LAUSUNTO TYÖTTÖMYYSTURVALAIN JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISESTA (HE 134/2012)

1. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 9.11. 2012
kuultava: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
asiantuntija: puheenjohtaja Jarno Lappalainen
LAUSUNTO TYÖTTÖMYYSTURVALAIN JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN
LAKIEN MUUTTAMISESTA (HE 134/2012)
Suomen ylioppilaskuntien liitto kiittää mahdollisuudesta päästä kuultavaksi hallituksen esityksestä 134/2012
koskien työttömyysturvalain muuttamista. SYL näkee esityksessä hyviä puolia mutta on myös huolissaan
osasta esityksistä. Keskitymme lausunnossamme vain kahteen kokonaisuuteen: opiskelijan oikeuteen saada
työttömyysturvaa sekä esityksiin työmarkkinatuen ehtona olevasta hakeutumisvelvollisuudesta (ns.
pakkohaku).
Tiivistelmä lausunnosta:
- Hallituksen esityksessä esitetään, että yliopisto-opiskelijan oikeus työttömyysturvaan sillä
perusteella, että hän on vuodeksi keskeyttänyt opintonsa, poistetaan. SYL on aiemmin esittänyt, että
poistamisen sijaan tämä oikeus tulisi laajentaa koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita.
- Esitystä voidaan kuitenkin pitää hyväksyttävänä, mikäli laista annetaan riittävät ja selkeät
tulkintaohjeet. Ohjeiden perusteella tulee olla selvää, että 2. luvun 11 §, 3 momentin, 7. kohdan
mukainen opintojen ns. tosiasiallinen keskeyttäminen vuodeksi todella antaa opiskelijalle
oikeuden työttömyysturvaan.
- Lisäksi ohjeissa on välttämätöntä korostaa sitä, että opinnot katsotaan sivutoimisiksi, mikäli
opiskelija on ollut vähintään työssäoloehdon verran töissä opiskeluaikana (10 §, 3 mom.). Opintojen
sivutoimisuuden perusteella opiskelijalla on katsottava olevan oikeus työttömyysturvaan.
- Esitys ei saa missään nimessä johtaa siihen, että opiskelijoita kannustetaan eroamaan yliopistosta
saadakseen työttömyysturvaa.
- SYL on huolissaan siitä, miten opiskelijan oikeutta työttömyysturvaan ja ns. pakkohakua tulkitaan
rinnakkain. SYL toivoo, että alle 25-vuotias yliopisto-opiskelija, joka on tosiasiallisesti keskeyttänyt
opintonsa tai jonka opinnot katsotaan sivutoimisiksi, voi saada työttömyysturvaa. Ns. pakkohaun
laajentaminen yliopisto-opiskelijoille ei saa asettaa alle 25-vuotiaita yliopisto-opiskelijoita
kohtuuttomiin tilanteisiin. Lakiesitystä on muutettava näiltä osin.
- Koko työmarkkinatuen ehtona oleva koulutukseen hakeutumisvelvollisuus tulee poistaa. Tämä
ns. pakkohaku tuottaa varsinkin opiskelijavalintauudistukseen yhdistettynä tilanteen, jossa nuori
joutuu mahdollisesti ratkaisevastikin heikentämään tulevia koulutus- ja
työllistymismahdollisuuksiaan.
- Tehdyt lievennykset koskien pakkohakua ovat oikeansuuntaisia mutta eivät poista pakkohaun
perimmäisiä ongelmia. Mikäli koko pakkohakua ei tässä yhteydessä voida poistaa, ovat esitykset
väliaikaisratkaisuna kannatettavia.
- Lakiesityksessä ei selvästi tuoda ilmi, ovatko myös yliopisto-opinnot ammatillisia valmiuksia
antavaa koulutusta, joka täyttää pakkohaun ehdot. Tätä kohtaa on tarpeen täsmentää.

2. Opiskelijan oikeus työttömyysturvaan
SYL toivoo, että valiokunta ohjeistaisi työ- ja elinkeinoministeriötä antamaan hyvät ja kattavat ohjeet TE-
keskuksille siitä, miten opiskelijan oikeutta työttömyysturvaan tulkitaan. Kaikkialla Suomessa tulee olla
samat tulkintaohjeet ja kaikkien opiskelijoiden tulee saada sama kohtelu hakiessaan työttömyysturvaa.
HE:n 2. luvun 11 §, 3 momentin, 7. kohta mahdollistaa opiskelijalle työttömyysturvan, mikäli hän ei ole
vuoteen tehnyt opintoja. Tämä ns. opintojen tosiasiallinen keskeyttäminen on hyvä uudistus. Näin
varmistetaan se, että tosiasiallisesti työelämään siirtyneet opiskelijat voivat saada työttömyysturvaa. Tämän
tulkinnan tulee olla selvä kaikkialla. Mikäli opiskelija ei ole vuoteen opiskellut – riippumatta siitä, onko
hän ilmoittautunut läsnä olevaksi vai poissaolevaksi – hänen opintonsa tulee katsoa päättyneiksi, mikä
oikeuttaa hänet työttömyysturvaan. Opiskelijalla tulee kuitenkin olla normaali oikeus myöhemmin palata
opintojensa pariin. Tätä työttömyysturvaoikeutta tulee korostaa ohjeistuksessa.
Lisäksi SYL toivoo, että ohjeistuksessa huomioidaan selvästi se, milloin opinnot katsotaan sivutoimisiksi. 2.
luvun 10 §, 3 momentissa todetaan ”Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen
vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, ettei opiskelu ole esteenä
kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.” On välttämätöntä, että tämä lakiin kirjattu vaatimus riittää. Mikäli
opiskelija voi osoittaa olleensa töissä työssäoloehdon edellyttämän määrän, häntä tulee pitää
sivutoimisena opiskelijana, joka voi saada työttömyysturvaa.
Korostamme tätä erityisen paljon siksi, että TEM:n ohjeissa TE-toimistoille vuodelta 2009 edellytetään, että
opiskelijan olisi päätoimisen työssäkäynnin lisäksi pitänyt opiskella päätoimisesti, jotta hänen opintojaan
voitaisiin pitää sivutoimisina ja jotta hän voisi saada työttömyysturvaa. Tämä on kohtuuton vaatimus, jonka
vain harva opiskelija täyttää. Kun laista nyt toivottavasti annetaan uudet tulkintaohjeet, myös tämä ohjeistus
on muutettava. Opiskelijan opinnot on katsottava sivutoimisiksi, mikäli hän on ollut päätoimisesti työssä ja
näin ollen tosiasiallisestikin opiskellut korkeintaan sivutoimisesti.
Haluamme lisäksi varmistaa, että lakiesitys ei missään muodossa kannusta opiskelijoita eroamaan
yliopistosta. Ajatukset siitä, että opiskelijan tulisi kokonaan luopua opinto-oikeudestaan saadakseen
työttömyysturvaa, ovat täysin vastakkaisia elinikäisen oppimisen ja korkean koulutustason tavoitteiden
kanssa. On tärkeää, että opiskelija voi tarvittaessa saada työttömyysturvaa ja silti myöhemmin palata
tekemään opinnot loppuun. Opiskelijoista valtaosa kun on töissä1 ja työssäkäynti vain lisääntyy opintojen
edetessä. Työssäkäyville opiskelijoille oikeus työttömyysturvaan on tärkeää. Yhtä tärkeää kuitenkin on, että
he saavat myös tehdä opintonsa valmiiksi.
SYL huomauttaa lisäksi edelleen, että vaihtoehtoinen toimintatapa sille, että yliopisto-opiskelijan oikeus
työttömyysturvaan opintojen keskeyttämisen perusteella poistettaisiin, olisi laajentaa sama oikeus
koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Tosiasiassa oikeutta käyttäviä opiskelijoita on vain pieni
joukko eivätkä vaikutukset liene suuria, vaikka oikeutta laajennettaisiin. Näin vältettäisiin mahdollinen
tilanne, jossa joidenkin opiskelijoiden toimeentulon turva voi heikentyä.
1
Opiskelijatutkimuksen (2010) mukaan yliopisto-opiskelijoista käy lukukausien aikana säännöllisesti töissä 36 % ja epäsäännöllisesti 27
%. Kesätöissä käy lisäksi 78 % yliopisto-opiskelijoista. Työskentely lisääntyy opiskelijan iän ja opintovuosien karttuessa. Yli 30-
vuotiaista yliopisto-opiskelijoista jo 57 % käy vakituisesti töissä lukukausien aikana (Puhakka & Tuominen: Kunhan kuluu viisi vuotta,
2011). Valmistuneiden opiskelijoiden työhön sijoittumista seuranneiden tutkimusten mukaan noin kaksi kolmannesta opiskelijoista on
työssä valmistuessaan (esim. Halonen 2009).

3. Esitystä siitä, että opintojen katsomisesta päätoimisiksi kokonaisharkinnan perusteella luovutaan, SYL
kannattaa (nykyisen lain 6 § 3 momentin kumoaminen). Tämä selkeyttää tilannetta.
Alle 25-vuotiaan opiskelijan oikeus työttömyysturvaan
SYL on huolissaan siitä, miten työmarkkinatuen ehtona olevan hakeutumisvelvollisuuden (ns. pakkohaku)
laajentaminen yliopistoihin vaikuttaa alle 25-vuotiaiden yliopisto-opiskelijoiden tilanteeseen. Kuten yllä
todetaan, tulee opiskelijalla olla oikeus työttömyysturvaan, mikäli hän on tosiasiallisesti keskeyttänyt
opintonsa tai opinnot katsotaan sivutoimisiksi.
Kuitenkin pakkohaun laajentaminen koskemaan yliopisto-opiskelijoita asettaa alle 25-vuotiaat yliopisto-
opiskelijat tilanteeseen, jossa heidän oikeutensa työttömyysturvaan on uhattuna. SYL vastustaa tällaista
yliopisto-opiskelijoiden jakamista kahteen kastiin iän perusteella. Myös alle 25-vuotiaat opiskelijat voivat
käydä töissä ja opiskella vain sivutoimisesti tai esimerkiksi perustaa oman yrityksen. Jos he jäävät
työttömiksi tai firma ei menestykään, tulee heillä olla oikeus työttömyysturvaan. Monelle toimiva tapa saada
opinnot loppuun voisi esimerkiksi olla omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla. Pelkälle opintotuelle
palaaminen voi olla taloudellisesti erittäin haastavaa, varsinkin jos kyse on perheellisistä opiskelijoista.
SYL esittää, että korkeakouluopiskelijoiden osalta oikeus työttömyysturvaan 2. luvun 10 § ja 11 §
perusteella koskee myös alle 25-vuotiaita. Yliopistolaitoksen luonteeseen ei sovi se, että ihmiset asetetaan
eriarvoiseen asemaan iän perusteella. Yliopistoissa ei ole tällä hetkellä mitään sellaisia käytäntöjä, joissa
opiskelijan iällä olisi merkitystä. Tämä työttömyysturvalain muutos ei saa luoda tällaista käytäntöä.
Ongelma voidaan korjata esimerkiksi muuttamalla 2. luvun 13 § 3 momenttia seuraavasti (muutos
kursivoitu):
”Koulutusta vailla olevalla nuorella, joka on ilman pätevää syytä keskeyttänyt 1 momentissa tarkoitetut
opinnot, ei ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen keskeyttämisestä
lukien paitsi 10 § 3 momentin ja 11 § 3 momentin 7. kohdan perusteella.”
SYL esittää vahvan toiveen, että valiokunta huomioi tämän muutoksen omassa lausunnossaan.
Korkeakouluopiskelijoiden oikeutta työttömyysturvaan ei tule tällä lailla heikentää.
Työmarkkinatuen ehtona oleva hakeutumisvelvollisuus (ns. pakkohaku)
SYL on mielissään siitä, että työmarkkinatuen ehtona olevaan hakeutumisvelvollisuuteen liittyviin
haasteisiin puututaan poistamalla pakkohaku keväällä alkaviin koulutuksiin. Samoin helpotusta tuo, että
pakkohaun kohteiden määrä pudotetaan kolmesta kahteen. Sen sijaan haasteellisempi muutos on se, että
pakkohaun piiriin luetaan jatkossa ”ammatillisia valmiuksia antava koulutus”. Muotoilu yksityiskohtaisine
perusteluineen on itsessään epäselvä, eikä tekstistä käy yksiselitteisesti ilmi, että edellä mainittuun
koulutukseen luetaan myös yliopistokoulutus. Nähdäksemme esitystä on tältä osin tarpeen täsmentää.
Mikäli yliopistojen hakukohteet olisivat hakeutumisvelvollisuuden piirissä, järjestelmä voisi olla hakijan
näkökulmasta ymmärrettävämpi, ja näin voitaisiin todennäköisesti ehkäistä joitakin vääriä
koulutusvalintoja. Näin ollen hakeutumisvelvollisuuden laajentaminen yliopistoihin voidaan nähdä hakijan
kannalta pakkohaun lievennyksenä. OKM kysyi opiskelijavalintauudistukseen liittyvän lainsäädännön (HE
44/2012) valmistelun yhteydessä lausuntokierroksella sitä, mitä mieltä lausunnonantajat olivat
työmarkkinatuen ehtona olevan hakeutumisvelvollisuuden laajentamisesta yliopistoihin.

4. Lausuntotiivistelmässään OKM toteaa seuraavaa: ”Lausunnonantajat eivät kannattaneet työmarkkinatuen
ehtona olevan hakeutumisvelvoitteen laajentamista yliopistoihin. Lausunnoissa todettiin pääsääntöisesti,
että uudistettu hakujärjestelmä edellyttää ammattikorkeakouluihin kohdistuvan hakeutumisvelvoitteen
poistamista.”
Vaikka SYL puoltaa pakkohaun edellä mainittuja lievennyksiä, ovat ne kuitenkin kokonaisuutena
riittämättömiä. Pakkohaku yhdistettynä vireillä olevaan opiskelijavalintoja koskevaan uudistukseen (HE
44/2012), jossa ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien asemaa parannetaan ja samalla
uudelleenhakeutumista hankaloitetaan, tuottaa nuoren kannalta sen perusoikeuksia koettelevan
pakkotilanteen, jossa nuoren on valittava työmarkkinatuen heikennyksen tai jopa menettämisen sekä jatko-
opintomahdollisuuksien olennaisen heikentämisen välillä. Tämä ei voi millään perusteella olla
oikeudenmukaista eikä SYL voi sitä hyväksyä. SYL näkee ongelmaan aidosti tepsiväksi keinoksi vain
koko pakkohakukäytännön poistamisen. Pakkohaun poistaminen olisi toimivin vastaus myös
esittämäämme huoleen koskien alle 25-vuotiaiden yliopisto-opiskelijoiden oikeutta työttömyysturvaan.
Lisätiedot:
sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, sini.terava@syl.fi, 041 515 2227 (opiskelijan oikeus työttömyysturvaan)
koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki, jarmo.kallunki@syl.fi, 041 515 2230 (hakeutumisvelvollisuus)