Timo lakka - Elintapaintervention tuloksia - StopDia

#stopdia | stopdia.fiPannaan stoppi tyypin 2 diabetekselle.
Timo Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri, StopDia-tutkimuksen varajohtaja
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy osana
terveydenhuollon toimintaa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn vaiheet
Kohonneessa
tyypin 2 diabeteksen
riskissä olevien
tavoittaminen ja
osallistaminen

Kohonneessa
riskissä olevien
tavoittaminen ja
osallistaminen
Tyypin 2 diabeteksen
riskitekijöiden
määrittäminen ja
kokonaisriskin arviointi

Kohonneessa
riskissä olevien
tavoittaminen ja
osallistaminen
Terveellisten
elintapojen
omaksumisessa ja
vakiinnuttamisessa
tukeminen
riskitekijöiden
määrittäminen ja

Kohonneessa
riskissä olevien
tavoittaminen ja
osallistaminen
Terveellisten
elintapojen
omaksumisessa ja
vakiinnuttamisessa
tukeminen
riskitekijöiden
määrittäminen ja
Toteutettujen
interventioiden
vaikutusten
arviointi

Kohonneessa
riskissä olevien
tavoittaminen ja
osallistaminen
Terveellisten
elintapojen
omaksumisessa ja
vakiinnuttamisessa
tukeminen
ehkäisytoimien
vakiinnuttaminen
osaksi terveydenhuoltoa
ja yhteiskuntaa
riskitekijöiden
määrittäminen ja
Toteutettujen
interventioiden
vaikutusten
arviointi

Stop Diabetes – tutkimuksen tavoitteet
 Tuottaa laaja-alaista tutkimustietoa tyypin 2 diabeteksen
ehkäisemiseksi terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa
 Riskiryhmän tavoittaminen (seulonta)
 Riskiryhmän osallistaminen (rekrytointi)
 Riskitekijöiden mittaaminen
 Elintapaintervention toteuttaminen
 Elintapaintervention myönteisten vaikutusten mittaaminen
(elintavat, aineenvaihdunnalliset, verenkiertoon liittyvät,
psykososiaaliset ja sosioekonomiset riskitekijät, intervention
kustannusvaikuttavuus ja terveyspalveluiden käyttö)
 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vakiinnuttaminen
osaksi terveydenhuoltoa ja koko yhteiskuntaa
 Luoda tutkimustietoa hyödyntämällä toimintamalli, jolla voidaan
tukea ja saada aikaan terveellisten elintapojen muotoutumista ja
vakiintumista sekä siten ehkäistä tyypin 2 diabetesta

Tavallisille ihmisille
 Pyritään tavoittamaan ihmiset, jotka ovat suurentuneessa tyypin 2
diabeteksen riskissä
 Motivoidaan ja tuetaan heitä tekemään pysyviä terveyttä ja hyvinvointia
edistäviä elintapamuutoksia digi-interventiolla ja ryhmäohjauksella
Elinympäristölle
 Muokataan elinympäristöä (esim. työpaikkoja) edistämään terveyttään
ja hyvinvointia tuuppaustoimilla
Yhteiskunnalle
 Luodaan terveyden edistämisen malli osaksi terveydenhuollon
organisaatioiden toimintaa
 Tuotetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehostamisessa
tarvittavaa tietoa yhteiskunnassa (esim. terveyden ja hyvinvoinnin
edistämistä mahdollistavista ja estävistä tekijöistä)
 Tuotetaan tyypin 2 diabeteksen ja muiden kroonisten sairauksien
ehkäisyssä sekä terveydenhuollon kustannusten nousun hillitsemisessä
hyödynnettävää terveystaloustieteellistä tietoa
Stop Diabetes – tutkimuksen tavoitteet
yhteiskunnan kolmella tasolla
3. Yhteiskunta tukemaan
terveellisiä elintapoja
2. Elinympäristö (esim. työpaikat)
tukemaan terveellisiä
elintapoja tuuppauksella
1. Tavoitetaan
sairastumisriskissä olevat
sekä motivoidaan
ja tuetaan heitä tekemään
elintapamuutoksia

Stop Diabetes -tutkimuksen kaksi vaihetta
Satunnaistettu kontrolloitu interventio
 Satunnaistaminen kolmeen ryhmään:
 Kontrolli
 Digi-interventio
 Digi- ja ryhmäintervention yhdistelmä
 Rekrytointi ja alkumittaukset
tammikuu/2017 – maaliskuu/2018
 Seurantamittaukset maaliskuu/2018 –
maaliskuu/2019
 Tulosten analysointi ja raportointi
meneillään
Avoin interventio ilman ryhmiin jakoa
 Kaikille tutkittaville on annettu
mahdollisuus osallistua digi-
interventioon ja osa on saanut
ryhmäohjausta kunkin alueen resurssien
salliessa
helmikuu/2018 – joulukuu/2018
joulukuu/2019
 Tulosten analysointi ja raportointi alkaa
keväällä 2020

Stop Diabetes -tutkimuksen kaksi vaihetta
Avoin interventio ilman ryhmiin jakoa
 Kaikille tutkittaville on annettu
mahdollisuus osallistua digi-
interventioon ja osa on saanut
ryhmäohjausta kunkin alueen resurssien
salliessa
helmikuu/2018 – joulukuu/2018
joulukuu/2019
 Tulosten analysointi ja raportointi alkaa
keväällä 2020
Satunnaistettu kontrolloitu interventio
 Satunnaistaminen kolmeen ryhmään:
 Kontrolli
 Digi-interventio
 Digi- ja ryhmäintervention yhdistelmä
tammikuu/2017 – maaliskuu/2018
maaliskuu/2019
 Tulosten analysointi ja raportointi
meneillään

Digitaalinen kutsu StopDia-tutkimukseen
Digitaalinen riskiryhmän identifiointi
www.stopdia.fi
Stop Diabetes –tutkimuksen eteneminen
Median rooli keskeinen
Ihmisten rekrytoinnissa
tutkimukseen!

Digitaalinen kutsu StopDia-tutkimukseen
Digitaalinen riskiryhmän identifiointi
www.stopdia.fi
Stop Diabetes –tutkimuksen eteneminen
Sisäänottokriteerit:
 Ikä 18-70 vuotta
 Asuinpaikka:
 Etelä-Karjala
 Päijät-Häme
 Pohjois-Savo
 Riskitestin (FINDRISC) tulos ≥ 12
tai sairastettu raskausdiabetes
 Toistuvasti koholla ollut
paastoverensokeri tai 2 tunnin
sokeri sokerirasituskokeessa
 Mahdollisuus olla Internetissä
tietokoneella, älypuhelimella tai
tabletilla
 Oma puhelinnumero
 Riittävä suomenkielen taito
Poissulkukriteerit:
 Tyypin 1 tai 2 diabetes
 Raskaus
 Rintaruokinta
 Syöpä, jota on hoidettu alle 6
kuukautta sitten

Alkumittaukset (0 v)
 Ruokavalio (1)
 Liikunta (1)
 Fyysinen passiivisuus (1)
 Kehon paino (2)
 Vyötärön ympärys (2)
 Paastoverensokeri (3)
 Kahden tunnin sokeri (3)
 Paastoinsuliini (3)
 ja paljon muuta…
Loppumittaukset (1 v)
 Ruokavalio (1)
 Liikunta (1)
 Kehon paino (2)
Kontrolli-
ryhmä
Digi-
interventio
Digi + ryhmä -
interventio
Satunnaistetun kontrolloidun
interventiotutkimuksen eteneminen
Stop Diabetes -tutkimuksessa
Randomointi
(satunnaistaminen)
Alku- ja loppumittaukset:
(1) StopDia-digilomake
(2) Sairaanhoitajan vastaanotto
(3) Paastoverinäytteet ja kahden
tunnin sokerirasituskoe

Alustavia tuloksia StopDia-tutkimuksen
vuoden kestäneestä satunnaistetusta
kontrolloidusta interventiotutkimuksesta

Osallistuneiden ominaisuuksia tutkimuksen alussa
 Valtaosa 1-2 henkilön perheistä
 Yli 50 % avioliitossa
 Hieman keskimääräistä koulutetumpia
 Valtaosa palkkatyössä tai eläkkeellä
 Suurella osalla korkea kolesteroli tai
verenpaine
 Yli puolet lihavia
 painoindeksin keskiarvo 31.3
 Suurella osalla keskivartalolihavuus
 Vyötärön ympäryksen keskiarvo
miehillä 110 cm ja naisilla 100 cm
 2908 satunnaistettua aikuista
 1199 Päijät-Hämeestä
 872 Pohjois-Savosta
 838 Etelä-Karjalasta
 Valtaosa naisia
 naisia 80 %, miehiä 20 %
 Suurin osa yli 40-vuotiaita
 Yli 50 %:lla jokin sokeriaineen-
vaihdunnan häiriö
 kaikista 55 %:lla
 miehistä 73 %:lla
 naisista 51 %:lla

Alkumittaukset (0 v)
 Ruokavalio (1)
 Liikunta (1)
 Kehon paino (2)
Loppumittaukset (1 v)
 Ruokavalio (1)
 Liikunta (1)
 Kehon paino (2)
Kontrolli-
ryhmä
Digi-
interventio
Digi + ryhmä -
interventio
Satunnaistetun kontrolloidun
interventiotutkimuksen eteneminen
Stop Diabetes -tutkimuksessa
Randomointi
(satunnaistaminen)
Alku- ja loppumittaukset:
(1) StopDia-digilomake
(2) Sairaanhoitajan vastaanotto
(3) Paastoverinäytteet
mukaan lukien kahden
tunnin sokerirasituskoe

Pienet teot (Bit Habit) -digisovellus

 Toimii Internet-selaimessa
 Voi käyttää älypuhelimella, tabletilla
ja tietokoneella
 Sovellus pyrkii antamaan herätteitä
ja tukea entuudestaan tuttujen,
mutta harvoin toteutuvien, sekä
uusien, helposti toteutettavien,
arkeen istuvien tapojen opetteluun
 Tavoitteena on päästä pienin askelin
ja itsepystyvyyttä vahvistamalla
kohti pysyviä elintapamuutoksia
Pienet teot -digisovellus

Saatuaan käyttöönsä sovelluksen:
- ihminen saa selata ja valita pieniä
terveellisiä tekoja päivittäisessä
elämässään
- hän voi kirjata toteutuneet valinnat ja
seurata pienten tekojen toteutumista
- Pieniä tekoja voi valita 13 terveyden
ja hyvinvoinnin edistämiseen
liittyvästä aihepiiristä:
- Ruokavalio: ruokarytmi, kasvikset, rasvat,
viljat, juomat, sokeri
- Liikunta: kuntoliikunta, hyötyliikunta,
jaloittelu
- Tupakointi
- Elämänlaatu: arjen hallinta, hyvä mieli, uni
Pienet teot -digisovellus

 Voimaannuttava ryhmäohjausmalli, joka hyödyntää itsemäärämisteoriaa
 Pohjautuu Ikihyvä Päijät-Häme ryhmäohjauskonseptiin
 Toteutukseen koulutettu noin 100 terveydenhuollon toimijaa
StopDia-ryhmäohjausmalli

StopDia-tutkimuksen ruokavaliomuuttujat
 StopDia-digilomakkeella on yhteensä 23 ruokavaliokysymystä.
 Ruokavalio jaettiin seitsemään pääluokkaan.
 Ruokavalion pääluokat saattoivat muodostua useammasta kuin
yhdestä kysymyksestä.
 Muutokset paremman ruokavalion suuntaan lisäsivät pisteitä ja
huonomman ruokavalion suuntaan vähensivät niitä.
 Ruokavalion seitsemän pääluokkaa:
 Ruokailurytmi (0-10 pistettä)
 Vihannekset, juurekset, hedelmät ja marjat (0-20 pistettä)
 Rasvat (0-15 pistettä)
 Maito ja maitotuotteet (0-10 pistettä)
 Viljatuotteet (0-20 pistettä)
 Kala ja liha (0-10 pistettä)
 Sokeri, makeiset, pikaruoat ja virvoitusjuomat (0-15 pistettä)
 Kokonaisruokavalio (0-100 pistettä)

61,3
61,1
61,4
62,6
62,8
64,4
60
61
62
63
64
65
66
Kontrolli (n = 960) Digi (n = 959) Digi + ryhmä (n = 961)
kg
Alku 1 vuosi
P = 0,291
P < 0,001
StopDia-elintapaintervention vaikutus
kokonaisruokavalioon (maks. 100 p)
Tutkimusryhmä
x aika p < 0.001
Pistettä

61,3
61,1
61,4
62,6
62,8
64,4
60
61
62
63
64
65
66
kg
Alku 1 vuosi
P = 0,291
P < 0,001*
kokonaisruokavalioon (maks. 100 p)
Tutkimusryhmä
x aika p < 0.001
Pistettä

10,9
10,6 10,7
11,4 11,3
11,8
8
9
10
11
12
13
kg
Alku 1 vuosi
P = 0,416
P = 0,003
StopDia-elintapaintervention vaikutus vihannesten,
juuresten, hedelmien ja marjojen saantiin (maks. 20 p)
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,008
Pistettä

10,9
10,6 10,7
11,4 11,3
11,8
8
9
10
11
12
13
kg
Alku 1 vuosi
P = 0,416
P = 0,003*
StopDia-elintapaintervention vaikutus vihannesten,
juuresten, hedelmien ja marjojen saantiin (maks. 20 p)
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,008
Pistettä

8 8
8,4
8,1
8,3
8,9
6
7
8
9
10
kg
Alku 1 vuosi
P = 0,164
P < 0,001
rasvan saantiin (maks. 15 p)
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,001
Pistettä

8 8
8,4
8,1
8,3
8,9
6
7
8
9
10
kg
Alku 1 vuosi
P = 0,164
P < 0,001*
rasvan saantiin (maks. 15 p)
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,001
Pistettä

5,9 5,9 5,9
6
5,9
6,2
4
5
6
7
kg
Alku 1 vuosi
P = 0,986
P = 0,019
maitotuotteiden saantiin (maks. 10 p)
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,028
Pistettä

5,9 5,9 5,9
6
5,9
6,2
4
5
6
7
kg
Alku 1 vuosi
P = 0,986
P = 0,019*
maitotuotteiden saantiin (maks. 10 p)
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,028
Pistettä

12,3 12,3 12,3
12
12,2 12,3
9
10
11
12
13
14
kg
Alku 1 vuosi
P = 0,549
P = 0,063
viljatuotteiden saantiin (maks. 20 p)
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,167
Pistettä

6,2 6,3 6,3
6,5 6,6 6,6
3
4
5
6
7
8
9
kg
Alku 1 vuosi
P = 0,906
P = 0,424
kalan ja lihan saantiin (maks. 10 p)
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,691
Pistettä

10,4 10,5
10,3
11 11 11
7
8
9
10
11
12
13
kg
Alku 1 vuosi
P = 0,390
P = 0,794
StopDia-elintapaintervention vaikutus sokerin, makeisten,
pikaruokien ja virvoitusjuomien saantiin (maks. 10 p)
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,507
Pistettä

7,6 7,6 7,67,6 7,6 7,6
5
6
7
8
9
10
kg
Alku 1 vuosi
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,364
P = 0,833
P = 0,263
ruokarytmiin (maks. 10 p)
Pistettä

StopDia-tutkimuksen liikuntamuuttujat
 StopDia-digilomakkeella on yhteensä 14 liikuntaa tai fyysistä
passiivisuutta koskevaa kysymystä
 Liikunta jaettiin neljään pääluokkaan:
 Vapaa-ajan kuntoliikunta
 Vapaa-ajan hyötyliikunta
 Työmatkaliikunta
 Työliikunta
 Vapaa-ajan liikunnan pääluokat (kuntoliikunta, hyötyliikunta,
työmatkaliikunta) laskettiin kertomalla liikunnan pääluokkien
useus (päivää/viikko) liikunnan kestolla (tuntia/päivä), jolloin
saatiin niiden kokonaiskesto (tuntia/viikko)
 Työliikunta laskettiin tavallisen työpäivän fyysisesti aktiivisten
toimien kestojen summana, jolloin saatiin työliikunnan kokonais-
kesto (tuntia/päivä)
 Lisäksi kysyttiin fyysinen passiivisuus eli istuminen ja makoilu
poissulkien nukkuminen ja työajalla istuminen (tuntia päivässä).
Kokonaisliikunta vapaa-ajalla

6,5
5,9
5,7
6,3
6,5
6,3
5
5,5
6
6,5
7
7,5
kg
Alku 1 vuosi
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,287
P = 0,125
P = 0,278
vapaa-ajan hyötyliikuntaan
tuntia/viikko

3,6 3,6
3,5
3,9
4
4,1
3
3,5
4
4,5
kg
Alku 1 vuosi
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,627
vapaa-ajan kuntoliikuntaan
tuntia/viikko
P = 0,865
P = 0,362

0,39
0,47
0,43
0,35
0,49
0,44
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
kg
Alku 1 vuosi
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,613
työmatkaliikuntaan
tuntia/viikko
P = 0,350
P = 0,457

3,9
4,1
3,8
4,3
4,5 4,5
3
3,5
4
4,5
5
kg
Alku 1 vuosi
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,371
vapaa-ajan kunto- ja työmatkaliikuntaan
tuntia/viikko
P = 0,411
P = 0,162

10
9,6
9,2
10,2
10,5 10,4
8
9
10
11
12
kg
Alku 1 vuosi
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,270
P = 0,183
P = 0,145
vapaa-ajan kunto- ja hyötyliikuntaan
tuntia/viikko

10,2
9,9
9,6
10,6 10,7 10,8
8
9
10
11
12
kg
Alku 1 vuosi
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,393
P = 0,380
P = 0,179
vapaa-ajan kokonaisliikuntaan
tuntia/viikko

3,7
3,5
3,7
3,4 3,4 3,4
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
kg
Alku 1 vuosi
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,479
istumiseen ja makoiluun (poissulkien uni ja työ)
tuntia/päivä
P = 0,596
P = 0,491

2,7
2,4
2,52,5 2,5
2,4
2
2,5
3
kg
Alku 1 vuosi
Tutkimusryhmä
x aika p = 0,234
istumiseen työaikana
tuntia/päivä
P = 0,133
P = 0,968

86,4
85,9
85,1
86,4
86
84,9
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
kg
Alku 1 vuosi
Tutkimusryhmä * aika
p = 0,215
P = 0,305
P = 0,081
kehon painoon
kg

101,5
101 100,9100,7
99,9
99,1
96
97
98
99
100
101
102
103
104
kg
Alku 1 vuosi
Tutkimusryhmä * aika
p = 0,094
P = 0,653
P = 0,038
cm
vyötärön ympärykseen

Mitä uutta Stop Diabetes –tutkimus tuo terveyden-
huoltoon ja suomalaiseen yhteiskuntaan?
 StopDia-tutkimushanke tarjoaa uusia tieteellisesti testattuja keinoja:
 tavoittaa henkilöitä, joilla on suurentunut tyypin 2 diabeteksen ja muiden
kroonisten sairauksien riski
 digitaalinen väestön seulonta ja rekrytointi hyödyntäen mediaa ja muita
kanavia
 digitaalinen riskiryhmän identifiointi ja ohjaus jatkotutkimuksiin ja hoitoon
 mitata tyypin 2 diabeteksen ja muiden kroonisten sairauksien riskitekijöitä
 StopDia-tutkimuksen digitaalinen kyselylomake
 toteuttaa digitaalinen interventio (Pienet teot –sovellus) ja sen yhdistäminen
ryhmäohjaukseen
 StopDia-tutkimushanke toteutettu osana terveydenhuoltoa sekä yhteistyössä lukuisten
terveydenhuollon ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa
 helpottaa hankkeessa kehitetyn pysyvän tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävän
toimintamallin juurruttamista terveydenhuoltoon ja laajemminkin yhteiskuntaan

Tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita
 Mahdollisuus juurruttaa kehitettyjä uusia tieteellisesti testattuja toimintamalleja
terveydenhuoltoon ja laajemminkin yhteiskuntaan:
 mahdollisimman kattava väestötason digitaalinen seulonta ja osallistaminen itsensä
hoitoon hyödyntäen mediaa ja muita kanavia  sote-toimijat (kunnat, maakunnat)
 mahdollisimman kattava digitaalinen riskiryhmien identifiointi (FINDRISC) ja ohjaus
jatkotutkimuksiin ja hoitoon  sote-toimijat (digi-sote, virtuaalisairaala, digihoitopolut
kuten HUS:issa alkava kokeilu, Oma olo…)
 Pienet teot -sovellus ja jatkossa kehitettävät uudet digi-sovellukset  digi-sote,
virtuaalisairaala, digihoitopolut kuten HUS:issa alkava kokeilu, Oma olo…)
 StopDia-tutkimuksen digitaalinen kyselylomake  sote-toimijat (biopankit, tietoaltaat,
keinoälyn hyödyntäminen…)
 tieteellisiin aineistoihin perustuvat mallit tunnistaa tyypin 2 diabeteksen riskiryhmät
(keinoälyn hyödyntäminen) ja kullekin ihmiselle sopivimmat interventiot (personoitu
lääketiede)
 Haasteena toimintamallien hallinnointi ja omistajuus, mikä vaatii pysyvää resursointia
 Eri toimijoiden välinen yhteistyö tärkeää (valtion hallinto, kunnat, maakunnat, yritykset, kolmas
sektori, seurakunnat…)

Tieteellinen ohjausryhmä
• Prof. Edith Feskens, Wageningen
University, Hollanti
• Prof. Theresa Marteau,
University of Cambridge, Iso-
Britannia
• Prof. Peter Schwarz, Technical
University Dresden, Saksa
Kansainväliset yhteistyökumppanit
Eurooppa
• Ellen Blaak, Maastricht University, Hollanti
• Meena Daivadanam, Karolinska Institutet, Ruotsi
• Pelle Guldborg Hansen, Roskilde University, Tanska
• Victoria Telle Hjellset, University of Oslo, Norja
• Andrea Manca, University of York, Iso-Britania
• F.J. Armando Perez-Cueto, University of Copenhagen, Tanska
• Rafael Popper, University of Manchester, Iso-Britannia
• Harald Schupp, University of Konstanz, Saksa
• Jaakko Tuomilehto, Danube-University, Itävalta
Australia
• Niranjan Bidargaddi, Flinders University, Australia
• Brian Oldenburg, University of Melbourne, Australia
USA
• Brian Wansink, Cornell University, Yhdysvallat
Yhteistyökumppanit
• Sosiaali ja terveysministeriö, STM
• Kansaneläkelaitos (KELA)
• Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri ja Etelä-Karjalan
sosiaali- ja terveyspiiri
• Pohjois-Savon liitto ja Päijät-Hämeen liitto
• Kuopion kaupunki
• Varkauden kaupunki ja Joroinen
• Siilinjärvi
• Ylä-Savon Sote (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä)
• Sydänliitto
• Diabetesliitto
• Väestöliitto
• Suomen Apteekkariliitto
• Kuluttajaliitto
• Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera
• Maaseutuvirasto (Mavi) ja sen yhteistyökumppanit ViaDia ja Kirkkopalvelut
• Omahoito ja Digitaaliset Arvopalvelut (ODA- hanke)
StopDia työpakettien johtajat ja tutkimusryhmä:
• Prof. Jussi Pihlajamäki, Itä-Suomen yliopisto
• Prof. Timo Lakka, Itä-Suomen yliopisto
• Pilvikki Absetz, Itä-Suomen yliopisto
• Jaana Lindström, THL
• Marja Harjumaa, VTT
• Prof. Kaisa Poutanen, VTT
• Prof. Janne Martikainen, VTT
• Yli 20 tutkijaa terveyden edistämisen, ravitsemuksen,
fyysisen aktiivisuuden, psykologian, sosiaalitieteiden,
terveystaloustieteen, käyttäytymistaloustieteen ja
yhteiskuntatieteiden aloilta.
Stop Diabetes –tutkijat ja yhteistyötahot

Timo lakka - Elintapaintervention tuloksia - StopDia

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Timo lakka - Elintapaintervention tuloksia - StopDia

Similar to Timo lakka - Elintapaintervention tuloksia - StopDia (20)

More from THL

More from THL (20)

Timo lakka - Elintapaintervention tuloksia - StopDia