä kiintiöstä, mikä hankaloittaa sisäänpääsyä.<br />Suomessa on julkilausuttuna tavoitteena tukea elinikäistä oppimista ja työuran aikaista jatkuvaa kouluttautumista. Tämä esitys hankaloittaa työelämään siirtyneen opiskelijan mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen; olisihan se luonnollista aloittaa tekemällä aloitetut opinnot loppuun. Opinto-oikeudesta luopuminen asettaa opiskelijat tilanteeseen, jossa opintoihin palaaminen tai niiden täydentäminen on erittäin vaikeaa myöhemmin työuran aikana.<br />Esityksen suhde opiskelijoiden tosiasialliseen käyttäytymiseen<br />Esityksessä lähdetään liikkeelle siitä olettamasta, että opiskelijat keskeyttäisivät opintonsa vuodeksi, nostaisivat vuoden työttömyysturvaa elintasoaan parantaakseen ja sitten palaisivat opiskelemaan. Tälle olettamalle ei kuitenkaan ole mitään perusteita. Opiskelijatutkimuksen 2010 mukaan yliopisto-opiskelijoiden keskeisimmät tulonlähteet ovat opintotuki ja asumislisä (45 %) sekä palkkatulot (34 %). Vanhempien tuki ja säästöt muodostavat kumpikin 2 % ja loput tulot muodostuvat esimerkiksi opintolainasta, yleisestä asumistuesta, toimeentulotuesta tai puolison tuesta. Työttömyysturva ei näy opiskelijoiden toimeentulon lähteenä.<br />Esitettyä olettamusta vastaan toimivat myös opiskelijoiden työssäkäyntiluvut. Yliopisto-opiskelijoista käy lukukausien aikana säännöllisesti töissä 36 % ja epäsäännöllisesti 27 %. Kesätöissä käy lisäksi 78 % yliopisto-opiskelijoista. Palkkatyöt ovat siis opiskelijoiden selvästi yleisin tapa parantaa toimeentuloaan. Työskentely lisääntyy opiskelijan iän ja opintovuosien karttuessa. Yli 30-vuotiaista yliopisto-opiskelijoista jo 57 % käy vakituisesti töissä lukukausien aikana. Tehty esitys kohdentuisi siis erityisesti opinnoissaan pitkällä oleviin, työssäkäyviin ihmisiin, joista monet ovat jo käyttäneet loppuun opintotukikuukautensa. Heille työttömyysturvan saaminen on työttömyyden tai lomautuksen aikana käytännössä ainoa vaihtoehto, jos ei haluta kannustaa ihmisiä toimeentuloturvan käyttäjiksi. <br />Opiskelijatyövoimaa käytetään monesti työelämässä ”puskurina”. Toisin sanoen hyvässä taloustilanteessa opiskelijoita erityisesti teknisellä ja kaupallisella alalla suorastaan houkutellaan töihin kesken opintojen mutta taloustilanteen heikentyessä opiskelijat jäävät työttömiksi. Tässä vaiheessa monet haluaisivat palata opintojen pariin. Monilla on kuitenkin opintotukikuukaudet käytetty loppuun tai esimerkiksi perheellisille ihmisille pelkän opintotuen varassa eläminen voi olla mahdotonta. Näissä tilanteissa on kohtuutonta vaatia opiskelijaa luopumaan opinto-oikeudestaan saadakseen toimeentulonsa turvattua.<br />Tuoreen tutkimuksen mukaan työssäkäyvistä yliopisto-opiskelijoista 65 % on asiantuntija- ja johtotehtävissä. Opiskelijat tekevät siis myös oman uransa kannalta mielekästä työtä jo opiskeluaikanaan. Työura alkaa opintojen aikana, ei vasta sen jälkeen. Ei ole realistista olettaa, että tämänkään esityksen toteutuessa opiskelijat tekisivät opintonsa loppuun ja vasta sitten siirtyisivät työelämään. Opiskelijatutkimuksen 2010 mukaan opiskelijat käyvät töissä sekä rahoittaakseen opintojaan että saadakseen välttämätöntä työkokemusta. Oman alan työkokemus opintojen ajalta on keskeinen edellytys valmistumisen jälkeiselle työllistymiselle.<br />Esityksen suhde työvoimapoliittisiin tavoitteisiin<br />Kuten lausuntokierrokselle lähetetyssä muistiossakin todetaan, työttömyysturvan tavoitteena on paitsi turvata työttömyyden aikainen toimeentulo, myös parantaa työttömän työnhakijan edellytyksiä päästä tai palata työmarkkinoille. SYL katsoo, että tehty esitys on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Kesken jääneet opinnot voivat olla merkittävä työllistymisen este myöhemmin työuralla, ja monella työelämään siirtyneellä opiskelijalla on tavoitteena saada opinnot suoritetuiksi loppuun työskentelystä huolimatta. Jos työelämässä olevan opiskelijan on erottava ylipistosta saadakseen työttömyysturvaa, tulee työttömyysturva itse asiassa heikentäneeksi opiskelijan tulevaa työllistymistä.<br />SYL on huolissaan siitä, miten esitystä tulkitaan suhteessa vuonna 2010 voimaan tulleeseen uudistukseen, joka mahdollistaa omaehtoisen opiskelun työttömyysturvalla. Omaehtoisen opiskelun tulee olla päätoimista, esimerkiksi juuri yliopistotutkinnon suorittamiseen tähtäävää. Uudistus on ollut suosittu ja tehokas – mahdollistaahan se työllistymisen kannalta järkevän ja mielekkään tekemisen, joka kiinnostaa työnhakijaa itseään. Estääkö tämä uudistus sen, että yliopisto-opiskelija voisi tehdä opintonsa loppuun työttömyysturvalla eläen? Voiko opiskella työttömyysturvalla, jos työttömyysturvaa saadakseen joutuu eroamaan yliopistosta? SYL:n mielestä työttömyysturvalla suoritettavan omaehtoisen opiskelun edellytyksiä ei saa heikentää. Jos käsillä oleva ehdotus päädytään toteuttamaan, tulee sitä tulkita niin, ettei se estä yliopisto-opiskelijan omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla.<br />Lopuksi<br />Suomen ylioppilaskuntien liitto vaatii, että yliopisto-opiskelijoiden oikeutta työttömyysturvaan ei kumota eikä sen ehdoksi aseteta yliopistosta eroamista. SYL näkee tällä esityksellä olevan paljon ongelmia sekä koulutuspoliittisten ja työvoimapoliittisten tavoitteiden että opiskelijoiden tosiasiallisen käyttäytymisen kannalta. SYL esittää sen sijaan, että vastaava oikeus saada työttömyysturvaa, jos keskeyttää opintonsa vuodeksi, laajennettaisiin koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Näin korkea-asteen opiskelijat olisivat keskenään samanarvoisessa asemassa. Oikeuden laajentamista koskemaan toisen asteen opiskelijoita voitaneen selvittää mutta siihen SYL ei annetuilla tiedoilla esitä vahvaa mielipidettä.<br />Lisäksi SYL haluaa huomauttaa, että ehdotuksessa mainittu opintojen osoittaminen sivutoimiseksi on liian epämääräisesti ilmaistu. Miten opinnot käytännössä osoitetaan sivutoimisiksi? Mikä on riittävä opintomäärä, entä työssäkäyntimäärä? Kuka määrittelyn tekee ja miten taataan, että sivutoimisuus tulkitaan ympäri Suomen samalla tavoin? SYL:n mielestä näin epämääräistä kirjausta ei voida lakiin tehdä.<br />Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry<br />Katri Korolainen-VirkajärviMatti Parpala<br />puheenjohtajapääsihteeri<br /> Lisätiedot:<br />puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi, katri.korolainen-virkajarvi@syl.fi, 044 906 5007<br />pääsihteeri Matti Parpala, matti.parpala@syl.fi, 041 515 2225<br />hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Ilari Nisula, ilari.nisula@syl.fi, 044 906 5004<br />