Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston ylilääkärin Riitta Saunin esitys SAK:n työympäristöseminaarissa 17.10.2015

1. Tärinä hallintaan!
Riitta Sauni, ylilääkäri
STM Työsuojeluosasto

2. 2
TÄRINÄTAUDIN VERISUONIPERÄISET
OIREET, VALKOSORMISUUS

3. 18.10.2015 Työperäisten sairauksien rekisteri Lea Palo
Eräitä ammattitauteja ja ammattitauti-epäilyjä
Muut ammattitaudit ja ammatti-tautiepäilyt
tautiryhmästä 1999-2012
3

4. Käsiin kohdistuva tärinä voi vaikuttaa
 Verenkiertoon
– valkosormisuus
– yläraajan trombit
 Hermostoon
– Yläraajan monihermovaurio
– Hienomotoriikan vaikeudet eli sormien kömpelyys
– Käden puristusvoiman heikentyminen
– Käsien kivut, puutuneisuus
– Alttius rannekanavaoireyhtymälle
 Luustoon ja niveliin
– Käden pikkunivelten ennenaikaiset kulumamuutokset
13.10.2014 Riitta Sauni

5. Tärinäaltistuminen lisää meluvammariskiä
(Turcot ym. 2015)
13.10.2014 Riitta Sauni

6. Kädet koholla työskentely ja tärinä yhdessä
heikentävät sormien verenkiertoa (Ye ym.
2015)
13.10.2014 Riitta Sauni

7. Paljonko on paljon? HSE:n tuore katsaus tärinän
vaikutuksista
http://www.hse.gov.uk/research/rrpdf/rr1060.pdf
 Annos-vastesuhde: ei voida antaa tarkkaa arvioita
tärinäaltistumisen ja sen terveyshaittojen välillä,
vaikka ISO 5349-1:2001 Annex C antaa viitteellisiä
arvioita.
 On näyttöä, että verisuoniperäiset oireet voivat
osittain palautua altistumisen loputtua.
 On hyvin rajallista näyttöä siitä, että hermoperäiset
oireet eivät palaudu.
13.10.2014 Riitta Sauni

8. Onko turvallista rajaa altistumiselle?
 Brammer 1981: 1m/s2 < ak < 2m/s2
 ISO 5349-1:2001
– tärinätauti on harvinainen, jos altistuminen on
< 2m/s2
– tärinätautia ei raportoida, jos altistuminen on
< 1m/s2
13.10.2014 Riitta Sauni

9. Mistä tarvitaan lisää tietoa?
 Miten määrällisesti arvioidaan altistuminen: miten
tärinän voimakkuus ja altistumisen kesto yhdistetään
niin, että se parhaiten vastaa terveysvaikutusten
riskiä?
 Miten altistumisarvioinneissa otetaan huomioon
kumulatiivinen altistuminen, nykyinen altistuminen ja
altistumattomat jaksot?
 Miten otetaan huomioon tärinäaltistumisen luonne,
esim. tärinän taajuus tai impulssimaisuus?
13.10.2014 Riitta Sauni

10. Tärinä ja työkyky
 Tärinälle altistuneet arvioivat työkykynsä
heikommaksi kuin ei-altistuneet (5,6 vs. 8,6)
 Heikentyneeseen työkykyarvioon vaikuttivat eniten
vastaajan ikä, stressaantuneisuus ja käsien kivut
(Gerhardsson ja Hagberg 2014)
 Yli 50% tärinätautipotilaista oli suuria vaikeuksia tai
he eivät pystyneet suorittamaan tiettyjä lihasvoimaa
vaativia tehtäviä.
 Vain 6%:lla ei ollut mitään rajoitteita jokapäiväisissä
työ- ja vapaa-ajan tehtävissä (Buhaug ym. 2014)
13.10.2014 Riitta Sauni

11. Kysely 1990-2008 TTL:lla Helsingissä tai
Tampereella tärinätautidiagnoosin saaneille
(Sauni ym. 2015)
 n=241
 TTL Helsinki 203
 TTL Tampere 38
 kyselyyn vastanneita 150 (62%)
 miehiä 141, naisia 8
 Tutkimuskysymyksiä: tärinätaudin vaikutus
työkykyyn, yleiseen terveydentilan arvioon,
elämänlaatuun, työpaikan interventioiden vaikutus
työkykyyn ja oireisiin
18.10.2015 11

12. Tärinätaudin oireiden vaikutus työkykyyn
18.10.2015 12

13. Tärinätaudin oireiden vaikutus yleiseen
terveydentilaan
18.10.2015 13

14. Tärinätaudin oireiden vaikutus elämänlaatuun
(EQ-5D)
18.10.2015 14

15. Tärinätaudin oireiden vaikutus arvioon
työkyvystä 2v kuluttua
18.10.2015 15

16. 16
Muuttuivatko työtehtävänne tärinätauti-diagnoosin jälkeen?
(vastanneita 99)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Tekee samaa työtä kuin
tärinätaudin toteamisen
aikoihin
Työtehtäviä muutettiin
tärinätaudin vuoksi
Kouluttautunut toiseen
ammattiin tärinätaudin vuoksi
Vaihtanut työpaikkaani
tärinätaudin vuoksi
(Osa)työkyvyttömyyseläkkeellä
Muulla (osa-aika)eläkkeellä

17. 17
Jos ette enää ole ansiotyössä, mikä oli työnteon lopettamisen
syy (yksi tai useampia vaihtoehtoja)? (vastanneita 87)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Vanhuuseläke
Työkyvyttömyyseläke
Työttömyyseläke
Yksilöllisellä varhaiseläke
Työtön
Lomautettu
Uudelleenkoulutuksessa
Omaishoitaja
Muu syy

18. Tiedotus puree!
13.10.2014 Riitta Sauni

19. Kysely Suomen metalli- ja rakennusalan
työsuojelu-valtuutetuille ja -päälliköille
 Työturvallisuuskeskuksen rekisterin
perusteella kaikille rakennus- ja metallialan
työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille
kysely 12/2010 (n=1887)
 Samalla lähetettiin tietokortti tärinästä ja
tärinätikku
 Ensimmäiseen kyselyyn vastanneille
lähetettiin seurantakysely 12/2011 (n=961,
50,4%)
 Toiseen kyselyyn vastanneita 563 (59%)
18.10.2015 19

20. Tiedotuksen ansiosta tapahtui parannusta
 Tärinäaltistuminen huomioitiin riskinarvioinneissa
 Tärinäaltistumisen tärkeys
 Työntekijöiden tärinäaltistuminen arvioitu
 Tehty toimenpiteitä tärinäaltistumisen
vähentämiseksi
 Laadittu tärinäntorjuntaohjelma
 EI vaikutusta:
– huomioidaanko koneiden tärinätaso niitä ostettaessa
– ovatko työntekijät ilmoittaneet tärinään liittyvistä oireista
13.10.2014 Riitta Sauni

21. Eroja eri alojen välillä v. 2011:
Päivittäisen tärinäaltistumisen arviointi
18.10.2015 21

22. Riskien hallinnan indikaattorit (HSE)
http://www.hse.gov.uk/foi/internalops/fod/inspe
ct/hav.pdf
1. Onko tärinäaltistuminen saatu niin vähäiseksi kuin
käytännössä on mahdollista järkevästi saada
vaihtoehtoisilla työtavoilla (tai onko
toteuttamiskelpoinen suunnitelma tähän)?
2. Onko mahdollinen jäännösriski hallinnassa? Esim.
- työvälineiden valinta ja kunnossapito
- käyttäjien koulutus
- altistumisen keston hallintakeinot
3. Jääkö altistuminen asetuksen antamiin rajoihin?
4. Onko työntekijöiden terveyden seurannasta
sovittu? (terveystarkastus-suunnitelma)
13.10.2014 Riitta Sauni

23. Riskien arviointi ja toimintasuunnitelma
 Selvitettävä, ketkä työntekijät altistuvat tärinälle
 Arvioitava heidän altistumisensa (ylittääkö toiminta-
arvon 2,5 m/s2 tai raja-arvon 5 m/s2)
 Ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin, jos raja-arvo
ylittyy
 Otettava huomioon saatavilla olevat ja mahdolliset
keinot hallita riskiä
 Tehtävä tärinäntorjuntaohjelma, jos toiminta-arvo
ylittyy ja seurattava sen toteutumista
 Arviointi on uusittava säännöllisesti ja päivitettävä
toimenpiteet uusien keinojen tullessa mahdollisiksi
13.10.2014 Riitta Sauni

24. 13.10.2014 Riitta Sauni

25. Esimerkkejä koneiden tärinätasoista
Koneen tyyppi Ylimmän
neljänneksen
tärinätaso (m/s2)
Aika, jolloin
saavutetaan toiminta-
arvo (2,5m/s2A(8h))
Moottorisaha 7 1 h
Piikkauskone 15 <15 min
Raivaussaha 5 2 h
Piikkausvasara 18 <10 min
Suorahiomakone 6 1h 20min
Kulmahiomakone 7 1h
Mutterinväännin 9 40 min
Neulahakkuri 7 1h
Katupora 17 10min
Kivi/kalliopora 20 <10min
Hiomakone 9 40min
13.10.2014 Riitta Sauni

26. Tärinää vaimentavat käsineet (Hewitt ym. 2015)
 Käsineiden vaimennusteho on todettu heikoksi.
 Käsineet vaimentavat paremmin kämmeneen kuin
sormiin kohdistuvaa tärinää.
 Paksumpi käsinemateriaali tai pehmeämpi eristys
lisäisivät tärinää vaimentavia ominaisuuksia, mutta
– on vaikea käyttää työvälinettä, jos siihen ei saa kunnon otetta
– heikentynyt kontakti vaatii lisäämään puristusotetta, mikä voi
johtaa käden väsymiseen ja vammoihin
– jos käsine on liian paksu, se haittaa käytännössä. Mitä
paksumpi käsine, sitä suurempaa puristusvoimaa tarvitaan.
13.10.2014 Riitta Sauni

27. Riskimatriisi (HSE)
Vaikutus Tulkinta Todennäköisyys
Todennä-
köinen
Mahdolli-
nen
Vähäinen Epätoden-
näköinen
Vakava
terveys-
haitta
Työkyvyt-
tömyyteen
johtava
tärinätauti
ennen
eläkeikää
Altistumi-
nen paljon
suurempi
kuin
toiminta-
arvo 2,5
m/s2 A(8)
Altistumi-
nen ylittää
toiminta-
arvon 2,5
m/s2 A(8)
Altistumi-
nen
vähäisem-
pi kuin 2,5
m/s2 A(8)
Altistumi-
nen alle 1
m/s2 A(8)
13.10.2014 Riitta Sauni

28. 18.10.2015 28
KIITOS!